Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 50

Fanongo ki he Leʻo ʻo e Tauhi-Sipi Leleí

Fanongo ki he Leʻo ʻo e Tauhi-Sipi Leleí

“Te nau fanongo ki hoku leʻó.”​—SIONE 10:16.

HIVA 3 Homau Mālohinga, ʻAmanakiʻanga, Falalaʻanga

ʻI HE KUPÚ NI *

1. Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻe taha naʻe fakahoa nai ai ʻe Sīsū hono kau muimuí ki he fanga sipí?

NAʻE fakahoa ʻe Sīsū hono vahaʻangatae mo hono kau muimuí ki he haʻi vāofi ʻi he vahaʻa ʻo ha tauhi-sipi mo ʻene fanga sipi. (Sione 10:14) ʻOku feʻungamālie ʻa e fakahoa ko iá. ʻOku ʻiloʻi ʻe he fanga sipí ʻa honau tauhí pea fanongo ki hono leʻó. Naʻe hokosia tonu eni ʻe ha tokotaha fefonongaʻaki. Naʻá ne pehē: “Naʻa mau loto ke hulu vitiō ha fanga sipi pea feinga ke nau haʻu ke ofi mai. Ka naʻe ʻikai ke nau muimui ʻiate kimautolu koeʻuhí naʻe ʻikai ke nau ʻiloʻi homau leʻó. Pea naʻe haʻu leva ha kiʻi tamasiʻi tauhi-sipi; tuai-e-kemo ʻene ui atu naʻa nau muimui ʻiate ia.”

2-3. (a) ʻOku anga-fēfē hono fakahāhā ʻe he kau muimui ʻo Sīsuú ʻoku nau fanongo ki hono leʻó? (e) Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení mo e kupu hono hokó?

2 ʻOku fakamanatu mai ʻe he hokosia ʻa e tokotaha fefonongaʻaki ko iá ʻa e lea ʻa Sīsū fekauʻaki mo ʻene fanga sipí​—ʻa ʻene kau ākongá. Naʻá ne pehē: “Te nau fanongo ki hoku leʻó.” (Sione 10:16) Ka ʻoku ʻi hēvani ʻa Sīsū. ʻE lava fēfē ke tau pehē ʻoku tau fanongo kiate ia? Ko ha founga tefito ʻoku tau fakahāhā ai ʻoku tau fanongo ki he leʻo ʻa hotau ʻEikí ko hono ngāueʻaki ʻene ngaahi akonakí ʻi heʻetau moʻuí.​—Māt. 7:24, 25.

3 ʻI he kupu ko ení mo e kupu hono hokó, te tau lāulea ai ki he niʻihi ʻo e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú. Hangē ko ia te tau vakai ki aí, naʻe akoʻi mai ʻe Sīsū ʻoku totonu ke tuku ʻetau fai ʻa e ngaahi meʻa pau pea ʻoku totonu ke tau fai ʻa e ngaahi meʻa kehe. Te tau ʻuluaki lāulea ki ha meʻa pau ʻe ua ʻoku fakahinohino mai ʻe he tauhi-sipi leleí ke tuku hono faí.

“TUKU Ā ʻA E LOTO-MOʻUA TŌTUʻÁ”

4. Fakatatau ki he Luke 12:29, ko e hā ʻe lava ke ne fakatupunga ʻa e “loto-moʻua tōtuʻá”?

4 Lau ʻa e Luke 12:29. Naʻe ekinaki ʻa Sīsū ki hono kau muimuí ke “tuku ā ʻa e loto-moʻua tōtuʻá” fekauʻaki mo ʻenau ngaahi fiemaʻu fakamatelié. ʻOku tau ʻiloʻi ko e faleʻi ʻa Sīsuú ʻoku fakapotopoto mo tonu maʻu pē. ʻOku tau loto ke ngāueʻaki ia, ka ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻe hoko nai ia ko ha pole. Ko e hā hono ʻuhingá?

5. Ko e hā ʻe hoko nai ai ʻa e niʻihi ʻo loto-moʻua fekauʻaki mo ʻenau fiemaʻu fakamatelié?

 5 Ko e niʻihi te nau hoko nai ʻo loto-moʻua fekauʻaki mo ʻenau fiemaʻu fakamatelié​—meʻakai, vala mo e nofoʻanga. ʻOku nau nofo nai ʻi ha fonua ʻoku masivesiva ʻa e tuʻunga fakaʻekonōmiká. ʻE faingataʻa nai ke nau maʻu ha paʻanga feʻunga ke tokangaʻi ʻaki honau fāmilí. Pe kuo mate nai ʻa e tokotaha ngāue paʻanga ʻi he fāmilí, ʻo ʻikai ai ha poupou fakapaʻanga ki he toenga ʻo e fāmilí. Ko e mahaki fakaʻauha COVID-19 kuo iku atu nai ia ki he mole ʻa e ngāué mo e maʻuʻanga paʻangá. (Tml. 9:11) Kapau kuo tau hokosia ha niʻihi ʻo e ngaahi meʻá ni pe ko ha ngaahi pole kehe, ʻe lava fēfē ke tau muimui ʻi he tataki ʻa Sīsū ke tuku ā ʻa e loto-moʻuá?

ʻI he ʻikai melemo ʻi he loto-moʻua ki he meʻa fakamatelié, hangē ko e laú, langa hake ʻa e falala pau kia Sihova (Sio ki he palakalafi 6-8) *

6. Fakamatalaʻi ʻa e meʻa naʻe hoko ki he ʻapositolo ko Pitá ʻi ha taimi ʻe taha.

6 ʻI ha taimi ʻe taha, ko e ʻapositolo ko Pitá mo e kau ʻapositolo kehé naʻa nau ʻi ha vaka ʻi he Tahi Kālelí lolotonga ha fuʻu matangi pea nau sio atu kia Sīsū ʻoku luelue ʻi he fukahi tahí. Naʻe pehē ʻe Pita: “ʻEiki, kapau ko koe, fekau mai kiate au ke u ʻalu atu kiate koe ʻi he fukahi tahí.” Hili hono fakaafeʻi ʻe Sīsū ʻa Pita ke “haʻu,” naʻá ne ʻalu atu mei he vaká “ʻo ne luelue atu ʻi he fukahi tahí kia Sīsū.” Fakatokangaʻi ʻa e meʻa naʻe hokó. “ʻI heʻene sio ki he fuʻu matangí, naʻá ne ilifia. Pea ʻi he kamata ke ne melemo hifó, naʻá ne kalanga: ‘ʻEiki, fakahaofi au!’” Naʻe mafao atu ʻa e nima ʻo Sīsuú ʻo fakahaofi ia. Ko e meʻa fakatupu tokangá, naʻe malava ke luelue ʻa Pita ʻi he tahi hoú ʻi heʻene kei tokangataha pē kia Sīsuú. Ka ʻi he sio pē ʻa Pita ki he fuʻu matangí, naʻe lōmekina ia ʻe he ilifiá mo e veiveiuá pea naʻe kamata ke ne melemo hifo.​—Māt. 14:24-31.

7. Ko e hā ʻe lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Pitá?

7 ʻE lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Pitá. ʻI he hifo ʻa Pita mei he vaká ki he tahí, naʻe ʻikai te ne ʻamanekina ʻe fakaleluʻi ia pea kamata ke ne melemo. Naʻá ne loto ke kei lue pē ʻi he fukahi tahí ke aʻu ki hono ʻEikí. Ka naʻe ʻikai lava ke ne nofoʻaki tokangataha ki he taumuʻa ko iá. Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai lava ke tau lue ʻi he fukahi tahí, ka ʻoku tau fehangahangai mo hono ʻahiʻahiʻi ʻetau tuí. Kapau ʻe nenefu ʻetau sio kia Sihová mo ʻene ngaahi talaʻofá, ʻe kamata ke tau melemo fakalaumālie. Neongo pe ko e hā ha ngaahi matangi fakaefakatātā te tau tofanga ai ʻi heʻetau moʻuí, kuo pau ke tau fakahangataha ʻetau fakakaukaú kia Sihova mo ʻene malava ke tokoniʻi kitautolú. ʻE lava fēfē ke tau fai ia?

8. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke fakaʻehiʻehi mei hono fakaleluʻi tōtuʻa ʻe he ngaahi fiemaʻu fakamatelié?

8 Te tau maʻu ʻaonga mei hono fetongi ʻa e loto-moʻuá ʻaki ʻa e falala pau. Manatuʻi ko ʻetau Tamai ʻofá, ʻa Sihova, ʻokú ne fakapapauʻi mai te ne tokangaʻi ʻetau ngaahi fiemaʻu fakamatelié kapau ʻoku tau fakamuʻomuʻa ʻa e meʻa fakalaumālié. (Māt. 6:32, 33) Kuó ne fakahoko maʻu pē ʻa e talaʻofa ko iá. (Teu. 8:4, 15, 16; Saame 37:25) Kapau ʻoku tokonaki ʻa Sihova maʻá e fanga manupuná mo e matalaʻiʻakaú, ko e hā ke tau toe loto-moʻua ai ki ha meʻa ke tau kai pe tui! (Māt. 6:26-30; Fil. 4:6, 7) Hangē pē ko hono ueʻi ʻe he ʻofá ha ongo mātuʻa tokanga ke tokonaki fakamatelie maʻa ʻena fānaú, ʻoku ueʻi ʻe he ʻofá ʻetau Tamai fakahēvaní ke tokangaʻi ʻa e ngaahi fiemaʻu fakamatelie ʻene kakaí. ʻIo, ʻoku lava ke tau fakapapauʻi ʻe tokangaʻi kitautolu ʻe Sihova!

9. Ko e hā ʻe lava ke ke ako mei he hokosia ʻa ha ongo meʻa?

9 Fakakaukau ki ha hokosia ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e founga ʻe lava ke tokangaʻi ai ʻe Sihova ʻetau ngaahi fiemaʻu fakamatelié. Naʻe ʻi ai ha ongo meʻa ʻi he ngāue taimi-kakató naʻá na fononga laka hake ʻi he houa ʻe taha ʻi heʻena meʻalele motuʻá ke ʻomai ha fanga tuofāfine ʻoku nau nofo ʻi ha kemi kumi hūfanga ki ha fakataha. Naʻe pehē ʻe he tokouá: “Hili ʻa e fakatahá, naʻá ma fakaafeʻi ʻa e fanga tuofāfiné ki ha houa kai, ka naʻá ma toki manatuʻi naʻe ʻikai te ma maʻu ha meʻakai.” Ko e hā ʻe fai ʻe he ongo meʻá? Naʻe hoko atu ʻa e tokouá: “ʻI heʻemau aʻu ki ʻapí, naʻe ʻi ai ha ongo fuʻu kofukofu meʻakai ʻi muʻa ʻi homa matapaá. Naʻe ʻikai te ma ʻiloʻi pe ko hai naʻá ne ʻomai iá. Naʻe tokangaʻi kimaua ʻe Sihova.” ʻI ha taimi ki mui ai, naʻe maumau ʻa e meʻalele ʻa e ongo meʻá. Naʻá na fiemaʻu ia ki heʻena ngāue fakafaifekaú; kae kehe, naʻe ʻikai haʻana paʻanga ke ngaahi ʻaki ia. ʻI hono ʻave ʻa e meʻalelé ki ha fale ngāue, naʻe haʻu ha tangata ʻo ne ʻeke: “Ko e meʻalele ē ʻa hai?” Naʻe tala ange ʻe he tokouá ko ʻene meʻalele pea naʻe fiemaʻu ke ngaahi. Naʻe tali ange ʻe he tangatá: “Sai pē ia. ʻOku fiemaʻu ʻe hoku uaifí ʻa e kalasi meʻalele ko ení pea mo e lanu tofu pē ko iá. ʻOku fiha kapau te ke fakatau mai kia au?” Naʻe maʻu ʻe he tokouá ha paʻanga feʻunga ke fakatauʻaki ha meʻalele ʻe taha. Naʻá ne fakamulitukuʻaki: “ʻOku ʻikai ke u ala fakamatalaʻi ʻema ongoʻi ʻi he fakaʻosinga ʻo e ʻaho ko iá. Naʻá ma ʻiloʻi naʻe ʻikai ke hokonoa pē eni. Ko e toʻukupu ia ʻo Sihová.”

10. ʻOku anga-fēfē hono fakalototoʻaʻi kitautolu ʻe he Saame 37:5 ke ʻoua te tau loto-moʻua fekauʻaki mo ʻetau ngaahi fiemaʻu fakamatelié?

10 ʻI heʻetau fanongo ki he tauhi-sipi leleí pea tuku ʻa e loto-moʻua tōtuʻa fekauʻaki mo e ngaahi fiemaʻu fakamatelié, ʻoku lava ke tau fakapapauʻi ʻe tokonaki ʻa Sihova maʻatautolu. (Lau ʻa e Saame 37:5; 1 Pita 5:7) Fakakaukau ki he ngaahi tuʻunga naʻe lave ki ai ʻi he  palakalafi 5. ʻI he aʻu mai ki he taimi ní, kuo ngāueʻaki nai ʻe Sihova ha ʻuluʻi fāmili pe ko ha pule ngāue ke tokoniʻi kitautolu ke tokangaʻi ʻetau ngaahi fiemaʻu fakaʻahó. Kapau ʻoku ʻikai toe malava ʻa e ʻuluʻi fāmilí ke fai ia pe kapau ʻoku mole ʻetau ngāué, ʻe tokangaʻi kitautolu ʻe Sihova ʻi ha ngaahi founga kehe. Te ne fai ha tokonaki. Tau lāulea he taimí ni ki ha toe meʻa ʻoku ekinaki mai ʻe he tauhi-sipi leleí ke tuku hono faí.

“TUKU HOʻOMOU FAIFAKAMĀÚ”

Ko e sio fakalaka atu ʻi he fōtunga hā maí te ne tokoniʻi kitautolu ke tuku ʻa e faifakamāú (Sio ki he palakalafi 11, 14-16) *

11. Fakatatau ki he Mātiu 7:1, 2, ko e hā naʻe tala mai ʻe Sīsū ke tuku hono faí, pea ko e hā ʻe lava ke hoko ai ko ha polé?

11 Lau ʻa e Mātiu 7:1, 2Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū ko ʻene kau fanongo taʻehaohaoá naʻa nau hehema ke fakaangaʻi ʻa e niʻihi kehé. Fakatokangaʻi ʻene leá: “Tuku hoʻomou faifakamāú.” Te tau feinga mālohi nai ke ʻoua ʻe fakamāuʻi hotau kaungātuí. Neongo ia, ʻoku tau taʻehaohaoa kotoa. Kapau ʻoku tau ʻiloʻi ʻoku tau faʻa fakaanga, ko e hā ʻoku totonu ke tau faí? Fanongo kia Sīsū, pea ngāue mālohi ke tuku ʻa e faifakamāú.

12-13. ʻE lava fēfē ke tokoniʻi kitautolu ʻe he fakalaulauloto ki he vakai ʻa Sihova kia Tuʻi Tēvitá ke tuku hono fakamāuʻi ʻa e niʻihi kehé?

12 ʻE lava ke tau maʻu ʻaonga mei he fakalaulauloto ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sihová. ʻOkú ne tokangataha ki he lelei ʻi he kakaí. ʻOku tau sio ki he meʻá ni ʻi heʻene fakafeangai kia Tuʻi Tēvitá, ko ha tangata naʻá ne fai ʻa e ngaahi fehālaaki mafatukituki. Ko e fakatātaá, naʻá ne fai ha tono mo Pati-sepa, pea naʻe aʻu ʻo ne fekau ke tāmateʻi ʻa hono husepānití. (2 Sām. 11:2-4, 14, 15, 24) Ko hono olá, naʻe ʻikai ngata pē hono uesia ʻe Tēvita ʻa ia tonú kae pehē foki ki hono fāmilí, kau ai hono ngaahi uaifi kehé. (2 Sām. 12:10, 11) ʻI ha tuʻunga ʻe taha, naʻe ʻikai ke fakahāhā ʻe Tēvita ʻa e falala kakato kia Sihova ʻi he taimi naʻá ne fekau ai ke fai ha lēsisita taʻefakalao ʻo e kau tau ʻa ʻIsilelí. Naʻe ueʻi nai ia ʻe he pōlepolé mo ʻene falala pē ki he tokolahi ʻene kau taú. Ko e hā ʻa e olá? Naʻe mate ʻa e kau ʻIsileli ʻe toko 70,000 nai mei ha mahaki fakaʻauha!​—2 Sām. 24:1-4, 10-15.

13 Kapau naʻá ke nofo ʻi ʻIsileli ʻi he taimi ko iá, naʻe mei anga-fēfē haʻo vakai kia Tēvita? Te ke fakamāuʻi ia ʻoku ʻikai ke ne tuha mo e meesi ʻa Sihová? Naʻe ʻikai ke pehē ʻa Sihova ia. Naʻá ne tokangataha ki he ngāue faitōnunga kotoa ʻa Tēvitá pea mo ʻene fakatomala loto-moʻoní. Ko e olá, naʻe fakamolemoleʻi ʻe Sihova ʻa Tēvita ʻi heʻene ngaahi faiangahala mafatukituki ko ení. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sihova naʻe ʻofa lahi ʻa Tēvita kiate ia pea loto ke fai ʻa e meʻa naʻe totonú. ʻIkai ʻokú ke houngaʻia ʻi he sio pē ʻa e ʻOtuá ki he lelei ʻiate kitautolú?​—1 Tuʻi 9:4; 1 Kal. 29:10, 17.

14. Ko e hā ʻa e vakai kuó ne tokoniʻi ha Kalisitiane ke tuku hono fakamāuʻi ʻa e niʻihi kehé?

14 ʻOku ʻikai ʻamanekina ʻe Sihova ʻa e haohaoá meiate kitautolu, ko ia ʻoku ʻikai totonu ke tau ʻamanekina ʻa e haohaoá mei he niʻihi kehé ka tau sio pē ki he leleí ʻiate kinautolú. ʻOku faʻa faingofua ke tau fakatokangaʻi ʻa e taʻehaohaoa ʻa e niʻihi kehé pea fakaangaʻi kinautolu. Kae kehe, ko ha tokotaha fakalaumālie te ne sio nai ki he ngaahi taʻehaohaoa ko iá pea kei ngāue fakataha pē mo e niʻihi kehé. Ko ha foʻi taiamoni ʻoku teʻeki fakangingila heʻikai nai ke hā matamatalelei, ka ko ha tokotaha ʻiloʻilo te ne sio fakalaka atu ai ki hono mahuʻinga moʻoní ʻi he hili hano hifi mo fakangingila. Hangē ko Sihova mo Sīsuú, ʻoku fiemaʻu ke tau sio fakalaka atu ʻi he fōtunga hā maí pea sio ki he ngaahi ʻulungaanga lelei ʻo e kakaí.

15. ʻE lava fēfē ke tokoniʻi kitautolu ʻe he fakakaukau ki he tuʻunga ʻo e kakaí ke ʻoua te tau fakamāuʻi anga-fefeka kinautolú?

15 Tānaki atu ki he tokangataha ki he ngaahi ʻulungaanga lelei ʻo e niʻihi kehé, ko e hā te ne tokoniʻi kitautolu ke ʻoua ʻe fakamāuʻi anga-fefeka kinautolú? Feinga ke sioloto atu pe ʻoku fēfē ʻenau moʻuí. Fakakaukau ki he fakatātā ko ení. ʻI he ʻaho ʻe taha ʻi he temipalé, naʻe sio ʻa Sīsū ki ha uitou masiva naʻá ne lī ha koini ʻe ua naʻe siʻi hono mahuʻingá ki ha puha paʻanga. Naʻe ʻikai ke ne ʻeke: “Ko e hā naʻe ʻikai ke ne lī ai ha meʻa lahi angé?” ʻI he ʻikai tokangataha ki he lahi ʻo e foaki ʻa e uitoú, naʻe fakakaukau ʻa Sīsū ki heʻene fakaueʻilotó mo hono tuʻungá pea fakahīkihikiʻi ia ki heʻene foaki atu hono kotoá.​—Luke 21:1-4.

16. Ko e hā ʻe lava ke ke ako mei he hokosia ʻa Veronica?

16 ʻE lava ke tau fakatātaaʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e fakakaukau ki he tuʻunga ʻo e niʻihi kehé ʻaki hono sivisiviʻi ha hokosia ʻa ha tuofefine ko Veronica. ʻI he fakatahaʻanga naʻá ne kau ki aí naʻe ʻi ai ha faʻē taʻehoa mo haʻane tamasiʻi. Naʻe pehē ʻe Veronica: “Naʻe hangē kiate au naʻe ʻikai ke na kau longomoʻui ki he ngaahi ngāue ʻa e fakatahaʻangá. Koeʻuhi ko e meʻá ni, naʻá ku fakaangaʻi kinaua. Ka naʻá ku ngāue fakataha mo e faʻē ko ení ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻá ne fakamatala ki he faingataʻa ʻokú ne fekuki mo ia ʻi he puke fakaʻatamai ʻene tamasiʻí. Naʻá ne fai hono lelei tahá ke tokangaʻi ʻena fiemaʻu fakaesinó mo e fakalaumālié. ʻI he taimi ʻe niʻihi, koeʻuhi ko e mahamahaki ʻene tamá, naʻe sai ange ke na maʻu ha fakataha ʻi ha fakatahaʻanga ʻe taha.” Naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Veronica: “Naʻe ʻikai ʻaupito ke u ʻiloʻi ʻa e pole naʻá ne fāinga mo iá. ʻOku ou mātuʻaki houngaʻia mo fakaʻapaʻapaʻi ʻa e tuofefine ko ení ki he meʻa kotoa ʻokú ne fai ke tauhi kia Sihová.”

17. Ko e hā ʻoku fakahinohino mai ʻe he Sēmisi 2:8 ke tau faí, pea ʻe lava fēfē ke tau fai ia?

17 Ko e hā ʻoku totonu ke tau fai kapau ʻoku tau ʻiloʻi kuo tau fakamāuʻi ha kaungātui? Kuo pau ke tau manatuʻi ʻoku totonu ke tau ʻofa ʻi hotau fanga tokouá. (Lau ʻa e Sēmisi 2:8.) ʻOku totonu foki ke tau lotu tōtōivi kia Sihova, ʻo kōlenga kiate ia ke ne tokoniʻi kitautolu ke tuku ʻa e faifakamāú. ʻE lava ke tau ngāue ʻo fehoanaki mo ʻetau lotú ʻaki ʻa e tamuʻomuʻa ke talanoa ki he tokotaha kuo tau fakaangaʻí. ʻE fakaʻatā nai ai kitautolu ke tau ʻiloʻi ia. Te tau kole ange ke tau ngāue fakataha ʻi he ngāue fakamalangá pe ke tau kai fakataha. ʻI heʻetau ʻiloʻi lelei ange hotau tokouá, ʻe lava ke tau feinga ke muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sihova mo Sīsuú ʻi heʻetau sio pē ki he lelei ʻiate iá. ʻI he founga ko ení, ʻoku tau fakahāhā ai ʻoku tau fanongo ki he fekau ʻa e tauhi-sipi leleí ke tuku ʻa e faifakamāú.

18. ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻoku tau fanongo ki he leʻo ʻo e tauhi-sipi leleí?

18 Hangē pē ko e fanongo ʻa e fanga sipí ki he leʻo honau tauhí, ko e kau muimui ʻo Sīsuú ʻoku nau fanongo ki hono leʻó. Kapau te tau feinga ke tuku ā ʻa e loto-moʻua fekauʻaki mo ʻetau ngaahi fiemaʻu fakamatelié pea tuku ʻa hono fakamāuʻi ʻa e niʻihi kehé, ʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova mo Sīsū ʻetau ngaahi feingá. Tatau ai pē pe ʻoku tau kau ʻi he “fanga sipi tokosiʻi” pe ʻi he “fanga sipi kehe,” ʻofa ke hokohoko atu ʻetau fanongo pea talangofua ki he leʻo ʻo e tauhi-sipi leleí. (Luke 12:32; Sione 10:11, 14, 16) ʻI he kupu hono hokó, te tau lāulea ai ki he meʻa ʻe ua naʻe tala ange ʻe Sīsū ki hono kau muimuí ʻoku totonu ke nau fai.

HIVA 101 Ngāue Fāʻūtaha

^ pal. 5 ʻI he pehē ʻe Sīsū ko ʻene fanga sipí te nau fanongo ki hono leʻó, naʻá ne ʻuhingá ko ʻene kau ākongá te nau fanongo ki heʻene ngaahi akonakí pea ngāueʻaki ʻi heʻenau moʻuí. ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki ha akonaki tuʻu-ki-muʻa ʻe ua ʻa Sīsū, ʻa ia, ko e tuku ʻa e loto-moʻua ki he ngaahi meʻa fakamatelié pea tuku hono fakamāuʻi ʻa e niʻihi kehé. Te tau lāulea ki he founga ʻe lava ke tau ngāueʻaki ai ʻene faleʻí.

^ pal. 51 FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Ko ha tokoua kuo mole ʻene ngāué, nounou fakapaʻanga ʻa e fāmilí pea ʻoku fiemaʻu ke kumi ha nofoʻanga. ʻE lavangofua ke ne mātuʻaki loto-moʻua pea ʻikai ke ne toe fakamuʻomuʻa ai ʻa e lotu ki he ʻOtuá.

^ pal. 53 FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Ko ha tokoua ʻoku tōmui ki he fakatahá. Ka ʻokú ne fakahāhā ʻa e ngaahi ʻulungaanga lelei ʻi heʻene faifakamoʻoni ʻikai anga-maheni, fai ha tokoni ʻaonga ki ha tokotaha taʻumotuʻa, pea ngāue ke tauhi ʻa e Fale Fakatahaʻangá ke maʻa.