Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 49

HIVA 147 Talaʻofa ko e Moʻui Taʻengata

ʻE Lava Ke Ke Moʻui Taʻengata—Anga-Fēfē?

ʻE Lava Ke Ke Moʻui Taʻengata—Anga-Fēfē?

“Ko e tokotaha kotoa pē ʻokú ne ʻiloʻi ʻa e ʻAló pea ngāueʻi ʻa e tui kiate iá [te ne] maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.”SIONE 6:40.

TAUMUʻÁ

Founga ʻoku maʻu ʻaonga fakatouʻosi ai ʻa e kau paní mo e fanga sipi kehé mei he feilaulau ʻa Sīsū Kalaisí.

1. ʻE anga-fēfē nai ʻa e ongoʻi ʻa e niʻihi fekauʻaki mo e moʻui taʻengatá?

 KO E kakai tokolahi ʻoku nau tokanga ki he meʻa ʻoku nau kaí pea feinga ke fakamālohisino maʻu pē koeʻuhi ke nau moʻui lelei ai pē. Neongo ia, ʻoku ʻikai ke nau ʻamanekina te nau moʻui taʻengata ai. Ko e fakaʻamu ki aí ʻe lava ke hā ngali taʻemalava mo ʻikai fakamānako koeʻuhi ko e faingataʻa ʻoku haʻu fakataha mo e taʻumotuʻá. Kae kehe, naʻe pehē ʻe Sīsū ʻe lava ke maʻu ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá ʻa e “moʻui taʻengatá,” hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he Sione 3:16 mo e 5:24.

2. Ko e hā ʻoku leaʻaki ʻi he Sione vahe 6 fekauʻaki mo e moʻui taʻengatá? (Sione 6:​39, 40)

2 ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe fafanga fakaemana ʻe Sīsū ha fuʻu kakai ʻe laui afe ʻaki ha mā mo ha mataʻiika. a Naʻe fakaofo ia, ka ko e meʻa naʻá ne leaʻaki ʻi he ʻaho hono hokó naʻe toe fakaofo ange ia. Naʻe muimui ʻa e fuʻu kakaí ʻiate ia ki Kāpaneume, ʻo ofi ki he matāfanga ʻo e Tahi Kālelí, ʻa ia naʻá ne tala kiate kinautolu ko e kakaí ʻe lava ke nau toetuʻu pea maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. (Lau ʻa e Sione 6:​39, 40.) ʻI he vakai ki aí, fakakaukau ki ho ngaahi kaungāmeʻa mo e ngaahi ʻofaʻanga kuo nau maté. Ko e ngaahi lea ʻa Sīsuú ʻokú ne fakahaaʻi mai ko e tokolahi kuo nau maté ʻe lava ke nau toetuʻu pea ko koe mo ho ngaahi ʻofaʻangá ʻe lava ke mou maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. Kae kehe, ko e ngaahi lea hono hoko ʻa Sīsū ʻi he Sione vahe 6 naʻe faingataʻa ki he tokolahi ke nau mahinoʻi. Tau sivisiviʻi angé ia.

3. Fakatatau ki he Sione 6:​51, ko e hā naʻe fakaeʻa ʻe Sīsū fekauʻaki mo ia tonu?

3 Ko e fuʻu kakai ʻi Kāpaneumé naʻa nau sio ki ha felāveʻi ʻi he mā naʻe toki fafangaʻaki kinautolu ʻe Sīsuú pea mo e mana naʻe tokonaki ʻe Sihova maʻa ʻenau fanga kuí. Ko hono moʻoní, ʻoku ui ʻe he Tohi Tapú ʻa e mana ko iá ko e “mā mei he langí.” (Saame 105:40; Sione 6:31) Naʻe ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa e maná ko e makatuʻunga ia ki he meʻa hono hoko naʻá ne akoʻí. Neongo ko e maná ko ha tokonaki fakaemana mei he ʻOtuá, ko e faʻahinga naʻa nau kai iá naʻe faai atu pē ʻo nau mate. (Sione 6:49) ʻI hono kehé, naʻe ui ʻe Sīsū ʻa ia tonu ko e “mā moʻoní mei he langí,” “ko e mā ʻa e ʻOtuá,” pea ko e “mā ʻo e moʻuí.” (Sione 6:​32, 33, 35) Naʻe fakamamafaʻi ʻe Sīsū ha faikehekehe mahuʻinga ʻi he maná pea mo ia tonu. Naʻá ne pehē: “Ko au ʻa e mā moʻui naʻe ʻalu hifo mei he langí. Ka ʻi ai ha taha pē ʻe kai mei he maá ni te ne moʻui taʻengata.” (Lau ʻa e Sione 6:51.) Ko e kau Siu ko iá naʻa nau puputuʻu. ʻE lava fēfē ke taukaveʻi ʻe Sīsū naʻá ne ʻalu hifo mei hēvani ʻi he tuʻunga “ko e mā” ʻoku māʻolunga ange ia ʻi he mana naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá ki heʻenau fanga kuí? Naʻe ʻomai ʻe Sīsū ha fakalika mahuʻinga ʻi heʻene pehē: “Ko e mā te u foakí ko hoku kakanó ia.” Ko e hā naʻá ne ʻuhinga ki aí? ʻOku totonu ke tau loto ke mahinoʻi ia he ko e talí ʻokú ne fakahaaʻi mai ʻa e founga ʻoku malava ai ke tau moʻui taʻengata pea mo hotau ngaahi ʻofaʻangá. Tau sio angé ki he meʻa naʻe ʻuhinga ki ai ʻa Sīsuú.

KO E MĀ MOʻUÍ MO HONO KAKANÓ

4. Ko e hā naʻe moʻutāfuʻua ai ʻa e niʻihi ʻi he meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú?

4 Ko e niʻihi ʻi he faʻahinga naʻa nau fanongo kia Sīsuú naʻa nau moʻutāfuʻua ʻi heʻene lea fekauʻaki mo e foaki ʻa hono kakanó “koeʻuhiā ke moʻui ai ʻa e māmaní.” Naʻa nau fakakaukau te ne foaki ange kiate kinautolu ʻa hono kakanó ke nau kai, ʻa ia ko ha faʻahinga founga ia ʻo e kai-tangatá? (Sione 6:52) Fakatokangaʻi ʻa e fakaikiiki fakaʻohovale naʻe toe tānaki mai ʻe Sīsuú: “Ka ʻikai te mou kai ʻa e kakano ʻo e Foha ʻo e tangatá mo inu hono totó, ʻe ʻikai ha moʻui ʻiate kimoutolu.”—Sione 6:53.

5. Ko e hā ʻoku lava ai ke tau fakapapauʻi naʻe ʻikai ke ʻuhinga ʻa Sīsū ko e kakaí ʻe fiemaʻu ke nau inu ʻa hono totó tonu?

5 ʻI he ʻaho ʻo Noá, naʻe tapui ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá mei hono kai ʻo e totó. (Sēn. 9:​3, 4) Naʻe toe tapui ia ʻe Sihova ʻi heʻene Lao naʻe ʻoange ki he kau ʻIsilelí. Ko ha taha pē naʻá ne kai ʻa e totó naʻe “tāmateʻi ia.” (Liv. 7:​27, fkm. ʻi lalo) Naʻe pouaki ʻe Sīsū ʻa e Lao ko iá. (Māt. 5:​17-19) Ko ia ʻoku taʻemalava ke fakakaukau atu te ne fakaʻaiʻai ha fuʻu kakai Siu ke nau kai ʻa hono kakanó pe inu ʻa hono totó tonu. Kae kehe, ko hono moʻoní, ko e fakamatala fakatupu tokanga ko ení naʻe akoʻi ai ʻe Sīsū ki he kakaí ʻa e founga ke maʻu ai ʻa e moʻuí—ʻa e “moʻui taʻengatá.”—Sione 6:54.

6. ʻI he ʻuhinga fē ʻoku totonu ke tau mahinoʻi ai ʻa e lea ʻa Sīsū fekauʻaki mo e kai ʻa hono kakanó mo inu ʻa hono totó tonu?

6 Ko e hā ʻa e poini ʻa Sīsuú? ʻOku hā mahino, naʻe lea ʻa Sīsū ʻi ha ʻuhinga fakaefakatātā, hangē ko ia ko ʻene lea ki muʻa ange ki ha fefine Samēlia: “ʻIlonga ʻa ia ʻoku inu mei he vai te u ʻoange kiate iá ʻe ʻikai ʻaupito te ne toe fieinua, ka ko e vai te u ʻoange kiate iá ʻe hoko ʻiate ia ko ha matavai mapunopuna ke ne ʻoange kiate ia ʻa e moʻui taʻengatá.” (Sione 4:​7, 14) b Naʻe ʻikai ke ʻuhinga ʻa Sīsū ko e fefine Samēliá te ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá ʻi heʻene inu pē mei ha faʻahinga vai pau. ʻI ha tuʻunga meimei tatau, naʻe ʻikai ke ne pehē ko e fuʻu kakai naʻá ne lea ki ai ʻi Kāpaneumé te nau moʻui taʻengata kapau naʻa nau kai ʻa hono kakanó mo inu ʻa hono totó tonu.

KO E FAIKEHEKEHE ʻI HE ONGO TUʻUNGÁ

7. Ko e hā ʻoku taukaveʻi ʻe he niʻihi fekauʻaki mo e fakamatala ʻa Sīsū ʻi he Sione 6:53?

7 Ko e kakai lotu ʻe niʻihi ʻoku nau taukaveʻi ko e ngaahi lea ʻa Sīsū ʻi he Sione 6:53 fekauʻaki mo e kai ʻa hono kakanó mo inu ʻa hono totó naʻá ne fokotuʻu ai ha sīpinga ki he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí, koeʻuhí ʻi he tuʻunga ko iá, naʻá ne ngāueʻaki ha fakalea meimei tatau. (Māt. 26:​26-28) ʻOku nau taukaveʻi ko e tokotaha kotoa ʻoku nau maʻu ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻoku totonu ke nau kai ʻa e maá mo inu ʻa e uaine ʻoku paasi ʻi he lotolotonga ʻo e kau maʻu fakatahá. ʻOku tonu ia? ʻOku mahuʻinga ke tau sivisiviʻi pe ʻoku moʻoni ʻa e taukaveʻi ko iá koeʻuhí ʻi he taʻu taki taha ko e laui miliona takatakai he māmaní ʻoku nau fakatahataha mo kitautolu ʻi he kātoanga ko iá. Te tau vakai ki ha ngaahi faikehekehe ʻi he meʻa ʻoku fakahaaʻi ʻi he Sione 6:53 mo e meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻi he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí.

8. Ko e hā ʻa e ngaahi faikehekehe ʻe niʻihi ʻi he ongo tuʻungá? (Sio foki ki he fakatātaá.)

8 Tau vakai angé ki ha faikehekehe ʻe ua ʻi he ongo tuʻunga ko ení. ʻUluakí, ko fē ʻa e taimi mo e feituʻu naʻe leaʻaki ai ʻe Sīsū ʻa e ngaahi lea naʻe hiki ʻi he Sione 6:​53-56? Naʻá ne leaʻaki eni ki ha fuʻu kakai Siu ʻi Kāleli ʻi he 32 T.S. Ko e taʻu nai ia ʻe taha ki muʻa ke ne fokotuʻu ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻi Selusalemá. Uá, naʻá ne lea kia hai? Ko e tokolahi taha ʻene kau fanongo ʻi Kālelí naʻa nau mahuʻingaʻia ange ʻi hono fakatōliʻa ʻenau ngaahi fiemaʻu fakaesino taimi nounoú kae ʻikai ko hono fakalato ʻenau ngaahi fiemaʻu fakalaumālié. (Sione 6:26) Ko hono moʻoní, ʻi he leaʻaki ʻe Sīsū ha meʻa naʻe faingataʻa ke nau mahinoʻi, naʻe mole vave ʻenau tui kiate iá. Naʻa mo e niʻihi ʻo ʻene kau ākongá naʻe tuku ʻenau muimui ʻiate iá. (Sione 6:​14, 36, 42, 60, 64, 66) Fakahoa ʻa e meʻa ko iá mo e meʻa naʻe hoko ʻi ha taʻu nai ʻe taha mei ai ʻi he 33 T.S. ʻi hono fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí. ʻI he taimi ko iá, ko ʻene kau ʻapositolo mateaki ʻe toko 11 naʻa nau ʻiate ia neongo naʻe ʻikai ke nau mahinoʻi kakato ʻa e meʻa kotoa naʻá ne akoʻí. Neongo ia, ʻi he ʻikai hangē ko e tokolahi taha ʻo e faʻahinga ʻi Kālelí, ko ʻene kau ʻapositolo faitōnungá naʻa nau tuipau ko Sīsū ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá ʻa ia naʻe ʻalu hifo mei hēvaní. (Māt. 16:16) Naʻá ne fakaongoongoleleiʻi kinautolu: “Ko kimoutolu ia ʻa e faʻahinga kuo nōfoʻi mo au ʻi hoku ngaahi ʻahiʻahí.” (Luke 22:28) ʻOku hanga ʻe he faikehekehe ʻe ua pē ko ení ʻo fakavaivaiʻi ʻa e taukaveʻi ʻo pehē ko e ngaahi lea ʻa Sīsū ʻi he Sione 6:53 naʻá ne fokotuʻu ai ʻa e sīpinga ki he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí. Pea ʻoku ʻi ai mo e fakamoʻoni lahi ange.

Ko e Sione vahe 6 ʻoku fakamatala ai ki he meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ki ha fuʻu kakai Siu ʻi Kāleli (toʻohema). ʻI ha taʻu ki mui ai naʻá ne lea ki he kiʻi kulupu tokosiʻi ʻo ʻene kau ʻapositolo mateakí ʻi Selusalema (toʻomataʻu) (Sio ki he palakalafi 8)


ʻOKU ʻI AI HOʻO KAUNGA KI AI

9. Ko e hā ʻa e kulupu ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e ngaahi lea naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻi he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí?

9 Lolotonga ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí, naʻe ʻoange ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló ha mā taʻelēvani pea tala ange ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa hono sinó. Naʻá ne ʻoange leva kiate kinautolu ʻa e uainé peá ne pehē ʻoku ʻuhinga ia ki he “toto ʻo e fuakavá.” (Mk. 14:​22-25; Luke 22:20; 1 Kol. 11:24) ʻOku mahuʻinga ia. Ko e fuakava foʻoú ʻoku faʻuʻaki ia ʻa e ‘fale ʻo ʻIsileli fakalaumālié’—ʻa ia ʻe ʻi he “Puleʻanga ʻo e ʻOtuá”—ʻo ʻikai ko e faʻahinga ʻo e tangatá fakalūkufua. (Hep. 8:​6, 10; 9:15) Naʻe ʻikai ke mahinoʻi ia ʻe he kau ʻapositoló ʻi he taimi ko iá, ka naʻe teu ke pani kinautolu ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní pea fakakau kinautolu ki he fuakava foʻoú ke nau maʻu ha potu ʻi hēvani fakataha mo Sīsū.—Sione 14:​2, 3.

10. Naʻe anga-fēfē ʻa e kehe ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻi Kālelí mei he meʻa naʻá ne leaʻaki lolotonga ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí? (Sio foki ki he fakatātaá.)

10 Fakatokangaʻi ʻi he lolotonga ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí, naʻe tokangataha ʻa Sīsū ki he “fanga sipi tokosiʻi.” Ko e kulupu tokosiʻi ko iá naʻe kamataʻaki ia ʻene kau ʻapositolo faitōnungá ʻa ia naʻa nau ʻi ai fakataha mo ia ʻi he lokí. (Luke 12:32) Ko kinautolu mo e niʻihi kehe ʻa ia te nau ʻi he kulupu ko iá naʻe ʻamanekina ke nau maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé. Ko kinautolu ʻa e faʻahinga te nau maʻu ha potu ʻi hēvani fakataha mo Sīsuú. Ko e meʻa naʻá ne leaʻaki ki heʻene kau ʻapositoló ʻi he tuʻunga ko ení ʻoku tuʻu fehangahangai ia mo e meʻa naʻá ne leaʻaki ki he fuʻu kakai ʻi Kālelí, ʻa ia naʻá ne lea ai ʻo fekauʻaki mo ha meʻa naʻe toe lahi ange. Ko e ngaahi lea ko iá ʻoku ʻuhinga ia ki ha fuʻu kakai tokolahi faufaua.

Ko e faʻahinga ʻoku maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé ko ha kiʻi kulupu tokosiʻi, ka ʻe lava ha taha pē ʻo ngāueʻi ʻa e tui kia Sīsuú pea maʻu ʻa e moʻui taʻengatá (Sio ki he palakalafi 10)


11. Ko e hā naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻi Kāleli ʻa ia ʻoku fakahaaʻi ai naʻe ʻikai ke ne ʻuhinga ki ha kulupu fakangatangata?

11 ʻI he ʻi Kāleli ʻa Sīsū ʻi he 32 T.S., ko e tokolahi taha ʻo e kau Siu naʻá ne lea ki aí naʻa nau fiemaʻu ha mā meiate ia. Kae kehe, naʻá ne fakahanga ʻenau tokangá ki ha meʻa ʻoku ʻaonga lahi ange ia ʻi he meʻakaí. Naʻá ne lave ki ha tokonaki ʻa ia ʻe lava ke nau maʻu ai ʻa e moʻui taʻengatá. Pea naʻe pehē ʻe Sīsū ko e faʻahinga naʻa nau maté ʻe lava ke nau toetuʻu ʻi he ʻaho fakaʻosí pea moʻui taʻengata. Naʻe ʻikai ke ne ʻuhingá ki ha niʻihi tokosiʻi kuo fili, ko ha tokolahi fakangatangata, ʻo hangē ko ʻene lea ki mui ai lolotonga ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí. ʻI hono kehé, ʻi Kālelí naʻá ne tokangataha ki ha tāpuaki ʻe ala maʻu ʻe he kakai kotoa. Ko hono moʻoní, naʻá ne pehē: “Ka ʻi ai ha taha pē ʻe kai mei he maá ni te ne moʻui taʻengata . . . Ko e mā te u foakí ko hoku kakanó ia koeʻuhiā ke moʻui ai ʻa e māmaní.”Sione 6:51. c

12. Ko e hā ʻoku fiemaʻu kae lava ke tau maʻu ʻa e ngaahi ʻaonga naʻe lave ki ai ʻa Sīsuú?

12 Naʻe ʻikai ke tala ʻe Sīsū ki he kau Siu ʻi Kālelí ko e tāpuaki ko ení ʻe hoko mai ia ki he tokotaha kotoa pē kuo faifai ange pea moʻuí pe ʻe faifai ange ʻo fanauʻi maí. Ko e faʻahinga pē ʻoku nau “kai mei he maá ni,” ʻa e faʻahinga ʻoku nau ngāueʻi ʻa e tuí, te nau maʻu ʻaongá. Ko e tokolahi ʻo e kau Kalisitiane lau peé ʻoku nau ongoʻi ʻe fakahaofi kinautolu kapau pē ʻoku nau “tui [kia Sīsū]” pea vakai kiate ia ko honau fakamoʻui. (Sione 6:​29, Paaki Motuʻa) Neongo ia, ko e niʻihi ʻi he fuʻu kakaí ʻa ia naʻa nau tui kia Sīsū ʻi he kamatá naʻa nau liʻaki ia. Ko e hā hono ʻuhingá?

13. Ko e hā ʻoku fiemaʻu ki he hoko ko ha ākonga moʻoni ʻa Sīsuú?

13 Ko e tokolahi taha ʻi he fuʻu kakai naʻe fafangaʻi ʻe Sīsuú naʻa nau fiefia ke muimui ʻiate ia kehe pē ke ne tokonaki ʻa e meʻa naʻa nau fiemaʻú. Naʻa nau mahuʻingaʻia ʻi he ngaahi fakamoʻui fakaemaná, meʻakai taʻetotongí, pe ʻi he ngaahi akonaki naʻe fehoanaki mo e meʻa naʻa nau ʻamanekiná. Kae kehe, naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻe fiemaʻu ʻa e meʻa lahi ange mei heʻene kau ākonga moʻoní. Naʻe ʻikai ke ne haʻu pē ki he māmaní ke fakatōliʻa ʻa e ngaahi holi fakakakano ʻa e kakaí. Naʻe fiemaʻu ke nau tali ʻene fakaafe ke “haʻu” kiate iá ʻaki ʻa e fanongo mo talangofua ki he meʻa kotoa naʻá ne akoʻí.—Sione 5:40; 6:44.

14. Ko e hā kuo pau ke tau fai ke maʻu ʻaonga mei he kakano mo e toto ʻo Sīsuú?

14 Naʻe fakamamafaʻi ʻe Sīsū ki he fuʻu kakaí ʻa e fiemaʻu ke nau ngāueʻi ʻa e tuí. Tui ki he hā? Ki he mālohi fakaehuhuʻi ʻo hono kakanó mo hono totó ʻa ia ʻe faai atu pē te ne feilaulauʻí. Ko e tui peheé naʻe fiemaʻu ia ki he kau Siu ko iá, pea ʻoku kei fiemaʻu pē ia ʻi he ʻahó ni. (Sione 6:40) ʻIo, ke tau maʻu ʻaonga mei he kakano mo e toto ʻo Sīsuú, hangē ko ia naʻe lave ki ai ʻi he Sione 6:​53, ʻoku fiemaʻu ke tau ngāueʻi ʻa e tui ki he huhuʻí. Ko e tāpuaki ko iá ʻoku ala maʻu ia ki ha fuʻu kakai tokolahi faufaua.—ʻEf. 1:7.

15-16. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻaonga ʻoku totonu ke tokoniʻi kitautolu ʻe he Sione vahe 6 ke tau manatuʻí?

15 Ko e lēkooti Fakatohitapu ʻi he Sione vahe 6 ʻoku ʻi ai ha lēsoni mātuʻaki mahuʻinga kiate kitautolu mo hotau ngaahi ʻofaʻangá. ʻOkú ne fakahaaʻi māʻalaʻala ʻa e anga-ʻofa ʻa Sīsū ki he kakaí. Lolotonga ʻene ʻi Kālelí, naʻá ne fakamoʻui ʻa e puké, faiako fekauʻaki mo e Puleʻangá, pea fakapapauʻi naʻe fakalato ʻa e fiemaʻu tefito ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ki ha meʻakaí. (Luke 9:11; Sione 6:​2, 11, 12) Ko e mahuʻinga angé, naʻá ne akoʻi ko ia ʻa e “mā ʻo e moʻuí.”—Sione 6:​35, 48.

16 Ko e faʻahinga naʻá ne lave ki ai ko e ‘fanga sipi kehé’ ʻoku ʻikai pea ʻoku ʻikai totonu ke nau maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé ʻi he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí fakataʻú. (Sione 10:16) Kae kehe, ʻoku nau maʻu ʻaonga mei he kakano mo e toto ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku nau fai pehē ʻaki hono ngāueʻi ʻa e tui ki he mahuʻinga fakaehuhuʻi ʻo ʻene feilaulaú. (Sione 6:53) ʻI hono kehé, ko e faʻahinga ʻoku totonu ke nau maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé ʻoku nau fakahaaʻi kuo fakakau kinautolu ki he fuakava foʻoú ko e ngaahi ʻea ʻi he kahaʻú ʻo e Puleʻanga fakahēvaní. Ko ia ai, pe ʻoku tau kau ʻi he kau paní pe ʻi he fanga sipi kehé, ko e fakamatala ʻi he Sione vahe 6 ʻoku mohu ʻuhinga kiate kitautolu. ʻOkú ne fakamamafaʻi ʻa e mātuʻaki mahuʻinga ke ngāueʻi ʻa e tuí pea maʻu ai ʻa e moʻui taʻengatá.

HIVA 150 Kumi ki he ʻOtuá ki Ho Fakahaofí

a Ko e Sione 6:​5-35 ʻoku lāulea ki ai ʻi he kupu ki muʻá.

b Ko e vai naʻe lave ki ai ʻa Sīsuú ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e ngaahi tokonaki ʻa Sihova ki he moʻui taʻengatá.

c Ko e Sione vahe 6 ʻoku ngāueʻaki ai ʻa e ngaahi foʻi lea ʻe lava ke liliu ko e “ʻilonga ʻa ia” mo e “tokotaha kotoa pē” ʻo fekauʻaki mo e faʻahinga ʻe lava ke nau moʻui taʻengatá.—Sione 6:​35, 40, 47, 54, 56-58.