Skip to content

Skip to table of contents

Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Ko hai ʻa e “kau ʻāngelo kuo filí” naʻe lave ki ai ʻi he 1 Tīmote 5:21?

Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki hono kaungā-mātuʻa ko Tīmoté: “ʻOku ou fai atu ʻa e tuʻutuʻuni toputapu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá mo Kalaisi Sīsū pea mo e kau ʻāngelo kuo filí ke tauhi ʻa e ngaahi fakahinohino ko ʻení ʻo ʻikai ʻi he tomuʻa fehiʻa pe filifilimānako.”—1 Tīm. 5:21.

ʻUluakí, te tau lāulea ki he faʻahinga ʻoku ʻikai ke nau kau ʻi he kulupu ko eni ʻo e kau ʻāngeló. ʻOku hā mahino ʻoku ʻikai ko kinautolu ʻa e toko 144,000. ʻI he taimi naʻe tohi ai ʻa Paula kia Tīmoté, ko e toetuʻu ʻa e kau Kalisitiane paní ki hēvaní naʻe teʻeki ke kamata. Ko e kau ʻapositoló mo e kau pani kehé naʻe teʻeki ai ke nau hoko ko e ngaahi meʻamoʻui laumālie, ko ia ko e “kau ʻāngelo kuo filí” heʻikai lava ke ʻuhinga ia kiate kinautolu.—1 Kol. 15:​50-54; 1 Tes. 4:​13-17; 1 Sio. 3:2.

Pehē foki, ko e “kau ʻāngelo kuo filí” heʻikai lava ke ʻuhinga ia ki he kau ʻāngelo naʻa nau talangataʻa ʻi he taimi ʻo e Lōmakí. Ko e kau ʻāngelo ko iá naʻa nau faʻahi mo Sētane pea hoko ko e fanga tēmeniō, ʻa ia naʻe fakafepakiʻi ʻe Sīsuú. (Sēn. 6:2; Luke 8:​30, 31; 2 Pita 2:4) ʻI he kahaʻú, ʻe tuku pilīsone kinautolu ʻi ha luo taʻehanotakele ʻi he taʻu ʻe 1,000 pea hili iá ʻe fakaʻauha kinautolu fakataha mo e Tēvoló.—Sute 6; Fkh. 20:​1-3, 10.

Ko e “kau ʻāngelo kuo filí” ʻa ia naʻe lave ki ai ʻa Paulá kuo pau pē ko e kau ʻāngelo ia ʻi hēvani naʻa nau poupou ki he “ʻOtuá mo Kalaisi Sīsū,” ʻoku lave fakatouʻosi kiate kinaua ʻi he veesi tatau.

ʻOku laulaui mano ʻa e kau ʻāngelo faitōnungá. (Hep. 12:​22, 23) ʻOku ʻikai fiemaʻu ke tau fakakaukau ko e tokotaha taki taha ʻo kinautolu ʻoku nau maʻu ʻa e vāhenga-ngāue tatau ʻi he taimi tatau. (Fkh. 14:​17, 18) Manatuʻi ʻi he taimi ʻe taha naʻe vaheʻi ki ha ʻāngelo ʻe toko taha ke ne fakaʻauha ʻa e kau tau ʻAsīlia ʻe toko 185,000. (2 Tuʻi 19:35) ʻOku ʻi ai ʻa e kau ʻāngelo kuo vaheʻi nai ke nau “tānaki mei hono Puleʻangá [ʻo Sīsuú] ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku fakatupu tūkiá pea mo e kakai ʻoku nau maumau-laó.” (Māt. 13:​39-41) Ko e niʻihi te nau “tānaki fakataha . . . ʻa ʻene faʻahinga kuo filí” ki hēvani. (Māt. 24:31) Pea ko e niʻihi kehe ʻoku fekauʻi ‘ke nau leʻohi kitautolu ʻi hotau hala fua pē.’—Saame 91:11; Māt. 18:10; fakafehoanaki mo e Mātiu 4:11; Luke 22:43.

Ko e “kau ʻāngelo kuo filí” naʻe lave ki ai ʻi he 1 Tīmote 5:21 naʻe ngalingali ko e kau ʻāngelo ʻa ia naʻe vaheʻi kiate kinautolu ʻa e ngaahi fatongia makehe ʻi he fekauʻaki mo e kakai ʻa e ʻOtuá. ʻI he potutohí, naʻe ʻoatu ʻe Paula ha faleʻi fakapotopoto ki he kau mātuʻá, ʻa ia naʻa nau maʻu ʻa e fakaʻapaʻapa mei he fakatahaʻangá. ʻI he tafaʻaki ʻa e kau mātuʻá, ʻoku totonu ke nau fakahoko honau ngaahi fatongiá “ʻo ʻikai ʻi he tomuʻa fehiʻa pe filifilimānako” pea ʻoku ʻikai totonu ke nau fakavave ke fai ha fili pe fai ha fakamaau ʻo ʻikai fakakaukauʻi. Ko ha ʻuhinga mafatukituki ke nau muimui ai ki he faleʻi fakamānavaʻi ʻa Paulá he ʻoku nau ngāue “ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá mo Kalaisi Sīsū pea mo e kau ʻāngelo kuo filí.” Ko ia ʻoku hā mahino ko e niʻihi ʻo e kau ʻāngeló ʻoku vaheʻi kiate kinautolu ʻa e ngaahi ngāue ʻoku felāveʻi mo e fakatahaʻangá, hangē ko hono tokonaki ha maluʻi, tokangaʻi ʻa e ngāue fakamalangá, pea ʻoatu ha fakamatala kia Sihova.—Māt. 18:10; Fkh. 14:6.