Skip to content

Skip to table of contents

Teleʻa ko ʻElá

Fepaki ʻa Tēvita mo Kolaiate—Naʻe Hoko Moʻoni Ia?

Fepaki ʻa Tēvita mo Kolaiate—Naʻe Hoko Moʻoni Ia?

ʻOku fifili ʻa e kakai ʻe niʻihi pe naʻe hoko moʻoni ʻa e fakamatala ko eni kia Tēvita mo Kolaiaté ʻi he hisitōliá pe ko ha talatupuʻa. Naʻá ke veiveiua fekauʻaki mo e meʻa naʻá ke lau ʻo kau ki he kupu ki muʻá? Kapau ko ia, kātaki ʻo fakatokangaʻi ʻa e fehuʻi ʻe tolu ko ení.

1 | Kuo ʻi ai nai ha tangata ʻoku fute ʻe hiva mo e konga (mita ʻe 2.9) hono lōloá?

ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú ko Kolaiaté “ko hono maʻolunga ko e kiupite ʻe ono mo e hanga ʻe taha.” (1 Sāmiuela 17:4) Ko e kiupité ko e ʻinisi ia ʻe 17.5 (senitimita ʻe 44.5) hono lōloá; ko e hanga ʻe tahá ko e ʻinisi ia ʻe 8.75 (senitimita ʻe 22.2). ʻOku fakatahaʻi kotoa ia ʻo feʻunga mo e fute ʻe hiva mo e ʻinisi ʻe ono (mita ʻe 2.9). ʻOku taku ʻe he niʻihi naʻe ʻikai ke lōloa pehē ʻa Kolaiate, kae fakakaukau angé: ʻI hotau ʻahó ni, ko e tangata lōloa taha kuo lēkōtí naʻe lōloa ange ʻi he fute ʻe 8 mo e ʻinisi ʻe 11 (mita ʻe 2.7). ʻOku taʻemalava moʻoni ke pehē ko Kolaiaté naʻe ʻinisi ʻe ono (senitimita ʻe 15) pe lōloa ange ai? Ko ʻene haʻu mei he matakali ʻo Lifaimí, ko honau kakai tangatá naʻe ʻiloa kinautolu ʻi he lalahi anga-kehé. Ko ha fakamatala ʻa e kau ʻIsipité ʻi he senituli hono 13 K.M. naʻe lave ai ki ha kau toʻa fakamanavahē ʻi he feituʻu ʻo Kēnaní naʻa nau māʻolunga ange ʻi he fute ʻe valú (mita ʻe 2.4). Ko ia, ko e māʻolunga ʻo Kolaiaté naʻe moʻoni.

2 | Ko ha tokotaha moʻoni ʻa Tēvitá?

Naʻe ʻi ai ha taimi naʻe feinga ai ʻa e kau mataotaó ke fakakau ʻa Tuʻi Tēvita ʻi he fanangá, ka naʻe faingataʻa eni. Naʻe maʻu ʻe he kau keli fakatotoló ha tā tongitongi ʻi he kuonga muʻá naʻe hā ai ʻa e “fale ʻo Tevita.” ʻIkai ko ia pē, naʻe lea ʻa Sīsū Kalaisi ko Tēvitá ko e tokotaha moʻoni. (Mātiu 12:3; 22:43-45) Ko hono fakamoʻoniʻi ʻa Sīsū ko e Mīsaiá naʻe poupouʻi ia ʻe he ongo fakamatala fakaikiiki ʻo e laine hohokó ʻo fakahaaʻi ai ko ʻene tupu mei he hako ʻo Tuʻi Tēvitá. (Mātiu 1:6-16; Luke 3:23-31) ʻOku hā mahino, ko Tēvitá ko ha tangata moʻoni.

3 | Naʻe hoko ʻa e meʻa naʻe fai ki ai ʻa e fakamatalá ʻi ha feituʻu moʻoni?

Naʻe pehē ʻe he Tohi Tapú ko e taú naʻe hoko ʻi he Teleʻa ʻo ʻElá. Ka ʻoku toe fakapapauʻi ange, ʻo pehē naʻe kemi ʻa e kau Filisitiá ʻi he veʻe tafa moʻunga ʻi he vahaʻa ʻo ha kolo ʻe ua ko Soko mo ʻĀseka. Naʻe ʻapitanga ʻa e kau ʻIsilelí ʻi he teleʻá ʻo hanga ki he tafa moʻungá. Ko ha ngaahi feituʻu moʻoni eni?

Fakatokangaʻi ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe ha tokotaha ʻeveʻeva ki he feituʻu ko iá ki muí ni mai: “Ko ʻemau tokotaha taki mamatá—naʻe ʻikai ko ha tokotaha lotu ia—naʻá ne ʻave kimautolu ki he Teleʻa ʻo ʻElá. Naʻa mau kaka ʻi ha kiʻi hala ke mau aʻu ai ki he funga moʻungá. ʻI heʻemau sio takai ki he teleʻá, naʻá ne ʻai kimautolu ke lau ʻa e 1 Sāmiuela 17:1-3. Naʻá ne tuhu leva ki he teleʻá ʻo pehē: ‘ʻI homou toʻohemá ko e kolo ia naʻe ʻauha ko Sokó.’ Naʻá ne tafoki ʻo pehē, ‘ʻI homou toʻomataʻú ko e kolo ia naʻe ʻauha ko ʻĀseká. Naʻe ʻapitanga ʻa e kau Filisitiá ʻi he vahaʻa ʻo e ongo kolo ko ení, ʻi he feituʻu ʻi ha tafa moʻunga ʻoku hanga atú. Ko ia mahalo pē ʻoku tau tuʻu ʻi he feituʻu naʻe ʻapitanga ai ʻa e kau ʻIsilelí.’ Naʻá ku fakakaukau ko e feituʻu naʻá ku tuʻu aí ko e feituʻu ia naʻe tuʻu ai ʻa Saula mo Tēvitá. Naʻa mau hifo leva ki he teleʻá ʻo kolosi ʻi ha tokaʻanga vai naʻe mōmoa mo fonu makamaka. Naʻá ku fakakaukau pē ki he punou hifo ʻa Tēvita ke toʻo hake ha foʻi maka molemole ʻe nima, pea ko e taha ai naʻá ne tāmateʻi ʻa Kolaiate.” Ko e tokotaha ʻeveʻeva ko ení, ʻoku tatau mo e niʻihi tokolahi ʻi he maongo lahi kiate kinautolu ʻa e ngaahi fakaikiiki moʻoni ʻi he Tohi Tapú.

ʻOku ʻikai ha makatuʻunga moʻoni ke veiveiua ai ki he moʻoni ʻa e fakamatala fakahisitōlia ko ení. ʻOku kau ki ai ʻa e kakai moʻoni mo e feituʻu moʻoni. Ko e mahuʻinga angé, ko e konga ia ʻo e Folofola fakamānavaʻi ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku haʻu mei he ʻOtua ʻo e moʻoni, ko e Tokotaha ʻoku ‘ʻikai lava ke loi.’—Taitusi 1:2; 2 Tīmote 3:16.