Skip to content

Skip to table of contents

KAVEINGA TEFITO | NGAAHI VĪSONE ʻOKÚ NE FAKAEʻA MAI ʻA HĒVANI

Vīsone ki he Faʻahinga Taʻehāmai ʻi Hēvaní

Vīsone ki he Faʻahinga Taʻehāmai ʻi Hēvaní

ʻOku ʻomai ʻe he Tohi Tapú ha ngaahi vīsone fakaueʻiloto ʻoku lava ke tau sio ai, ki he ngaahi meʻamoʻui laumālie ʻi hēvaní. ʻOku mau fakaafeʻi atu koe ke ke vakai angé ki ai. Neongo ʻoku ʻikai ke fakaʻuhingaʻi fakahangatonu mai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻi he vīsoné, ka ʻoku lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke ʻikai ngata pē ʻetau sioloto atu ki he niʻihi ʻoku nau ʻi hēvaní ka ke tau toe mahinoʻi ʻa e anga ʻene kaunga ʻiate kitautolú.

KO SIHOVA ʻA E TOKOTAHA AONIÚ

“Ko ha taloni naʻe ʻi hono tuʻuʻangá ʻi hēvani, pea ʻoku ʻi ai ʻa e tokotaha ʻoku ʻafio ʻi he taloní. Pea ko e tokotaha naʻe ʻafio aí, ko ʻene hā maí ʻoku hangē ha maka siasipá pea mo ha maka kulokula mahuʻingá, pea ʻoku takatakai kotoa ki he taloní ha ʻumata ko ʻene hā maí ʻoku hangē ha ʻemalatá.”—Fakahā 4:2, 3.

“Naʻe ai ha ulo takatakai ki ai. Hange ko e ha ʻa e umata ʻa ia ʻoku ʻi he ʻao ʻi ha ʻaho ʻuha, naʻe pehe ʻa e ha ʻa e ulo naʻe takatakai ki ai. Ko e anga ia ʻo e maʻali ʻa e Sikaina ʻo Sihova.”—ʻIsikeli 1:27, 28.

Ko e ngaahi vīsone ko ení, naʻe ʻoange ki he ʻapositolo ko Sioné mo e palōfita ko ʻIsikelí, ʻoku fakaeʻa mai ai ʻa e māfimafi ʻo e ʻOtua Fungani Māʻolungá, ʻa Sihova mo e ngaahi meʻa ʻoku lava ke tau sioloto atu ki aí—ko e ngaahi makakoloa ngingila, ko ha ʻumata mo e ngeia ʻo ha taloni fakatuʻi. ʻOku nau tala mai heni ko e ʻi ai ʻa Sihová ko e taha ia ʻo ha meʻa fakaofo, fakaʻofoʻofa mo fakafiemālie.

Ko e ngaahi fakamatala ko eni fekauʻaki mo e ʻOtuá ʻoku fehoanaki ia mo e ngaahi lea ʻa e tokotaha-tohi-sāmé: “ʻOku lahi ʻa Sihova, pea ʻoku totonu ke lahi hono fakamaloʻia; ʻoku hulu hono ngeia ʻi he ngaahi ʻOtua kotoa. He ko e aitoli pe ʻa e ʻotua ʻo e ngaahi faʻahinga: Ka naʻe ngaohi ʻa e langi ʻe Sihova. Ko e ngeia mo e langilangi ʻoku feʻao mo ia: Ko e ivi mo e toulekeleka ʻoku ʻi hono faletapu na.”—Saame 96:4-6.

Neongo ko Sihova ʻa e Tokotaha Aoniú, ʻokú ne fakaafeʻi kitautolu ke tau fakaofiofi kiate ia ʻi he lotu pea fakapapauʻi ʻokú ne fanongo mai. (Saame 65:2) ʻOku ʻofa mo tokanga lahi mai ʻa Sihova koe ʻuhinga ia naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Sioné: “Ko e ʻOtuá ko e ʻofa.”—1 Sione 4:8.

ʻOKU KAU ʻA SĪSŪ MO E ʻOTUÁ

‘Ko e ākonga Kalisitiane ko Sitīvení naʻe fonu ʻi he laumālie māʻoniʻoní, naʻá ne sio fakamamaʻu hake ki he langí ʻo ne fakatokangaʻi ʻa e lāngilangi ʻo e ʻOtuá pea mo Sīsū ʻoku tuʻu ʻi he nima toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá, peá ne pehē: Vakai! ʻOku ou sio ki he langí kuo fakaava hake pea ko e Foha ʻo e tangatá ʻoku tuʻu ʻi he nima toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá.’—Ngāue 7:55, 56.

Taimi nounou ki muʻa ke sio ʻa Sitīveni ki he vīsone ko ení, naʻe tāmateʻi ai ʻa Sīsū ʻi hono fakaʻaiʻai ʻe he faʻahinga naʻe lea ki ai ʻa Sitīvení—ʻa e kau taki lotu Siú. Naʻe fakapapauʻi ʻe he vīsoné naʻe moʻui ʻa Sīsū pea naʻe toetuʻu hake pea toe fakalāngilangiʻi. ʻI he fekauʻaki mo ení, naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Paulá: ‘Naʻe fokotuʻu hake ʻe Sihova ʻa Sīsū mei he maté ʻo ne fakanofo ia ki hono nima toʻomataʻú ʻi he ngaahi potu fakahēvaní, ʻa ia ʻoku māʻolunga mamaʻo ia ʻi he puleʻanga mo e mafai mo e mālohi mo e tuʻunga ʻeiki kotoa pē mo e hingoa kotoa pē ʻoku lava ke faiʻaki ha fakahingoa, ʻo ʻikai ngata pē ʻi he fokotuʻutuʻu ko ení, kae pehē foki ʻi he fokotuʻutuʻu ka hoko maí.’—ʻEfesō 1:20, 21.

Tānaki atu ki hono fakamatalaʻi ʻa hono tuʻunga māʻolungá, naʻe fakahaaʻi ʻe he ngaahi konga Tohi Tapú, ʻi he hangē ʻa Sīsū ko Sihová, naʻá ne tokanga lahi ki he faʻahinga ʻo e tangatá. Lolotonga ʻene ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní, naʻá ne faitoʻo ʻa e mahamahakí mo e taʻumotuʻá pea fokotuʻu hake ʻa e maté. Fakafou ʻi heʻene feilaulau pekiá, naʻá ne fakahāhaaʻi ʻene ʻofa loloto ki he ʻOtuá mo e faʻahinga ʻo e tangatá. (ʻEfesō 2:4, 5) ʻI he nofo ʻa Sīsū ʻi he tafaʻaki toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá, ʻoku vavé ni ke ne ngāueʻaki hono mafaí ke ʻomai ʻa e tāpuaki lahi maʻá e faʻahinga talangofua ʻo e tangatá ʻi he feituʻu kotoa pē.

FAKAFEʻAO ʻA E KAU ʻĀNGELÓ KI HE ʻOTUÁ

‘Ko e palōfita au ko Taniela, naʻa ku moʻu sioa pe, kaeʻoua ke fokotuʻu ʻani ngaahi taloni, pea ʻafio mai ʻa Talumeimuʻa. Ko e tokoʻi afe laui afe naʻe fakafeʻao kiate iá, pea ko e tokoʻi mano laui mano naʻe tuʻu ʻi hono ʻaó.’—Taniela 7:9, 10.

ʻI he vīsone ko eni ʻo hēvaní, naʻe ʻikai ke sio ʻa Taniela ki ha ʻāngelo pē ʻe toko taha ka ko e kau ʻāngelo tokolahi taʻefaʻalaua. He vīsone fakaofo ē kuo fakamānavaʻí! Ko e kau ʻāngeló ko ha ngaahi laumālie lāngilangiʻia, poto mo mālohi. ʻOku fokotuʻutuʻu kinautolu ko ha kau selāfimi mo e selupimi. Naʻe lave ʻa e Tohi Tapú ki he kau ʻāngeló ʻo tuʻo 250 tupu.

Ko e kau ʻāngeló naʻe ʻikai ko e faʻahinga kinautolu ʻo e tangatá naʻa nau moʻui ki muʻa ʻi he māmaní. Naʻe fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngeló ki muʻa fuoloa ia pea toki fakatupu ʻa e tangatá. ʻI he tanupou ʻo māmaní, naʻe mātā tonu ʻa e kau ʻāngeló ki he fakatupú pea mo hiki mavava.—Siope 38:4-7.

Ko e founga ʻe taha ʻoku fakafeʻao ai ʻa e kau ʻāngelo faitōnungá ki he ʻOtuá ko e kau ʻi he ngāue mahuʻinga taha kuo fai he ʻahó ni ʻi he māmaní—ko hono talaki ʻo e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. (Mātiu 24:14) Ko ʻenau kau ʻi he ngāue ko ení naʻe fakahaaʻi ia ʻe he vīsone ʻa e ʻapositolo ko Sioné, naʻá ne tohi: “Naʻá ku mamata ki ha toe ʻāngelo ʻe taha ʻoku puna ʻi he ʻataá ʻi he langí, pea naʻe ʻiate ia ʻa e ongoongo lelei taʻengata ke talaki ki he faʻahinga ʻoku nofo ʻi he māmaní, ki he puleʻanga mo e matakali mo e lea mo e kakai kotoa pē.” (Fakahā 14:6) Neongo ʻoku ʻikai ke lea ʻa e kau ʻāngeló ki he kakaí ʻi he ʻahó ni ʻo hangē ko ia ko e ngaahi taimi ʻi he kuohilí, ʻoku nau tokoni ʻi hono tataki ʻa e faʻahinga ʻoku nau malangaʻi ʻa e ongoongo leleí ki he faʻahinga loto-totonú.

TAKIHALAʻI ʻE SĒTANE ʻA E LAUI MILIONA

“Naʻe hoko ha tau ʻi hēvani: ko Maikeli [ko Sīsū Kalaisi ia] mo ʻene kau ʻāngeló naʻa nau faitau mo e talākoní, pea ko e talākoní mo ʻene kau ʻāngelo ʻaʻaná naʻa nau faitau ka naʻe ʻikai te ne ikuna, pea naʻe ʻikai toe ʻi ai ha feituʻu moʻonautolu ʻi hēvani. Ko ia naʻe lī hifo ʻa e fuʻu talākoní, ʻa e ngata ʻo onoʻahó, ʻa e tokotaha ʻoku ui ko e Tēvoló mo Sētané, ʻa ia ʻokú ne takihalaʻi ʻa e kotoa ʻo e māmani kuo nofoʻí; naʻe lī hifo ia ki he māmaní, pea naʻe lī fakataha hifo mo ia ʻene kau ʻāngeló.”—Fakahā 12:7-9.

Naʻe ʻikai ke kei melino ai pē ʻa hēvani. ʻI he kamataʻanga ʻo e hisitōlia ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, ko ha taha ʻi he kau ʻāngeló naʻá ne maʻu ʻa e holi ke fai ange ki ai ʻa e lotú, naʻá ne fakafepaki kia Sihova peá ne hoko ai ko Sētane, ʻo ʻuhingá ko e “Tokotaha-Talitekeʻi.” Ko e kau ʻāngelo kehé naʻa nau kau ki he angatuʻú pea nau ʻiloa ai ko e kau tēmeniō. ʻI heʻenau mātuʻaki fulikivanú, ʻoku nau fakafepaki fefeka kia Sihova pea takihalaʻi ʻa e tokolahi ʻo e faʻahinga e tangatá ke nau talangataʻa ki he ngaahi tataki anga-ʻofa ʻa Sihová.

ʻOku fulikivanu mo anga-fakamamahi ʻa Sētane mo ʻene kau tēmenioó. Ko e ngaahi fili kinautolu ʻo e tangatá pea ʻoku nau toe ʻai ke fakautuutu ange ʻa e faingataʻá ʻi he māmaní. Ko e fakatātaá, naʻe tāmateʻi ʻe Sētane ʻa e fanga manu mo e kau sevāniti ʻa e tangata faitōnunga ko Siopé. Hokó, naʻá ne tāmateʻi kotoa ʻa e fānau ʻe toko hongofulu ʻa Siopé ʻi hono fakatupunga “ha matangi lahi” ke haveki ʻa e fale naʻá nau nofo aí. Hili iá, naʻe taaʻi ʻe Sētane ʻa Siope ʻaki ha “ngaahi hangatamaki kovi.”—Siope 1:7-19; 2:7.

Kae kehe, ʻoku vavé ni ke toʻo atu ʻa Sētane. Talu hono lī hifo ia ki he māmaní, ʻokú ne ʻiloʻi “ʻoku toe siʻi pē hono taimí.” (Fakahā 12:12) ʻE fakamāuʻi ʻa Sētane pea ko ha ongoongo lelei ia!

FAʻAHINGA MEI HE MĀMANÍ

“Naʻá ke [Sīsū] fakatau mai ʻaki ho taʻataʻá ha faʻahinga maʻá e ʻOtuá mei he matakali mo e lea mo e kakai mo e puleʻanga kotoa pē, pea naʻá ke ʻai kinautolu ke nau hoko ko ha puleʻanga mo ha kau taulaʻeiki ki hotau ʻOtuá, pea te nau pule ko e ngaahi tuʻi ki he māmaní.”—Fakahā 5:9, 10.

ʻI he hangē pē ko e toetuʻu ʻa Sīsū mei māmani ʻo moʻui ʻi hēvaní, ʻe tatau pē mo e niʻihi kehé. Naʻe pehē ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositolo faitōnungá: “ʻOku ou ʻalu ke teuteu ha potu moʻomoutolu. Pehē foki, . . . te u toe haʻu pea te u maʻu mai kimoutolu kiate au ki hoku ʻapí, koeʻuhi ko e feituʻu ʻoku ou ʻi aí ke mou ʻi ai foki.”—Sione 14:2, 3.

Ko e faʻahinga ʻoku nau ō ki hēvaní ʻoku ʻi ai ʻa e taumuʻa ʻo ʻenau ʻi aí. Ko kinautolu fakataha mo Sīsū, te nau faʻu ha Puleʻanga ʻa ia ʻe vavé ni ke nau pule ʻi he kotoa ʻo e māmaní pea ʻoatu mo ha ngaahi tāpuaki. Ko e Puleʻanga ia naʻe tala ange ʻe Sīsū ki hono kau muimuí ke nau lotu fekauʻaki mo ia ʻi he sīpinga lotu ko ení: “Ko ʻemau Tamai ʻoku ʻi hēvani, tuku ke fakamāʻoniʻoniʻi ho huafá. Tuku ke hoko mai ho Puleʻangá. Tuku ke fai ho finangaló, ʻo hangē ko ia ʻi hēvaní, ke pehē foki ʻi māmani.”—Mātiu 6:9, 10.

MEʻA ʻE FAI ʻE HE FAʻAHINGA ʻOKU ʻI HĒVANÍ

‘Ko e ʻapositolo au ko Sioné naʻá ku fanongo ki ha fuʻu leʻo mei he taloní ʻoku pehē: Vakai! Ko e tēniti ʻo e ʻOtuá ʻoku ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá, . . . pea te ne holoholo ʻa e loʻimata kotoa pē mei honau matá, pea ʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha mate, pe ha mamahi pe ha tangi pe ha langa. Kuo mole atu ʻa e ngaahi meʻa muʻá.’—Fakahā 21:3, 4.

Ko e vīsone fakaekikite ko ení ʻoku tuhu ia ki he taimi ʻe hoko mai ai ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku faʻuʻaki ʻa Sīsū mo e faʻahinga ʻoku nau toetuʻu mei māmaní, ʻa ia ʻe fakangata ai ʻa e pule ʻa Sētané pea ʻai mo e māmaní ke hoko ko e palataisi. ʻE mole atu ʻa e ngaahi meʻa ʻokú ne fakatupunga ʻa e langá mo e mamahí. Naʻa mo e maté ʻe toʻo atu.

Fēfē leva ʻa e laui piliona kuo nau mate pea ʻikai toetuʻu ki hēvaní? ʻI he kahaʻú, te nau toetuʻu hake mo e ʻamanaki ki he moʻui taʻengata ʻi he māmani Palataisí.—Luke 23:43.

ʻOku fakapapauʻi mai ʻe he ngaahi vīsone ko ení ko Sihova ko e ʻOtuá mo hono ʻAló ʻa Sīsū Kalaisi fakataha mo e kau ʻāngelo faitōnungá mo e faʻahinga naʻe toʻo mei he māmaní te nau tauhi mo tokangaʻi kitautolu. Ke ʻilo lahi ange fekauʻaki mo e meʻa te nau fakahokó, ʻoku mau fakaafeʻi koe ke fetuʻutaki ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pe ʻalu ki heʻemau uepisaiti, www.pr418.com pe download ʻa e tohi Ko e Hā ʻOku Akoʻi Moʻoni ʻe he Tohi Tapú?