Skip to content

Skip to table of contents

ʻOkú Ke Maʻu “ʻa e ʻAtamai ʻo Kalaisí”?

ʻOkú Ke Maʻu “ʻa e ʻAtamai ʻo Kalaisí”?

ʻOkú Ke Maʻu “ʻa e ʻAtamai ʻo Kalaisí”?

“ʻOfa ke hanga ʻe he ʻOtua ʻa ia ʻokú ne tokonaki mai ʻa e kātakí mo e fiemālié ʻo tuku kiate kimoutolu ke mou maʻu . . . ʻa e fakakaukau fakaʻatamai tatau naʻe maʻu ʻe Kalaisi Sīsuú.”—LOMA 15:​5NW.

1. ʻI he founga fē kuo fakatātaaʻi ai ʻa Sīsū ʻi he ngaahi tāvalivali lahi ʻa e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané, pea ko e hā ʻoku ʻikai ai ko ha fakatātaaʻi lelei eni ʻo Sīsuú?

 “KUO teʻeki ke fai ha sio ki ai kuó ne kata.” Ko e anga ia ʻo hono fakamatalaʻi ʻo Sīsū ʻi ha tohi fakamoʻoni naʻe taukaveʻi loi ko e hiki ʻe ha tokotaha ʻofisiale Loma fuoloa. Ko e tohi fakamoʻoni ko ení, ʻa ia kuo ʻiloʻi ʻi hono tuʻunga lolotongá talu mei he senituli hono 11 nai, ʻoku pehē kuó ne tākiekina ʻa e kau tāvalivali tokolahi. a ʻI ha ngaahi tāvalivali lahi, ʻoku hā ai ʻa Sīsū ko ha tokotaha ʻoku hā mata mamahi ʻa ia ʻoku tātātaha, pe faifai ange kuó ne malimali. Ka ʻoku ʻikai ʻaupito ko ha fakatātaaʻi lelei ia ʻo Sīsū, ʻa ia ʻoku fakahaaʻi ʻe he ngaahi Kōsipelí ko e tangata mātuʻaki ongongofua ʻa ia ʻoku anga-ʻofa mo anga-lelei.

2. ʻE anga-fēfē nai haʻatau fakatupulekina ʻa e “fakakaukau fakaʻatamai tatau naʻe maʻu ʻe Kalaisi Sīsuú,” pea ko e hā ʻe teuʻi kitautolu ʻe he meʻá ni ke tau faí?

2 ʻOku hā mahino, ke ʻiloʻi ʻa e Sīsū moʻoní, kuo pau ke tau fakafonu hotau ʻatamaí mo hotau lotó ʻaki ʻa e mahino totonu fekauʻaki mo e faʻahinga tokotaha moʻoni ko Sīsuú lolotonga ʻene ʻi heni ʻi he māmaní. Ko ia ai, tau sivisiviʻi angé ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi fakamatala Kōsipeli ko ia ʻokú ne ʻomi kiate kitautolu ha ʻilo ki he “ʻatamai ʻo Kalaisí”​—ʻa ia, ko ʻene ngaahi ongoʻí, ko ʻene ngaahi ʻiló, ko ʻene ngaahi fakakaukaú, mo ʻene ngaahi fakaʻuhingá. (1 Kolinito 2:​16NW) ʻI heʻetau fai iá, tau fakakaukau atu ki he founga te tau lava nai ai ʻo fakatupulekina “ʻa e fakakaukau fakaʻatamai tatau naʻe maʻu ʻe Kalaisi Sīsuú.” (Loma 15:​5NW) Ko ia, ʻe teuʻi lelei leva ange ai kitautolu ʻi heʻetau moʻuí mo ʻetau ngaahi feangainga mo e niʻihi kehé ke muimui ki he sīpinga kuó ne fokotuʻu mai kiate kitautolú.—Sione 13:15.

Faingofua ke Fakaofiofi ki Ai

3, 4. (a) Ko e hā ʻa e ʻātakai ʻo e fakamatala ʻoku hiki ʻi he Maake 10:​13-16? (e) Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa Sīsū ʻi he taimi naʻe feinga ai ʻa ʻene kau ākongá ke taʻofi ʻa e fānau īkí mei heʻenau haʻu kiate iá?

3 Naʻe ongoʻi lata ʻa e kakaí kia Sīsū. ʻI he ngaahi taimi kehekehe, ko e faʻahinga ʻo e taʻumotuʻa mo e ʻātakai kehekehe naʻa nau fakaofiofi tauʻatāina kiate ia. Fakakaukau atu ki he meʻa naʻe hoko ʻoku hiki ʻi he Maake 10:​13-16. Naʻe hoko eni ofi ki he ngataʻanga ʻo ʻene ngāue fakafaifekaú ʻi heʻene huʻu fakaʻosi atu ki Selusalema, ke fehangahangai ai mo ha mate fakamamahí.—Maake 10:​32-34.

4 Sio loto atu ki he meʻa naʻe hokó. ʻOku kamata ke ʻomai ʻe he kakaí ʻenau fānaú, ʻo kau ai ʻa e kau valevalé, kia Sīsū ke ne tāpuakiʻi kinautolu. b Kae kehe, ʻoku feinga ʻa e kau ākongá ke taʻofi ʻa e fānaú mei heʻenau haʻu kia Sīsuú. Mahalo ʻoku ongoʻi ʻe he kau ākongá ʻoku ʻikai moʻoni loto ʻa Sīsū ke fakahohaʻasi ia ʻe he fānaú lolotonga ʻa e ngaahi uike mahuʻinga ko ení. Ka ʻoku nau hala. ʻI he fakatokangaʻi ʻe Sīsū ʻa e meʻa ʻoku fai ʻe he kau ākongá, ʻoku ʻikai te ne saiʻia ai. ʻOku ui ʻe Sīsū ʻa e fānaú kiate ia, ʻo ne pehē: “Tuku pē ʻa e kau tamaiki ke nau haʻu kiate au; ʻoua ʻe taʻofi kinautolu.” (Maake 10:14) ʻOkú ne fai leva ʻa e meʻa ʻoku fakaeʻa ai ha tōʻonga ʻo e saiʻia mo e anga-ʻofa moʻoni. ʻOku pehē ʻe he fakamatalá: “Bea fua hake eia [ʻa e fānaú] i hono nima, o hilifaki hono nima kiate kinautolu, mo ne tabuakiʻi akinautolu.” (Maake 10:​16PM) Ko e fānaú ʻoku hā mahino ʻenau fiemālié ʻi hono fua hake kinautolu ʻe Sīsū ʻi hono ongo nima ʻofá.

5. Ko e hā ʻoku fakahā mai kiate kitautolu ʻe he fakamatala ʻi he Maake 10:​13-16 ʻo fekauʻaki mo e faʻahinga tokotaha ko Sīsuú?

5 Ko e fakamatala nounou ko iá ʻokú ne fakahā mai kiate kitautolu ʻa e meʻa lahi fekauʻaki mo e faʻahinga tokotaha ko Sīsuú. Fakatokangaʻi naʻá ne fotungofua. Neongo naʻá ne maʻu ha tuʻunga māʻolunga ʻi hēvani, naʻe ʻikai te ne fakamanamanaʻi pe fakamāʻulaloʻi ʻa e faʻahinga taʻehaohaoa ʻo e tangatá. (Sione 17:5) ʻIkai ʻoku toe ʻuhinga ia, naʻa mo e fānaú naʻa nau ongoʻi fiemālie ʻi heʻenau ʻiate iá? ʻOku pau pē heʻikai te nau ongoʻi lata ki ha tokotaha anga-momoko mo taʻefiefia ʻa ia kuo halaʻatā ke malimali pe kata! Naʻe fakaofiofi ʻa e kakai ʻo e taʻumotuʻa kehekehe kia Sīsū koeʻuhi naʻa nau ongoʻi ko ha tokotaha ia naʻe anga-lelei, mo loto-ʻofa, pea naʻa nau falala heʻikai te ne tuli kinautolu.

6. ʻE lava fēfē ke ʻai ʻe he kau mātuʻá kinautolu ke nau fotungofua ange?

6 ʻI he fakakaukauloto ki he fakamatala ko ení, ʻe lava ke tau ʻeke nai kiate kitautolu, ‘‘ʻOku ou maʻu ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí? ʻOku ou fotungofua?’ ʻI he ngaahi taimi faingataʻa ko ení, ʻoku fiemaʻu ki he fanga sipi ʻa e ʻOtuá ha kau tauhi-sipi fotungofua, ko e kau tangata ʻoku nau hangē ha “toitoiaga mei he matagi.” (Aisea [Isaia] 32:​1, 2PM; 2 Timote 3:1) Kau mātuʻa, kapau ʻoku mou fakatupulekina ha mahuʻingaʻia loto-moʻoni mo fakamātoato ʻi homou fanga tokouá pea ʻoku mou loto-lelei ke foaki kimoutolu koeʻuhi ko kinautolu, te nau ongoʻi ʻa hoʻomou tokangá. Te nau sio ai ʻi he fōtunga homou matá, ongoʻi ia ʻi he tō homou leʻó, pea fakatokangaʻi ia ʻi homou ʻulungaanga anga-ʻofá. Ko e anga-lelei mo e tokanga moʻoni peheé ʻe lava ke ne fakatupu ha ʻātakai falala ʻa ia ʻe faingofua ange ai ki he niʻihi kehé, ʻo kau ai mo e fānaú, ke fakaofiofi atu kiate kimoutolu. ʻOku fakamatala ʻe ha fefine Kalisitiane ʻe taha ki he ʻuhinga naʻá ne malava ai ke lea tauʻatāina ki ha tokotaha mātuʻa ʻe taha: “Naʻá ne talanoa kiate au ʻi ha founga fakaalaala mo manavaʻofa. He ka ne taʻeʻoua ia, naʻe ʻikai te u mei leaʻaki ʻe au ha meʻa. Naʻá ne ʻai au ke u ongoʻi malu.”

Fakaʻatuʻi ʻa e Niʻihi Kehé

7. (a) Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū naʻá ne fakaʻatuʻi ʻa e niʻihi kehé? (e) Ko e hā nai naʻe fakaʻā māmālie ai ʻe Sīsū ʻa e mata ʻo ha tangata kui ʻe taha?

7 Naʻe anga-fakaʻatuʻi ʻa Sīsū. Naʻá ne ongongofua ki he ngaahi ongoʻi ʻa e niʻihi kehé. ʻI he hā mai pē ʻa e kau faingataʻaʻiá naʻe maongo loloto ia kiate ia ʻo ueʻi ai ia ke ne fakafiemālieʻi ʻenau mamahí. (Mātiu 14:14) Naʻá ne toe anga-fakaʻatuʻi foki ki he ngaahi fakangatangata mo e ngaahi fiemaʻu ʻa e niʻihi kehé. (Sione 16:12) ʻI he taimi ʻe taha, naʻe ʻomai ai ʻe he kakaí ha tangata kui ʻo nau kole kia Sīsū ke fakamoʻui ia. Naʻe fakaʻā ʻe Sīsū ʻa e mata ʻo e tangatá, ka naʻá ne fai ia ʻi he tuʻunga māmālie. ʻI he kamatá, naʻe sio pē ʻa e tangatá ki he niʻihi tāutahá ʻo ʻikai alafakafaikehekeheʻi kinautolu—“ʻoku hā ha meʻa hange ko ha ngaahi ʻakau, ka ʻoku nau ʻeveʻeva.” Naʻe toki fakaʻā kakato leva ʻe Sīsū ʻa hono matá. Ko e hā naʻe faitoʻo māmālie ai ʻe Sīsū ʻa e tangatá? ʻOku pau pē nai koeʻuhí ke malava ʻa e tokotaha naʻe mātuʻaki anga ki he fakapoʻulí ke ne fakaangaanga atu ki he fakaʻohovale ko ia ʻo e sio fakafokifā ki ha māmani fihi ʻoku fakamaama ʻe he laʻaá.—Maake 8:​22-26.

8, 9. (a) Ko e hā naʻe hoko ʻi he hili pē ʻa e hū atu ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá ki he feituʻu ʻo e Tikapolusí? (e) Fakamatalaʻi ʻa hono faitoʻo ʻe Sīsū ʻa e tangata tulí.

8 Toe fakakaukau atu ki ha meʻa ʻe taha naʻe hoko hili ʻa e Pāsova ʻo e 32 T.S. Kuo hū atu eni ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá ʻi he potu fonua ʻo e Tikapolusí, ʻi he hahake ʻo e Tahi Kālelí. ʻI aí, naʻe vave ʻa hono ʻilo kinautolu ʻe ha fuʻu kakai lahi ʻo nau ʻomi kia Sīsū ʻa e faʻahinga tokolahi ʻa ia naʻe puke mo faingataʻaʻiá, pea naʻá ne fakamoʻui kotoa kinautolu. (Mātiu 15:​29, 30) Ko e meʻa ʻoku fakatupu tokangá, he naʻe vaheʻi ʻe Sīsū ia ha tangata ki hano tokangaʻi makehe. Ko e tokotaha tohi Kōsipeli ko Maʻaké, ʻa e tokotaha pē ko ia naʻá ne hiki ʻa e meʻa ko eni naʻe hokó, ʻokú ne fakamatalaʻi ʻa e meʻa naʻe hokó.—Maake 7:​31-35.

9 Ko e tangatá naʻe tuli pea naʻe ʻikai loko lava ʻo lea. ʻOku pau pē naʻe ongoongoʻi ʻe Sīsū ʻa e mātuʻaki manavasiʻi pe mā ʻa e tangatá ni. Naʻe fai leva ʻe Sīsū ʻa e meʻa naʻe kiʻi ngali kehe. Naʻá ne taki atu ʻa e tangatá, ʻo mamaʻo mei he kakaí, ki ha potu naʻe fakapulipuli. Naʻe ngāueʻaki leva ʻe Sīsū ha ngaahi fakaʻilonga ke fakamahino ki he tangatá ʻa e meʻa ʻokú ne teu ke faí. Naʻá ne “ʻai hono tuhu ki he ongo telinga ʻo e tangata, pea ne aʻanu ki hono nima ʻo ʻai ki hono ʻelelo.” (Maake 7:33) Ko hono hokó, naʻe hanga hake ʻa Sīsū ki he langí ʻo ne fai ha lotu ʻi he māpuhoi. Ko e ngaahi ngāue fakahāhaaʻi ko ení te ne tala nai ki he tangatá, ‘Ko e meʻa ʻoku ou teu ke fai maʻaú ʻoku makatuʻunga ia ʻi he mālohi ʻo e ʻOtuá.’ Fakaʻosí, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ke ava mai.” (Maake 7:34) ʻI he meʻa ko iá, naʻe fakaava ai ʻa e telinga ʻo e tangatá, pea naʻá ne malava ai ke lea lelei.

10, 11. ʻE anga-fēfē nai haʻatau fakahāhā ʻa e fakaʻatuʻi ki he ngaahi ongoʻi ʻa e niʻihi kehe ʻi he fakatahaʻangá? ʻi he fāmilí?

10 He fakaʻatuʻi moʻoni ē naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ki he niʻihi kehé! Naʻá ne ongongofua ki heʻenau ngaahi ongoʻí, pea ko e tuʻunga kaungāongoʻi ko ení, naʻe iku, ʻo ueʻi ai ia ke ne fai ʻa e ngaahi meʻa naʻe fakanonga ai ʻenau ngaahi ongoʻí. ʻI he tuʻunga ko e kau Kalisitiané, ʻoku lelei ke tau fakatupulekina mo fakahāhaaʻi ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí ʻi he tuʻunga ko ení. ʻOku ekinakiʻi kitautolu ʻe he Tohitapú: “Ke mou hoko kotoa ʻo ʻatamai taha, ʻo fakahāhā ʻa e feongoʻiʻaki, ʻo feʻofaʻaki fakatokoua, ʻo manavaʻofa, mo ʻatamai fakatōkilalo.” (1 Pita 3:​8NW) ʻOku fiemaʻu moʻoni ai kiate kitautolu ke tau lea mo ngāue ʻi he ngaahi founga te tau fakakaukaua ai ʻa e ngaahi ongoʻi ʻa e niʻihi kehé.

11 ʻI he fakatahaʻangá, ʻe lava ke tau fakahāhā ʻa e fakaʻatuʻi ki he ngaahi ongoʻi ʻa e niʻihi kehé ʻaki hono tuku kiate kinautolu ʻa e ngeia, ʻo fakafeangai kiate kinautolu ʻo hangē ko e meʻa ʻoku tau saiʻia ke fai mai kiate kitautolú. (Mātiu 7:12) ʻE kau ki ai ʻa e hoko ʻo tokanga fekauʻaki mo e meʻa ʻoku tau leaʻakí pea pehē ki he founga ʻoku tau leaʻaki ai iá. (Kolose 4:6) Manatuʻi ko e ‘lea taʻefakakaukauʻí ʻoku hangē ha hokohokaʻi ha heletaá.’ (Palovepi 12:​18NW [Lea Fakatātā, PM]) Fēfē ʻa e fāmilí? Ko ha husepāniti mo e uaifi ko ia ʻokú na feʻofaʻaki moʻoní ʻokú na feongongofuaʻaki ʻi heʻena ngaahi ongoʻí. (Efeso 5:33) ʻOkú na fakaʻehiʻehi mei he ngaahi lea fefeká, fakaanga taʻefakavaivaí, mo e lea manuki ʻoku oʻó—ko e ngaahi meʻa kotoa ia ʻoku malava ke ne fakatupunga ʻa e ngaahi ongoʻi loto-lavea ʻoku ʻikai faingofua ke faitoʻo. Ko e fānaú foki ʻoku ʻi ai ʻenau ngaahi ongoʻi, pea ko e ngaahi mātuʻa ʻofá ʻoku nau fakakaukauʻi ʻa e meʻá ni. ʻI he taimi ʻoku fiemaʻu ai ha fakatonutonú, ko e ngaahi mātuʻa peheé ʻoku nau fai ia ʻi ha ngaahi founga ʻoku tokaʻi ai ʻa e ngeia ʻo ʻenau fānaú pea taʻofi ai kinautolu mei hano fakamaaʻi taʻeʻuhinga. c (Kolose 3:21) ʻI he taimi ʻoku tau fakahāhā ai ʻa e fakaʻatuʻi ki he niʻihi kehé, ʻoku tau fakahāhā ai ʻoku tau maʻu ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí.

Loto-Lelei ke Falala ki he Niʻihi Kehé

12. Ko e hā ʻa e vakai mafamafatatau mo totonu naʻe maʻu ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo ʻene kau ākongá?

12 Naʻe maʻu ʻe Sīsū ʻa e vakai mafamafatatau mo totonu fekauʻaki mo ʻene kau ākongá. Naʻá ne ʻiloʻi lelei naʻe ʻikai ke nau haohaoa. He ko ē, naʻá ne malava ke ʻiloʻi ʻa e loto fakaetangatá. (Sione 2:​24, 25) Neongo ia, naʻe ʻikai te ne sio pē kiate kinautolu ʻi he tuʻunga ʻo ʻenau ngaahi taʻehaohaoá ka ʻi he ngaahi tuʻunga ʻo ʻenau ngaahi anga ʻoku leleí. Naʻá ne toe sio foki ki ha tuʻunga ʻe malava ke ʻi he kau tangata ko eni kuo tohoaki mai ʻe Sihová. (Sione 6:44) Ko e vakai lelei ko ia ʻa Sīsū fekauʻaki mo ʻene kau ākongá naʻe hā mahino ia ʻi he founga ʻo ʻene feangainga mo ʻene tōʻongafai kiate kinautolú. Ko e taha e meʻa, ko ʻene fakahāhā ko ia ʻa e loto-lelei ke falala kiate kinautolú.

13. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū naʻá ne falala ki heʻene kau ākongá?

13 Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e falala ko iá? ʻI he taimi naʻá ne mavahe ai mei māmaní, naʻá ne tuku ha fatongia mamafa ki heʻene kau ākonga paní. Naʻá ne tuku ki honau nimá ʻa e fatongia ko hono tokangaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻo hono Puleʻangá ʻi māmani lahí. (Mātiu 25:​14, 15; Luke 12:​42-44) Lolotonga ʻo ʻene ngāue fakafaifekaú, naʻá ne fakahāhaaʻi ai ʻo aʻu ki he ngaahi founga iiki mo taʻefakahangatonú naʻá ne falala kiate kinautolu. ʻI he taimi naʻá ne fakalahi ai ʻi he mana ʻa e meʻakai ke fafangaʻaki ʻa e fuʻu kakaí, naʻá ne tuku ki heʻene kau ākongá ʻa e fatongia ko hono tufaki ʻa e meʻakaí.—Mātiu 14:​15-21; 15:​32-37.

14. ʻE anga-fēfē nai haʻo fakanounouʻi ʻa e fakamatala ʻoku hiki ʻi he Maake 4:​35-41?

14 Toe fakakaukau atu foki, ki he fakamatala ʻoku hiki ʻi he Maake 4:​35-41. ʻI he taimi ko ení ko Sīsū mo ʻene kau ākongá naʻa nau heka ki ha vaka ʻo folau fakahahake ʻo kolosi ʻi he Tahi Kālelí. Taimi nounou pē ʻenau mavahé, naʻe tokoto hifo ʻa Sīsū ʻi he taumuli ʻo e vaká ʻo māʻumohe leva. Kae kehe, naʻe vave pē ʻa e “tō mai ha fuʻu ʻahiohio.” Ko e ngaahi matangi peheé naʻe ʻikai ko ha meʻa foʻou ia ki he Tahi Kālelí. Koeʻuhi ko hono tuʻuʻanga māʻulaló (ko ha mita ʻe 200 ʻi lalo ʻi he fukahi tahí), ʻoku mafana lahi ange ʻa e ʻeá ia ai ʻi he ʻēlia takatakaí, pea ʻoku fakatupunga heni ha ngaahi ʻea taʻemanonga. Tānaki atu ki he meʻá ni, ʻoku ʻalu hifo ʻa e ngaahi matangi mālohi ʻi he Teleʻa Sioataní mei he Moʻunga Heamoní, ʻa ia ʻoku tuʻu ki he tokelaú. Ko e manonga ʻo e mōmeniti ko ē ʻe iku ia ki he matangi mālohi ʻi he mōmeniti hono hokó. Fakakaukau ki he meʻá ni: Naʻe ʻikai ha veiveiua naʻe ʻilo ʻa Sīsū ki he ngaahi matangi anga-maheni ko ení, he naʻe tupu hake ʻi Kāleli. Neongo ia, naʻá ne mohe nonga pē, ʻo falala ki he pōtoʻi ʻa ʻene kau ākongá, ʻa ia ko e niʻihi ʻo kinautolu ko e kau toutai.—Mātiu 4:​18, 19.

15. ʻE anga-fēfē nai haʻatau faʻifaʻitaki ki he loto-lelei ko ia ʻa Sīsū ke falala ki heʻene kau ākongá?

15 ʻE lava ke tau faʻifaʻitaki ki he loto-lelei ko ia ʻa Sīsū ke falala ki heʻene kau ākongá? ʻOku faingataʻa ki he niʻihi ke tuku atu ʻa e ngaahi fatongiá ki he niʻihi kehé. Kuo pau ke nau ʻi he tuʻunga pulé maʻu pē, ʻo hangē ko e laú. Te nau fakakaukau nai, ‘Kapau ʻoku ou fiemaʻu ke fai ha meʻa ke tonu, kuo pau ke u fai pē ia ʻe au!’ Ka ʻo kapau te tau fai ʻe kitautolu ʻa e meʻa kotoa pē, te tau ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki leva ko ʻetau hoko ʻo ongosia, pea ʻave noaʻia nai ai ʻa e taimi mei hotau fāmilí. ʻIkai ko ia pē, kapau heʻikai ke tau tuku ha ngaahi ngāue mo ha ngaahi fatongia feʻungamālie ki he niʻihi kehé, te tau taʻofi nai ai meiate kinautolu ʻa e taukei mo e akoʻi ʻoku fiemaʻú. ʻOku fakapotopoto ange ke ako ke falala ki he niʻihi kehé, ʻo tuku ʻa e ngaahi meʻá kiate kinautolu. ʻOku lelei ke ʻeke totonu hifo kiate kitautolu, ‘ʻOku ou maʻu ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí ʻi he meʻá ni? ʻOku ou tuku loto-lelei atu ha ngaahi ngāue pau ki he niʻihi kehé, ʻo falala te nau fai ʻenau lelei tahá?’

Naʻá Ne Fakahāhā ʻa e Tui ki Heʻene Kau Ākongá

16, 17. ʻI he pō fakaʻosi ʻo ʻene moʻui ʻi he māmaní, ko e hā ʻa e lea fakafiemālie naʻe fai ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló, neongo naʻá ne ʻilo te nau siʻaki ia?

16 Naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ha vakai papau ki heʻene kau ākongá ʻi ha toe tafaʻaki mahuʻinga ʻe taha. Naʻá ne ʻai ke nau ʻilo naʻá ne maʻu ha loto-falala kiate kinautolu. Naʻe hā mahino ʻa e meʻá ni ʻi he ngaahi lea fakafiemālie naʻá ne leaʻaki ki heʻene kau ʻapositoló ʻi he pō fakaʻosi ko ia ʻo ʻene moʻui he māmaní. Fakatokangaʻi ʻa e meʻa naʻe hokó.

17 Ko ha efiafi femouʻekina ia kia Sīsū. Naʻá ne ʻoange ki heʻene kau ʻapositoló ha lēsoni tefito ʻi he anga-fakatōkilaló ʻaki ʻene fufulu honau vaʻé. Hili iá, naʻá ne fokotuʻutuʻu leva ʻa e kai efiafi ʻa ia ʻe hoko ko e fakamanatu ʻo ʻene pekiá. Pea, naʻe hoko ʻo toe vālau ʻa e kau ʻapositoló ʻi ha fekīhiaki lahi pe ko hai koā ʻiate kinautolu ʻoku ngali lahi tahá. ʻI heʻene anga-kātakí ai pē, naʻe ʻikai ke hanga ʻe Sīsū ʻo tafuluʻi kinautolu ka naʻá ne fakaʻuhinga mo kinautolu. Naʻá ne tala kiate kinautolu ʻa e meʻa ʻoku hanga mai mei muʻá: “Te mou tūkia kotoa pe ʻiate au he poo ni: he kuo tohi, Te u taaʻi ʻa e tauhi, pea ʻe movete ʻa e fanga sipi kuo ne tauhi.” (Mātiu 26:31; Sakalaia 13:7) Naʻá ne ʻiloʻi ko hono ngaahi kaungāmeʻa ofi tahá te nau liʻaki ia he mōmeniti ʻo ʻene fiemaʻú. Kae kehe, naʻe ʻikai te ne fakahalaiaʻi kinautolu. ʻI he mātuʻaki kehe ʻaupito, naʻá ne tala kiate kinautolu: “Ka ʻo ka hili hoku fokotuʻu, te u muʻomuʻa ʻiate kimoutolu ki Kaleli.” (Mātiu 26:32) ʻIo, naʻá ne fakapapauʻi kiate kinautolu neongo te nau liʻaki ia, heʻikai te ne liʻaki kinautolu. ʻI he taimi ʻe ʻosi ai ʻa e ʻahiʻahi fakamamahi ko ení, te ne toe fetaulaki mo kinautolu.

18. ʻI Kāleli, ko e hā ʻa e fekau mafatukituki naʻe tuku ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá, pea naʻe anga-fēfē ʻa e muimui ki ai ʻa e kau ʻapositoló?

18 Naʻe tauhi ʻe Sīsū ʻene leá. Ki mui ai, ʻi Kāleli, ko Sīsū ko ia naʻe toetuʻú naʻe hā ia ki he kau ʻapositolo anga-tonu ʻe toko 11, ʻa ia naʻe hā mahino naʻa nau fakatahataha mo e niʻihi kehe tokolahi. (Mātiu 28:​16, 17; 1 Kolinito 15:6) ʻI aí, naʻe ʻoange ʻe Sīsū kiate kinautolu ha fekau mafatukituki: “Ko ia ke mou ō, ʻo ngaohi ʻa e ngāhi kakai kotoa pe ko ʻeku kau ako, ʻi he papitaiso kinautolu ki he Huafa ʻo e Tamai mo e ʻAlo mo e Laumalie Maʻoniʻoni, mo e akoʻi kinautolu ke tauhi ʻa e ngāhi meʻa kotoa pe kuo u tuʻutuʻuni atu.” (Mātiu 28:​19, 20) ʻOku ʻomai kiate kitautolu ʻe he tohi ʻa Ngāué ha fakamoʻoni mahino ko e kau ʻapositoló naʻa nau muimui ki he fekau ko iá. Naʻa nau takimuʻa faitōnunga ʻi he ngāue ko hono malangaʻi ʻa e ongoongo leleí ʻi he ʻuluaki senitulí.—Ngāue 2:​41, 42; 4:33; 5:​27-32.

19. Ko e hā ʻoku akoʻi mai kiate kitautolu ʻe he ngaahi tōʻonga ʻa Sīsū hili ʻene toetuʻú ʻo fekauʻaki mo e ʻatamai ʻo Kalaisí?

19 Ko e hā ʻoku akoʻi mai kiate kitautolu ʻe he fakamatala mahino ko ení ʻo fekauʻaki mo e ʻatamai ʻo Kalaisí? Kuo sio ʻa Sīsū ʻi he tuʻunga kovi taha ʻo ʻene kau ʻapositoló, ka neongo ia, naʻá ne “ʻofa ʻiate kinautolu ʻo aʻu ki he ngataʻangá.” (Sione 13:​1NW) Neongo ʻenau ngaahi tōnounoú, naʻá ne ʻai ke nau ʻilo naʻá ne tui kiate kinautolu. Fakatokangaʻi ko e loto-falala ʻa Sīsuú naʻe ʻikai ko ha tukuhalaʻi. Ko e loto-falala mo e tui kuó ne fakahāhā kiate kinautolú naʻe ʻikai ha veiveiua naʻá ne fakaivia kinautolu ke nau fakapapauʻi ʻi honau lotó ke fakahoko ʻa e ngāue naʻá ne fekauʻi kinautolu ke nau faí.

20, 21. ʻE anga-fēfē nai haʻatau fakahāhā ha vakai papau ʻo fekauʻaki mo hotau kaungātuí?

20 ʻE lava fēfē ke tau fakahāhaaʻi ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí ʻi he tuʻunga ko ení? ʻOua ʻe fakatuʻatamaki ʻo fekauʻaki mo e kaungātuí. Kapau te ke fakakaukau pē ki he kovi tahá, ngalingali ʻe hā mai ia ʻi hoʻo ngaahi leá mo hoʻo ngaahi tōʻongá. (Luke 6:45) Kae kehe, ʻoku tala mai ʻe he Tohitapú kiate kitautolu ko e ʻofá “ʻoku ne tui ʻi he meʻa kotoa pe.” (1 Kolinito 13:7) Ko ʻofá ʻoku pau, ʻo ʻikai taʻepau. ʻOkú ne langa hake ʻo ʻikai holoki hifo. Ko e kakaí ʻoku matangofua ange ke nau fai ha tali ki he ʻofá mo e fakalototoʻá ʻi he fakamanamaná. ʻE lava ke tau langa hake mo fakalototoʻaʻi ʻa e niʻihi kehé ʻaki hono fakahāhaaʻi ʻa e loto-falala kiate kinautolu. (1 Tesalonaika 5:11) Kapau, hangē ko ia ko Kalaisí, ʻoku tau maʻu ha vakai papau ʻo fekauʻaki mo hotau fanga tokouá, te tau tōʻongafai leva kiate kinautolu ʻi ha ngaahi founga ʻe langa hake ai pea mo tohoakiʻi hake ʻa e lelei tahá meiate kinautolu.

21 Ko hono fakatupulekina mo hono fakahāhaaʻi ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí ʻoku loloto ange ia ʻi hono faʻifaʻitakiʻi pē ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi naʻe fai ʻe Sīsū. Hangē ko ia naʻe lave ki ai ʻi he kupu ki muʻá, kapau ʻoku tau fie ngāue moʻoni ʻo hangē ko Kalaisí, kuo pau ke tau tomuʻa ako ke vakai ki he ngaahi meʻá ʻo hangē ko ia naʻá ne faí. ʻOku ʻai kitautou ʻe he ngaahi Kōsipelí ke tau malava ʻo sio ki ha toe tafaʻaki ʻe taha ʻo hono angaʻitangatá, ko ʻene ngaahi fakakaukaú mo ʻene ngaahi ongoʻi ko ia fekauʻaki mo e ngāue kuo vaheʻi ange ki aí, ʻo hangē ko ia ʻe lāulea ki ai ʻi he kupu hono hokó.

[Fakamatala ʻi lalo]

a ʻI he tohi fakamoʻoní, ʻokú fakamatalaʻi ai ʻe he tokotaha tohinima-kākaá ʻa e fōtunga hāmai tokua ʻo Sīsuú, kau ai ʻa e lanu hono ʻulú, kavá, mo e ongo matá. ʻOku fakamatalaʻi ʻe he tokotaha liliu Tohitapu ko Edgar J. Goodspeed, ko e tohinima-kākā ko ení naʻe “fakataumuʻa ia ke ʻomai ha tuʻunga manakoa ki he fakamatala naʻe ʻi he ngaahi tohi maʻuʻanga fakamatala ʻa e kau tāvalivalí ʻo fekauʻaki mo e fōtunga hāmai ʻo Sīsuú.”

b ʻOku hā mahino, ko e fānaú naʻa nau ʻi he ngaahi taʻumotuʻa kehekehe. Ko e foʻi lea ko eni ʻoku liliu ko e “tamaiki” ʻoku toe ngāueʻaki ia ki he ʻofefine taʻu 12 ʻo Sailosí. (Maake 5:​39, 42; 10:13) Kae kehe, ʻi ha fakamatala huʻufataha mo ia, ʻoku ngāueʻaki ʻe Luke ʻa e foʻi lea ko ia ʻoku toe ngāueʻaki ki he kau valevalé.—Luke 1:14; 2:12; 18:15.

c Sio ki he kupu “ʻOkú Ke Fakaʻapaʻapaʻi Honau Ngeiá?” ʻi he Taua Leʻo ʻo ʻEpeleli 1, 1998.

ʻE Lava Ke Ke Fakamatalaʻi?

• Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa Sīsuú ʻi he taimi naʻe feinga ai ʻa ʻene kau ākongá ke taʻofi ʻa e fānaú mei heʻenau haʻu kiate iá?

• ʻI he ngaahi founga fē naʻe fakahāhā ai ʻe Sīsū ʻa e fakaʻatuʻi ki he niʻihi kehé?

• ʻE anga-fēfē nai haʻatau faʻifaʻitaki ki he loto-lelei ko ia ʻa Sīsū ke falala ki heʻene kau ākongá?

• ʻE anga-fēfē nai haʻatau faʻifaʻitaki ki he loto-falala naʻe fakahāhaaʻi ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló?

[Fehuʻi ki he Ako]

[Fakatātā ʻi he peesi 16]

ʻOku ongoʻi fiemālie ʻa e fānaú ʻi heʻenau ʻia Sīsuú

[Fakatātā ʻi he peesi 17]

Naʻe fai manavaʻofa ʻa Sīsū ki he niʻihi kehé

[Fakatātā ʻi he peesi 18]

Ko e kau mātuʻa fotungofuá ko ha tāpuaki ia