Skip to content

Skip to table of contents

ʻUhinga ʻOku Fiemaʻu Ai ʻe he Faʻahinga ʻo e Tangatá ha Tokotaha-Tokoní

ʻUhinga ʻOku Fiemaʻu Ai ʻe he Faʻahinga ʻo e Tangatá ha Tokotaha-Tokoní

ʻUhinga ʻOku Fiemaʻu Ai ʻe he Faʻahinga ʻo e Tangatá ha Tokotaha-Tokoní

‘KO E tokotaha fakatanga pauʻu au,’ ko ha fakahaaʻi tonu ia ʻe ha tangata loto-pōlepole mo fakamālohi ki muʻa. Naʻá ne hoko ko ha tokotaha laukovi taʻeʻapasia ʻa ia naʻá ne fakahohaʻasi anga-fakamamahi mo ngaohikoviʻi ʻa e kau muimui manavahē-ʻOtua ʻo Sīsū Kalaisí. “Ka,” naʻá ne fakahaaʻi ʻi he houngaʻia, “naʻe fai meesi kiate au.” ʻI he hā ngali faingataʻa nai ke tui ki aí, ko e tokotaha-fakatanga lahi fau ko ení naʻá ne hoko ko e ʻapositolo Kalisitiane anga-tonu ko Paulá.—1 Timote 1:​12-​16; Ngāue 9:​1-​19.

Kuo ʻikai ke fai ʻe he tokotaha kotoa ʻa e faʻahinga meʻa ko ia naʻe fai ʻe Paulá. Neongo ia, ko kitautolu kotoa ʻoku ʻikai lava ke tau aʻusia ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhi “kuo fai angahala kotoa pe, pea ʻoku ʻikai te nau aʻusia ʻa e hōifua ʻa e ʻOtua.” (Loma 3:23) ʻIkai ko ia pē, ʻoku faingofua ʻaupito ke hoko ʻo lōmia ʻe he ʻamanaki tōnoá, ʻo ongoʻi nai ʻoku tau fuʻu kovi fau ke maʻu ʻa e meesi ʻa e ʻOtuá. Lolotonga ʻene fakakaukauloto ki heʻene ngaahi hehema angahalaʻiá, naʻe fakahaaʻi ʻe Paula tonu: “Siʻi toki malaʻia kita! ko hai tū te ne hamusi au mei he sino ʻoku mei ai ʻa e mate ni?” ʻI he tali ki he fehuʻi pē ʻaʻaná, naʻá ne tohi: “Fakafetaʻi ki he ʻOtua, ʻa ia kuo ne fai ʻia Sisu Kalaisi ko hotau ʻEiki!”—Loma 7:​24, 25.

ʻE lava fēfē ke feangainga ha Tokotaha-Fakatupu ʻoku māʻoniʻoni pea mo e kau angahalá? (Sāme 5:4) Fakatokangaʻi naʻe pehē ʻe Paula: “Fakafetaʻi ki he ʻOtua, ʻa ia kuo ne fai ʻia Sisu Kalaisi ko hotau ʻEiki!” Ko e tokotaha ʻe taha naʻá ne maʻu ʻa e meesi ʻa e ʻOtuá naʻá ne fakamatala: “Ka kuo fai ha angahala ʻe ha taha, ʻoku tau maʻu ha taukapo [“tokotaha-tokoni,” NW] ki he Tamai, ko Sisu Kalaisi ko e faitotonu; pea ko e fakatupuhoifuaʻanga foki ia koeʻuhi ko ʻetau ngaahi hia; pea talaʻehai koeʻuhi ko e ngaahi hia ʻatautolu pe, ka koeʻuhi foki ko e ngaahi hia ʻa mamani katoa.”—1 Sione 2:​1, 2.

Ko e hā ʻoku ui ai ʻa Sīsū Kalaisi ko “ha tokotaha-tokoni ki he Tamai”? Pea ʻoku anga-fēfē ʻa e hoko ʻa Sīsū ko e “fakatupuhoifuaʻanga” ki he ngaahi angahalá?

ʻUhinga ʻOku Fiemaʻu Ai ha Tokotaha-Tokoní

Naʻe haʻu ʻa Sīsū ki he māmaní “ke tuku ʻene moʻui ke huhuʻiʻaki ha tokolahi, heʻene fetongi kinautolu.” (Mātiu 20:28) Ko e huhuʻí ko ha mahuʻinga ia ʻoku totongi ke fakatau fakafoki mai ʻaki, pe ke fakahoko ʻaki ʻa e tukuange, ʻo ha taha pe ko ha meʻa. Ko e faʻunga veape ʻo e foʻi lea Hepelū naʻe liliu ko e “huhuʻi” ʻokú ne ʻomai ʻa e fakakaukau ʻo e ʻufiʻufi, pe fakalelei, ki he ngaahi angahalá. (Sāme 78:38) Ko e foʻi lea faka-Kalisi, hangē ko ia ʻoku maʻu ʻi he Mātiu 20:​28, naʻe ngāueʻaki tefito ia ke ʻuhinga ki he mahuʻinga naʻe totongi ke huhuʻiʻaki ʻa e kau tuku pilīsone ʻi he taú pe ke tukuangeʻaki ha kau pōpula. Ke fakatōliʻa ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻo e fakamaau totonú, ʻoku foaki ʻa e meʻa ʻe taha ko e fakafetongi ki he meʻa ʻe taha ʻokú na mahuʻinga fehoanakimālie.

Naʻe hoko ʻo pōpula ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá koeʻuhi ko e angatuʻu ʻa e ʻuluaki tangatá ki he ʻOtuá. Hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he Senesi vahe 3, ko e tangata haohaoa ko iá—ʻa ʻĀtama—naʻá ne fili ke tuli ki ha ʻalunga ʻo e talangataʻa kia Sihova ko e ʻOtuá. ʻI heʻene fai iá, naʻá ne fakatau atu ai ia tonu pea mo hono ngaahi hako ne teʻeki ke fanauʻí ki he pōpula ki he angahalá mo e maté. Kiate ia mo e kotoa ʻo ʻene fānaú, naʻe fakamoleki ai ʻe ʻĀtama ʻa e meʻaʻofa ko e moʻui haohaoa fakaetangatá.—Loma 5:​12, 18, 19; 7:​14.

ʻI ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá, naʻe fokotuʻutuʻu ai ʻe he ʻOtuá ki ha ngaahi feilaulau monumanu ke fakamolemoleʻi, pe ʻufiʻufiʻaki, ʻa e ngaahi angahala ʻa e kakaí. (Livitiko 1:4; 4:​20, 35) ʻI hono fakahokó, naʻe foaki ʻa e moʻui ʻa e monumanu feilaulaú ko e fetongi ʻa e moʻui ʻa e tokotaha angahalá. (Livitiko 17:11) Fakatatau ki ai, “ko e ʻAho Fakalelei” ʻoku toe lava ke leaʻaki ko e “ʻaho ʻo e ngaahi huhuʻi.”—Livitiko 23:​26-​28.

Kae kehe, koeʻuhi ʻoku māʻulalo ange ʻa e fanga monumanú ʻi he tangatá, naʻe “ʻikai malava ke ʻave angahala [fakaʻaufuli] ʻe he toto ʻo e fanga pulu mo e fanga kosi.” (Hepelu 10:​1-4) Ke maʻu ʻe ha feilaulau ʻa e mahuʻinga feʻunga ke fakamolemoleʻi, pe ke toʻo ʻosi ʻaki ʻa e ngaahi angahalá, ʻe pau ke mahuʻinga tatau ia mo e meʻa naʻe fakamoleki ʻe ʻĀtamá. Ko e ongo meʻafua ʻo e fakamaau totonú naʻe fiemaʻu ai ha tangata haohaoa (ʻa Sīsū Kalaisi) ke mafamafatatau mo e meʻa naʻe fakamoleki ʻe ha tangata haohaoa ʻe taha (ko ʻĀtama). Ko ha moʻui haohaoa fakaetangata pē ʻe lava ke ne totongi ʻa e mahuʻinga ʻo e huhuʻí ke fakatau mai ʻaki ʻa e fānau ʻa ʻĀtamá mei he pōpula ki he meʻa ko ia ne fakatau kinautolu ki ai ʻe heʻenau ʻuluaki tamaí. Ko e ‘totongi ʻa e moʻui ʻaki ʻa e moʻui’ te ne aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa e fakamaau totonu moʻoní.—Ekisoto 21:​23-​25.

ʻI he taimi naʻe faiangahala ai ʻa ʻĀtama pea tautea ki he maté, ko ʻene fānau ne teʻeki ke fanauʻí naʻa nau kei ʻi hono manavá pea ko ia ai naʻa nau mate fakataha mo ia. Ko e tangata haohaoa ko Sīsuú, “ʻa e Atama ki mui,” naʻe ʻikai te ne faʻu ʻi he loto-lelei ha fāmili. (1 Kolinito 15:45) Naʻe ʻi ai ʻene fānau ne teʻeki fanauʻi ʻi hono manavá ʻi heʻene pekia ko ia ko ha feilaulau haohaoa fakaetangatá. Ko ia ai, ʻe leaʻaki nai ki ai ʻo hangē ko e matakali ʻo e tangatá naʻe ʻi ai ʻi hono manavá kuo nau mate fakataha mo ia. Naʻe toʻo ai ʻe Sīsū maʻana ʻa e fāmili angahalaʻia, mo mate ʻo ʻĀtamá. Naʻá ne tukuange ʻa e totonu ke maʻu ha fāmili ʻoʻona tonú. ʻI he feilaulauʻi ʻa ʻene moʻui haohaoa fakaetangatá, naʻe toe fakatau mai ai ʻe Sīsū ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá naʻa nau tukufakaholo mai meia ʻĀtamá koeʻuhi ke lava ke nau hoko ko Hono fāmili, ʻo ʻai Ia ko ʻenau “Tamai Taʻengata.”—Aisea 9:​6, 7 (Isaia, PM).

Naʻe fakaava ʻe he feilaulau huhuʻi ʻa Sīsuú ʻa e hala ki he faʻahinga talangofua ʻo e tangatá ke nau maʻu ʻa e meesi ʻa e ʻOtuá pea maʻu ai ʻa e moʻui taʻengatá. Fakatatau ki ai, naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “Ko e tokonaki ʻa Angahala ko e mate; ka ko e meaʻofa ʻa e ʻOtua ko e moʻui taʻengata, tuʻu ʻia Kalaisi Sisu ko hotau ʻEiki.” (Loma 6:23) ʻOku ueʻi kitautolu ke fakahīkihikiʻi ʻa Sihova ʻi he ʻofa mo e manavaʻofa ʻoku ō fakataha mo e huhuʻí, naʻá ne tokonaki mai ʻi he mole lahi kiate ia tonu mo siʻono ʻAlo ʻofaʻangá. (Sione 3:16) Pea naʻe fakamoʻoniʻi pau ʻe Sīsū ʻene hoko ko “ha tokotaha-tokoni ki he Tamai” ʻi he taimi naʻe fokotuʻu hake ai ia ki he moʻui fakahēvaní peá ne ʻoatu ʻa e mahuʻinga ʻo ʻene feilaulau huhuʻí ki he ʻOtuá ʻi hēvaní. a (Hepelu 9:​11, 12, 24; 1 Pita 3:​18) Ka ʻoku anga-fēfē ʻa hono fakamoʻoniʻi he taimí ni ʻe Sīsū Kalaisi ʻa ʻene hoko ko hotau tokotaha-tokoni ʻi hēvaní?

[Fakamatala ʻi lalo]

a Sio ki he vahe 4 mo e 7 ʻo e tohi ʻIlo ʻA Ia ʻOku Taki Atu ki he Moʻui Taʻengatá, naʻe pulusi ʻe he Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.

[Fakatātā ʻi he peesi 4]

Naʻe hoko ʻa e moʻui haohaoa fakaetangata ʻa Sīsuú ko e mahuʻinga ia ke huhuʻiʻaki ʻa e fānau ʻa ʻĀtamá