Skip to content

Skip to table of contents

Kau Tauhi-Sipi Kalisitiane, ‘Fakaava ke ʻAtā Homou Lotó’!

Kau Tauhi-Sipi Kalisitiane, ‘Fakaava ke ʻAtā Homou Lotó’!

Kau Tauhi-Sipi Kalisitiane, ‘Fakaava ke ʻAtā Homou Lotó’!

“KO HOKU tauhi ʻa Sihova; ʻe ʻikai te u masiva.” ʻI he ngaahi leá ni, naʻe fakahaaʻi ai ʻe Tēvita ʻa ʻene falala kakato ki hono ʻOtuá. Naʻe tataki ia ʻe Sihova, ʻi hono fakalea fakalaumālié, ki he “ngaahi toafa lau mukomuka” pea mo e “ngaahi vai fakanonga,” ʻo tataki ia “ʻi he ngaahi hala ʻo e maʻoniʻoni.” ʻI hono takatakaiʻi ʻe he kau fakafepakí, naʻe maʻu ʻe Tēvita ʻa e poupou mo e fakalototoʻa, ʻo pouaki ai ia ke ne lea kia Sihova: “ʻE ʻikai te u manavahe ki ha kovi; he ko koe ʻoku ma feohi.” ʻI hono maʻu ha Tauhi-Sipi Aoniu peheé, naʻe fakapapauʻi ai ʻe Tēvita ko e “nofo ʻi he fale ʻo Sihova ʻe fai pe ʻo lauikuonga.”—Sāme 23:​1-6.

Naʻe hokosia foki ʻe he ʻAlo tofu-pē-taha-ne-fakatupu ʻo e ʻOtuá ʻa e tokanga ʻofa ʻa Sihová, pea naʻá ne tapua haohaoa mai ʻa e tokanga ko ʻení ʻi heʻene ngaahi feangai mo ʻene kau ākongá he lolotonga ʻo ʻene ʻāunofo ʻi he māmaní. Ko ia ai, ʻoku lave ʻa e ngaahi Konga Tohitapú kiate ia “ko e Tauhi Lelei,” “Tauhi fungani,” mo e “Tauhi Lahi.”—Sione 10:11; Hepelu 13:20; 1 Pita 5:​2-4.

ʻOku hokohoko atu ʻa Sihova mo Sīsū Kalaisi ʻi hono tauhi ʻa e faʻahinga ʻoku nau ʻofa kiate kinauá. ʻOku fakahaaʻi ʻa e konga ʻo ʻena tauhí, ʻi he tokonaki anga-ʻofa mai ʻo e kau tauhi-sipi tokoni ʻi he fakatahaʻangá. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Paula ʻa e kau tauhi-sipi tokoni peheé ʻi heʻene pehē: “Ko ia mou lamasi kimoutolu, mo e fanga sipi kotoa, ʻa ia kuo fakanofo kimoutolu ʻe he Laumālie Maʻoniʻoni ʻi honau lolotonga ko honau kau leʻo, koeʻuhi ke mou tauhi ʻa e Siasi ʻo e ʻOtua, ʻa ia naʻa ne fakatau ʻaki hono taʻataʻa [ʻo hono ʻAlo] oʻona.”—Ngāue 20:28.

Ko hono tauhi ʻa e tākangá ʻo fakatatau ki he sīpinga naʻe fokotuʻu ʻe Sihova mo Kalaisi Sīsuú ʻoku ʻikai ko ha fatongia faingofua, ka ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ange ia he taimí ni ʻi ha toe taimi ki muʻa. Fakakaukau atu ki he Kau Fakamoʻoni laka hake he taha milioná naʻa nau papitaiso ʻi he taʻu ʻe tolu kuo maliu atú! Ko e faʻahinga foʻou peheé ʻoku ʻikai te nau maʻu ʻa e ʻātakai fakalaumālie ʻoku haʻu mei he ngaahi taʻu lahi ʻo e ngāué. Toe fakakaukau atu, ki he Kau Fakamoʻoni ko ia ʻoku nau kei hoko ko e fānau pe ko e kau taʻu hongofulu tupú. ʻOku fiemaʻu kiate kinautolu ʻa e tokanga ʻo ʻikai mei heʻenau ngaahi mātuʻá pē ka mei he kau tauhi-sipi tokoni foki ʻa e fakatahaʻangá.

Ko e moʻoni, ko e kau Kalisitiane kotoa pē ʻoku tofanga ʻi he ngaahi tenge mei tuʻa, ʻo kau ai ʻa e tenge ʻa e toʻumeʻá. Kuo pau ki he tokotaha kotoa ke ne talitekeʻi ʻa e fusi mālohi ke muimui ʻi he hala ʻo e māmaní ki he moʻui fakapelepelé. ʻI he ngaahi fonua ʻe niʻihi, ʻoku loto-siʻi nai ʻa e kau malanga ʻe niʻihi ʻo e Puleʻangá koeʻuhi ko e ʻikai ha tali ki heʻenau pōpoakí. ʻOku maʻu ʻe he kau malanga tokolahi ʻa e ngaahi palopalema mafatukituki fekauʻaki mo e moʻui leleí. ʻOku kaihaʻasia nai ʻe he ngaahi faingataʻaʻia fakapaʻangá ʻa e niʻihi mei heʻenau taumuʻa ke fuofua kumi ki he Puleʻangá. ʻI he lea moʻoni, ko kitautolu kotoa—kau ai ʻa e faʻahinga kuo fuoloa ʻi he moʻoní—ʻoku fiemaʻu mo taau ki ai ʻa e tokoni ʻa e kau tauhi-sipi ʻofá.

Fakaueʻiloto Totonu

Naʻe naʻinaʻi ki he kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí: ‘Fakaava ke ʻatā homou lotó’! (2 Kolinito 6:​11-13NW) ʻOku lelei ki he kau mātuʻa Kalisitiané ke nau muimui ki he faleʻi ko ʻení ʻi he tokanga ki honau ngaahi fatongia fakaetauhisipí. ʻE lava fēfē ke nau fai pehē? Pea fēfē ʻa e kau sevāniti fakafaifekaú ia, ko e tokolahi ʻo kinautolu ʻoku ʻamanekina ko e kau tauhi-sipi?

Ke hoko ʻa e kau mātuʻa Kalisitiané ko ha tāpuaki ki he tākangá, kuo pau ke ueʻi kinautolu ʻe he meʻa lahi ange ia ʻi he ongoʻi pē ko e fatongiá. ʻOku akonaki kiate kinautolu: “Fafaga ae faga sibi ae Otua oku iate kimoutolu, o leohi ia, ikai i he fakabābākū, ka i he loto fie fai be; ikai koeuhi koe koloa uli, kae i he loto manavakavakava [“vēkeveke,” NW].” (1 Pita 5:​2PM, fakaʻītali ʻamautolu.) Ko ia ai, ko e ngāue fakaetauhisipi ola leleí ʻoku kau ai ha loto-fiefai mo ha vēkeveke ke tauhi ʻa e niʻihi kehé. (Sione 21:​15-17) ʻOku ʻuhinga iá ke sio ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e fanga sipí pea hoko ʻo tali vave ki ai. ʻOku ʻuhingá ke fakahāhaaʻi ʻa e ngaahi ʻulungaanga lelei faka-Kalisitiane ʻoku ʻiloa ko e fua ʻo e laumālie ʻo e ʻOtuá lolotonga ʻa e feangai mo e niʻihi kehé.—Kaletia 5:​22, 23.

Ko e ngāue fakaetauhisipí ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku kau ai ʻa e ʻaʻahi ki he fanga tokouá ʻi honau ngaahi ʻapí. a Ka ko e kau tauhi-sipi ʻoku nau ‘fakaava ke ʻatā honau lotó’ ʻoku nau fakalahi atu kinautolu. ʻA ia ko e pehē, ʻoku nau fai ʻa e meʻa lahi ange ia ʻi hono fai pē ha ngaahi ʻaʻahi fakaetauhisipi ʻi ha taimi. ʻOku nau fakaʻaongaʻi ʻa e faingamālie kotoa pē ke tauhi ai ʻa e niʻihi kehe ʻi he tākangá.

Akoʻi ʻa e Niʻihi Kehé ke Hoko ko e Kau Tauhi-Sipi

Ko ha tokoua pē, neongo ai pe ko e hā ʻa e taʻumotuʻá, ʻokú ne “feinga . . . ke maʻu ʻa e lakanga ʻo e faifekau pule [“ʻovasia,” NW], ko ʻene holi ki ha ngāue lelei.” (1 Timote 3:1) Kuo fakahāhaaʻi ʻe he kau sevāniti fakafaifekau tokolahi ha loto-lelei ke kakapa atu ki ha toe ngaahi monū. Ko ia, ʻoku tokoni fiefia ʻa e kau mātuʻá ki he fanga tokoua loto-lelei ko ʻení ke nau laka ʻi he lākanga mahuʻinga ko ʻení ʻi he “feinga . . . ke maʻu ʻa e lakanga ʻo e ʻovasia.” ʻOku ʻuhinga ʻení ko hono akoʻi kinautolu ke nau hoko ko e kau tauhi-sipi ola lelei.

Koeʻuhi ko e pipiki ofi ki he ngaahi tuʻunga māʻolunga ʻa e ʻOtuá, kuo ʻikai ai ke fakavaivaiʻi ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiane ʻa Sihová ʻe he kau tauhi-sipi loi hangē ko e faʻahinga ʻoku fakamatalaʻi ʻi he Isikeli 34:​2-6. Naʻe fehiʻanekina ʻa e faʻahinga ko ʻení ʻi he vakai ʻa Sihová pea naʻe totonu pē ia. ʻI he ʻikai ke fafangaʻi ʻa e tākangá, naʻa nau fafanga pē ʻa kinautolu. Naʻe ʻikai ke nau fakaivimālohiʻi ʻa e kau puké, faitoʻo ʻa e mahamahakí, haʻihaʻi ʻa e laveá, pe ke fakafoki mai ʻa e kau heé pe molé. ʻI he ngāue ʻo hangē ange ia ko e fanga ulofí kae ʻikai ko e kau tauhi-sipí, naʻa nau anga-fakaaoao ki he fanga sipí. Naʻe movetevete ʻa e fanga sipi ne siʻakí, ʻo ʻalu fano holo pē taʻeʻiai ha taha ke ne tokangaʻi kinautolu.—Selemaia 23:​1, 2; Nehumi 3:18; Mātiu 9:36.

ʻI he ʻikai ke hangē ko e kau tauhi-sipi taʻeangatonu ko iá, ʻoku muimui ʻa e kau tauhi-sipi Kalisitiané ia ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sihová. ʻOku nau tokoni ke taki ʻa e fanga sipí ki he “ngaahi toafa lau mukomuka” mo e “ngaahi vai fakanonga” fakalaumālié. ʻOku nau feinga ke tataki kinautolu “ʻi he ngaahi hala ʻo e maʻoniʻoni” ʻaki hono tokoniʻi kinautolu ke nau mahinoʻi totonu ʻa e Folofola ʻa Sihová pea ngāueʻaki fakafoʻituitui ia. ʻOku malava ke nau fai ola lelei ʻeni koeʻuhí ʻoku nau “poto ʻi he faiako.”—1 Timote 3:2.

Ko e konga lahi ʻo e faiako ʻa e kau mātuʻá ʻoku fai ia mei he peletifōmú he lolotonga ʻa e ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá. Kae kehe, ʻoku toe faiako ʻa e kau mātuʻá ʻi ha tuʻunga fakafoʻituitui. Ko e moʻoni, ʻi he tuʻunga fakatāutahá, ʻoku sai ange ʻa e niʻihi ia ʻi he faiakó, lolotonga iá ʻoku pōtoʻi ange ʻa e niʻihi kehé ia ʻi hono fai ʻo e ngaahi malangá. Ka ko ha tuʻunga māʻulalo ange ʻo e malavá ʻi ha tafaʻaki ʻe taha ʻo e faiakó ʻoku ʻikai pau ai ke fakataʻeʻaongaʻi ha taha ia ʻi hono tuʻunga ko ha faiakó. ʻOku faiako ʻa e kau mātuʻá, ʻo nau ngāueʻaki ʻa e ngaahi tafaʻaki kotoa ʻoku ʻatā kiate kinautolú, ʻo kau ai ʻa e ngāue fakaetauhisipí. Ko e ngāue fakaetauhisipi ʻe niʻihi ʻoku fai ia ʻi ha tuʻunga anga-maheni, ko e fakatātaá, ʻi ha ngaahi ʻaʻahi kuo fokotuʻutuʻu maau. Ka ʻoku malava ke fakahoko lahi ʻa e ngāue fakaetauhisipí ʻi ha founga lahi ange ʻikai anga-maheni, ʻa ia ʻoku ʻaonga lahi foki mo ia.

Kau Tauhi-Sipi mo e Kau Faiako ʻi he Taimi Kotoa Pē

ʻOku fiemaʻu ki ha toketā ʻa e ʻilo mo e taukei koeʻuhi ke fakahoko ʻene ngāué. Ka ʻoku houngaʻia ʻa ʻene kau mahakí he meʻa ko iá ʻi he taimi ʻokú ne fakahāhā ai ʻa e anga-ʻofa, kaungāongoʻi, tokanga, mo e mahuʻingaʻia loto-moʻoní. Ko e ngaahi ʻulungaanga ko ʻení kuo pau ke hoko ia ko ha konga ʻo hono angaʻitangatá. Ko e ngaahi ʻulungaanga meimei tatau pē kuo pau ke hoko ko ha konga ʻo e angaʻitangata ʻo ha faiako mo ha tauhi-sipi lelei, ko ha konga ʻo ia tonu ʻi he ʻaho kotoa pē. ʻE teuteu ha faiako moʻoni ke ne fakahinohino ʻa e faʻahinga ʻoku takatakai kiate iá ʻi ha taimi pē ʻe fiemaʻu aí. “Ko e lea ʻoku fai ʻi hono taimi totonu, hono ʻikai lelei” ko e lau ia ʻa e Palovepi 15:23 (Lea Fakatātā, PM). Ko e “taimi totonu” mahalo ko e taimi ko ia ʻokú ne lea ai mei he peletifōmú, ko e taimi ʻokú ne malanga ai ʻi he fale ki he falé, pe ko e taimi ʻokú ne fai ai ha fetalanoaʻaki ʻi he Fale Fakatahaʻangá pe ʻi he telefoní. Pehē foki, ko ha tauhi-sipi lelei ʻokú ne feinga ke fakahāhaaʻi ʻa e ngaahi ʻulungaanga lelei mo tokanga ʻi he taimi kotoa pē, ʻo ʻikai ʻi he taimi pē ko ia ʻokú ne fai ai ʻa e ngaahi ʻaʻahi fakaetauhisipí. ʻI heʻene ‘fakaava ke ʻatā hono lotó,’ te ne ngāueʻaongaʻaki ʻa e faingamālie kotoa pē ke tauhi ai ʻa e fanga sipí, ʻo ʻoange kiate kinautolu ʻa e tokanga ʻoku nau fiemaʻú ʻi he taimi totonu. Ko e meʻa ʻeni ʻokú ne ʻai ia ke ʻofeina ʻi he vakai ʻa e fanga sipí.—Maake 10:43.

Ko Wolfgang, ko ha tokotaha mātuʻa ia he taimí ni, ʻokú ne manatu ki ha ʻaʻahi fakaesōsiale naʻe fai mai ki hono fāmilí ʻe ha sevāniti fakafaifekau mo hono uaifí. ʻOkú ne pehē: “Naʻe fiefia ʻaupito ʻema fānaú ʻi he tokanga naʻa nau maʻú pea mo e taimi fakafiefia naʻa mau maʻú. ʻOku nau kei talanoa pē ʻo fekauʻaki mo ia.” ʻIo, naʻe fakahāhā ʻe he sevāniti fakafaifekau ko ʻení naʻá ne tokanga; naʻá ne ‘fakaava ke ʻatā hono lotó.’

Ko e toe faingamālie ʻe taha ke ‘fakaava ai ke ʻatā hoto lotó’ ko e ʻaʻahi ki he kau puké, ʻave ha kiʻi nouti nounou ʻo e fakalototoʻa kiate kinautolu, pe lea kiate kinautolu ʻi he telefoní—ha meʻa pē te nau ʻilo ai ʻokú ke tokanga! Fai ha tokoni ʻi he taimi ʻoku fiemaʻu aí. Kapau ʻoku nau fie talanoa, fanongo tokanga. Talanoa fekauʻaki mo e ngaahi ngāue fakateokalati fakafiefia mo lelei ʻi he fakatahaʻanga fakalotofonuá pea mo ha feituʻu pē. Tokoniʻi kinautolu ke nau tokangataha ki he kahaʻu lāngilangiʻia ʻoku tuku tauhi mai maʻá e faʻahinga ʻoku ʻofa kia Sihová.—2 Kolinito 4:​16-18.

Tānaki Atu ki he Ngaahi ʻAʻahi Fakaetauhisipí

ʻI hono tauhi maʻu ʻi he fakakaukaú ʻa e taumuʻa ʻo e ngāue fakaetauhisipí, ʻoku hā mahino ko hono fai ʻo e ngaahi ʻaʻahi anga-maheni fakaetauhisipí ki he ngaahi ʻapi ʻo e fanga tokouá, ko ha konga pē ia ʻo e meʻa ʻoku kau ki aí, neongo ʻoku mahuʻinga. Ko ha tauhi-sipi anga-ʻofa ʻokú ne ‘fakaava ke ʻatā hono lotó’ ʻaki ʻene hoko ʻo fotungofua ʻi he ngaahi tuʻunga kotoa pē pea ʻi he taimi kotoa pē. Ko e vahaʻangatae māfana ʻokú ne fakatupulekina mo hono fanga tokouá ʻoku fakapapauʻi ai kiate kinautolu ko e ngaahi taimi ko ia ʻo e fakatuʻutāmakí, ʻoku ʻikai fiemaʻu ke nau manavahē ki ha kovi, ʻi hono ʻiloʻi ko honau tokoua ʻofá, ʻa e tauhi-sipi Kalisitiané, ʻokú ne tokanga kiate kinautolu.—Sāme 23:4.

ʻIo, ko kimoutolu kotoa ʻa e kau tauhi-sipi Kalisitiané ‘fakaava ke ʻatā homou lotó.’ Fakahāhaaʻi ʻa e ʻofa loto-moʻoni ki homou fanga tokouá—ʻo fakalototoʻaʻi kinautolu, fakaivifoʻou kinautolu, mo langa hake fakalaumālie kinautolu ʻi he founga kotoa pē te ke malavá. Tokoniʻi kinautolu ke nau tuʻu maʻu ʻi he tuí. (Kolose 1:23) ʻE ʻikai siva ʻa e fanga sipí ʻi ha meʻa ʻi hono tāpuakiʻi ʻaki ʻa e kau tauhi-sipi Kalisitiane ʻoku nau ‘fakaava ke ʻatā honau lotó.’ Te nau hoko ʻo fakapapauʻi, hangē ko Tēvitá, ke nofo ʻi he fale ʻo Sihová ʻo lauikuonga. (Sāme 23:​1, 6) Ko e hā mo ha toe meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe ha tauhi-sipi anga-ʻofa?

[Fakamatala ʻi lalo]

a Ko e ngaahi fokotuʻu ki hono fai ʻa e ngaahi ʻaʻahi fakaetauhisipí ʻoku lava ke maʻu ia ʻi he The Watchtower ʻo Sepitema 15, 1993, peesi 20-23, pea mo e Maʻasi 15, 1996, peesi 24-27.

[Puha ʻi he peesi 30]

Kau Tauhi-Sipi Kalisitiané

• Tauhi vēkeveke mo loto-lelei

• Fafanga mo tokangaʻi ʻa e tākangá

• Tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke nau kakapa atu ke hoko ko e kau tauhi-sipi

• ʻAʻahi ki he kau puké pea tokanga kiate kinautolu

• ʻOku nau tokanga ke tokoni ki honau fanga tokouá ʻi he taimi kotoa pē

[Fakatātā ʻi he peesi 31]

Tatau ai pē pe ko e ʻi he malaʻe malangá, ʻi he ngaahi fakatahá, pe ʻi ha ngaahi feohi fakasōsiale, ko e kau mātuʻá ko e kau tauhi-sipi maʻu ai pē kinautolu