Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Leleí—ʻOkú Ke Maʻu ʻAonga Meiate Kinautolu?

Ko e Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Leleí—ʻOkú Ke Maʻu ʻAonga Meiate Kinautolu?

Ko e Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Leleí—ʻOkú Ke Maʻu ʻAonga Meiate Kinautolu?

“KUO mou hoko ai ko e faʻifaʻitakiʻanga kiate kinautolu kotoa pe ʻi Masitonia mo Akeia kuo [“tuí,” NW].” Naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa e ngaahi leá ni ki he kau Kalisitiane anga-tonu naʻa nau nofo ʻi Tesalonaiká. Ko e faʻifaʻitakiʻanga naʻa nau fokotuʻu ki honau kaungātuí naʻe ala fakaongoongoleleiʻi moʻoni. Kae kehe, ko e kau Tesalonaiká naʻa nau tali ʻa e faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe Paula mo hono ngaahi kaumeʻá. Naʻe pehē ʻe Paula: “Talaʻehai naʻe hoko atu ʻemau Kosipeli ko e ngeʻesi lea pe, ka naʻe ō mo e malohi, pea ō mo e Laumalie Maʻoniʻoni pea mo e loto taʻetalaʻa. Seuke, ʻoku mou ʻilo ʻa e anga naʻa mau angaʻaki ʻi homou lotolotonga, koeʻuhiā ko kimoutolu. Kaeʻumaʻā foki, naʻa mou hoko ko e kau faʻifaʻitaki kiate kimautolu.”—1 Tesalonaika 1:​5-7.

ʻIo, naʻe fai ʻe Paula ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono fai pē ha ngaahi malangá. Ko e malangá ʻa ʻene moʻuí tonu​—ko ha faʻifaʻitakiʻanga ʻo e tui, kātaki, mo e feilaulauʻi-kita. Koeʻuhi ko e meʻá ni, naʻe hoko ai ʻa Paula mo hono ngaahi kaumeʻá ko ha tākiekina mālohi ʻi he moʻui ʻa e kau Tesalonaiká, ʻi hono ueʻi kinautolu ke nau tali ʻa e moʻoní “mo e fuʻu mamahi.” Neongo ia, naʻe ʻikai ko Paula pē mo hono ngaahi kaungāngāué ʻa e tākiekina pau ʻi he faʻahinga ko ia naʻe tuí. Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa e niʻihi kehe ko ia naʻa nau kātaki ʻi he mamahí naʻe toe hoko ia ko ha fakalototoʻa. Naʻe tohi ʻa Paula ki he kau Tesalonaiká: “Naʻa mou hoko, kainga, ko e kau faʻifaʻitaki ki he ngaahi siasi ʻa e ʻOtua, ʻa e ngaahi siasi ʻi Siutea ʻoku ʻia Kalaisi Sisu; he ʻoku tatau homou tautekovia ʻe homou kakai, pea mo kinautolu ʻe he kakai Siu.”—1 Tesalonaika 2:14.

Kalaisi Sīsū​—Ko e Faʻifaʻitakiʻanga Tuʻu-ki-Muʻá

Neongo ko Paula tonu naʻá ne fokotuʻu ha faʻifaʻitakiʻanga ʻoku taau ke faʻifaʻitaki ki ai, naʻe ʻikai te ne taʻelava ke tuhu kia Sīsū Kalaisi ko e faʻifaʻitakiʻanga tefito ia ʻoku totonu ke muimui ki ai ʻa e kau Kalisitiané. (1 Tesalonaika 1:6) Ko Kalaisi naʻe hoko pea ʻoku hoko ko hotau Faʻifaʻitakiʻanga tuʻu-ki-muʻá. Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Pitá: “Ko e meʻa ia naʻe ui kimoutolu ki ai: he naʻe kataki mamahi ʻa Kalaisi foki koeʻuhi ko kimoutolu, ʻo ne tuku ha faʻifaʻitakiʻanga kiate kimoutolu, ke mou muimui ofi, ʻo topuvaʻe taha mo ia.”—1 Pita 2:21.

Kae kehe, naʻe fakaʻosi ʻe Sīsū ʻa ʻene moʻui ko ha tangatá ʻi he meimei taʻu ʻe 2,000 kuo maliu atú. ʻI he taimi ní ʻokú ne “ʻafio ʻi he maama taʻefaʻafotuaki” ko ha meʻamoʻui laumālie taʻefaʻamate. ʻI he tuʻunga peheé, “kuo teʻeki ke mātā ʻe ha tangata, pe te ne lava ke sio” kiate ia. (1 Timote 6:16) ʻE lava fēfē leva ke tau faʻifaʻitaki kiate ia? Ko e founga ʻe taha ko hono ako ʻa e ngaahi fakamatala Tohitapu ʻe fā fekauʻaki mo e moʻui ʻa Sīsuú. ʻOku tokonaki mai ʻe he ngaahi Kōsipelí ʻa e fakamaama ki hono ʻulungāngá, ʻalunga moʻuí, mo e “fakakaukau fakaeʻatamaí.” (Filipai 2:​5-8NW) Ko e fakamaama ʻoku tānaki mai ki aí ʻoku lava ke maʻu ia ʻaki hono ako fakalelei ʻa e tohi Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí, ʻa ia ʻoku lāulea ai ki he ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he moʻui ʻa Sīsuú ʻi he fakaikiiki lahi pea ʻi he fakahokohoko taʻu maau. a

Ko e faʻifaʻitakiʻanga feilaulauʻi-kita ʻa Sīsuú naʻe ʻi ai ʻene kaunga mālohi ki he ʻapositolo ko Paulá. Naʻá ne tala ki he kau Kalisitiane Kolinitoó: “Ka ko au ʻoku ou matuʻaki loto ke mahomo atu ʻeku meʻa, ʻio, ke ʻosi atu mo au foki koeʻuhi ko homou laumalie.” (2 Kolinito 12:15) Ko ha fakakaukau hangē moʻoni ē ko Kalaisí! ʻI heʻetau fakakaukauloto ki he faʻifaʻitakiʻanga haohaoa ʻa Kalaisí, ʻoku totonu foki ke ueʻi ai mo kitautolu ke tau faʻifaʻitaki kiate ia ʻi he ʻalunga tonu ʻo ʻetau moʻuí.

Hangē ko ení, naʻe akoʻi kitautolu ʻe Sīsū ʻo pehē ʻoku totonu ke tau falala ki he talaʻofa ʻa e ʻOtuá te ne tokonaki fakamatelie maí. Ka naʻá ne fai ʻa e meʻa lahi ange ia ai. Naʻá ne fakahāhaaʻi ʻa e tui mo e falala-pau pehē kia Sihová ʻi ha tuʻunga fakaʻaho. Naʻá ne pehē: “Ko e fanga fokisi ʻoku ai hanau tafu, mo e fanga manupuna ʻo e ʻatā hanau pununga; ka ko e Fanautama ʻa Tangata ʻoku ʻikai siʻa potu ke ʻolunga ki ai hono ʻulu.” (Mātiu 6:25; 8:20) ʻOku puleʻi ʻe he tokanga ki he ngaahi meʻa fakamatelié ʻa hoʻo fakakaukaú mo hoʻo ngaahi tōʻongá? Pe ʻoku fakahaaʻi ʻe hoʻo moʻuí ʻokú ke fuofua kumi ki he Puleʻangá? Pea fēfē ʻa hoʻo fakakaukau ki he ngāue ʻa Sihová? ʻOku hangē ia ko e ngāue ʻa hotau Tokotaha Faʻifaʻitakiʻangá, ʻa Sīsuú? ʻOku fakahaaʻi ʻe he Tohitapú naʻe ʻikai ke malangaʻi pē ʻe Sīsū ʻa e faivelengá ka naʻá ne fakahāhaaʻi ʻa e faivelenga mālohi ʻi he ngaahi taimi lahi. (Sione 2:​14-​17) ʻIkai ko ia pē, ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ē naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻi he taimi naʻe hoko mai ai ki he ʻofá! Ko ē, naʻá ne feilaulauʻi ʻa ʻene moʻuí tonu maʻa ʻene kau ākongá! (Sione 15:13) ʻOkú ke faʻifaʻitaki kia Sīsū ʻaki hono fakahāhā ʻa e ʻofa ki ho fanga tokoua Kalisitiané? Pe ʻokú ke fakaʻatā ʻa e ngaahi taʻehaohaoa ʻa e niʻihi kehé ke ne taʻofi ai hoʻo ʻofa kiate kinautolú?

ʻI heʻetau feinga ke muimui ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Kalaisí, te tau faʻa tōnounou. Ka ko e moʻoni ʻoku hōifua ʻa Sihova ʻi heʻetau ngaahi feinga ke “ʻai muʻa ʻa e ʻEiki ko Sisu Kalaisi.”—Loma 13:14.

“Faifaitakiaga ki he Faga Sibi”

ʻOku ʻi ai ha faʻahinga tāutaha ʻi he fakatahaʻanga ʻi he ʻaho ní ʻa ia ʻe lava ke nau hoko ko e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga kiate kitautolu? Ko e moʻoni ʻoku ʻi ai! Ko e fanga tokoua ʻi he ngaahi tuʻunga kuo fakanofo ʻo e fua fatongiá ʻoku tautefito ʻa e pau ke nau fokotuʻu ha faʻifaʻitakiʻangá. Naʻe tala ʻe Paula kia Taitusi, ʻa ia naʻe ngāue ʻi he ngaahi fakatahaʻanga ʻi Kēlití pea naʻá ne fakanofo ʻa e kau ʻovasiá, ʻo pehē ko e tokotaha mātuʻa taki taha ʻoku fakanofó kuo pau ko ha “toko taha ia ʻoku ʻikai ha lau ki ai.” (Taitusi 1:​5, 6) Naʻe enginaki meimei tatau ʻa e ʻapositolo ko Pitá ki he “kau mātua” ke nau hoko ko e “faifaitakiaga ki he faga sibi.” (1 Pita 5:​1-3PM) Pea fēfē ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku nau ngāue ko e kau sevāniti fakafaifekaú? Kuo pau ke nau hoko tatau ko e “[kau tangata] ne nau lava lelei ʻa e ngaue ʻa e akonaki.”​—1 Timote 3:​13.

Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai totonu ke ʻamanekina ko e mātuʻa pe sevāniti fakafaifekau kotoa pē te nau pōtoʻi ʻiloa ʻi he tafaʻaki kotoa pē ʻo e ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiané. Naʻe tala ʻe Paula ki he kau Kalisitiane ʻi Lomá: “[ʻOku] tau maʻu ae gaahi foaki oku fai kehekehe, o tāu moe ofa kuo foaki kiate kitautolu.” (Loma 12:​6PM) ʻOku lelei ange ʻa e fanga tokoua kehekehe ʻi he ngaahi tafaʻaki kehekehe. ʻOku ʻikai ʻuhinga lelei ke ʻamanekina ʻe fai mo leaʻaki ʻe he kau mātuʻá ʻa e meʻa kotoa pē ʻi ha founga haohaoa. “ʻOku lahi ʻa e meʻa ʻoku tau humu ai kotoa pe,” ko e lau ia ʻa e Tohitapú ʻi he Semisi 3:2. “Toki ai ha tangata ʻoku ʻikai ke humu ʻi he lea, pea ko e tangata haohaoa ia, mo mafai ke ʻai piti ki he sino kotoa.” Kae kehe, neongo ʻenau ngaahi taʻehaohaoá, ʻe kei lava pē ʻa e kau mātuʻá, ke hangē ko Tīmoté, ke “hoko ko e [ngaahi faʻifaʻitakiʻanga ki] he kakai lotu, ʻi he lea, ʻi he ʻulungaanga, ʻi he ʻofa, ʻi he tui, ʻi he angamaʻa.” (1 Timote 4:​12) ʻI he taimi ʻoku fai pehē ai ʻa e kau mātuʻá, ko e faʻahinga ko ia ʻi he tākangá te nau ʻosi mateuteu ai ke ngāueʻaki ʻa e enginaki ʻa e Hepelu 13:7: “Fakamanatu hake ki he kakai naʻe takimuʻa kiate kimoutolu, . . . pea mou fakatokangaʻi ʻa e ikuʻanga o ʻenau moʻui, ʻo faʻifaʻitaki ki heʻenau tui.”

Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Kehe ʻi Onopooni

ʻI he faai mai ʻa e ngaahi hongofuluʻi taʻu siʻi kuohilí, kuo fakahaaʻi ai ʻe he niʻihi kehe taʻefaʻalaua ʻenau hoko ko e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei. Fēfē ʻa e laui afe ʻo e kau misinale feilaulauʻi-kita kuo nau “liʻaki ha ngāhi tokoua, pe ha ngāhi tuofāfine, pe ha tamai, pe ha faʻe, pe ha fānau, pe ha ngāhi tokanga ngoue, pe ha ngāhi fale” ke fakahoko ʻa e ngāue faka-Kalisitiané ʻi he ngaahi feituʻu mulí? (Mātiu 19:29) Fakakaukau atu foki, ki he kau ʻovasia fefonongaʻakí mo honau ngaahi uaifí, ko e kau tangata mo e kau fefine ʻoku nau ngāue pole ʻi he ngaahi ʻōfisi ʻo e Sōsaieti Taua Leʻó, mo e kau tāimuʻa ʻoku nau ngāue ki he ngaahi fakatahaʻangá. ʻE lava ʻe he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga peheé ke ueʻi ʻa e niʻihi kehé? Ko ha tokotaha ʻevangeliō Kalisitiane ʻe taha ʻi ʻĒsia ʻokú ne manatu ki ha misinale mei he kalasi hono valu ʻo e Akoʻanga Taua Leʻo Tohitapu ko Kiliatí. Naʻá ne pehē ko e tokoua anga-tonu ko ení naʻá ne “loto-lelei ke fehangahangai mo e ngaahi fuʻu pupunga ʻo e fanga namú pea mo e ʻea pupuha fakalotomafasiá. . . . Ko e meʻa ʻoku toe maongo lahi angé ko ʻene malava ke fai ha ngaahi tuʻuaki fakatouʻosi ʻi he lea faka-Siainá mo e faka-Maleí neongo ko ʻene haʻu mei ʻIngilani.” Ko e ola ʻo e faʻifaʻitakiʻanga lelei ko ení? Naʻe pehē ʻe he tokouá: “Ko ʻene anga-mokomokó mo e falala-paú naʻe ueʻi ai au ke u loto ke hoko ko ha misinale ʻi heʻeku tupu haké.” ʻOku ʻikai ha ofo, naʻe hoko moʻoni ʻa e tokouá ni ko ha misinale.

Ko e Watch Tower Publications Index ʻoku ʻi ai ha fakahokohoko ʻo e ngaahi talanoa lahi fekauʻaki mo e moʻuí ʻa ia naʻe hā ʻi he ngaahi makasini Taua Leʻo mo e Awake! Ko e ngaahi talanoá ni ʻoku fakamatala ai ki he faʻahinga tāutaha kuo nau liʻaki ʻa e ngaahi ngāue mo e ngaahi taumuʻa fakaemāmaní, ikuʻi ʻa e ngaahi vaivaiʻangá, fai ha ngaahi liliu fakaofo ʻi he ʻulungāngá, tauhi maʻu ha fakakaukau pau ʻi he fehangahangai mo e fakafilí, pea fakahāhaaʻi ʻa e faʻa ngāue, kātaki, mateaki, anga-fakatōkilalo, pea mo ha laumālie feilaulauʻi-kita. Naʻe tohi ha tokotaha lautohi ʻe taha ʻo fekauʻaki mo e ngaahi fakamatalá ni: “ʻOku nau ʻai au ke u hoko ko ha Kalisitiane anga-fakatōkilalo mo houngaʻia lahi ange ʻi heʻeku lau ʻa e meʻa naʻe hoko ki he niʻihi kehé, pea kuo nau tokoniʻi ai au ke ʻoua ʻe fakakaukau ʻo fuʻu hulu kiate au pe hoko ʻo siokita.”

ʻI he tānaki atu ki aí, ʻoua naʻa ngalo ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻi hoʻo fakatahaʻangá tonu: ko e ngaahi ʻuluʻifāmili ʻoku ʻikai te nau taʻemalava ke tokangaʻi fakatouʻosi ʻa e ngaahi fiemaʻu fakamatelie mo fakalaumālie ʻa honau ngaahi fāmilí; ko e fanga tuofāfine​—ʻo kau ai ʻa e ngaahi faʻē taʻemalí​—ʻa ia ʻoku nau fua ʻa e ngaahi tenge ʻo e ʻohake ʻo e fānaú lolotonga ia ʻenau kei kau longomoʻui ʻi he ngāue fakafaifekaú; faʻahinga taʻumotuʻa mo vaivai ʻoku nau hokohoko anga-tonu atu neongo ʻa e fakautuutu ʻo e tuʻunga vaivaí mo e hōloa ʻa e tuʻunga moʻui leleí. ʻIkai ʻoku maongo kiate koe ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga peheé?

Fakatatau ki ai, ʻoku fonu ʻa e māmaní ʻi he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga koví. (2 Timote 3:​13) Ka neongo ia, fakakaukau ki he enginaki ʻa Paula ki he kau Kalisitiane naʻe nofo ʻi Siuteá. Hili hono toe fakalau ʻa e ngaahi anga alafaʻifaʻitakiʻanga ʻa e kau tangata mo e kau fefine tokolahi ʻo e tuí ʻi he kuonga muʻá, naʻe fakaʻaiʻai kinautolu ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “ʻAua, pea ko e meʻa ʻi he kapuʻi ʻa kitautolu ʻe ha ʻao kau fakamoʻoni ʻoku fuʻu pehe fau, ko ia ke tau . . . kitaki atu ʻetau lele he fakapuepue kuo tala humaki mai kiate kitautolu; ʻo tau sio fakamamaʻu atu ki he Takimuʻa ʻi he tui mo hono Fakaaʻu, ʻio, ʻa Sisu.” (Hepelu 12:​1, 2) Ko e kau Kalisitiane he ʻaho ní ʻoku toe takatakaiʻi kinautolu ʻe ha ‘ʻao ʻoku fuʻu pehe fau’ ʻo e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei​—fakatouʻosi ʻi he kuonga muʻá mo onopooni. ʻOkú ke maʻu ʻaonga moʻoni meiate kinautolu? Te ke lava kapau ʻokú ke fakapapauʻi ke hoko ʻo “ʻoua te ke faʻifaʻitaki ki he kovi, ka ki he lelei.”—3 Sione 11.

[Fakamatala ʻi lalo]

a Ko e pulusi ʻe he Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.

[Fakamatala ʻi he peesi 20]

ʻOku ʻikai totonu ke ʻamanekina ko e mātuʻa pe sevāniti fakafaifekau kotoa pē ʻe hoko ia ʻo pōtoʻi ʻiloa ʻi he tafaʻaki kotoa pē ʻo e ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiané

[Fakatātā ʻi he peesi 21]

Ko e kau mātuʻá ʻoku totonu ke nau hoko ko e “faifaitakiaga ki he faga sibi”