Skip to content

Skip to table of contents

Ko Hotau Tofiʻa Mahuʻingá—Ko e Hā ʻEne ʻUhinga Kiate Koé?

Ko Hotau Tofiʻa Mahuʻingá—Ko e Hā ʻEne ʻUhinga Kiate Koé?

Ko Hotau Tofiʻa Mahuʻingá—Ko e Hā ʻEne ʻUhinga Kiate Koé?

“Omi kimoutolu, ʻa e faʻahinga kuo fakamonuʻia ʻe heʻeku Tamai, ʻo mou hoko ki he puleʻanga kuo toka teuteu moʻomoutolu talu e tanu pou ʻo māmani.”—MĀTIU 25:34.

1. Ko e hā ha ngaahi faʻahinga meʻa kuo maʻu ʻe he kakaí ko ha tofiʻa?

 KO E kotoa ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻoku nau maʻu ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau tukufakaholo ai. Ko e tofiʻa ʻo e niʻihi ʻoku kau nai ai ha founga moʻui tuʻumālie fakamatelie. Ko ha moʻui masiva ki ha niʻihi. ʻI he ngaahi tuʻunga ʻe niʻihi, ko e ngaahi toʻutangata ki muʻá, koeʻuhi ko e meʻa naʻa nau hokosia pe fanongo aí, kuo nau fakaaʻu mai ai ha koloa tukufakaholo ko e tāufehiʻa lahi ʻaupito ki ha faʻahinga kulupu ʻe taha. Kae kehe, ko kitautolu kotoa ʻoku ʻi ai ʻa e meʻa ʻoku tau taha ai. Kuo tau maʻu kotoa mei he ʻuluaki tangatá, ʻa ʻĀtama, ha tofiʻa ko e angahala. Ko e tofiʻa ko iá ʻoku faai atu pē ʻo iku ki he maté.—Koheleti 9:​2, 10 (Tagata Malaga, PM); Loma 5:12.

2, 3. Ko e hā ʻa e tofiʻa naʻe muʻaki ʻai ʻe Sihova ke ala maʻu ʻe he fānau ʻa ʻĀtama mo ʻIví, pea ko e hā naʻe ʻikai ke nau maʻu ai iá?

2 Ko Sihova, ʻi hono tuʻunga ko ha Tamai fakahēvani anga-ʻofá, naʻá ne ʻuluaki foaki ki he faʻahinga ʻo e tangatá ha tofiʻa mātuʻaki kehe—ko e moʻui taʻengata ʻi he haohaoa ʻi Palataisi. Ko ʻetau ʻuluaki ongo mātuʻá, ʻa ʻĀtama mo ʻIvi, naʻe ʻoange kiate kinaua ha kamataʻanga haohaoa, taʻeangahala. Naʻe ʻomai ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻa e palanite ko Māmaní ki he faʻahinga ʻo e tangatá ko ha meʻaʻofa. (Sāme 115:16) Naʻá ne tokonaki ʻa e ngoue ʻo ʻĪtení ko ha fakaangaanga ia ʻo e meʻa ʻe malava ke hoko ki he foʻi kolopé fakakātoa pea fokotuʻu ki heʻetau ʻuluaki ongo mātuʻá ha ngafa fakaofo mo fakamānako. Naʻe taumuʻá ke na maʻu fānau, tokangaʻi ʻa e māmaní pea mo hono ngaahi ʻakau kehekehe kotoa pea mo e moʻui ʻa e fanga manú, pea fakalahi atu ʻa e ngaahi ngataʻanga ʻo e Palataisí ʻo takatakai ʻi he foʻi kolopé. (Senesi 1:28; 2:​8, 9, 15) ʻE kau ʻena fānaú ʻi he meʻá ni. Ko ha tofiʻa fakaofo ē ke malava ʻo fakaaʻu kiate kinautolu!

3 Kae kehe, ke nau fiefia ʻi he kotoa ʻo e meʻá ni, naʻe pau ke maʻu ʻe ʻĀtama mo ʻIvi mo ʻena fānaú ha vahaʻangatae lelei mo e ʻOtuá. Naʻa nau moʻuaʻaki kia Sihova ʻa e ʻofa mo e talangofua, ka naʻe ʻikai ke houngaʻia ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ʻi he meʻa naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá kiate kinauá peá na talangataʻa ki heʻene fekaú. Naʻe mole ai meiate kinaua hona ʻapi Palataisí pea mo e ngaahi ʻamanaki lāngilangiʻia naʻe tuku atu ʻe he ʻOtuá kiate kinauá. Ko ia ai, naʻe ʻikai malava ke na fakaaʻu ʻa e ngaahi meʻá ni ki heʻena fānaú.—Senesi 2:​16, 17; 3:​1-24.

4. ʻOku malava fēfē ke tau maʻu ʻa e tofiʻa ko ia naʻe fakamoleki ʻe ʻĀtamá?

4 Naʻe manavaʻofa ʻa Sihova ʻo ne fai ha tokonaki koeʻuhi ke malava ʻe he fānau ʻa ʻĀtama mo ʻIví ʻo maʻu ʻa e faingamālie ke nau maʻu ʻa e tofiʻa ko ia naʻe fakamoleki ʻe ʻĀtamá. Anga-fēfē? ʻI he taimi kotofa ʻa e ʻOtuá, naʻe tuku hifo ai ʻe hono ʻAló tonu, ʻe Sīsū Kalaisi, ʻa ʻene moʻui fakaetangata haohaoá maʻá e fānau ʻa ʻĀtamá. ʻI he founga ko ʻení naʻe fakatau ai ʻe Kalaisi ʻa kinautolu kotoa. Kae kehe, ʻoku ʻikai ke hoko noa pē ʻo ʻanautolu ʻa e tofiʻá. ʻOku fiemaʻu ke nau ʻi ha tuʻunga fakahōifua ki he ʻOtuá, ʻa ia ʻe malava ke nau maʻu ia ʻaki hono ngāueʻi ʻa e tui ki he mahuʻinga fakaefakalelei-angahala ʻo e feilaulau ʻa Sīsuú pea ʻi hono fakahāhā ʻa e tui ko iá ʻaki ʻa e talangofua. (Sione 3:​16, 36; 1 Timote 2:​5, 6; Hepelu 2:9; 5:9) ʻOku fakahāhā ʻe hoʻo founga moʻuí ha houngaʻia ki he tokonaki ko iá?

Ko ha Tofiʻa Naʻe Fakaaʻu Mai Fakafou ʻIa ʻĒpalahame

5. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe ʻĒpalahame ʻa e houngaʻia ki hono vahaʻangatae mo Sihová?

5 ʻI heʻene fakahoko ʻa ʻene taumuʻa ki he māmaní, naʻe fakafeangai ai ʻa Sihova kia ʻĒpalahame ʻi ha founga makehe. Naʻá ne tala ki he tangata anga-tonu ko iá ke ne mavahe mei hono fonuá pea hiki ki ha fonua ʻe fakahā ʻe he ʻOtuá tonu kiate ia. Naʻe talangofua loto-lelei ki ai ʻa ʻĒpalahame. ʻI he hili ʻa e aʻu ki ai ʻa ʻĒpalahamé, naʻe pehē ʻe Sihova ko e fānau ʻa ʻĒpalahamé, ʻikai ko ʻĒpalahame tonu, te nau maʻu ʻa e fonuá ko honau tofiʻa. (Senesi 12:​1, 2, 7) Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa ʻĒpalahamé? Naʻá ne loto-lelei ke ne tauhi ʻa Sihova ʻi ha feituʻu pē pea ʻi ha founga pē naʻe tala ki ai ʻe he ʻOtuá koeʻuhí kae malava ke maʻu ʻe heʻene fānaú honau tofiʻá. Naʻe tauhi ʻe ʻĒpalahame ʻa Sihova ʻi ha fonua naʻe ʻikai ʻoʻona ʻi he taʻu ʻe 100, ʻo aʻu ki heʻene maté. (Senesi 12:4; 25:​8-10) Naʻá ke mei lava ke fai pehē? Naʻe pehē ʻe Sihova ko ʻĒpalahamé ko hono “kaumeʻa.”—Aisea 41:​8NW (Isaia, PM).

6. (a) Ko e hā naʻe fakahāhaaʻi ʻe ʻĒpalahame ʻaki ʻene loto-lelei ke feilaulauʻi hono fohá? (e) Ko e hā ʻa e tofiʻa mahuʻinga naʻe malava ʻe ʻĒpalahame ke ne fakaaʻu ki heʻene fānaú?

6 Naʻe tatali ʻa ʻĒpalahame ʻi he ngaahi taʻu lahi ki ha foha, ʻa ʻAisake, ʻa ia naʻá ne ʻofa lahi aí. ʻI he ʻiloange kuo tupu hake ʻa e tamasiʻí ʻo tangata lahí, naʻe fekau ʻe Sihova kia ʻĒpalahame ke ne ʻave ʻa e tamasiʻí ʻo foaki hake ia ko ha feilaulau. Naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe ʻĒpalahame ko ʻene teuteu ia ke fakahāhaaʻi ʻa e meʻa ʻe fai ʻe he ʻOtuá tonu ʻi heʻene foaki hono ʻAló ko ha huhuʻí; ka, naʻá ne talangofua pea aʻu ki he tuʻunga ko hono foaki hake ʻa ʻAisake ko ha feilaulau ʻi he taimi ko ia naʻe taʻofi ai ia ʻe he ʻāngelo ʻa Sihová. (Senesi 22:​9-14) Naʻe ʻosi folofolaʻaki ʻe Sihova ko ʻene ngaahi talaʻofa kia ʻĒpalahamé ʻe fakahoko ia fakafou ʻia ʻAisake. Ko ia ai, ʻoku hā mahino naʻe maʻu ʻe ʻĒpalahame ʻa e tui, kapau ʻe fiemaʻu, ʻe malava ʻe he ʻOtuá ke ne fakafoki mai ʻa ʻAisake mei he maté, neongo naʻe teʻeki ai ʻaupito ke fai ha meʻa pehē ia ki muʻa. (Senesi 17:​15-18; Hepelu 11:​17-19) Koeʻuhi naʻe ʻikai mamaeʻi ʻe ʻĒpalahame naʻa mo hono fohá, naʻe talaki ʻe Sihova: “Ko ho hako ʻe monuʻia ai ʻa e ngaahi puleʻanga ʻo māmani.” (Senesi 22:​15-18) ʻOku fakahaaʻi ʻe he meʻá ni ko e Hako ko ia naʻe lave ki ai ʻi he Senesi 3:​15, ʻa e tokotaha-faifakahaofi faka-Mīsaiá, ʻe fou mai ia ʻi he laine ʻo ʻĒpalahamé. Ko ha tofiʻa mahuʻinga moʻoni ē ke fakaaʻu mai!

7. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe ʻĒpalahame, ʻAisake, mo Sēkope ʻa e houngaʻia ki honau tofiʻá?

7 Naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe ʻĒpalahame ia ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻa naʻe teuteu ʻe Sihova ke ne faí; pea naʻe pehē pē ki hono foha ko ʻAisaké pea mo hono mokopuna ko Sēkopé, ʻa ia naʻá nau hoko ko e “kaungāʻea ki he talaʻofa ko ia.” Ka naʻa nau falala kotoa kia Sihova. Naʻe ʻikai te nau pipiki kinautolu ki ha taha ʻo e ngaahi kolo fakatuʻi ʻi he fonuá koeʻuhi naʻa nau hanga kinautolu ki ha meʻa lelei ange—“ki he kolo ʻoku oʻona ʻa e ngaahi tuʻunga, ʻa ia ko hono fakafuofua mo hono tufunga lahi ko e ʻOtua.” (Hepelu 11:​8-10, 13-16) Ka, naʻe ʻikai ke houngaʻia ʻa e kotoa ʻo e fānau ʻa ʻĒpalahamé ʻi he tuʻunga mahuʻinga ʻo e tofiʻa ko ia naʻe ala maʻu fakafou mai ʻia ʻĒpalahamé.

Ko e Niʻihi Naʻa Nau Taʻetokaʻi ʻa e Tofiʻá

8. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhaaʻi ʻe ʻĪsoa naʻe ʻikai te ne houngaʻia ʻi he mahuʻinga ʻo hono tofiʻá?

8 Ko ʻĪsoa, ʻa e foha lahi taha ʻo ʻAisaké, naʻe ʻikai te ne fakamahuʻingaʻi ʻa ʻene totonu ko e ʻuluaki fohá. Naʻe ʻikai te ne houngaʻia ʻi he ngaahi meʻa toputapú. Ko ia, ʻi he ʻaho ʻe taha ʻi he fiekaia ʻa ʻĪsoá, naʻá ne fakatau ai ʻa ʻene totonu ko e ʻuluaki fohá ki hono tehiná, kia Sēkope. Ki he hā? ʻI hono fakafetongiʻaki ha foʻi houa kai ʻe taha ʻo e mā mo e supo piini! (Senesi 25:​29-34; Hepelu 12:​14-17) Ko e puleʻanga ʻa ia ʻe fakafou mai ai ʻa hono fakahoko ʻo e ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá kia ʻĒpalahamé ʻe haʻu ia meia Sēkope, ʻa ia ko hono hingoá naʻe liliu ia ʻe he ʻOtuá ko ʻIsileli. Ko e hā ʻa e ngaahi faingamālie naʻe fakaava ʻe he tofiʻa makehe ko iá kiate kinautolú?

9. Koeʻuhi ko honau tofiʻa fakalaumālié, ko e hā ʻa e fakahaofi naʻe hokosia ʻe he fānau ʻa Sēkopé, pe ʻIsilelí?

9 ʻI he lolotonga ʻo ha vahaʻa taimi honge, naʻe hiki ai ʻa Sēkope mo hono fāmilí ki ʻIsipite. Naʻa nau fanafanau ai pea nau hoko ʻo tokolahi ʻaupito. Kae kehe, naʻe ʻikai ke ngalo ʻia Sihova ʻa ʻene fuakava mo ʻĒpalahamé. ʻI he taimi kotofa ʻa e ʻOtuá, naʻá ne fakahaofi ai ʻa e ngaahi foha ʻo ʻIsilelí mei he nofo pōpulá pea fakahā kiate kinautolu te ne ʻave kinautolu ki “ha fonua ʻoku mahutafea ʻi he huʻakau mo e honi,” ʻa e fonua ko ia naʻá ne talaʻofa kia ʻĒpalahamé.—Ekisoto 3:​7, 8; Senesi 15:​18-21.

10. ʻI Moʻunga Sainai, ko e hā ʻa e toe ngaahi meʻa anga-kehe naʻe hoko ʻi he fekauʻaki mo e tofiʻa ʻo e ngaahi foha ʻo ʻIsilelí?

10 ʻI he hū atu ʻa e ngaahi foha ʻo ʻIsilelí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá, naʻe fakatahatahaʻi ʻe Sihova kinautolu ʻi he Moʻunga Sainaí. Naʻá ne folofola ai kiate kinautolu: “Kabau te mou tuitala mooni ki hoku leʻo, o tauhi eku fuakava, te mou iate au koe koloa lelei lahi i he kakai kotoabe: he oku ooku a mamani kotoabe. Bea te mou iate au koe buleaga oe kau taulaeiki, moe kakai maonioni.” (Ekisoto 19:​5, 6PM) ʻI he hili ʻa e tali loto-lelei mo loto-taha ʻa e kakaí ki hení, naʻe hoko atu ʻa Sihova ʻo ne foaki ange kiate kinautolu ʻa ʻene Laó—ko ha meʻa ia naʻe teʻeki ai te ne fai ki ha toe kakai kehe.—Sāme 147:​19, 20.

11. Ko e hā ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi meʻa mahuʻinga naʻe kau ʻi he tofiʻa fakalaumālie ʻo e fānau ʻa ʻIsilelí?

11 Ko ha tofiʻa fakalaumālie lahi ē naʻe maʻu ʻe he puleʻanga foʻou ko iá! Naʻa nau lotu ki he ʻOtua moʻoni pē tahá. Naʻá ne fakahaofi kinautolu mei ʻIsipite pea nau mātā tonu ʻa e ngaahi meʻa fakaofo ʻi he taimi naʻe foaki mai ai ʻa e Laó ʻi Moʻunga Sainaí. Naʻe toe fakakoloa honau tofiʻá ʻi heʻenau maʻu fakafou mai ʻi he kau palōfitá ʻa e toe “ngaahi foʻi folofola [toputapu] ʻa e ʻOtua.” (Loma 3:​1, 2) Naʻe vaheʻi kinautolu ʻe Sihova ke nau hoko ko ʻene kau fakamoʻoni. (Aisea 43:​10-12) Ko e Hako faka-Mīsaiá naʻe pau ke ne hā ʻi honau puleʻangá. Naʻe tuhu hangatonu kiate ia ʻa e Laó, ʻo fakahaaʻi ia, pea naʻe totonu ke ne tokoniʻi ai kinautolu ke nau mahinoʻi hono fiemaʻu ia kiate kinautolú. (Kaletia 3:​19, 24) ʻIkai ngata aí, ʻe ʻoange ai kiate kinautolu ʻa e faingamālie ke nau ngāue fāʻūtaha mo e Hako faka-Mīsaia ko iá ʻi he tuʻunga ko ha puleʻanga ʻo e kau taulaʻeiki mo ha kakai māʻoniʻoni.—Loma 9:​4, 5.

12. Neongo naʻa nau hū ki he Fonua ʻo e Talaʻofá, ko e hā naʻe ʻikai ke hokosia ʻe he kau ʻIsilelí? Ko e hā hono ʻuhingá?

12 ʻI he fai ki heʻene talaʻofá, naʻe taki atu ʻe Sihova ʻa e kau ʻIsilelí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá. Kae hangē ko ia naʻe fakamatala ki mui ʻe he ʻapositolo ko Paulá, koeʻuhi ko e siʻi ʻenau tuí, naʻe ʻikai fakamoʻoniʻi ai ko ha “mālōlōaga” moʻoni ʻa e fonua ko iá. ʻI he tuʻunga ko ha kakaí, naʻe ʻikai ke nau hū ki he “mālōlōaga [ʻo e ʻOtuá]” koeʻuhi naʻe ʻikai te nau lāuʻilo mo ngāue ʻo fehoanaki mo e taumuʻa ʻo e ʻaho mālōlō ʻo e ʻOtuá tonu, ʻa ia naʻe kamata ʻi he hili ʻa e fakatupu ʻo ʻĀtama mo ʻIví.—Hepelu 4:​3-10.

13. ʻI he ʻikai ke houngaʻia ʻi honau tofiʻa fakalaumālié, ko e hā naʻe fakamoleki ʻe ʻIsileli ʻi he tuʻunga ko ha puleʻangá?

13 Naʻe mei malava pē ʻe ʻIsileli totonu ke tokonaki mai ʻa e fika kakato ʻo e faʻahinga te nau kau fakataha mo e Mīsaiá ʻi hono Puleʻanga fakahēvaní ʻi he tuʻunga ko ha puleʻanga ʻo e kau taulaʻeiki pea ko ha kakai tapu. Ka naʻe ʻikai te nau houngaʻia ʻi honau tofiʻa mahuʻingá. Ko ha toenga pē ʻo e kau ʻIsileli totonú naʻa nau tali ʻa e Mīsaiá ʻi heʻene haʻú. Ko hono olá, ko ha tokosiʻi pē naʻe kau ʻi he puleʻanga ʻo e kau taulaʻeikí naʻe tomuʻa talá. Naʻe toʻo ʻa e Puleʻangá mei ʻIsileli totonu ʻo “tuku ki ha kakai ʻoku fua ʻo tāu mo ia.” (Mātiu 21:43) Ko e hā ʻa e puleʻanga ko iá?

Ko ha Tofiʻa ʻi Hēvani

14, 15. (a) ʻI he hili ʻa e pekia ʻa Sīsuú, naʻe anga-fēfē ʻa e kamata ʻa e ngaahi puleʻangá ke fakamonūʻia kinautolu fakafou ʻi he “hako” ʻo ʻĒpalahamé? (e) Ko e hā ʻoku maʻu ʻe he kau mēmipa ʻo “Isileli faka-ʻOtua” ko hanau tofiʻá?

14 Ko e kakai ko ia naʻe tuku ki ai ʻa e Puleʻangá ko “Isileli faka-ʻOtua,” ʻIsileli fakalaumālie, ʻoku faʻuʻaki ʻa e toko 144,000 ʻo e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisi kuo fanauʻi ʻe he laumālié. (Kaletia 6:16; Fakahā 5:​9, 10; 14:​1-3) Ko e niʻihi ʻo e toko 144,000 ko iá ko e kau Siu totonu, ka ko e tokolahi tahá mei he ngaahi puleʻanga Senitailé. Naʻe kamata ke fakahoko ʻi he founga ko iá, ʻa e talaʻofa ʻa Sihova kia ʻĒpalahame ʻo pehē, ʻe monūʻia ʻa e ngaahi puleʻanga kotoa pē fakafou ʻi hono “hako.” (Ngāue 3:​25, 26; Kaletia 3:​8, 9) ʻI he ʻuluaki fakahoko ko iá, naʻe pani ai ʻa e kakai ʻo e ngaahi puleʻangá ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní pea ohi kinautolu ʻe Sihova ko e ʻOtuá ko e ngaahi foha fakalaumālie, ko e ngaahi tokoua ʻo Sīsū Kalaisi. Ko ia, naʻa nau toe hoko ko ha konga hono ua ʻo e “hako” ko iá.—Kaletia 3:​28, 29.

15 Ki muʻa heʻene pekiá, naʻe fakahoko ʻe Sīsū ki he kau mēmipa Siu ʻo e puleʻanga foʻou ne ʻamanekina ko iá ʻa e fuakava foʻoú, ʻa ia ʻe fakapapauʻi ʻaki hono taʻataʻá tonu. Makatuʻunga ʻi heʻenau tui ki he feilaulau kuo fakapapau ko iá, ko e faʻahinga ko ē ʻoku kau ki he fuakava ko iá ʻe “fakahaohaoa ʻo taʻengata.” (Hepelu 10:​14-18) ʻE malava ke “fakatonuhia” ai kinautolu pea fakamolemoleʻi ʻenau ngaahi angahalá. (1 Kolinito 6:11) Ko ia, ʻi he ʻuhinga ko iá, ʻoku nau hangē ai ko ʻĀtamá ʻi he ki muʻa ke ne faiangahalá. Kae kehe, ko e faʻahingá ni ʻe ʻikai te nau nofo ʻi ha palataisi fakaemāmani. Naʻe pehē ʻe Sīsū te ne ʻalu ʻo teuteu ha potu moʻonautolu ʻi hēvani. (Sione 14:​2, 3) ʻOku nau tukuange atu ʻenau ngaahi ʻamanaki fakaemāmaní ka nau maʻu ha ‘tofiʻa kuo taʻofia ʻi hevani moʻonautolu.’ (1 Pita 1:4) Ko e hā ʻoku nau fai ʻi aí? Naʻe fakamatalaʻi ʻe Sīsū: “ʻOku ou fai ha fuakava mo kimoutolu . . . ki ha puleʻanga.”—Luke 22:​29NW.

16. Ko e hā ʻa e vāhenga-ngāue fakaofo ʻoku tuʻu mei muʻa ki he kau Kalisitiane paní?

16 Mei hēvani, ko e faʻahinga ko ia te nau pule fakataha mo Kalaisí te nau tokoni, ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi meʻa kehé, ke toʻo atu mei he māmaní ʻa e ngaahi fakaʻilonga kotoa pē ʻo e angatuʻu ki he tuʻunga-hau ʻo Sihová. (Fakahā 2:​26, 27) ʻI he tuʻunga ko ha konga hono ua ʻo e hako fakalaumālie ʻo ʻĒpalahamé, te nau kau ʻi hono ʻomai ʻa e tāpuaki ʻo e moʻui ʻi he haohaoá ki he kakai ʻo e ngaahi puleʻanga kotoa pē. (Loma 8:​17-21) Ko ha tofiʻa mahuʻinga ē ʻoku nau maʻú!—Efeso 1:​16-18.

17. Ko e hā ʻa e ngaahi tafaʻaki ʻo honau tofiʻá ʻoku fiefia ai ʻa e kau Kalisitiane paní he lolotonga ʻenau kei ʻi he māmaní?

17 Ka ko e tofiʻa ʻo e kau muimui pani ʻo Sīsuú ʻoku ʻikai ke toki ʻi he kahaʻú kotoa pē. ʻI ha founga naʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha taha kehe ia te ne malava, naʻe tokoniʻi ai ʻe Sīsū kinautolu ke nau ʻilo ʻa Sihova, ko e ʻOtua moʻoni pē tahá. (Mātiu 11:27; Sione 17:​3, 26) ʻAki ʻa e lea mo e faʻifaʻitakiʻanga, naʻá ne akoʻi kinautolu ki he meʻa ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e ‘falala kia Sihová’ pea mo e meʻa ʻoku kau ki he talangofua kia Sihová. (Hepelu 2:13; 5:​7-9) Naʻe tuku ʻe Sīsū kiate kinautolu ʻa e ʻilo ʻo e moʻoni fekauʻaki mo e taumuʻa ʻa e ʻOtuá pea fakapapauʻi kiate kinautolu ko e laumālie māʻoniʻoní te ne tataki kinautolu ki ha mahino kakato ange ki he meʻa ko iá. (Sione 14:​24-26) Naʻá ne ʻai ke maongo ki honau ʻatamaí mo honau lotó ʻa e mahuʻinga ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. (Mātiu 6:​10, 33) Naʻe toe tuku foki ʻe Sīsū kiate kinautolu ʻa e vāhenga-ngāue ko e faifakamoʻoni mo ngaohi-ākonga mei he kakai ʻi Selusalemá, Siutea, Samēlia, pea mei he ngataʻanga ʻo e māmaní.—Mātiu 24:14; 28:​19, 20; Ngāue 1:8.

Ko ha Tofiʻa Mahuʻinga ki ha Fuʻu Kakai Lahi

18. ʻI he founga fē ʻoku fakahoko ai he ʻahó ni ʻa e talaʻofa ko ia ʻa Sihova ʻe monūʻia ʻa e ngaahi puleʻanga kotoa pē fakafou ʻi he “hako” ʻo ʻĒpalahamé?

18 ʻOku hangehangē, ko e fika kakato ʻo e ʻIsileli fakalaumālié, ʻa e “fanga sipi tokosiʻi” ko e kau ʻea ki he Puleʻangá, kuo ʻosi fili ia. (Luke 12:32) Kuo feʻunga eni mo e ngaahi hongofuluʻi taʻu, ʻa hono fakahanga ʻe Sihova ʻa e tokangá ki hono fakatahatahaʻi ʻo ha fuʻu kakai lahi ʻo e faʻahinga kehe mei he ngaahi puleʻanga kotoa pē. Ko ia, ko e talaʻofa ko ē ʻa Sihova kia ʻĒpalahame ʻo pehē ʻe monūʻia ʻa e ngaahi puleʻanga kotoa pē fakafou ʻi hono “hako” ʻoku lolotonga fakahoko ia ʻi ha founga lahi. ʻI he fiefia, ʻoku fai meimei tatau ai ʻe he faʻahinga kuo tāpuakiʻi ko ʻení ʻa e ngāue toputapú kia Sihova pea ʻiloʻi ko honau fakamoʻuí ʻoku fakatuʻunga ia ʻi he tui ki he Lami ʻa e ʻOtuá, ʻa Sīsū Kalaisi. (Fakahā 7:​9, 10) Kuó ke tali ʻa e fakaafe anga-ʻofa ʻa Sihová ke hoko ko ha konga ʻo e kulupu fiefia ko iá?

19. Ko e tofiʻa fē ʻoku hanga ki ai he taimí ni ʻa e faʻahinga kuo fakamonūʻia ʻo e ngaahi puleʻangá?

19 Ko e hā ʻa e tofiʻa mahuʻinga ʻoku foaki ʻe Sihova ki he faʻahinga ʻoku ʻikai kau ʻi he fanga sipi tokosiʻí? ʻOku ʻikai ko ha tofiʻa ia ʻi hēvani. Ko e tofiʻa ia naʻe mei malava ʻe ʻĀtama ke ne fakaaʻu mai ki heʻene fānaú—ʻa e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengata ʻi he haohaoa ʻi ha palataisi ʻa ia ʻe faai atu pē ʻo ne kāpui ʻa e foʻi kolopé. ʻE hoko ia ko ha māmani “ʻe ʻikai toe ai ha mate, pea ʻe ʻikai toe ai ha mamahi, pe ha tangi, pe ha ongosia.” (Fakahā 21:4) Ko ia, ko koe, ʻoku lea mai ki ai ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá: “Falala koe kia Sihova, ʻo fai lelei, nofo ʻi he fonua, ʻo kai taʻe teki. Tuʻu foki ʻi he ʻEiki hoʻo manako, pea te ne ʻatu ʻa e ngaahi kole ʻa ho loto. ʻIo ʻoku toe siʻi pea mole ʻa ia ʻoku faikovi . . . Ka ʻe maʻu ʻa e fonua ʻe he faʻa kataki; pea te nau fefiefiaʻi ʻi he melino lahi. Ko haʻa fai totonu te nau maʻu ʻa e fonua, pea te nau nofo ai ʻo tuputupuʻa.”—Sāme 37:​3, 4, 10, 11, 29.

20. ʻOku anga-fēfē ʻa e fiefia ʻa e “fanga sipi kehe” ʻi he konga lahi ʻo e tofiʻa fakalaumālie ʻo e kau Kalisitiane paní?

20 Ko e “fanga sipi kehe” ʻa Sīsuú ʻoku nau maʻu ha tofiʻa ʻi he feituʻu fakaemāmani ʻo e Puleʻanga fakahēvaní. (Sione 10:16a) Neongo ʻe ʻikai te nau ʻi hēvani, ko e konga lahi ʻo e tofiʻa fakalaumālie ʻoku fiefia ai ʻa e kau paní ʻoku fakaaʻu atu ia kiate kinautolu. Fakafou ʻi he kulupu fakatahatahaʻi ʻo e kau paní, “ae tamaioeiki agatonu mo boto,” naʻe fakaava ai ʻe he fanga sipi kehé kiate kinautolu ha mahino fekauʻaki mo e ngaahi talaʻofa mahuʻinga ʻoku ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá. (Mātiu 24:​45-47PM; 25:34) Fakataha, ʻa e kau paní mo e fanga sipi kehé ʻoku nau ʻilo mo lotu ki he ʻOtua moʻoni pē tahá, ʻa Sihova. (Sione 17:​20, 21) ʻOku nau fakamālō fakataha ki he ʻOtuá koeʻuhí ko e mahuʻinga fakaefakalelei-angahala ʻa e feilaulau ʻa Sīsuú. ʻOku nau ngāue fakataha ʻi he tuʻunga ko e tākanga pē taha ʻi he malumalu ʻo e Tauhi-Sipi pē taha, ko Sīsū Kalaisí. (Sione 10:16e) Ko e konga kotoa kinautolu ʻo e fetokouaʻaki anga-ʻofa pē taha ʻi māmani lahí. ʻOku nau kau fakataha ʻi he monū ʻo e hoko ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova pea ki hono Puleʻangá. ʻIo, kapau ko ha sevāniti ʻosi fakatapui mo papitaiso koe ʻa Sihova, ʻoku kau kotoa ʻa e meʻá ni ki ho tofiʻa fakalaumālié.

21, 22. ʻOku malava fēfē ke tau fakahāhā kotoa ʻoku tau koloaʻaki hotau tofiʻa fakalaumālié?

21 ʻOku fēfē hono mahuʻinga kiate koe ʻa e tofiʻa fakalaumālie ko ʻení? ʻOkú ke fakamahuʻingaʻi feʻunga ia ke ʻai ʻa hono fai ʻo e finangalo ʻo e ʻOtuá ko e meʻa mahuʻinga lahi taha ia ʻi hoʻo moʻuí? Ke hoko ko ha fakamoʻoni ʻo e meʻa ko iá, ʻokú ke tokanga ki he akonaki ʻa ʻene Folofolá pea mo ʻene kautahá ke hoko ʻo maʻu maʻu pē ʻa e ngaahi fakataha kotoa ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané? (Hepelu 10:​24, 25) ʻOku mahuʻinga pehē ʻa e tofiʻa ko iá kiate koe ke ke hokohoko atu ai ke tauhi ki he ʻOtuá neongo ʻa e faingataʻá? ʻOku mālohi feʻunga hoʻo houngaʻia aí ke ne ʻai koe ke ke mālohi ke talitekeʻi ha faʻahinga ʻahiʻahi pē ke tuli ki ha ʻalunga ʻoku taki atu nai ki hono tukuange atu ia?

22 ʻOfa ke tau hoko kotoa ʻo koloaʻaki ʻa e tofiʻa fakalaumālie kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá kiate kitautolú. Lolotonga ʻetau hanganaki fakamaʻu hotau matá ki he Palataisi ʻoku tuʻu mai mei muʻá, ʻai ke tau kau kakato ʻi he ngaahi monū fakalaumālie ko ia ʻoku ʻomai ʻe Sihova kiate kitautolu he taimi ní. ʻI hono langa hake moʻoni ʻetau moʻuí ʻi hotau vahaʻangatae tonu mo Sihová, ʻoku tau ʻoatu ai ʻa e fakamoʻoni fakatupu tuipau ʻo hono lahi ʻo e mahuʻinga moʻoni kiate kitautolu hotau tofiʻa kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá. ʻOfa ke tau ʻi he lotolotonga ʻo e faʻahinga ko ia ʻoku nau talaki: “Te u fakahikihikiʻi koe, ʻa hoku Tuʻi-ʻOtua; pea te u fakamaloʻia ho huafa, ʻo lauikuonga pea taʻengata.”—Sāme 145:1.

ʻE Anga-Fēfē Haʻo Fakamatalaʻi?

• Kapau naʻe mateaki ʻa ʻĀtama ki he ʻOtuá, ko e hā ʻa e tofiʻa naʻá ne mei fakaaʻu mai kiate kitautolú?

• Naʻe anga-fēfē ʻa e fakafeangai ʻa e fānau ʻa ʻĒpalahamé ki he tofiʻa naʻe ʻatā kiate kinautolú?

• Ko e hā ʻoku kau ʻi he tofiʻa ʻo e kau muimui pani ʻo Kalaisí?

• Ko e hā ʻa e tofiʻa ʻo e fuʻu kakai lahí, pea ʻoku malava fēfē ke nau fakahāhā ʻoku nau houngaʻia moʻoni ai?

[Fehuʻi ki he Ako]

[Fakatātā ʻi he peesi 20]

Naʻe maʻu ʻe he fānau ʻa ʻĒpalahamé ʻa e talaʻofa fekauʻaki mo ha tofiʻa mahuʻinga

[Fakatātā ʻi he peesi 23]

ʻOkú ke houngaʻia ʻi ho tofiʻa fakalaumālié?