Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Tuʻunga Fakaeʻulungaanga ʻi he Tohitapú ʻOku Lelei Tahá?

Ko e Tuʻunga Fakaeʻulungaanga ʻi he Tohitapú ʻOku Lelei Tahá?

Ko e Tuʻunga Fakaeʻulungaanga ʻi he Tohitapú ʻOku Lelei Tahá?

“ʻOKU fiemaʻu ʻe he sōsaietí ha faʻunga ʻo e ngaahi meʻa mahuʻinga tefito ʻa ia ʻokú ne ʻoange ki hono kau mēmipá ʻa e maluʻangá mo e tatakí.” Ko e fakamatala ia ʻa ha Siamane ko ha tokotaha-tohi mo fakamafola televīsone taukei. Ko e moʻoni ʻoku ʻuhinga lelei ia. Koeʻuhi ke tuʻumaʻu mo lakalakaimonū ʻa e sōsaieti ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, kuo pau ke maʻu ʻe he kakaí ha makatuʻunga fefeka ʻo e ngaahi tuʻunga ʻoku tali anga-maheni ʻa ia ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e meʻa ʻoku tonú pe halá, mo leleí pe koví. Ko e fehuʻí leva: Ko e hā ʻa e ngaahi tuʻunga ʻoku lelei tahá, fakatouʻosi ki he sōsaietí pea ki hono kau mēmipá?

Kapau ko e ngaahi tuʻunga lelei fakaeʻulungaanga ʻi he Tohitapú ʻa e ngaahi tuʻunga ʻoku ngāueʻakí, ʻoku totonu ke tokoni ki he faʻahinga tāutahá ke nau tataki ha ngaahi moʻui tuʻumaʻu, mo fiefia. Ko e meʻa ko iá, ʻi hano fakalahi, te ne faʻu ai ha sōsaieti ʻo e kakai ʻa ia ʻoku nau vakai ki he ngaahi tuʻunga lelei ko iá ʻoku fakafiefia ange mo tuʻumaʻu ange. Ko e tuʻungá ia? Tau sivisiviʻi angé ʻa e meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohitapú ʻi ha ongo ʻīsiu mahuʻinga ʻe ua: ko e anga-tonu ʻi he nofo malí mo e faitotonu ʻi he moʻuí he ʻaho kotoa pē.

Pīkitai ki Ho Hoá

Naʻe fakatupu ʻe hotau Tokotaha-Fakatupú ʻa ʻĀtama peá ne toki ngaohi leva ʻa ʻIvi ke hoko ko hono hoa. Ko hona fakatahaʻí ʻa e ʻuluaki mali ʻi he hisitōliá pea naʻe pau ke hoko ia ko ha vahaʻangatae tuʻuloa. Naʻe folofola ʻa e ʻOtuá: “ʻE tukuange ʻe he tangata ʻene tamai mo ʻene faʻe, kae pikitai ki hono uaifi.” ʻI ha taʻu nai ʻe 4,000 ki mui ai, naʻe toe leaʻaki ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e tuʻunga fakaemali ko ení ki he kotoa ʻo hono kau muimuí. ʻIkai ko ia pē, naʻá ne fakahalaiaʻi ʻa e ngaahi vā fakaefehokotaki fakasino ʻi tuʻa ʻi he nofo malí.​—Senesi 1:​27, 28; 2:24; Mātiu 5:​27-​30; 19:5.

Fakatatau ki he Tohitapú, ko e ongo kī mahuʻinga ʻe ua ki ha nofo mali fiefiá ko e ʻofa mo e ʻapasia ʻi he tafaʻaki fakatouʻosi ʻa e ongo hoa malí. Ko e husepānití, ʻa ia ko e ʻulu ia ʻo e fāmilí, ʻoku totonu ke ne fakahāhā ʻa e ʻofa taʻesiokitá ʻaki ʻa e kumi ki he ngaahi meʻa ʻoku lelei taha ki hono uaifí. Kuo pau ke ne nofo mo ia “o fakatatau ki he ilo” pea ʻoku totonu ke ʻoua ʻe hoko ʻo “ʻita lahi” kiate ia. Ko e uaifí ʻoku totonu ke ne tōʻongafai ki hono husepānití ʻaki ʻa e “ʻapasia loloto.” Kapau ʻe muimui ʻa e ngaahi hoa malí ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ení, ko e lahi taha ʻo e ngaahi faingataʻa ʻi he nofo malí ʻe lava ke kalofi pe ikuʻi. ʻE loto leva ai ʻa e husepānití ke pīkitai ki hono uaifí pea ko e uaifí ki hono husepānití.​—1 Pita 3:​1-7PM; Kolose 3:​18, 19NW; Efeso 5:​22-​33NW.

ʻOku tokoni ʻa e tuʻunga faka-Tohitapu ʻo e pīkitai anga-tonu ki hoto hoá ki ha nofo mali fiefia? Sai, fakakaukau angé ki he ngaahi ola ʻo ha savea naʻe fakahoko ʻi Siamane. Naʻe ʻeke ki he kakaí pe ko e hā ʻa e ngaahi meʻa tefito ʻoku mahuʻinga ki ha nofo mali leleí. Ko e taha ʻo e meʻa mahuʻinga taha naʻe lave ki aí ko e feangatonuʻakí. ʻIkai ʻokú ke loto-tatau ʻoku fiefia mamaʻo ange ʻa e kakai malí ʻi heʻenau ʻiloʻi ʻoku anga-tonu ʻa honau ngaahi hoá?

Fēfē Kapau ʻOku Malanga Hake ha Palopalema?

Neongo ia, fēfē kapau ʻoku ʻi ai ha ngaahi taʻefelotoi mafatukituki ʻa ha husepāniti mo e uaifí? Fēfē kapau ʻoku hōloa ʻa ʻena feʻofaʻakí? ʻIkai ʻoku lelei taha ʻi he malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga peheé ke fakangata ʻa e nofo malí? Pe ʻoku kei ʻuhinga lelei pē ʻa e tuʻunga ʻa e Tohitapú fekauʻaki mo e pīkitai anga-tonu ki hoto hoá?

ʻOku ʻiloʻi ʻe he kau tohi Tohitapú ko e ngaahi hoa malí kotoa ʻe ʻi ai ʻenau ngaahi palopalema ko ha ola ia ʻo e taʻehaohaoa fakaetangatá. (1 Kolinito 7:​28) Neongo ia, ko e ngaahi hoa mali ʻoku nau tokanga ki he ngaahi tuʻunga fakaeʻulungaanga ʻa e Tohitapú ʻoku nau feinga ke faʻa fakamolemole pea ke fakaleleiʻi fakataha ʻenau ngaahi fekīhiakí. Ko e moʻoni, ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi tuʻunga​—hangē ko e tonó pe ngaohikoviʻi fakaesinó​—ʻa ia ʻe feʻungamālie nai ai ki ha Kalisitiane ke fakakaukau ki ha māvae pe ko ha vete. (Mātiu 5:​32; 19:9) Ka ko hano fakangata fakavave ha nofo mali ʻo ʻikai ha ʻuhinga mātuʻaki mafatukitukí pe koeʻuhí ke toe maʻu ha hoa ʻe tahá ʻoku fakahaaʻi ai ha taʻetokaʻi siokita ʻo e niʻihi kehé. ʻOku ʻikai moʻoni ke ne ʻomai ha tuʻunga tuʻumaʻu pe fiefia ki heʻete moʻuí. Tau vakai ki ha fakatātā.

Naʻe ongoʻi ʻe Pita kuo mole mei heʻene nofo malí ʻa e tuʻunga longomoʻui naʻá ne maʻu ki muʻá. a Mei hení, naʻá ne mavahe mei hono uaifí peá ne nonofo mo Mōnika, ʻa ia naʻá ne liʻaki ʻa hono husepānití. Naʻe hoko ʻo fēfē ʻa e ngaahi meʻá? ʻI loto ʻi ha ngaahi māhina siʻi, naʻe fakahaaʻi ai ʻe Pita ko e nofo mo Mōniká naʻe “ʻikai ʻaupito ke faingofua ʻo hangē ko e meʻa naʻá ku fakaʻuta atu ʻe hokó.” Ko e hā naʻe ʻikai aí? Ko e ngaahi vaivaiʻanga fakaetangatá naʻe hā mahino tatau pē ʻi hono hoa foʻoú ʻo hangē ko ia naʻe ʻi hono hoa motuʻá. Ko e toe kovi ange ʻa e ngaahi meʻá, ko ʻene fili fakavave mo siokitá naʻá ne ʻai ai ia ke ne ʻi ha ngaahi palopalema fakapaʻanga mafatukituki. ʻIkai ko ia pē, naʻe lōmekina fakaeongo ʻa e fānau ʻa Mōniká ʻi he liliu lahi ko eni ʻi heʻenau moʻui fakafāmilí.

Hangē ko ia ʻoku fakatātaaʻi ʻi he meʻa ko eni naʻe hokosiá, ʻi he taimi ʻoku fetaulaki ai ha nofo mali mo ha matangi mālohi, ko hono liʻaki ʻa e vaka ko e nofo malí ʻoku tātātaha ke hoko ia ko ha fakaleleiʻanga. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻi he fehangahangai mo ha afā, ko e moʻui ʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga lelei fakaeʻulungaanga ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá, ko e Tohitapú, ʻoku faʻa lava ke ne tauhi ha nofo mali ke maʻanu pea ʻomai ai ia ki he tahi ʻoku nonga angé. Ko e tuʻunga eni naʻe ʻi ai ʻa Tōmasi mo Tōlisí.

Ne mali ʻa Tōmasi mo Tōlisi ʻo laka hake ʻi he taʻu ʻe 30 ʻi he taimi naʻe kamata ke inu lahi ai ʻa Tōmasí. Naʻe tō ai ʻa Tōlisi ki he loto-mafasiá, pea ko kinaua naʻá na lāulea ai ke na vete. Naʻe tala ia ʻe Tōlisi ki ha taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻe fakahaaʻi ʻe he Fakamoʻoní kia Tōlisi ʻa e meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohitapú ʻo fekauʻaki mo e nofo malí, ʻo fakalototoʻaʻi ia ke ʻoua ʻe fakavave ki he māvaé kae ʻuluaki ngāue mo hono husepānití ke feinga ke maʻu ha fakaleleiʻanga. Ko e meʻa ia naʻe fai ʻe Tōlisí. ʻI loto ʻi ha ngaahi māhina siʻi, naʻe ʻikai leva ke kei fai ha lāulea ki ha vete. Naʻe ngāue fakataha ʻa Tōmasi mo Tōlisi ki heʻena ngaahi palopalemá. ʻI he muimui ki he akonaki ʻa e Tohitapú naʻe fakaivimālohiʻi ai ʻena nofo malí pea ʻoange ai kiate kinaua ʻa e taimi ke fakaleleiʻi ai ʻena ngaahi palopalemá.

Faitotonu ʻi he Meʻa Kotoa Pē

Ko e pīkitai anga-tonu ki ha hoa malí ʻoku fiemaʻu ki ai ʻa e mālohi fakaeʻulungaanga mo e ʻofa ki he tefitoʻi moʻoní. ʻOku fiemaʻu ʻa e ongo ʻulungaanga tatau pē ke hanganaki faitotonu ai ʻi ha māmani taʻefaitotonu. ʻOku lahi ʻa e meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohitapú ʻo fekauʻaki mo e faitotonú. Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau Kalisitiane ʻi Siutea ʻi he ʻuluaki senitulí: “ʻOku mau fakaʻamu ke mau tōʻonga faitotonu ʻi he meʻa kotoa pē.” (Hepelu 13:​18NW) Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻa ko iá?

Ko ha tokotaha faitotonu ʻoku moʻoni ia mo ʻataʻatā mei he kākaá. ʻOku taʻefilifilimānako ia ʻi heʻene ngaahi feangainga mo e niʻihi kehé​—ʻo hangatonu, alafalalaʻanga, ʻikai ke manimo pe takihala. ʻIkai ngata aí, ko ha tokotaha faitotonu ko ha taha ia ʻoku anga-tonu ʻo ʻikai te ne kākaaʻi ʻa hono kaungā faʻahinga ʻo e tangatá. ʻOku tokoni ʻa e kakai faitotonú ki ha ʻātakai ʻo e falala mo e tuipau, ʻa ia ʻoku taki atu ia ki ha ngaahi fakakaukau lelei pea pouaki ai ha ngaahi vahaʻangatae mālohi fakaetangata.

ʻOku fiefia ʻa e kakai faitotonú? Sai, ʻoku nau maʻu ʻa e ʻuhinga ke hoko ʻo pehē ai. Neongo ʻa e mafolalahia ʻo e fakameleʻí mo e kākaá​—pe mahalo koeʻuhi ko ia​—ko e faʻahinga tāutaha faitotonú ʻoku fakamāʻolungaʻi lahi kinautolu ʻe he niʻihi kehé. Fakatatau ki ha savea naʻe fakahoko ʻi he lotolotonga ʻo e toʻutupú, ko e faitotonú ko ha anga-lelei ia ʻa ia naʻe fakamahuʻingaʻi māʻolunga ʻe he peseti ʻe 70 ʻo e faʻahinga naʻa nau talí. ʻIkai ko ia pē, ko e hā pē hotau taʻumotuʻá, ko e faitotonú ko ha fiemaʻu tefito ia ʻi he faʻahinga ʻoku tau vakai ki ai ko hotau ngaahi kaumeʻá.

Naʻe akoʻi ʻa Kilisitina ke ne kaihaʻa talu mei he taimi naʻá ne taʻu 12 aí. ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú naʻá ne hoko ai ko ha tokotaha kaihaʻa taukei ʻi he unu mei he kató. “Naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi ʻaho naʻá ku ʻomai ai ki ʻapi ʻo aʻu ki he tola DM ʻe 5,000 [$2,200, U.S.],” ko ʻene fakamatalá ia. Ka naʻe puke ʻa Kilisitina ʻi he taimi lahi ʻo tauhi, pea naʻá ne moʻui fakataha mo e ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki hokohoko ʻo hano ʻave ki pilīsone. ʻI he taimi naʻe fakamatalaʻi ai kiate ia ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻa e lau ʻa e Tohitapú ʻo fekauʻaki mo e faitotonú, naʻe tohoakiʻi ai ʻa Kilisitina ki he ngaahi tuʻunga fakaeʻulungaanga ʻa e Tohitapú. Naʻá ne ako ke talangofua ki he enginaki: “Ke ʻoua naʻa kei kaihaʻa ʻe he kaihaʻa.”—Efeso 4:28.

ʻI he aʻu mai ki he taimi naʻe papitaiso ai ʻa Kilisitina ʻo hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻe ʻikai te ne kei hoko ko ha kaihaʻa. Naʻá ne feinga ke faitotonu ʻi he meʻa kotoa pē, koeʻuhi ʻoku fai ʻe he Kau Fakamoʻoní ʻa e fakamamafa lahi ki he faitotonú mo e ngaahi ʻulungaanga faka-Kalisitiane kehe. ʻOku līpooti ʻi he nusipepa Lausitzer Rundschau: “Ko e ngaahi kupuʻi lea fakaeʻulungaanga pehē hangē ko e faitotonú, anga-fakanānaá, mo e ʻofa ki he kaungāʻapí ʻoku fakamahuʻingaʻi mātuʻaki māʻolunga ia ʻi he tui ʻa e Kau Fakamoʻoní.” ʻOku anga-fēfē ʻa e ongoʻi ʻa Kilisitina fekauʻaki mo e liliu ʻi heʻene moʻuí? “ʻOku ou fiefia lahi ange he taimí ni ʻi he tuku ʻa ʻeku kaihaʻá. ʻOku ou ongoʻi ko ha mēmipa alafalalaʻanga au ʻo e sōsaietí.”

Maʻu ʻAonga ʻa e Kotoa ʻo e Sōsaietí

Ko e kakai ko ia ʻoku nau anga-tonu ki honau ngaahi hoá pea ʻoku nau faitotonú ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻenau fiefia ange ʻanautolú tonu ka ʻoku nau ʻaonga ki he sōsaietí fakalūkufua. ʻOku saiʻia ange ʻa e kau pule ngāué ʻi he kau ngāue ʻoku ʻikai te nau kākaá. ʻOku tau saiʻia kotoa ke maʻu ha ngaahi kaungāʻapi alafalalaʻanga, pea ʻoku tau saiʻia ke fakatau ʻi he ngaahi falekoloa ʻoku fakalele ʻe he kau tangata pisinisi faitotonú. ʻIkai ʻoku tau ʻapasiaʻi ʻa e kau politiki, kau polisi, mo e kau fakamaau ʻoku nau fakaʻehiʻehi mei he fakameleʻí? ʻOku maʻu ʻaonga lahi ʻa e koló ʻi he taimi ʻoku ʻulungaanga faitotonu ai honau kau mēmipá ʻo hoko ia ko ha tefitoʻi moʻoni, ʻo ʻikai ʻi he taimi pē ʻoku taau ai ke nau fai peheé.

ʻIkai ngata aí, ko e ngaahi hoa mali anga-tonú ko e makatuʻunga ia ʻo e ngaahi fāmili tuʻumaʻú. Pea ko e tokolahi taha ʻo e kakaí te nau loto-tatau mo e politiki ʻIulope ʻa ia naʻá ne talaki: “Ko e fāmili [tukufakaholo] ʻoku kei toe ʻo aʻu mai ki he ʻaho ní ʻa e taulangaū mahuʻinga taha ʻo e maluʻanga mo e taumuʻa fakaetangatá.” Ko e fāmili melino ʻe tahá ʻa ē ʻoku ʻi ai ʻa e faingamālie lelei taha ki he kakai lalahí mo e fānaú ke nau ongoʻi ʻoku nau malu fakaeongó. Ko e faʻahinga ko ia ʻoku nau anga-tonu ʻi he nofo malí ʻoku nau tokoni ai ke langa hake ha sōsaieti tuʻumaʻu.

Fakakaukau atu ki he lahi ʻo e ʻaonga ʻe maʻu ʻe he tokotaha kotoa pē kapau naʻe ʻikai ha ngaahi hoa mali ʻe liʻaki, ngaahi fakamaauʻanga vete mali, pe ngaahi keisi ki hono tauhi ʻo e fānaú. Pea fēfē kapau naʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha kau kaihaʻa unu mei he kató, kau hae falekoloa, kau kākā, kau ʻōfisa fakameleʻi, pe kau faisaienisi kākā? ʻOku ongo ia ʻo hangē ko ha misi pē? ʻOku ʻikai ke pehē ia ki he faʻahinga ko ia ʻoku nau mahuʻingaʻia loto-vēkeveke ʻi he Tohitapú mo e meʻa ʻokú ne leaʻaki ʻo fekauʻaki mo hotau kahaʻú. ʻOku talaʻofa ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá kuo vavé ni ke fetongi ʻe he Puleʻanga faka-Mīsaia ʻo Sihová ʻa hono puleʻi ʻa e kotoa ʻo e sōsaieti ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻi he māmaní. ʻI he malumalu ʻo e Puleʻanga ko iá ʻe akoʻi ai ʻa e kotoa ʻo e faʻahinga ʻe pule ki aí ke nau moʻui ʻo fakatatau ki he ngaahi ʻulungaanga faka-Tohitapú. ʻI he taimi ko iá, “ko haʻa fai totonu te nau maʻu ʻa e fonua, pea te nau nofo ai ʻo tuputupuʻa.”—Sāme 37:29.

Ko e Tuʻunga Fakaeʻulungaanga ʻi he Tohitapú ʻa e Tuʻunga Fakaeʻulungaanga Lelei Tahá

Ko e laui miliona ʻo e kakai ko ia kuo nau sivisiviʻi ʻa e Ngaahi Konga Tohitapu Māʻoniʻoní kuo nau hoko ʻo mahinoʻi ko e akonaki ʻa e Tohitapú ʻoku makatuʻunga ia ʻi he poto fakaʻotuá, ʻa ia ʻoku māʻolunga mamaʻo ange ia ʻi he fakakaukau fakaetangatá. Ko e faʻahinga peheé ʻoku nau vakai ki he Tohitapú ʻoku alafalalaʻanga mo mahuʻinga ki heʻetau moʻui ʻi hotau māmani fakaeonopōní. ʻOku nau ʻiloʻi ko e meʻa ʻoku ʻaonga taha kiate kinautolú ke nau tokanga ki he akonaki ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá.

Mei hení, ko e faʻahinga tāutaha peheé ʻoku nau tokanga ki he akonaki ʻa e Tohitapú: “Falala ki he ʻEiki ʻaki ʻa e kotoa ʻo ho loto, ʻo ʻouae fāki ki ho poto oʻou: ke ke fakaongo kiate ia ʻi ho hala kotoa pe, pea ʻe fakatonutonu ʻe ia ho ngaahi ʻalunga.” (Palovepi 3:​5, 6) ʻI he fai peheé, ʻoku nau fakaleleiʻi lahi ai ʻenau moʻuí tonu, pea ʻoku nau toe ʻaonga foki ai ki he faʻahinga takatakai ʻiate kinautolú. Pea ʻoku nau fakatupu ai ha tuipau fefeka ki he “moʻui . . . ka hoko mai,” ʻi he taimi ʻe muimui ai ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá ki he tuʻunga fakaeʻulungaanga ʻi he Tohitapú.—1 Timote 4:8.

[Fakamatala ʻi lalo]

a Kuo liliu ʻa e ngaahi hingoa ʻi he kupu ko ení.

[Fakamatala ʻi he peesi 5]

ʻI he fehangahangai mo ha afā ʻi he nofo malí, ko e moʻui ʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa e Tohitapú ʻe faʻa lava ke ne tauhi ha nofo mali ke maʻanu pea tataki ai ia ki he tahi ʻoku nonga angé

[Fakamatala ʻi he peesi 6]

Neongo ʻa e mafolalahia ʻa e fakameleʻí​—pe mahalo koeʻuhi ko ia—ʻoku fakamāʻolungaʻi lahi ai ʻa e kakai faitotonú ʻe he niʻihi kehé