Skip to content

Skip to table of contents

Fakatonuhiaʻi ʻa e Founga Pule ʻa Sihová!

Fakatonuhiaʻi ʻa e Founga Pule ʻa Sihová!

Fakatonuhiaʻi ʻa e Founga Pule ʻa Sihová!

“Oku bule aia oku Maoluga taha be i he buleaga oe tagata.”—TAN. 4:17, PM.

1, 2. Ko e hā e ʻuhinga ʻe niʻihi kuo taʻelavameʻa ai ʻa e pule fakaetangatá?

 KUO taʻelavameʻa ʻa e pule ʻa e tangatá! ʻOku ʻikai ha veiveiua ʻi he meʻa ko iá. Ko ha ʻuhinga lahi ki he taʻelavameʻa ko iá ko e ʻikai ha poto ʻi he tangatá ke ne pule lavameʻá. Ko e taʻelavameʻa ʻa e pule ʻa e tangatá ʻoku tautefito ʻene hā mahino he ʻaho ní ʻi he fakahaaʻi ʻe he kau pule tokolahi ʻa kinautolu ko e ‘kau ofa kiate kinautolu be, o manumanu, mo bolebole, mo laukau, mo taemaonioni, o liaki ae lea fakababaú, koe kau lohiaki, koe kau holi kovi, koe kau aga malohi, koe kau manuki kiate kinautolu oku leleí, koe kau lavaki, mo loto fielahi.’—2 Tim. 3:2-4PM.

2 ʻI he taimi fuoloa he kuohilí, naʻe talitekeʻi ai ʻe heʻetau ʻuluaki ongo mātuʻá ʻa e founga pule ʻa e ʻOtuá. ʻI he fai peheé, naʻá na fakakaukau nai ai naʻá na fili ʻa e tauʻatāiná. Neongo ia, ko hono moʻoní, naʻá na fakamoʻulaloa ai ki he founga pule ʻa Sētané. Ko e taʻu ʻe ono afe ʻo e pule kovi fakaetangatá, ʻi hono tākiekina mālohi ʻe he “ʻeiki ʻo e maama ko eni,” kuo ʻomai ai kitautolu ʻe Sētane ki he tuʻunga māʻulalo lolotonga ʻi he hisitōlia ʻo e tangatá. (Sione 12:31) ʻI he fakamatala ki he tuʻunga ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá he ʻaho ní, ʻoku pehē ʻe he Oxford History of the Twentieth Century ʻoku taʻeʻaonga ʻa e “kumi ki ha māmani haohaoá.” ʻOku fakamatala ai: “ʻOku ʻikai ngata pē ʻi he ʻikai lava ke maʻu iá, ka ko e feinga ke faʻu iá ʻoku iku ia ki he fakatamaki, founga pule tāfataha, mo e tau ʻi he tuʻunga kovi tahá.” He fakahaaʻi hangatonu moʻoni ia ʻoku taʻelavameʻa ʻa e pule fakaetangatá!

3. Ko e hā ʻoku lava ke tau leaʻaki fekauʻaki mo e founga ne mei pule ai ʻa e ʻOtuá kapau naʻe ʻikai faiangahala ʻa ʻĀtama mo ʻIvi?

3 He meʻa fakamamahi leva ia ʻa hono talitekeʻi ʻe heʻetau ʻuluaki ongo mātuʻá ʻa e faʻahinga pule pē ʻe taha ʻoku ngāué—ko e pule ʻa e ʻOtuá! Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai te tau ʻiloʻi tonu mātē ʻa e founga naʻe mei fokotuʻutuʻu ʻaki ʻe Sihova ʻa ʻene founga pule ki he māmaní kapau naʻe faitōnunga ai pē kiate ia ʻa ʻĀtama mo ʻIvi. Kae kehe, ʻoku lava ke tau fakapapauʻi ko e pule fakaʻotuá ʻi hono tali ʻe he tangatá kotoa naʻe mei fakaʻilongaʻiʻaki ia ʻa e ʻofa mo e taʻefilifilimānako. (Ng. 10:34; 1 Sione 4:8) ʻI he fakakaukau ki he poto taʻealafakatataua ʻo e ʻOtuá, ʻoku toe lava ke tau fakapapauʻi ai kapau naʻe nofo ai pē ʻa e tangatá ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa Sihová, naʻe mei kalofi ai ʻa e hala kotoa pē naʻe fai ʻe he kau poupou ʻo e pule fakaetangatá. Ko e pule ʻa e ʻOtuá, ʻa e teokalatí, naʻe mei lavameʻa ʻi heʻene “fakamakona ʻa e holi ʻa e meʻa moʻui kotoa.” (Sāme 145:16) ʻI hono fakanounoú, ne mei hoko ia ko ha tuʻunga-pule haohaoa. (Teu. 32:4) He meʻa fakamamahi moʻoni ē ko hono talitekeʻi ia ʻe he tangatá!

4. Ko e hā ʻa e lahi kuo fakaʻatā ai ʻa Sētane ke pulé?

4 Neongo ia, ʻoku lelei ke manatuʻi neongo naʻe fakaʻatā ʻe Sihova ʻa e tangatá ke nau pule pē kia kinautolu, ko iá naʻe ʻikai ʻaupito te ne tukuange ʻi ha taimi ʻa ʻene totonu ke pule ki heʻene ngaahi meʻa fakatupú. Naʻa mo e tuʻi mālohi ʻo Pāpiloné naʻe fakamālohiʻi ia ke ne ʻiloʻi ʻe faifai atu pē, ʻo “bule aia oku Maoluga taha be i he buleaga oe tagata.” (Tan. 4:17PM) ʻE faifai atu pē ʻo fakatupunga ʻe he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ke fai ʻa hono finangaló. (Mt. 6:10) Ko e moʻoni, ʻi he taimi nounou, kuo fakaʻatā ai ʻe Sihova ʻa Sētane ke ngāue ko e “ʻotua ʻo e tuʻu ko eni” koeʻuhi ke tokonaki mai ai ha tali fakatuipau ki he ngaahi ʻīsiu naʻe langaʻi hake ʻe he tokotaha fakafepaki ko iá. (2 Kol. 4:4; 1 Sione 5:19) Ka neongo ia, kuo ʻikai ʻaupito malava ʻa Sētane ke fakalaka atu ia ʻi he meʻa ʻoku fakaʻatā ʻe Sihová. (2 Kal. 20:6; fakafehoanaki mo e Siope 1:11, 12; 2:3-6.) Pea kuo ʻi ai maʻu pē ʻa e faʻahinga tāutaha naʻa nau fili ke fakamoʻulaloa ki he ʻOtuá, neongo naʻa nau moʻui ʻi he māmani ʻoku puleʻi ʻe he Fili lahi ʻo e ʻOtuá.

Pule ʻa e ʻOtuá ki ʻIsilelí

5. Ko e hā ʻa e tukupā naʻe fai ʻe ʻIsileli ki he ʻOtuá?

5 Mei he taimi ʻo ʻĒpelí ʻo aʻu ki he taimi ʻo e kau pēteliaké, naʻe lotu ai ha faʻahinga faitōnunga tāutaha kia Sihova pea talangofua ki heʻene ngaahi fekaú. (Hep. 11:4-22) ʻI he ʻaho ʻo Mōsesé, naʻe kau ai ʻa Sihova ki ha fuakava mo e fānau ʻa e pēteliake ko Sēkopé, pea naʻe hoko ʻa e faʻahingá ni ko e puleʻanga ʻIsilelí. ʻI he 1513 K.M., naʻe tukupā ai ʻa e kau ʻIsilelí tonu mo honau hakó ke tali ʻa Sihova ko honau Pule, ʻi heʻenau pehē: “Ko e meʻa kotoa kuo folofolaʻaki mai ʻe Sihova te mau fai.”—Eki. 19:8.

6, 7. Naʻe fēfē ʻa e anga hono puleʻi ʻe he ʻOtuá ʻa ʻIsilelí?

6 Naʻe ʻi ai e taumuʻa ʻa Sihova ʻi heʻene fili ʻa e kau ʻIsilelí ke hoko ko hono kakaí. (Lau ʻa e Teutalonome 7:7, 8.) Ko e fili ko ení naʻe kau ki ai ʻa e meʻa lahi ange ʻi he lelei pē ʻa e kau ʻIsilelí. Naʻe toe kau foki ki ai ʻa e huafa mo e tuʻunga-hau ʻo e ʻOtuá pea naʻe mahuʻinga lahi ange ia. Naʻe pau ke ngāue ʻa ʻIsileli ko ha fakamoʻoni ki he moʻoniʻi meʻa ko ia ko Sihova ʻa e ʻOtua moʻoni pē tahá. (Ai. 43:10; 44:6-8) Ko ia ai, naʻe folofola ʻa Sihova ki he puleʻanga ko iá: “Koe kakai maonioni koe kia Jihova ko ho Otua, bea kuo fili koe e Jihova ke hoko koe kakai ofeina kiate ia, o lahi hake i he gaahi buleaga kotoabe aia oku i he fuga o mamani.”—Teu. 14:2PM.

7 Ko e founga ʻa e ʻOtuá ki hono puleʻi ʻa e kau ʻIsilelí naʻe kau ai hono fakakaukauʻi ʻa ʻenau taʻehaohaoá. ʻI he taimi tatau, ko ʻene ngaahi laó naʻe haohaoa pea naʻe tapua atu ai ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻo honau Tokotaha-Foakí. Ko e ngaahi fekau ʻa Sihova naʻe foaki fakafou ʻia Mōsesé naʻe fakaeʻa mahino ai ʻa e tuʻunga māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá, ko ʻene ʻofa ʻi he fakamaau totonú, ko ʻene loto-lelei ke fakamolemolé mo ʻene kātakí. Ki mui mai ʻi he ʻaho ʻo Siosiuá mo hono toʻutangatá, naʻe talangofua ai ʻa e puleʻangá ki he fekau ʻa Sihová pea naʻa nau maʻu ai ʻa e melino mo e tāpuaki fakalaumālie. (Sios. 24:21, 22, 31) Ko e vahaʻa taimi ko ia ʻo e hisitōlia ʻo ʻIsilelí naʻe fakahāhā ai ʻa e lavameʻa ʻa e founga pule ʻa Sihová.

Pule ʻa e Tangatá ʻOku ʻi Ai Hono Nunuʻa

8, 9. Ko e hā ʻa e kole taʻefakapotopoto naʻe fai ʻe ʻIsilelí, pea ko e hā hono nunuʻá?

8 Neongo ia, ʻi he faai mai ʻa e taimí, naʻe toutou tafoki ai ʻa e kau ʻIsilelí mei he pule ʻa e ʻOtuá pea naʻa nau tofanga ai ʻi he mole ʻa ʻene maluʻí. Faifai atu pē, fakafou ʻi he palōfita ko Sāmiuelá, naʻe kounaʻi ai ʻe ʻIsileli hanau tuʻi fakaetangata hā mai. Naʻe tala ʻe Sihova kia Sāmiuela ke tali ʻa ʻenau kolé. Kae kehe, naʻe toe folofola ʻa Sihova: “ʻOku ʻikai ko koe kuo nau liʻaki, ka kuo nau liʻaki au mei he nofo ko honau tuʻi.” (1 Sam. 8:7) Neongo naʻe fakaʻatā ʻe Sihova ʻa ʻIsileli ke ʻi ai hanau tuʻi hā mai, naʻá ne fakatokanga kia kinautolu ko hono puleʻi ʻe ha tuʻi fakaetangatá ʻe ʻi ai hono nunuʻa.—Lau ʻa e 1 Samiuela 8:9-18.

9 Naʻe fakahāhā ʻi he hisitōliá ʻa e moʻoni ʻo e fakatokanga ʻa Sihová. ʻI hono puleʻi ʻe ha tuʻi fakaetangata naʻe iku ai ki he palopalema mafatukituki ki ʻIsileli, tautefito ʻi he taimi naʻe hoko moʻoni ai ʻo taʻefaitōnunga ʻa e tuʻi ko iá. ʻI he fakakaukau ki he fakatātā ko ia ʻo ʻIsilelí, ʻoku ʻikai fakaʻohovale ʻi he faai mai ʻa e ngaahi kuongá, ko e founga pule ʻi he malumalu ʻo e tangatá ʻa ia ʻoku ʻikai te nau ʻiloʻi ʻa Sihová kuo taʻemalava ke nau ʻomai ha ola lelei tuʻuloa. Ko e moʻoni, kuo kole ʻe he kau politiki ʻe niʻihi ke tāpuakiʻi ʻe he ʻOtuá ʻenau feinga ke maʻu ʻa e nonga mo e maluʻangá, ka ʻe lava fēfē ke tāpuakiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga ʻoku ʻikai te nau fakamoʻulaloa ki heʻene founga pulé?—Sāme 2:10-12.

Puleʻanga Foʻou ʻi he Pule ʻa e ʻOtuá

10. Ko e hā naʻe fetongi ai ʻa ʻIsileli ʻi he tuʻunga ko e puleʻanga fili ʻo e ʻOtuá?

10 Ko e puleʻanga ʻIsilelí naʻe fakamoʻoniʻi ʻa e ʻikai te nau loto-lelei ke tauhi faitōnunga kia Sihová. Faifai atu pē, naʻa nau siʻaki ʻa e Mīsaia naʻe fakanofo ʻe he ʻOtuá, pea naʻe siʻaki kinautolu ʻe Sihova pea taumuʻa ke fetongi kinautolu ʻaki ha kakai naʻe faʻuʻaki ha puleʻanga foʻou. Ko hono olá, ko e taʻu 33 T.S. naʻe fanauʻi ai ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiane ʻo e kau lotu pani ʻa Sihová. Ko e fakatahaʻanga ko iá, ko hono moʻoní, ko ha puleʻanga foʻou ia ʻi he malumalu ʻo e mafai fakaepule ʻa Sihová. Naʻe lave ʻa Paula fekauʻaki mo ia ko e “Isileli oe Otua.”—Kal. 6:16PM.

11, 12. Ko e hā ʻa e faitatau ʻi he tauhí ʻi he vahaʻa ʻo ʻIsileli mo e “Isileli oe Otua”?

11 ʻI he vahaʻa ʻo e muʻaki puleʻanga ʻIsilelí mo e “Isileli oe Otua” foʻoú ʻoku ʻi ai fakatouʻosi hona ngaahi faikehekehe mo e ngaahi faitatau. ʻI he ʻikai hangē ko ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá, ko e fakatahaʻanga Kalisitiané ʻoku ʻikai hanau tuʻi fakaetangata pea ʻoku ʻikai ha fiemaʻu ai ki hono fai ʻo ha feilaulau monumanu maʻá e kau angahalá. Ko e faitatau ʻe taha ʻi he vahaʻa ʻo e puleʻanga ʻIsilelí mo e fakatahaʻanga Kalisitiané ko e fokotuʻutuʻu ʻo e kau tangata matuʻotuʻá, pe ko e kau mātuʻá. (Eki. 19:3-8) Ko e kau mātuʻa Kalisitiane ko iá ʻoku ʻikai te nau puleʻi ʻa e fanga sipí. ʻI hono kehé, ʻoku nau tauhi ʻa e fakatahaʻangá pea takimuʻa loto-lelei ʻi he ngaahi ngāue faka-Kalisitiané. ʻOku nau fakafeangai anga-ʻofa ki he faʻahinga tāutaha ʻi he fakatahaʻangá, ʻo ʻoange ʻa e lāngilangi mo e ngeia ki he tokotaha kotoa.—2 Kol. 2:2 (2 Kol. 1:24PM); 1 Pita 5:2, 3.

12 ʻI he fakalaulauloto ki he feangainga ʻa e ʻOtuá mo ʻIsilelí, ko e kau mēmipa ʻo e “Isileli oe Otua” mo honau takanga ko e “fanga sipi kehe” ʻoku nau fakatupulekina ʻa e houngaʻia lahi ange kia Sihova mo ʻene founga pulé. (Sione 10:16) Ko e fakatātaá, ʻoku fakahaaʻi ʻi he hisitōliá ko e kau pule fakaetangata ʻo ʻIsilelí naʻa nau tākiekina lahi ʻa e faʻahinga naʻa nau pule ki aí, ki he lelei pe ki he kovi. Ko e moʻoniʻi meʻa ko iá ʻoku maongo ia ki he faʻahinga ʻoku takimuʻa ʻi he lotolotonga ʻo e kau Kalisitiané, neongo ʻoku ʻikai ko e kau pule kinautolu ʻo hangē ko e ngaahi tuʻi ko ia ʻi he kuonga muʻá, kuo pau ke nau fokotuʻu maʻu pē ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻo e tuí.—Hep. 13:7.

Founga ʻo e Pule ʻa Sihova he ʻAho Ní

13. Ko e hā e meʻa mahuʻinga naʻe aʻu ki ai ʻi he 1914?

13 Ko e kau Kalisitiane he ʻaho ní ʻoku nau fanongonongo ki he māmaní ko e pule ʻa e tangatá ki he faʻahinga ʻo e tangatá ʻoku ofi ki hono ngataʻangá. ʻI he 1914, naʻe fokotuʻu ai ʻe Sihova ʻa hono Puleʻangá ʻi hēvani ʻi he malumalu ʻo ʻene Tuʻi fakanofó, ʻa Sīsū Kalaisi. ʻI he taimi ko iá, naʻá ne foaki ai kia Sīsū ʻa e mafai ke ʻalu atu ʻo “ikuna pea ke ne ikuna.” (Fkh. 6:2) Ko e Tuʻi fakanofo foʻoú naʻe tala ki ai: “ʻI he lotolotonga ʻo ho ngaahi fili, pule pe koe.” (Sāme 110:2) Ko e meʻa fakamamahí, kuo fakafisi hokohoko ʻa e ngaahi puleʻangá ke fakamoʻulaloa ki he pule ʻa Sihová. Kuo hokohoko atu ʻenau ngāue ʻo hangē ia “oku ʻikai ha ʻOtua.”—Sāme 14:1.

14, 15. (a) ʻOku anga-fēfē hono puleʻi kitautolu he ʻahó ni ʻe he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, pea ʻi he vakai atu ki hení, ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi ʻoku totonu ke tau ʻeke hifo kia kitautolú? (e) ʻOku anga-fēfē ʻa e hā naʻa mo e ʻi he ʻahó ni ʻa e māʻolunga ʻo e pule ʻa e ʻOtuá?

14 ʻOku kei toe ha kau mēmipa pani tokosiʻi ʻo e “Isileli oe Otua,” pea ʻi he tuʻunga ko e fanga tokoua ʻo Sīsuú, ʻoku hokohoko atu ʻenau ngāue ko e ‘fakafofonga ʻo Kalaisi.’ (2 Kol. 5:20) Kuo fakanofo kinautolu ko ha kalasi tamaioʻeiki anga-tonu mo poto ke nau tokangaʻi mo tokonaki ʻa e meʻakai fakalaumālie ki he faʻahinga paní mo ha fuʻu kau Kalisitiane ʻoku fakautuutu honau tokolahí, ʻa ia ʻoku kau ki ai he taimí ni ʻa e laui miliona ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki ke moʻui taʻengata ʻi he māmaní. (Mt. 24:45-47; Fkh. 7:9-15) Ko e tāpuaki ʻa Sihova ʻi he fokotuʻutuʻu ko iá ʻoku hā mahino ia ʻi he lakalakaimonū fakalaumālie ʻoku maʻu ʻe he kau lotu moʻoní he ʻaho ní.

15 Ko kitautolu taki taha ʻoku lelei ke te ʻeke hifo kiate kita: ‘ʻOku ou ʻiloʻi kakato ʻa e ngaahi fatongia ʻoku totonu ke u fua ʻi he loto fakatahaʻanga Kalisitiané? ʻOku ou poupouʻi lelei ʻa e founga pule ʻa Sihová? ʻOku ou laukauʻaki ke hoko ko ha tokotaha ʻoku ʻi he malumalu ʻo e Puleʻanga ʻo Sihova ʻoku lolotonga pulé? ʻOku ou fakapapauʻi ke hokohoko atu ʻa e talanoa ki he niʻihi kehé fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he lahi taha ʻo ʻeku malava lelei ke faí?’ ʻI he tuʻunga ko ha kulupú, ʻoku tau fakamoʻulaloaʻi loto-lelei kitautolu ki he tataki ʻoku fai ʻe he Kulupu Pulé pea ngāue fāitaha mo e kau mātuʻa kuo fakanofo ʻi he fakatahaʻangá. ʻI he founga ko iá, ʻoku tau fakahāhā ai ʻa ʻetau tali ʻa e founga pule ʻa e ʻOtuá. (Lau ʻa e Hepelu 13:17.) Ko e fakamoʻulaloa loto-leleí ʻoku iku ia ki ha fāʻūtaha ʻi māmani lahi ʻa ia ʻoku makehe atu ia ʻi he māmani māvahevahe ko ení. ʻOku toe fakatupu ai ʻa e melino mo e māʻoniʻoni pea ʻoatu ai ʻa e lāngilangi kia Sihova, ʻo fakahāhā ai ko ʻene founga pulé ko e lelei tahá ia.

Ikuna e Pule ʻa Sihová

16. Ko e hā ʻa e fili ʻoku fehangahangai mo e tokotaha kotoa he ʻaho ní?

16 ʻOku tuʻunuku mai ʻa e taimi ki hono fakaleleiʻi ʻa e ngaahi ʻīsiu naʻe langaʻi hake ʻi ʻĪtení. Ko ia ai, ko e taimi eni ki he kakaí ke nau fai ai ha fili. Ko e tokotaha tāutaha kuo pau ke ne fili pe te ne tali ʻa e founga pule ʻa Sihová pe te ne pipiki ki he pule ʻa e tangatá. Ko hotau monū ia ke tokoniʻi ʻa e faʻahinga anga-vaivaí ke nau fai ʻa e fili totonú. Kuo vavé ni, ʻi ʻĀmaketone, ke fetongi tuʻuloa ai ʻe he founga pule ʻa Sihová ʻa e ngaahi founga pule fakaetangata ʻi he malumalu ʻo e tākiekina ʻa Sētané. (Tan. 2:44; Fkh. 16:16) Ko e pule ʻa e tangatá ʻe ngata, pea ko e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻe pule mai ki he māmaní kotoa. ʻI he ʻuhinga kakato taha ʻo e lea ko iá, ko e founga pule ʻa Sihová ʻe fakatonuhiaʻi.—Lau ʻa e Fakahā 21:3-5.

17. Ko e hā ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻa ʻoku tokoni ki he faʻahinga anga-vaivaí ke nau fai ai ha fili lelei ʻo fekauʻaki mo e tuʻunga-pulé?

17 Ko e faʻahinga kuo teʻeki ai ke nau fai ha fili pau ke kau mo Sihová ʻoku totonu ke fakakaukau ʻi he lotu ki he ngaahi ʻaonga ʻe ʻomai ʻe he founga pule ʻa e ʻOtuá ki he tangatá. Kuo ʻikai malava ʻe he pule ʻa e tangatá ke fakaleleiʻi ʻa e palopalema ʻo e faihiá, ʻo kau ai ʻa e tautoitoí. Ko e pule ʻa e ʻOtuá te ne toʻo mei he māmaní ʻa e fulikivanú kotoa. (Sāme 37:1, 2, 9) Ko e pule ʻa e tangatá kuo iku atu ai ki he tau taʻetuku, ka ko e pule ʻa e ʻOtuá te ne “fakaoji ae gaahi tau o aʻu ki he gataaga o mamani.” (Sāme 46:9PM) ʻIo, ko e pule ʻa e ʻOtuá ʻe aʻu ʻo ne fakafoki mai ʻa e melino ʻi he vahaʻa ʻo e tangatá mo e fanga manú! (Ai. 11:6-9) Ko e masivá mo e fiekaiá kuo hoko maʻu pē ia ʻi he pule ʻa e tangatá, ka ko e pule ʻa e ʻOtuá te ne fakangata ʻosi ia. (Ai. 65:21) Naʻa mo e kau pule fakaetangata ʻoku nau maʻu ʻa e taumuʻa lelei tahá kuo ʻikai te nau malava ke toʻo ʻa e puké mo e maté, ka ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa e ʻOtuá, ʻe fiefia ai ʻa e kau taʻumotuʻá mo e kau puké ʻi haʻanau toe foki ki honau mālohi fakatalavoú. (Siope 33:25; Ai. 35:5, 6) Ko e moʻoni, ʻe hoko ʻa e māmaní ko ha palataisi ʻa ia ʻe aʻu ʻo fokotuʻu hake ai ʻa e maté.—Luke 23:43; Ng. 24:15.

18. ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻoku tau tui ko e founga pule ʻa e ʻOtuá ʻa e lelei tahá?

18 ʻIo, ko e pule ʻa e ʻOtuá te ne fakafoki ʻosi ʻa e maumau kotoa kuo fakatupunga ʻe Sētane ʻi heʻene tākiekina ʻetau ʻuluaki ongo mātuʻá ke na tafoki mei hona Tokotaha-Fakatupú. Pea fakakaukau atu, kuo fakatupunga ʻe Sētane ʻa e maumau ʻi he taʻu nai ʻe 6,000, ka ko e ʻOtuá, fakafou ʻia Kalaisi, te ne fakafoki ʻosi ʻa e maumau kotoa ko iá ʻi loto ʻi he taʻu ʻe 1,000! He fakamoʻoni taupotu moʻoni ia ʻo e tuʻunga māʻolunga ʻa e founga pule ʻa e ʻOtuá! ʻI he tuʻunga ko e Kau Fakamoʻoni ki hotau ʻOtuá, ʻoku tau tali ia ko hotau Pule. Ko ia ai, tau fakahāhā ʻi he ʻaho taki taha, ko hono moʻoní ʻi he houa taki taha ʻo ʻetau moʻuí ko e kau lotu kitautolu ʻa Sihova, ko e faʻahinga ʻe pule mai ki ai ʻa hono Puleʻangá, pea tau laukauʻaki ʻa e hoko ko ʻene Kau Fakamoʻoní. Pea ke tau ngāueʻaki ʻa e faingamālie kotoa pē ke tala ai ki ha taha pē ʻe fanongó ko e founga pule ʻa Sihová ʻa e lelei tahá.

Fekauʻaki mo e Tuʻunga-Pule ʻa e ʻOtuá, Ko e Hā Naʻa Tau Ako mei Hono Lau ʻa e . . .

Teutalonome 7:7, 8?

1 Samiuela 8:9-18?

Hepelu 13:17?

Fakahā 21:3-5?

[Fehuʻi ki he Ako]

[Fakatātā ʻi he peesi 29]

Kuo poupouʻi maʻu pē ʻe Sihova ʻa ʻene tuʻunga-pulé

[Fakatātā ʻi he peesi 31]

Ko e fakamoʻulaloa loto-lelei ki he founga pule ʻa Sihová ʻoku iku ia ki he fāʻūtaha ʻi māmani lahi