Skip to content

Skip to table of contents

Kuó U Maʻu ʻa e Ngaahi Meʻa Lelei Lahi

Kuó U Maʻu ʻa e Ngaahi Meʻa Lelei Lahi

Kuó U Maʻu ʻa e Ngaahi Meʻa Lelei Lahi

Fakamatala fai ʻe Arthur Bonno

KO E 1951 ia. Ko au mo hoku uaifí ko Edith, naʻá ma ʻi ha fakataha-lahi fakavahe ʻi he taimi naʻá ma fanongo ai ki ha fanongonongo ʻe fai ha fakataha maʻá e faʻahinga ko ia naʻa nau mahuʻingaʻia ʻi he ngāue fakamisinalé.

“Ta ō ki ai ʻo fanongo!” ko ʻeku lea loto-māfaná ia.

“Art, ʻoku ʻikai feʻunga ia mo kitaua!” ko e tali mai ia ʻa Edith.

“Haʻu ā muʻa Edie, ta ō pē taua ʻo fanongo.”

Hili e fakatahá, naʻe ʻomai ai ʻa e ngaahi foomu tohi kole ki he Akoʻanga Kiliatí.

“Ta fakafonu ia,” ko ʻeku fakaʻaiʻai iá.

“Ka ko eni Art, fēfē ʻa hota ongo fāmilí?”

Hili ha taʻu ʻe taha mo e konga mei he fakataha-lahi ko iá, naʻá ma kau ai ki he Akoʻanga Kiliatí pea naʻe vaheʻi kimaua ke ma ngāue ʻi ʻEkuatoa, ʻAmelika Tonga.

Hangē nai ko ia ʻokú ke maʻu mei he fetalanoaʻaki naʻá ku fai mo hoku uaifí ʻi he fakataha-lahi ko iá, naʻá ku maʻu ha angaʻitangata mālohi pea naʻá ku fakakaukau ʻe malava ke ma fai ʻa e meʻa kotoa pē. Kae kehe, ko Edith, naʻe anga-malū mo anga-fakanānā. Lolotonga ʻene tupu hake ʻi he kiʻi kolo ko Elizabeth, Pennsylvania, ʻAmelika, kuo teʻeki ai ʻaupito ke ne mavahe ʻo fuʻu mamaʻo mei hono ʻapí pe fetaulaki mo ha muli. Naʻe faingataʻa kiate ia ke ne mavahe mei hono fāmilí. Naʻa mo ia, naʻá ne tali ʻaufuatō ʻa e vāhenga-ngāue ke ngāue ʻi mulí. ʻI he 1954 naʻá ma tūʻuta ai ʻi ʻEkuatoa pea kuó ma ngāue ko ha ongo misinale ʻi he fonuá ni talu mei ai. Lolotonga ʻa homa ngaahi taʻu ʻi hení, kuó ma maʻu ʻa e ngaahi meʻa lelei lahi. Te ke saiʻia ke fanongo ki ha niʻihi ai?

Ngaahi Manatu Melie

Ko homa ʻuluaki vāhenga-ngāué ko e kolomuʻa ko Quito, naʻe fute nai ʻe 9,000 (mita ʻe 2,850) ʻa hono māʻolungá ʻi he ʻOtu Moʻunga ʻEnitesí. Naʻe feʻunga mo e ʻaho ʻe ua ʻa ʻema fononga lēlue mo e loli ki ai mei he kolo matāfanga ko Guayaquil—ko ha fononga ʻoku fakahoko he taimí ni ʻi he miniti ʻe 30 he vakapuná! Naʻá ma ngāue ʻi Quito ʻi he taʻu fakangalongataʻa ʻe fā. Pea ʻi he 1958, naʻe toe hoko ai ha meʻa lelei ʻe taha: Naʻe fakaafeʻi kimaua ke ma ngāue ʻi he ngāue fakasēketí.

ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻi ai ʻa e sēketi iiki pē ʻe ua ʻi he fonuá kotoa. Ko ia ʻi he tānaki atu ki he ʻaʻahi ki he ngaahi fakatahaʻangá, naʻá ma fakamoleki ʻa e ngaahi uike lahi lolotonga ʻa e taʻú ʻi he malanga he fanga kiʻi kolo ʻInitia iiki ʻa ia naʻe ʻikai nofo ai ha Kau Fakamoʻoni. Ko e ngaahi nofoʻanga ʻi he ngaahi kolo ko iá naʻe faʻa kau ki ai ha loki valevale taʻeʻiai hano matapā sioʻata mo ha mohenga pea ʻikai ha toe meʻa kehe. Naʻá ma ō holo mo ha puha papa ʻa ia naʻe ʻi ai ha sitou kalasini, ko ha fakapaku, ʻū peleti, mo ha pēsoni tafitafi, ngaahi tupenu kafu, ko ha tainamu, vala, ngaahi nusipepa motuʻa, mo e ngaahi meʻa kehe. Naʻá ma ngāueʻaki ʻa e nusipepá ke monosi ʻaki ʻa e ngaahi foʻi ava ʻi he holisí koeʻuhi ke faingataʻa ai e hū mai ʻa e fanga kumaá.

Neongo ko e fanga kiʻi loki ko iá naʻe fakapoʻulituʻu mo palakū, ʻokú ma maʻu ʻa e ngaahi manatu melie ki he ngaahi pōtalanoa naʻá ma fai ʻi he poʻulí lolotonga ʻema tangutu ʻi he mohengá, ʻo kai ha kiʻi meʻakai naʻe ngaohi ʻi heʻema sitou kalasiní. Koeʻuhi naʻe faʻa ʻai au ʻe hoku natula loto-ʻohó ke u lea ki muʻa ke fakakaukaú, ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻe faʻa ngāueʻaki ai ʻe hoku uaifí ʻa e ngaahi mōmeniti nonga ko iá ke lave ai ki he ngaahi founga fakapotopoto ʻe lava ke u fakahaaʻi lelei ange ai ʻa ʻeku fakakaukaú ki he fanga tokoua naʻá ma ʻaʻahi ki aí. Naʻá ku fanongo kiate ia, pea ko ʻeku ngaahi ʻaʻahí naʻe hoko ai ʻo fakalototoʻa lahi ange. Pehē foki, ʻi he lau kovi taʻefakakaukauʻi ki ha tahá, naʻá ne fakafisi ke kau mai ki he talanoá. Ko ia naʻá ku ako ai ke tauhi maʻu ha fakakaukau lelei ki hoku fanga tokouá. Neongo ia, ko e lahi taha ʻo ʻema ngaahi talanoa he poʻulí naʻe fekauʻaki ia mo e ngaahi poini naʻá ma ako mei he ngaahi kupu ʻi he Taua Leʻo mo ʻema ngaahi hokosia ʻi he ngāue fakamalangá ʻi he ʻaho ko iá. Pea ko e ngaahi hokosia fakalotomāfana moʻoni naʻá ma maʻú!

Founga ʻo ʻEma Maʻu ʻa Carlos

ʻI he kolo ko Jipijapa, ʻi he fakahihifo ʻo ʻEkuatoá, naʻe ʻomai ai kia kimaua ha hingoa ʻo ha tokotaha mahuʻingaʻia—ko e hingoá pē, ko e Carlos Mejía, kae ʻikai ha tuʻasila. ʻI he mavahe mei homa kiʻi loki totongí he pongipongi ko iá, naʻe ʻikai te ma ʻiloʻi pe ko fē te ma kamata kumi ia ki aí, ko ia naʻá ma tafoki hake pē ʻo kamata lue noaʻia. Naʻe pau ke ma manga holo ʻi ha ngaahi luo pelepela ʻi he ngaahi hala kelekele koeʻuhi naʻe ʻuha lahi ʻi he pō ki muʻá. Naʻá ku lue ʻi muʻa ʻi hoku uaifí, pea fakafokifā pē naʻá ku fanongo ki ha kekē mei mui, “Art!” Naʻá ku tafoki hake ʻo sio atu kia Edie ʻi he fuʻu loto pelepela fatú kuo aʻu hake ki hono tuí. Ko e meʻa naʻe hokó naʻe fakaoli ʻaupito he naʻá ku mei kata ka ne taʻeʻoua ʻa ʻene fakatē loʻimatá.

Naʻá ku malava ke fusi hake ia mei ai, ka naʻe nofo pē ʻa hono suú ʻi he loto pelepelá. Naʻe siofi mai ia ʻe ha kiʻi tamasiʻi mo ha kiʻi taʻahine, ko ia naʻá ku tala ange kia kinaua, “te u ʻatu hoʻomo paʻanga kapau te mo toʻo hake ʻa e suú mei he pelepelá.” Tuaiekemo hono toʻo hake ʻa e suú, ka naʻe fiemaʻu ʻe Edie ha feituʻu ke fufulu ai hono vaʻé. Naʻe sio mai e faʻē ʻa e ongo tamaikí ki he meʻa naʻe hokó pea fakaafeʻi kimaua ki hono ʻapí, ʻa ia naʻá ne tokoni ai ki hoku uaifí ʻi hono fufulu hono vaʻé lolotonga ia naʻe fufulu ʻe he ongo tamaikí ʻa e sū pelepelá. Ki muʻa ke ma mavahé, naʻe hoko ai ha meʻa lelei. Naʻá ku ʻeke ange ki he fefiné pe ʻokú ne ʻiloʻi ʻa e feituʻu ʻe lava ke ma maʻu ai ha tangata ko Carlos Mejía. ʻI he sio mataʻi ʻohovalé, naʻá ne pehē mai, “Ko hoku husepānití ia.” Naʻe kamata ʻi ha taimi ha ako Tohi Tapu, pea ko e mēmipa kotoa ʻo e fāmili ko iá naʻe faifai pē ʻo nau papitaiso. ʻI ha ngaahi taʻu ki mui ai, ko Carlos mo hono uaifí, mo e toko ua ʻo ʻena fānaú naʻa nau hoko ko e kau tāimuʻa makehe.

Ngaahi Fononga Faingataʻa—Anga-Talitali Kakai Fakalotomāfana

Ko e fononga ʻi he ngāue fakasēketí naʻe hoko ai ha ngaahi faingataʻa. Naʻá ma heka ʻi ha ngaahi pasi, lēlue, loli, pōpao mo e fanga kiʻi vakapuna iiki. ʻI he taimi ʻe taha, naʻe ʻalu fakataha ai mo kimaua ʻa John McLenachan,ʻa ia naʻe ngāue ko e ʻovasia fakavahé, mo hono uaifí ko Dorothy, ʻi ha fononga ʻo malanga ʻi he fanga kiʻi kolo toutai ofi ki he kauʻāfonua ʻo Kolomupiá. Naʻa mau ō ʻi ha pōpao naʻe ʻai ki ai ha mīsini vaka. Ko e ngaahi fuʻu ʻanga naʻa nau lalahi tatau mo e pōpaó naʻa nau lele ʻi homau tafaʻakí tonu! Naʻa mo e kaivai taukei naʻa mau oó naʻá ne ilifia ʻi he lalahi ʻo e fanga ʻangá pea naʻá ne afeʻi fakavave ʻa e pōpaó ke ofi ange ki he matāʻutoʻutá.

Kae kehe, ko e ngaahi faingataʻa naʻá ma fetaulaki mo ia ʻi he ngāue fakasēketí naʻe tuha pē ia mo hono ʻaongá. Naʻá ma hoko ʻo maheni ai mo e fanga tokoua lelei mo anga-talitali kakai. Naʻe tā tuʻo lahi ʻa e vilitaki mai ʻa e ngaahi fāmili naʻá ma nofo mo kinautolú ke ma kai ʻi he houa kai ʻe tolu he ʻaho, lolotonga ia naʻa nau kai tuʻo taha pē. Pe naʻa nau ʻai ke ma mohe ʻi he mohenga pē taha naʻe ʻi he falé, lolotonga ia naʻa nau mohe ʻi he falikí. Naʻe faʻa pehē mai ʻa hoku uaifí, “Ko e siʻi fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ko ení ʻoku nau tokoniʻi au ke u sio ʻokú ta fiemaʻu moʻoni ʻa e meʻa siʻi pē ke ta moʻui ai.”

“ʻOku ʻIkai Te Ma Loto ke Holomui”

ʻI he 1960 naʻe hoko ai ha toe meʻa lelei kia kimaua—naʻe fakaafeʻi kimaua ke ma ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻi Guayaquil. Lolotonga ʻeku fai ʻa e ngāue ki hono fakalele ʻo e vaʻá, naʻe ngāue fakafaifekau ʻa Edith ʻi ha fakatahaʻanga ofi ki he vaʻá. Naʻe ʻikai ʻaupito te u fakakaukau naʻá ku feʻunga ke hoko ko ha tangata ngāue ʻōfisi pea naʻá ku ongoʻi kiʻi taʻefeʻunga, kae hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he Hepelu 13:21, ʻoku teuʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ʻaki ʻa e ‘meʻa lelei fulipe ke ʻosiki hono finangaló.’ ʻI he taʻu ʻe ua ki mui ai, naʻe fakaafeʻi ai au ke u kau ki ha ako māhina ʻe hongofulu ʻi Kiliati ʻa ia ʻe fai ʻi he Pēteli ʻi Brooklyn, Niu ʻIoké. ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻamanekina ai ʻa e ngaahi uaifí ke nau nofo pē ʻi honau vāhenga-ngāué. Naʻe ʻomai ha tohi mei Brooklyn, naʻe fakatuʻasila mai ki hoku uaifí. Naʻe kole ai kiate ia ke ne fakakaukau fakalelei pe te ne loto-lelei ke tali ʻa e mavahe māhina ʻe hongofulu ʻa hono husepāniti.

ʻI he tali ki aí, naʻe tohi ʻa Edith: “ʻOku ou fakapapauʻi heʻikai ko e meʻa faingofua taha eni ʻi he māmaní ke faí, ka ʻokú ma ʻiloʻi ʻe tokoniʻi moʻoni kimaua ʻe Sihova ʻi ha ngaahi faingataʻa pē nai ʻe malanga hake. . . . ʻOku ʻikai te ma loto ke holomui mei ha ngaahi monū pē ʻa ia ʻe fokotuʻu mai nai kia kimaua pe mei ha faingamālie pē ke hoko ai ʻo taau lelei ange ke fakahoko homa ngaahi fatongiá.” Lolotonga ʻa e taimi naʻá ku ʻi Brooklyn aí, naʻá ku maʻu ai ha tohi mei hoku uaifí ʻi he uike kotoa pē.

Ngāue Fakataha mo e Kaungātui Faitōnungá

ʻI he 1966, koeʻuhi ko e mahamahakí, naʻá ku foki ai mo Edith ki Quito, ʻa ia naʻá ma toe foki ai ʻo ngāue fakamisinale fakataha mo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻi he feituʻú. Ko ha kau tauhi anga-tonu lelei moʻoni ē ko kinautolu!

Ko ha tuofefine faitōnunga naʻe mali mo ha husepāniti taʻetui, naʻá ne faʻa tā ia. ʻI he ʻaho ʻe taha, ʻi he onó pongipongi, naʻe ui mai ai ha taha kia kimaua ʻo tala mai kuo toe tā ia. Naʻá ku lele fakavave atu ki he fale ʻo e tuofefiné. ʻI heʻeku sio kiate iá, naʻe ʻikai ke u meimei tui ki ai. Naʻá ne tokoto mai ʻi he mohengá, kuó ne fefulofulai mo takatakaʻuli. Naʻe tā ʻaki ia ʻe hono husepānití ha kauʻi taufale ʻo motu ua. Ki mui he ʻaho ko iá, naʻá ku maʻu atu ai ia ki ʻapi peá u tala ange kiate ia kuó ne fai ha tōʻonga vaipalo. Naʻá ne toutou kole fakamolemole mai. Ko e meʻa fakamamahí, naʻe ʻi ai e fanga tuofāfine kehe ʻi he fakatahaʻanga ko iá naʻe pau ke nau kātekina ʻa e anga-fakamālohi ʻi ʻapí. Naʻá ku mālieʻia lahi mo hoku uaifí ʻi he fanga tuofāfine Kalisitiane ko iá ʻi heʻenau faitōnungá. Naʻa nau fai e meʻa kotoa naʻa nau malavá ke hoko ko e ngaahi uaifi lelei lolotonga ia ʻenau ngāue mālohi ke fakahōifuaʻi ʻa e ʻOtuá.

ʻI he konga ki muʻa ʻo e 1970 tupú, naʻe laka ki muʻa ai ʻa hoku tuʻunga moʻui leleí pea naʻá ma toe foki ki he ngāue fakasēketí. Ko e kolo lahi ko Ibarra naʻe hoko ia ko e konga ʻo ʻema sēketí. ʻI he taimi naʻá ma ʻaʻahi ai ki he kolo ko iá ʻi he konga ki mui ʻo e 1950 tupú, ko e ongo Fakamoʻoni pē ʻe toko ua naʻe ʻi aí, ko ha misinale mo ha tokoua he feituʻú. Ko ia naʻá ma vēkeveke ke feʻiloaki mo e faʻahinga foʻou tokolahi ʻa ia naʻe toe tānaki mai ki he fakatahaʻangá.

ʻI heʻemau ʻuluaki fakataha aí, naʻe tuʻu ʻa Tokoua Rodrigo Vaca ʻi he peletifōmú ʻo fai ha konga naʻe kau ki ai ʻa e kau fanongó. Ko e taimi pē naʻá ne ʻeke ai ha fehuʻí, ko e faʻahinga naʻe ʻi aí naʻa nau kaila, “Yo, yo!” (“Ko au, ko au!”) ʻo ʻikai hiki honau nimá. Naʻá ku fesiofaki mo Edith ʻi he ʻohovale. ‘Ko e hā e meʻa ʻoku hoko hení?’ ko ʻeku fakakaukaú ia. Ki mui ai naʻá ma toki ʻilo ko Tokoua Vaca ʻoku kui ka ʻokú ne ʻiloʻi e leʻo ʻo e ngaahi mēmipa ʻi he fakatahaʻangá ʻi heʻenau kaikailá. Ko ha tauhi-sipi ia ʻokú ne ʻiloʻi moʻoni ʻa ʻene fanga sipí! ʻOku fakamanatu mai heni ʻa e fakamatala ʻa Sīsū ʻi he Sione 10:3, 4, 14 fekauʻaki mo e Tauhi Leleí mo e fanga sipí ʻi heʻenau feʻilongaki leleí. ʻI he ʻahó ni, ʻoku ʻi ai e fakatahaʻanga lea faka-Sipeini ʻe ono ʻi Ibarra, fakatahaʻanga lea faka-Kēsauā ʻe taha, mo e fakatahaʻanga lea tuhutuhu ʻe taha. ʻOku hokohoko atu ʻa e ngāue faitōnunga ʻa Tokoua Vaca ko ha mātuʻa pea ko ha tāimuʻa makehe. *

Houngaʻia ʻi he Lelei ʻa Sihová

ʻI he 1974 naʻá ma maʻu ai ha toe fakahāhā ʻo e lelei ʻa Sihová ʻi he taimi naʻe fakaafeʻi ai kimaua ke ma foki ki Pēteli, ʻa ia naʻe toe vaheʻi ai au ke u fai ʻa e ngāue ki hono fakalele ʻo e vaʻá pea fakanofo ki mui ai ke kau ki he Kōmiti Vaʻá. Naʻe ʻuluaki ngāue ʻa Edith ʻi he peitó, pea ki mui ai naʻá ne kamata ngāue ʻi he ʻōfisí, ʻa ia ʻokú ne ngāue ai ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni ko ha tokotaha kalake ki he meilí.

ʻI he ngaahi taʻú kotoa, kuó ma maʻu ai ʻa e fiefia ʻi hono talitali lelei ʻa e kau misinale ʻe lauingeau kuo akoʻi ʻi Kiliati, ʻa ia ʻoku nau haʻu mo e matuʻotuʻa pea mo e faivelenga ki he ngaahi fakatahaʻanga ʻoku nau ngāue aí. ʻOku toe fakalototoʻaʻi kimaua ʻe he fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻe laui afe kuo nau haʻu mei he ngaahi fonua laka hake he 30 ke ngāue ʻi he fonua ko ení. He maongo ē kia kimaua ko ʻenau laumālie feilaulauʻi-kitá! Kuo fakatau atu ʻe he niʻihi ʻa honau ngaahi ʻapí mo e ngaahi pisinisí koeʻuhi ke nau omi ʻo ngāue heni ʻi he ngaahi feituʻu ʻa ia ʻoku lahi ange ai ʻa e fiemaʻu ʻo e kau malanga ʻo e Puleʻangá. Naʻa nau ʻomai ʻa e ngaahi meʻalele ke malanga ai ʻi he ngaahi feituʻu mamaʻó, fokotuʻu ʻa e ngaahi fakatahaʻanga foʻou, pea tokoni ki hono langa ʻo e ngaahi Fale Fakatahaʻangá. Kuo haʻu mei muli ʻa e fanga tuofāfine teʻeki mali tokolahi ke tāimuʻa heni—pea ko ha kau ngāue faivelenga mo lavameʻa moʻoni kinautolu!

Ko e moʻoni, kuó u maʻu ʻa e ngaahi meʻa lelei lahi ʻi hoku ngaahi taʻu ʻo e ngāue ki he ʻOtuá. ʻOku muʻomuʻa ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi meʻa ko iá ʻa hoku vahaʻangatae mo Sihová. Pehē foki, ʻoku ou houngaʻia ʻi hono tokonaki mai ʻe Sihova “ha tokoni” kiate au. (Sen. 2:18) ʻI heʻeku sio atu ki he taʻu ʻe 69 ʻo ʻema ʻi he tuʻunga ko e husepāniti mo e uaifí, ʻoku ou fakakaukau fekauʻaki mo e Palovepi 18:22 (PM), ʻa ia ʻoku fakahaaʻi ai: “Koe tagata oku ne maʻu hono unoho oku maʻu eia ae lelei.” Kuo hoko ko ha meʻa fakafiefia ʻa e feohi mo Edith. Kuó ne tokoniʻi au ʻi he ngaahi founga lahi ʻaupito. Kuó ne toe fakamoʻoniʻi ko ha tama ʻofa ia ki heʻene faʻeé. Mei he taimi naʻá ma tūʻuta ai ʻi ʻEkuatoá, naʻe fai ʻe hoku uaifí ki heʻene faʻeé ha tohi ʻi he uike kotoa pē ʻo aʻu ki he 1990, ʻi he taimi naʻe mālōlō ai ʻa ʻene fineʻeikí ʻi hono taʻu 97.

ʻOku ou taʻu 90 he taimí ni pea ʻoku taʻu 89 ʻa Edith. ʻOkú ma koloaʻaki ʻa e fiefia kuó ma maʻu ʻi hono tokoniʻi ʻa e kakai nai ʻe toko 70 ke nau hoko ʻo ʻiloʻi ʻa Sihova. ʻOkú ma fiefia moʻoni ʻi heʻema fakafonu ʻa e ongo tohi kole ko ia ki he Akoʻanga Kiliatí ʻi he taʻu ʻe 60 kuohilí. Ko e fili ko iá kuo iku ai ki ha moʻui kuo fonu ʻi he ngaahi meʻa lelei lahi.

[Fakamatala ʻi lalo]

^ Ko e talanoa ki he moʻui ʻa Tokoua Vaca kuo hā ia ʻi he ʻīsiu ʻo e Awake! ʻo Sepitema 8, 1985.

[Fakatātā ʻi he peesi 29]

ʻI he Yankee Stadium ʻi Niu ʻIoké mo e kaungā misinale mei heʻema kalasi ʻi Kiliatí, 1958

[Fakatātā ʻi he peesi 31]

Ko e ʻaʻahi ki ha fāmili Fakamoʻoni lolotonga ʻa e ngāue fakasēketí, 1959

[Fakatātā ʻi he peesi 32]

ʻI he vaʻa ʻi ʻEkuatoá, 2002