1, 2. Ko e hā ʻokú ne ʻai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ke kehe mei he fanga manú?

 ʻOKU makehe ʻa e ʻuto ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. Ko e fakatātaá, ʻoku maʻu ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá ʻa e malava ke ako ha lea. Pea ʻoku fakaʻatā kitautolu ʻe he leá ke tau lautohi, tohi, lea mo mahinoʻi ʻa e meʻa ʻoku tau fanongo aí. ʻOkú ne toe ʻomai ʻa e malava ke tau lotu mo hiva fakahīkihiki kia Sihova. Ko e meʻá ni kotoa ʻokú ne ʻai kitautolu ke tau kehe mei he fanga manú. ʻOku ʻikai lava ke mahinoʻi kakato ʻe he kau saienisí ʻa e founga ʻoku malava ai ke fai ʻe hotau ʻutó ʻa e ngaahi meʻa fakaofo ko ení.

² Ko ʻetau malava ke ngāueʻaki ʻa e leá ko ha meʻaʻofa ia meia Sihova. (Saame 139:14; Fkh. 4:11) Kuó ne toe ʻomai ʻa e meʻaʻofa ʻe taha ʻoku ʻai ai kitautolu ke tau kehe mei he fanga manú. Naʻe fakatupu ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻi he “imisi” ʻo e ʻOtuá. ʻOku tau maʻu ʻa e tauʻatāina ke filí, ʻa ia ko e tauʻatāina ke fai ʻetau ngaahi fili pē ʻa kitautolu. Pea ʻe lava ke tau fili ke ngāueʻaki ʻa e leá ke tauhi mo fakahīkihikiʻi ʻa Sihova.—Sēn. 1:27.

3. Ko e hā kuo ʻomai ʻe Sihova ke ʻai kitautolu ke tau fakapotopotó?

³ Kuo fakahaaʻi mai ʻe Sihova ʻa e founga ke tau tauhi mo fakahīkihikiʻi ai iá ʻaki hono ʻomai ʻa e Tohi Tapú. Ko e Tohi Tapú  kakato pe ko hano konga ʻoku ala maʻu ia ʻi he ngaahi lea ʻe 2,800 tupu. ʻI he taimi ʻoku tau fakalaulauloto ai ki he meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohi Tapú, te tau kamata ke fakakaukau ai ʻo hangē ko e fakakaukau ʻa e ʻOtuá. (Saame 40:5; 92:5; 139:17) Pea ʻoku ʻai ʻe he ngaahi fakakaukau ʻa Sihová ke tau fakapotopoto pea taki atu ai kitautolu ki he moʻui taʻengatá.—Lau ʻa e 2 Tīmote 3:14-17.

4. ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e fakalaulaulotó, pea ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi te tau lāulea ki aí?

⁴ Ke fakalaulaulotó ʻoku ʻuhingá ke tokangataha ki ha meʻa pea fakakaukau loloto mo fakamātoato ki ai. (Saame 77:12; Pal. 24:1, 2) ʻOku tau maʻu ʻaonga lahi tahá ʻi heʻetau fakalaulauloto ki he meʻa ʻoku tau ako fekauʻaki mo Sihova mo Sīsuú. (Sione 17:3) ʻI he kupu ko ení te tau tali ai ʻa e ngaahi fehuʻi ko ení: ʻE lava fēfē ke tau lautohi ʻi ha founga ʻe faingofua ange ai ke tau fakalaulauloto? Ko e hā ʻe lava ke tau fakalaulauloto ki aí? Pea ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke fakalaulauloto maʻu pē pea fiefia ai?

5, 6. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi koe ke ke manatuʻi mo mahinoʻi lelei ange ʻa e meʻa ʻokú ke laú?

⁵ Kuó ke fakatokangaʻi ʻoku ʻi ai ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻe lava ke ke fai ʻo ʻikai fakakaukau ki ai, hangē ko e mānava, luelue, pe heka pasikala? Ko e meʻa pangó, ʻokú ke lautohi nai ʻi ha taimi ʻo ʻikai fakakaukau ki ai. ʻOkú ke kamata ke fakakaukau nai ki ha meʻa kehe lolotonga hoʻo lautohí. Ko e hā ʻe lava ke ke fai ke taʻofi ení? ʻOku mahuʻinga ke tokangataha ki he meʻa ʻokú ke laú pea fakakaukau ki he ʻuhinga ʻo e meʻa ko iá. ʻI he taimi leva ʻokú ke aʻu ai ki he ngataʻanga ʻo ha palakalafi pe kaveinga tokoni ʻi ha tohi, kiʻi tuʻu ʻo fakalaulauloto ki he meʻa naʻá ke toki laú. Fakakaukau ki he meʻa naʻá ke akó, pea fakapapauʻi ʻokú ke mahinoʻi moʻoni ia.

⁶ Kuo ʻiloʻi ʻe he kau saienisí ʻoku faingofua ange ke manatuʻi ha meʻa ʻi he taimi ʻoku tau lau leʻo-lahi ai iá. ʻOku ʻafioʻi eni ʻe hotau Tokotaha-Fakatupú, pea ko e ʻuhinga ia naʻá ne tala ai kia Siosiua ke ne lau ʻa e tohi Laó ʻi he “fakalaulauloto,” ʻa ia ko ʻene lau leʻo-siʻi ia. (Lau ʻa e Siosiua 1:8.) Ko hono lau leʻo-lahi ʻa e Tohi Tapú ʻe toe tokoniʻi ai koe ke ke tokangataha mo manatuʻi lelei ange ia.

7. Ko fē ʻa e taimi lelei taha ke fakalaulauloto ai ki he Tohi Tapú? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)

⁷ ʻOku fiemaʻu ʻa e feinga lahi ke fakalaulauloto mo tokangataha ai ki he meʻa ʻoku tau laú. Ko e ʻuhinga ia ʻoku lelei taha ai ke fakalaulauloto ʻi ha taimi ʻoku ʻikai ai te ke helaʻia pea ʻi ha feituʻu ʻoku lōngonoa, ʻa ia ʻoku ʻikai ha ngaahi meʻa te ne fakahohaʻasi koe. Naʻe fakalaulauloto ʻa e tokotaha-tohi-saame ko Tēvitá ʻi heʻene ʻā hake ʻi hono mohengá lolotonga ʻa e poʻulí. (Saame 63:6) Ko Sīsuú naʻe haohaoa, naʻá ne fili ha feituʻu lōngonoa ke fakalaulauloto mo lotu ai.—Luke 6:12.

8. (a) Ko e hā ʻe lava ke tau fakalaulauloto ki aí? (e) ʻOku anga-fēfē ʻa e ongoʻi ʻa Sihova ʻi he taimi ʻoku tau talanoa ai ki he niʻihi kehé fekauʻaki mo iá?

⁸ Tānaki atu ki he meʻa ʻokú ke lau ʻi he Tohi Tapú, ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi meʻa kehe ʻe lava ke ke fakalaulauloto ki ai. Ko e fakatātaá, ʻi hoʻo sio ki he taha ʻo e fakatupu fakaofo ʻa Sihová, kiʻi tuʻu ʻo ʻeke hifo kiate koe, ‘Ko e hā ʻoku akoʻi mai heni ʻo kau kia Sihová?’ Ko e ngaahi fakakaukau peheé te ne ueʻi moʻoni koe ke ke fakamālō kia Sihova ʻi he lotu. Pea kapau ʻokú ke feohi mo ha niʻihi, te ke loto ke vahevahe hoʻo ngaahi ongoʻí kia kinautolu. (Saame 104:24; Ngā. 14:17) ʻOku tokanga mai ʻa Sihova pea  ʻokú ne hōifua ʻi he taimi ʻoku tau fakalaulauloto, lotu mo tau fetalanoaʻaki ai fekauʻaki mo iá. ʻOku fakapapauʻi mai ʻe he Tohi Tapú: “Nae tohi i hono ao ae tohi fakamanatu, onautolu nae manavahe kia Jihova, mo nau faa fakalaulauloto ki hono huafa.”—Mal. 3:16, PM.

9. (a) Ko e hā naʻe tala ʻe Paula kia Tīmote ke fakalaulauloto ki aí? (e) Ko e hā ʻe lava ke tau fakalaulauloto ki ai ʻi heʻetau teuteu ki he ngāue fakafaifekaú?

⁹ Naʻe tala ʻe he ʻapositolo ko Paulá kia Tīmote ke ne fakalaulauloto ki he anga ʻo e kaunga ʻene leá, tōʻongá mo ʻene faiakó ki he niʻihi kehé. (Lau ʻa e 1 Tīmote 4:12-16.) Te ke lava foki mo koe ʻo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻa ko ení. Ko e fakatātaá, te ke fiemaʻu ʻa e taimi ke fakalaulauloto ai ʻi hoʻo teuteu ki ha ako Tohi Tapu. Fakakaukau ki hoʻo tokotaha akó pea feinga ke maʻu ha fehuʻi pe ko ha talanoa fakatātā ʻe tokoni kiate ia ke fakalakalaka ai. ʻI hoʻo teuteu ki hoʻo ngaahi ako Tohi Tapú ʻi he foungá ni, ʻe fakaivimālohiʻi ai hoʻo tuí pea te ke hoko ai ko ha faiako lelei ange mo faivelenga ange ʻo e Tohi Tapú. Te ke toe maʻu ʻa e ʻaonga ʻi hoʻo fakalaulauloto ki muʻa ke ke ʻalu ʻi he ngāue fakamalangá. (Lau ʻa e ʻĒsela 7:10.) Mahalo ʻe lava ke ke lau ha vahe mei he tohi ʻa Ngāué ke tokoni kiate koe ke ke hoko ʻo faivelenga ange ʻi he ngāue fakafaifekaú. ʻE lava ke ke toe fakalaulauloto ki he ngaahi veesi Tohi Tapu ʻokú ke palani ke ngāueʻaki ʻi he ʻaho ko iá mo e ʻū tohi ke tuʻuakí. (2 Tīm. 1:6) Fakakaukau ki he kakai ʻi he feituʻu ngāué mo e meʻa ʻe lava ke ke leaʻaki te nau mahuʻingaʻia aí. ʻI hoʻo teuteu ʻi he foungá ni, te ke malava ai ke ngāueʻaki ola lelei ʻa e Tohi Tapú ke faifakamoʻoni ki he niʻihi kehé.—1 Kol. 2:4.

10. Ko e hā ha toe ngaahi meʻa lelei ʻe lava ke tau fakalaulauloto ki ai?

¹⁰ Ko e hā mo ha toe meʻa ʻe lava ke ke fakalaulauloto ki ai? Kapau te ke hiki nouti  lolotonga ha malanga maʻá e kakaí, ʻasemipilī mo e fakataha-lahí, vaheʻi ʻa e taimi ke fakamanatu ai ia. ʻI hoʻo fai peheé, ʻeke hifo kiate koe, ‘Ko e hā ʻoku ou ako mei he Folofola ʻa e ʻOtuá mo ʻene fakatahaʻangá?’ ʻE lava ke ke toe fakalaulauloto ki he fakamatala ʻi he ʻīsiu ʻo e makasini Taua Leʻo mo e Awake! ʻo e māhina taki taha mo e ngaahi meʻa fakamuimui taha ʻoku tukuange mai ʻi he fakataha-lahí. ʻI he taimi ʻokú ke lau ai ʻa e Yearbook, kiʻi tuʻu hili hono lau ha hokosia, fakakaukau ki ai, pea tuku ia ke aʻu ki ho lotó. ʻI hoʻo lau ʻetau ʻū tohí, te ke loto nai ke laineʻi ʻa e ngaahi fakakaukau tefitó pe ʻai ha kiʻi nouti ʻi he tafaʻakí. ʻE tokoni eni kiate koe ʻi hoʻo teuteu ki ha toe ʻaʻahi, ʻaʻahi fakatauhisipi, pe ko ha malanga. Ko e mahuʻinga tahá, ʻi hoʻo lautohí, kiʻi tuʻu ʻo fakalaulauloto, koeʻuhí ke ke fakaʻatā ai ha taimi ke aʻu ki ho lotó ʻa e fakamatalá mo e taimi ke lotu ai ʻo fakamālō kia Sihova koeʻuhí ko e ngaahi meʻa lelei kuó ke akó.

11. Ko e hā ʻa e tohi mahuʻinga taha ʻoku totonu ke tau fakalaulauloto ki aí, pea ʻe anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻe he fakalaulaulotó? (Sio foki ki he fakamatala ʻi laló.)

¹¹ Ko e moʻoni, ko e Tohi Tapú ʻa e tohi mahuʻinga taha ʻoku totonu ke tau fakalaulauloto ki aí. Kae fēfē kapau ʻoku ʻikai fakaʻatā koe ʻi ha ʻaho ke ke maʻu ha Tohi Tapu? a ʻOku ʻikai ha taha ʻe lava ke ne taʻofi koe mei hoʻo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻa kuó ke maʻulotó, hangē ko hoʻo ngaahi konga Tohi Tapu ʻokú ke saiʻia aí pe ngaahi hiva ʻo e Puleʻangá. (Ngā. 16:25) Pea ʻe tokoniʻi koe ʻe he laumālie ʻo e ʻOtuá ke ke manatuʻi ʻa e ngaahi meʻa kuó ke akó, ʻa ia ʻe tokoniʻi ai koe ke ke faitōnunga ai pē.—Sione 14:26.

12. Ko e hā ʻa e founga ʻe taha ʻe lava ke ke fokotuʻutuʻu ai hoʻo lau Tohi Tapu fakaʻahó?

¹² Ko e hā ʻa e founga ʻe taha ʻe lava ke ke fokotuʻutuʻu ai hoʻo lau Tohi Tapu fakaʻahó? ʻI he ngaahi ʻaho ʻe niʻihi ʻo e uiké, ʻe lava nai ke ke lau mo fakalaulauloto ki he lau Tohi Tapu fakauike ki he Ako Fakafaifekau Fakateokalatí. ʻI he ngaahi ʻaho kehe ʻe lava ke ke lau ʻa e Kōsipeli ʻa Mātiu, Maʻake, Luke mo Sioné pea fakalaulauloto ki he meʻa naʻe leaʻaki mo fai ʻe Sīsuú. (Loma 10:17; Hep. 12:2; 1 Pita 2:21) ʻOku tau maʻu foki ha tohi ʻoku fakamatalaʻi fakahokohoko ai ʻa e ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he moʻui ʻa Sīsuú. ʻE lava ke tokoniʻi koe ʻe he tohi ko ení ke ke maʻu ʻaonga kakato ange mei hoʻo lau ʻa e ngaahi Kōsipelí.—Sione 14:6.

13, 14. Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ke tau hanganaki fakalaulauloto kia Sihova mo Sīsuú, pea ko e hā te ne ueʻi kitautolu ke tau fai peheé?

¹³ Ko e fakalaulauloto kia Sihova mo Sīsuú ʻe lava ke ne tokoniʻi ha taha ke hoko ko ha Kalisitiane matuʻotuʻa pea tauhi maʻu ha tui mālohi. (Hep. 5:14; 6:1) Ko ha taha ʻoku siʻisiʻi hono taimi ke fakakaukau ai ki he ʻOtuá ʻe faifai atu pē ʻo mole hono vahaʻangatae mo Sihová pe aʻu ʻo ne liʻaki ʻa Sihova. (Hep. 2:1; 3:12) Naʻe fakatokanga mai ʻa Sīsū kapau heʻikai ke tau fanongo, pe tali ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá “fakataha mo ha loto hangamālie mo lelei,” ʻe ʻikai ke tau “puke” ia. ʻI hono kehé, ʻe faingofua ai ke ‘takina kitautolu ʻe he ngaahi loto-moʻua, ngaahi koloa, mo e ngaahi mālie ʻo e moʻui ko ení.’—Luke 8:14, 15.

¹⁴ Ko ia, tau hokohoko atu ke fakalaulauloto ki he Tohi Tapú pea hoko ʻo ʻilo lelei ange ʻa Sihova. ʻE ueʻi ai heni kitautolu ke tau faʻifaʻitaki kakato ange ki hono ngaahi ʻulungāngá. (2 Kol. 3:18) ʻE lava ke tau hokohoko atu ke ako lahi ange fekauʻaki mo ʻetau  Tamai fakahēvaní pea faʻifaʻitaki kiate ia ʻo taʻengata. Ko ha monū lahi ē!—Koh. 3:11.

15, 16. (a) Kuo anga-fēfē hoʻo maʻu ʻaonga mei he fakalaulauloto kia Sihova mo Sīsuú? (e) Ko e hā ʻoku faingataʻa ai he taimi ʻe niʻihi ke fakalaulaulotó, ka ko e hā ʻoku totonu ai ke tau hanganaki feingá?

¹⁵ Ko e fakalaulauloto kia Sihova mo Sīsuú, ʻoku tokoniʻi ai koe ke ke faivelenga ai pē ʻi he moʻoní. Ko hoʻo faivelengá te ne fakalototoʻaʻi ai ho fanga tokouá mo e kakai ʻokú ke fetaulaki mo ia ʻi he ngāue fakamalangá. Pea ʻi hoʻo fakalaulauloto ki he meʻa naʻe fai ʻe Sihova maʻau ʻi hono tokonaki ʻa e feilaulau huhuʻi ʻa Sīsuú, te ke hokohoko atu ai ke fakamahuʻingaʻi ho vahaʻangatae vāofi mo e ʻOtuá. (Loma 3:24; Sēm. 4:8) Ko Mark, ko ha tokoua mei ʻAfilika Tonga naʻá ne nofo pilīsone ʻi he taʻu ʻe tolu koeʻuhí ko ʻene tuí, naʻá ne pehē: “ʻE lava ke fakahoa ʻa e fakalaulaulotó ki ha meʻa fakafiefia. Ko e lahi ange ʻetau fakalaulauloto ki he ngaahi meʻa fakalaumālié, ko e lahi ange ia ʻetau ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻa foʻou fekauʻaki mo hotau ʻOtuá, ʻa Sihova. ʻI he taimi ʻoku ou ongoʻi loto-siʻi pe loto-moʻua fekauʻaki mo e kahaʻú, ʻoku ou toʻo hake ʻa e Tohi Tapú pea fakalaulauloto ki ha veesi Tohi Tapu. ʻOku ou ongoʻi ʻokú ne fakafiemālieʻi moʻoni au.”

¹⁶ Ko e moʻui ʻi he māmani ko ení ʻoku lahi fau ai ʻa e ngaahi fakahohaʻá ʻo faingataʻa ai ke maʻu ha taimi ke fakalaulauloto ki he Tohi Tapú. Ko Patrick, ko ha tokoua mei ʻAfilika, naʻá ne pehē: “ʻOku hangē hoku ʻatamaí ha puha meilí ʻa ia ʻoku fonu ʻi he fakamatala kehekehe ʻoku fiemaʻu mo ʻikai fiemaʻu, ʻo fiemaʻu ai ke u vakaiʻi lelei ia ʻi he ʻaho kotoa. ʻI heʻeku sivisiviʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻi hoku ʻatamaí, ʻoku ou faʻa ʻiloʻi ai ʻa e ‘ngaahi hohaʻa,’ pea kuo pau ke u lotu kia Sihova fekauʻaki mo ia ki muʻa ke u lava ʻo fakalaulauloto ʻaki ha ʻatamai lelei. Neongo ko hono fai ení ʻoku fiemaʻu nai ki ai ha kiʻi taimi ki muʻa ke u lava ʻo kamata fakalaulauloto ki ha ngaahi kaveinga fakalaumālie, ʻoku ou ongoʻi ofi ange ai kia Sihova. ʻOku ʻatā ai hoku ʻatamaí ke mahinoʻi lelei ange ʻa e moʻoní.” (Saame 94:19) ʻIo, ʻoku lahi ʻa e ngaahi founga ʻoku tau maʻu ʻaonga ai ʻi he taimi ʻoku tau lau mo fakalaulauloto ki he Tohi Tapú ʻi he ʻaho kotoa pē.—Ngā. 17:11.

17. ʻE anga-fēfē haʻo maʻu ha taimi ki he fakalaulaulotó?

¹⁷ ʻOku ʻā hengihengi ʻa e niʻihi ke lautohi, fakalaulauloto mo lotu. ʻOku fai pehē ʻa e niʻihi lolotonga ʻa e mālōlō hoʻataá. Mahalo ko e taimi lelei taha ke ke lau ai ʻa e Tohi Tapú ko e efiafí pe ki muʻa ke ke mohé. ʻOku saiʻia ʻa e niʻihi ke lau Tohi Tapu ʻi he pongipongí pea toe lau ki muʻa ke nau mohé. (Sios. 1:8) Ko e meʻa mahuʻingá ke “ngāue lelei taha ʻaki ho taimí,” ʻa ia ko hono vaheʻi ha taimi mei he ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke fuʻu mahuʻingá koeʻuhí kae lava ke ke fakalaulauloto fakaʻaho ki he Folofola ʻa e ʻOtuá.—ʻEf. 5:15, 16.

18. Ko e hā ʻa e talaʻofa ʻi he Tohi Tapú ki he faʻahinga ʻoku nau fakalaulauloto fakaʻaho ki he Folofola ʻa e ʻOtuá mo ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku nau akó?

¹⁸ ʻOku talaʻofa ʻi he Tohi Tapú ʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa e faʻahinga kotoa ʻoku nau fakalaulauloto ki heʻene Folofolá mo nau feinga mālohi ke ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku nau akó. (Lau ʻa e Saame 1:1-3.) Naʻe pehē ʻe Sīsū: “He fiefia ē ko e faʻahinga ʻoku fanongo ki he folofola ʻa e ʻOtuá pea tauhi iá!” (Luke 11:28) Ka ko e mahuʻinga tahá, ko e fakalaulauloto ki he Folofola ʻa Sihová ʻi he ʻaho kotoa te ne tokoniʻi kitautolu ke ngāue ʻi ha founga ke ʻoatu ai ʻa e lāngilangí kiate ia. ʻI heʻetau fai ení, ʻe fakapaleʻi kitautolu ʻe Sihova ʻaki ʻa e fiefia he taimí ni mo e moʻui taʻengata ʻi hono māmani foʻoú.—Sēm. 1:25; Fkh. 1:3.