Skip to content

Skip to table of contents

KAVEINGA TEFITO | FĒFĒ VAKAI ʻA E ʻOTUÁ KI HE TAÚ?

Vakai ʻa e ʻOtuá ki he Taú ʻi he Kuonga Muʻá

Vakai ʻa e ʻOtuá ki he Taú ʻi he Kuonga Muʻá

Naʻe fakamamahiʻi ʻa e kakaí. Naʻa nau toutou lotu ki he ʻOtuá ki ha fakanonga, ka naʻe ʻikai ha tali—ʻi he taimi ko iá. Ko e kakai ko ení ko e kau ʻIsileli, ko e kakai ʻa e ʻOtuá ʻi he kuonga muʻá. Ko e kau fakamamahí ko e puleʻanga mālohi ko ʻIsipité. (ʻEkisoto 1:13, 14) ʻI ha ngaahi taʻu, naʻe tatali ai ʻa e kau ʻIsilelí ki he ʻOtuá ke ne fakangata ʻa e kau ʻIsipite anga-fakamamahí. Faai atu pē, kuo aʻu ki he taimi kotofa ʻa e ʻOtuá. (ʻEkisoto 3:7-10) ʻOku fakamatala ʻa e Tohi Tapú naʻe faitau ʻa e ʻOtuá ʻo fakafepakiʻi ʻa e kau ʻIsipité. Naʻá ne taaʻi ʻa ʻIsipite ʻaki ha ngaahi mala fakalilifu peá ne toki fakaʻauha ʻa e tuʻi ʻIsipité mo ʻene kau taú ʻi he Tahi Kulokulá. (Saame 136:15) Naʻe hā mahino ʻa e “pateʻitau” ʻa Sihova ko e ʻOtuá ʻi heʻene fakahaofi hono kakaí.​—ʻEkisoto 15:3, 4.

Ko e faitau ʻa e ʻOtuá ʻo fakafepakiʻi ʻa e kau ʻIsipité ʻoku fakahaaʻi ai ʻoku ʻikai ke ne faitau ʻi he tau kotoa pē. ʻI ha tuʻunga kehe, naʻá ne ʻai ʻene kakai ʻIsilelí ke nau kau ʻi ha tau. Ko e fakatātaá, naʻá ne fekauʻi kinautolu ke nau faitau ʻo fakafepakiʻi ʻa e kau Kēnani fulikivanú. (Teutalōnome 9:5; 20:17, 18) Naʻá ne tataki e Tuʻi ʻIsileli ko Tēvitá ke faitau mo e kau Filisitia anga-fakamamahí. Naʻe toe ʻoange ʻe he ʻOtuá ʻa e palani fakakautau kia Tēvita naʻe fakapapauʻi ai ʻa e ikuna.—2 Sāmiuela 5:17-25.

ʻOku fakaeʻa ʻe he ngaahi fakamatala ko eni mei he Tohi Tapú ko e taimi pē ʻoku fai ai ha kovi mo fakamanamana anga-fakamamahi ki he kau ʻIsilelí, ʻoku fakaʻatā ʻe he ʻOtuá ʻa e taú ke fakahaofi hono kakaí mo maluʻi ʻa e lotu moʻoní. Kae fakatokangaʻi angé ʻa e poini tefito ʻe tolu ki hono fakaʻatā ʻe he ʻOtuá ke fai ha tau.

  1. ʻOTUÁ PĒ NAʻÁ NE FILI E FAʻAHINGA KE KAU HE TAÚ. ʻI ha tuʻunga ʻe taha, naʻe tala ai ʻe he ʻOtuá ki he kau ʻIsilelí: “ʻE ʻikai ʻamoutolu ke fai ha tau ʻi he potu ko ia.” Ko e hā hono ʻuhingá? Ko e ʻOtuá tonu naʻe faitau maʻanautolu. (2 Kalonikali 20:17; 32:7, 8) Naʻe tuʻo lahi ʻene fai ení, ʻo hangē ko ia naʻe hā ʻi he kamataʻanga ʻo e kupu ko ení. ʻI ha toe taimi ʻe taha, naʻe fekauʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e kakai ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá ke faitau ʻi he tau ʻokú ne hōifua ki aí, ʻa ia ʻoku fekauʻaki mo hono fakahaofi mo maluʻi ʻa e Fonua ʻo e Talaʻofá.—Teutalōnome 7:1, 2; Siosiua 10:40.

  2. ʻOTUÁ PĒ NAʻÁ NE FILI E TAIMI ʻE FAKAHOKO AI E TAÚ. Naʻe tatali anga-kātaki ʻa e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ki heʻene taimi kotofa ke fakafepakiʻi ʻa e fakamamahi mo e fulikivanu naʻe takatakai ʻiate kinautolú. Talu mei ai, mo e ʻikai ke nau kau ʻi ha faitau. Taimi pē naʻa nau faitau aí, ne mole meiate kinautolu ʻa e hōifua fakaʻotuá. Ko e moʻoni, ʻoku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú ko e taimi pē naʻe kau ai e kau ʻIsilelí ki ha faitau naʻe ʻikai fakaʻatā kinautolu ʻe he ʻOtuá, ko e olá naʻe kovi maʻu pē. a

  3. Neongo naʻe faitau ʻa e ʻOtuá mo e kau Kēnaní, naʻá ne fakahaofi ha niʻihi, hangē ko Lēhapi mo hono fāmilí

    ʻIKAI HŌIFUA ʻA E ʻOTUÁ HE MATE E TANGATÁ MO E FULIKIVANÚ. Ko Sihova ko e ʻOtuá ʻa e Matavai ʻo e moʻuí mo e Tokotaha-Fakatupu ʻa e faʻahinga e tangatá. (Saame 36:9) Ko ia ai, ʻoku ʻikai ke ne loto ke vakai ki he mate ʻa e kakaí. Ko e meʻa fakamamahí, ʻoku ʻi ai e faʻahinga ʻoku nau faʻufaʻu kovi ke fakamamahiʻi naʻa mo hono tāmateʻi e niʻihi kehé. (Saame 37:12, 14) Ke fakangata ʻa e ngaahi tōʻonga kovi peheé, kuo vaheʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e taimi ke fakafepakiʻi ʻa e fulikivanú. Kae kehe, naʻá ne fakakau ʻa e kau ʻIsilelí ʻi ha laui taʻu ke nau fai ha ngaahi tau, ka naʻá ne kei “ʻaloʻofa” mo “tuai ki he houhau” ki he kau fakamamahi ʻo ʻIsilelí. (Saame 86:15) Ko e fakatātaá, naʻá ne fekauʻi ki he kau ʻIsilelí ko e ki muʻa ke nau ʻohofi ha kolo, naʻe fiemaʻu ke nau “tala melino ki ai” koeʻuhí ke ʻi ai ha faingamālie ki he kakai ʻo e koló ke liliu ʻenau founga moʻuí pea fakaʻehiʻehi mei he taú. (Teutalōnome 20:10-13) ʻI he founga ko ení, naʻe fakahaaʻi ʻe he ʻOtuá ʻoku ʻikai “haʻaku fiefia ʻi he pekia ʻa e angahala; ka ʻi he tafoki ʻa e angahala mei hono ʻalunga ke ne moʻui.”—ʻIsikeli 33:11, 14-16. b

Mei he ngaahi meʻa kuo tau sio ki ai ʻi he taimi ʻo e kuonga muʻá, naʻe vakai ʻa e ʻOtuá ki he taú ʻoku fakalao ʻa ia ko hono fakangata ia ʻo e ngaahi founga fakamamahí mo e fulikivanú. Ka ko e ʻOtuá—ʻo ʻikai ko e tangatá—naʻá ne maʻu ʻa e totonu ke fili ʻa e taimi ke fai ai ha tau pea mo e faʻahinga naʻe kau ki aí. Ko e ʻOtuá naʻá ne faitau lingitotoʻia? ʻIkai ʻaupito. ʻOkú ne fehiʻa ʻi he fakamālohí. (Saame 11:5) ʻOku liliu ʻa e vakai e ʻOtuá ki he taú ʻi he kamata ngāue fakafaifekau hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí ʻi he ʻuluaki senitulí?

a Ko e fakatātaá, naʻe ʻulungia e kau ʻIsilelí ʻi heʻenau faitau mo e kau ʻAmalekí mo e kau Kēnaní hili hono fekauʻi kinautolu ʻe he ʻOtuá ke ʻoua te nau tau. (Nōmipa 14:41-45) Hili ha ngaahi taʻu, naʻe kau ʻa Tuʻi faitōnunga ko Siosaiá ki ha tau naʻe ʻikai ke hōifua ki ai e ʻOtuá, ko e ola fakamamahí naʻe mole ai ʻene moʻuí.—2 Kalonikali 35:20-24.

b Naʻe ʻikai ke fanongonongo ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e melinó ki muʻa ke nau ʻohofi ʻa e kau Kēnaní. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí naʻe ʻoange ki he kau Kēnaní ha taʻu ʻe 400 ke fakatonutonu ʻenau ʻalunga fulikivanú. ʻI he taimi naʻe omi ai ʻa e kau ʻIsilelí ke ʻohofi kinautolú, ko e kau Kēnaní ʻi honau tuʻunga ko ha kulupu naʻe ʻikai pē liliu ʻenau fulikivanú. (Sēnesi 15:13-16) Ko ia ai, naʻe pau ke fakaʻauha ʻosi kinautolu. Kae kehe, ko e kau Kēnani naʻe liliu ʻenau founga moʻuí naʻe fakahaofi kinautolu.—Siosiua 6:25; 9:3-27.