Ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa jabʼil 30, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mitoni xcholunejuke bʼa tʼusan mi yibʼanaluk ja bʼa Indonesia, ja Malasia sok bʼa wa xnaji sbʼaj ja bʼa jtyempotik jastal Papúa Nueva Guinea. ¿Jastal oj bʼobʼ kʼot sbʼaje ja lekil rasonik bʼa spetsanil ja kristyanoʼik jaw? Bʼa oj lajxukyujile, ja naʼits Betel bʼa Australia (bʼa jani ja naʼits Betel bʼa Australasia ja bʼa jtyempotik) xchapawe oj sman-e jun velero ma queche bʼa ayiʼoj chabʼ sposteʼil bʼa skʼujtsil bʼa 16 metro ja snajtili. Spetsanil ja matik wajume ja bʼa tiw kʼoteleni precursorik, * sok ja barko jani oj makunuk bʼa oj yijlabʼuk ja smeranil bʼa Biblia ja bʼa lugar jaw bʼa luʼumi. Ja yuj yawe sbʼiʼiluk Lightbearer, bʼa wa stojolan «wa xya ekʼ ijlabʼ» ja bʼa inglés (Mateo 5:14-16).

Ja bʼa febrero bʼa 1935, jun tsome bʼa juke kristyano elye ja bʼa Sydney, ja bʼa stiʼ mar ja bʼa este bʼa Australia, bʼa oj kʼotuke ja bʼa Port Moresby (Nueva Guinea). Ja bʼa biaje, cha wa xyawe el slekilal bʼa slukbʼajel chay, sok ta tʼilan oj stojbʼese ma oj sleʼe combustible sok swaʼele, wani xyawe kʼot tekʼan bʼa jun lugar. Ja bʼa 10 bʼa abril elye ja bʼa mar bʼa Cooktown (Queensland, Australia). Skʼulane biajar soka motor yajni malan wane slejel modo bʼa oj skʼuts-e ja bʼa jel xiwela sbʼaj ja bʼa Gran Barrera de Arrecifes. Pe ja smotor ja velero kʼe ya jun rwido sok tʼilani stupuwe. ¿Jasa oj skʼuluke? ¿Oj yaʼe bwelta sok oj kumxuke, ma oj skʼul-e biajar bʼa mixa tsananuk ja motor bʼa oj kʼotuke ja bʼa Nueva Guinea? Ja capitán, Eric Ewins, yala «ja jas tsaʼanxta wa skʼanawe jani oj kumxuke». Ja yuj ja Lightbearer skʼulan biajar bʼa mixa tsananuk ja smotori sok ja bʼa 28 bʼa abril lekni kʼot ja bʼa Port Moresby.

Yajni jun mecánico wan stojbʼesel ja smotor ja barko, spetsanil ja matik ti wajume ja bʼa tiw yawe makunuk ja tyempo bʼa xcholjel ja lekil rasonik ja tiwi, ja bʼa Port Moresby; spetsanileni kechanta june miyuk: ja Frank Dewar. Ja Frank, bʼa wa xyala ja smojeʼi kʼotelni «jun precursor bʼa mini jas wa xtimjiyuj», bʼa yiʼaj och jitsan libroʼik sok bʼejyi junuk 32 kilometro ma mas ja bʼa yojol ja isla bʼa slejel maʼ oj xcholyabʼ. Yajni kumxi, tukxani bʼej yiʼaj sok tʼilani oj skʼuts jun chʼin yok jaʼ bʼa wa x-ajyi cocodriloʼik. Pe xchapani sbʼaj bʼa lek oj kʼotuk ja bʼa chonabʼi. Ja jastal jel skʼujolane ja winike it yilaweni slekilal. Yajni ekʼ ja tyempo, jujuntik ja kristyanoʼik bʼa yiʼajekan ja juʼunik elel bʼa Biblia kʼot yeʼni taʼumantiʼik bʼa Jyoba.

Yajni tojbʼi ja motori, ja Lightbearer yaʼakan ja Port Moresby sok tixa waj bʼa isla bʼa Java, ja bʼa Indias Orientales Holandesas (bʼa jani yamanyuj tʼusan mi spetsaniluk ja Indonesia ja bʼa jtyempotiki). Tsaʼan yajni kʼotye tekʼan jujuntik ekʼele bʼa slejel jas oj yabʼye, ja bʼa 15 bʼa julio bʼa 1935 ja matik wajume ja bʼa velero jijliye ja bʼa Batavia (ja wego jaʼa Yakarta).

Yajni kʼotye ja tiw, ja Charles Harris, june ja bʼa wajum ja bʼa barko, yaʼakan ja Lightbearer sok ti kan bʼa Java, bʼa mini yaʼakan xcholjel kongana ja lekil rasoni. * Ja yeʼn wa xcholo: «Ja jas wa xkʼulantikon ja bʼa tyempo jaw kechantani skʼepjel juʼunik elel bʼa Biblia sok tsaʼan wajel bʼa pilan chonabʼ. Ja keʼn kiʼajni och juʼunik bʼa árabe, chino, holandés, inglés sok indonesio. Ja kristyanoʼik jelni lek xyiʼajekani, ja yuj wani xbʼobʼ kakan 17,000 bʼa jun jabʼil».

Ja jastal jel skʼujolan ja Charles mini lom waji sbʼaja matik ay xchol ja bʼa holandesas. Jun ekʼele june maʼ ay chaʼan xchol loʼilani sok jun Taʼumantiʼ bʼa ti wan xcholjel bʼa Java sok sjobʼoyi jaye Taʼumantiʼik wa xtax ja bʼa este bʼa isla, bʼa tey ja Charles. Ja hermano yala: «Kechanta june». Ja maʼ ay maʼ ay xcholi yala: «¡Ja weʼn waxa majlay oj kʼuʼuk ja jaw! Bʼa spetsanil ja juʼunik waxa kʼepawexi, tʼilani ay jitsan kʼakʼanumik».

Man bʼa Indonesia, ja Lightbearer waj man bʼa Singapur, bʼa kʼot bʼa 7 bʼa Agosto. Bʼa kada ekʼele wa xkʼotye tekʼan, ja hermanoʼik wa xchʼikawe loʼilik jach grabadoʼay man ja bʼa barko bʼa jun bosina sok jun amplificador bʼa jel ja yipi. Ja modoʼal bʼa xcholjel it jelni xpaywani. Pes ja peryodiko Singapore Free Press xcholo: «Abʼxi jun tsatsal kʼumal wa sjakʼa man ja bʼa jaʼi [...] ja bʼa miércoles bʼa akwali». Sok cha xcholo: «Juni loʼil jel chaʼanyabʼalil [...] bʼa ti wa x-eljan bʼa velero Lightbearer›». Ja peryodiko cha xcholo, man jul ja bʼa Australia, ja velero kʼe ya ekʼuk programaʼik ja bʼa Watch Tower ja bʼa Singapur, sok yajni jel lek ay ja tyempo, ja programaʼik wani xbʼobʼ abʼxuk lek man 3 ma 4 kilometro ja snajtili.

Yajni ja Lightbearer ti ajyi bʼa Singapur, ja Frank Dewar waji yujni ajiyi jun yajkʼachil cholal. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Kʼetikon xcholjel ja bʼa Singapur; bʼa titoni wala ajyitikon bʼa velero. Yajni kʼot ja sjutsʼinil bʼa oj wajkotikon, ja Eric Ewins yalakabʼ jun jasunuk bʼa jel cham kabʼi. Yalkabʼi: ‹Frank, ja weʼn waxa wala bʼa wanixa kʼana oj wajan xcholjel ja bʼa Siam [ja wego bʼa Tailandia]. Pes ja it jatani ja janekʼ wa xbʼobʼ katikon mojxankan. Ja yuj ¡kaʼax! ¿Jasa wana smajlajel?›. Ja keʼn mini xnaʼa jas oj kal. ‹¡Pe man ili mini xnaʼa jastal oj kʼotkon ja bʼa Siam!›, jakʼayi». Ja Eric xcholo yabʼ ja Frank ojni bʼobʼ kʼotuk jach bʼa tren man ja bʼa Kuala Lumpur (ja bʼa jtyempotik ja Malasia). Ja Frank, bʼa jelni kʼuʼabʼal, waj ja bʼa Kuala Lumpur sok tixa kʼot ja bʼa Tailandia jujuntik ixaw tsaʼan. *

Yajni ja Lightbearer wan skʼuljel biajar ja bʼa stiʼ mar bʼa oeste bʼa Malasia, jitsan ekʼele kʼot tekʼan: bʼa Johore Bahru, Muar, Malaca, Klang, Port Swettenham (ja wego Port Klang) sok Penang. Bʼa kada wa xjijliye, wa xyawe ochuk ja grabasyonik ja bʼa loʼilik bʼa Biblia soka bosinaʼiki. «Mini jun nave espacial b’a jel oj paywanuk», yala ja Jean Deschamp, jun Taʼumantiʼ ja bʼa tyempo jaw bʼa tini wan aʼtel bʼa Indonesia. Tsaʼan yajni wa xchʼak yawe ochuk ja grabasyonik, ja matik wajume ja bʼa barko wa xkoye sok wa skʼepaweyi juʼunik ja kristyanoʼik.

Man Penang, ja barko skʼutsu ja niwan Malaca sok waj bʼa Medan, bʼa Sumatra (ja wego jani yamanyuj ja Indonesia). Ja Eric Ewins wa xjul skʼujol: «Jelni kabʼtikon stsamalil ja kʼot tekʼan ja bʼa Medan. Jelni chaʼanyabʼalil waji, sok ja kristyanoʼik jelni lek smaklaye ja lekil rasoni». Ja hermanoʼik bʼobʼni spil-e junuk 3,000 juʼunik.

Yajni ja Lightbearer wajum ja b’a sur, ja matik wajume yawe makunuk bʼa xcholjel ja bʼa wa xkʼot tekʼan ja barko ja bʼa este bʼa Sumatra. Anto, ja bʼa noviembre bʼa 1936, ja barko kumxi ja bʼa Singapur, ja bʼa yawekan ja Eric Ewins. Semanaʼik tsaʼan nupani sok ja Irene Struys, jun hermana ti kulan bʼa Singapur, sok xchawanile wajye aʼtel precursor ja bʼa Sumatra. ¿Ja wego maʼ xa oj syam ja Lightbearer?

Ja maʼ syama ja barko jani waj Norman Senior, june bʼa jel yiʼoj experiencia bʼa jul ja bʼa Sydney bʼa enero bʼa 1937. Ja barko el ja bʼa Singapur sok waj ja bʼa islas bʼa Borneo sok Célebes, bʼa tini tiw ja Taʼumantiʼ xcholowe ja lekil rason bʼa Biblia man ja bʼa lugarik bʼa wa xkan 480 kilometro ja bʼa stiʼ mar.

Yajni ja Lightbearer kʼot ja bʼa wa xjijli ja barkoʼik ja bʼa Samarinda, ja bʼa Borneo, ja capitán ja bʼa wa x-ajyi jijleli stima bʼa mok xchol-e ja tiw. Pe tsaʼan yajni ja Norman xcholoyabʼ ja jas wa skʼulane, ja winiki stukbʼes ja jastal wa spensaraʼani sok skʼana oj yikan jujuntik juʼunik.

Bʼa pilan ekʼele, jun olomal bʼa relijyon lokji ja Norman bʼa oj waj ya ekʼ jun loʼil ja bʼa yiglesya. Jaʼukto maʼ oj skʼuluk ja jaw, ja Norman ya ochuk ja grabasyonik bʼa oxe loʼilik bʼa jun fonógrafo. Ja olomali jelni skʼulan gusto ja bʼa jas maklayi bʼa skʼana jujuntik juʼunik bʼa oj yayi ja yamigoʼik. Pe kechantani ja winik it ja olomal bʼa relijyon bʼa yiʼaj lek. Ja tuki jelni kontra yilawe ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sok ja bʼa jas wa skʼulane. Jelni wa xtajkiye yuja mini tʼun xiwye ja wa xcholowe ja matik wajume ja bʼa Lightbearer sok man stʼenawe ja matik ay xchol atimjuke bʼa mokxa wajuke bʼa tuk lugarik bʼa wa xjijli ja barkoʼik.

Ja olomalik bʼa relijyoni yawe kʼokxuk ja matik ay xcholi a-stim-e ja yaʼtele ja Taʼumantiʼik. Ja yuj ja bʼa diciembre bʼa 1937 ja Lightbearer kumxi ja bʼa Australia. Ti jijli ja bʼa lugar wa xjijli ja barkoʼik ja bʼa Sydney, bʼa styempoʼil oj ochuke bʼa jun asamblea ajyi ja bʼa abril bʼa 1938. Ekʼni mas ja oxe jabʼil man ja velero el ja bʼa chonabʼ jaw. Bʼa skʼeʼulabʼil ja jabʼilik 40, tʼusan tsaʼan yajni timji ja yaʼtele ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa Australia, chonji ja velero. «Mini ay duda, skʼulani ja xcholi», jach yala ja hermano Ewins, bʼa tsamalxta wa xjul skʼujol ja aʼtiji ja bʼa yoj Lightbearer. Bʼa yeʼna, ja jabʼilik jaw jani ja mas jel gusto ajyi ja bʼa sakʼanili.

Ja matik wajye ekʼ soka Lightbearer stsʼunuweni ja inat sbʼaja sgobyerno ja Dyos bʼa jun lugar jel najat sok bʼa ay jitsan swinkil. Sok anima yuja iljiye kontra, ja janekʼ skʼujolaneʼi yilaweni satinel (Lucas 8:11, 15). Ja bʼa paisik bʼa xcholowe ja precursorik jaw mi xiwyeʼi ja wego ayxani 40,000 cholumanik. ¡Janekʼto lajxiyuj skʼulajel! Ja smeranili, ja barko jaw wajni jun akʼa ekʼ ijlabʼ.