Ja Rusia wa x-och ja b’a Ucrania
Ja b’a saʼan sakbʼel ja bʼa 24 bʼa febrero bʼa 2022, ja Rusia ochsok ja soldadoʼik ja bʼa Ucrania. Ama soka jas yaluneje ja olomalik bʼa jujuntik paisik bʼa jachuk mi oj kʼeʼuk ja guerra. ¿Jastik wokol oj ya ekʼuk bʼa sutanal ja Luʼum ja guerra it? Ja António Guterres, secretario general bʼa Naciones Unidas, yala ayxa jujuntik kʼakʼu ke ja stsʼakol oj yiʼe jujuntik kristyanoʼik, ja oj chʼayjuk snajele sok ja jastal oj ixtalajuk ja jastal lek wa xtaxye ja europeoʼik sok ja sutanal ja Luʼumi «jelni chaʼan stsʼakol».
Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿janekʼto stʼilanil yiʼoj ja jastik junuk it wan ekʼeli?
Ja Jesús yalaxakan ke ojni kʼotuk ja styempoʼil bʼa yeʼnta oj tiroʼanuke «ja chonabʼiki sok yeʼnta oj tiroʼanuke ja gobyerno jumasaʼ» (Mateo 24:7). Kʼuman ja artikulo «¿Cuál es la señal de ‹los últimos días› o de ‹los tiempos finales›?» bʼa oja wil ke ja guerraʼik wan ekʼel ja wego wani kʼotel smeranil ja jas yalakan ja Jesús ja bʼa Biblia.
Ja libro bʼa Apocalipsis, wa xchiktes ja guerraʼik it jastal june maʼ kajan ekʼ bʼa jun kawuj bʼa «jach jastal kʼakʼ» ja yelawi bʼa yeʼnani wa xya «eluk ja lamanil ja bʼa luʼumi» (Apocalipsis 6:4). Bʼa oja naʼ mas kʼuman ja artikulo: «¿Jas wa senyaʼan ja winik kajane kawuji?» sok ila jas yuj ja guerraʼik ja bʼa jtyempotiki wani syaka sbʼaj lek soka jas alubʼalkan it.
Ja libro bʼa Daniel staʼa tiʼal «ja rey bʼa norte» sok «ja rey bʼa suri» sok yala ke ojni kʼe yil sbʼaje kontra (Daniel 11:25-45). Kʼela ja bideo Ja jastal oj kʼot smeranil ja jas alubʼalkan ja bʼa Daniel 11 bʼa oja wabʼ stojol jas yuj wa x-alxi ke yeʼnani ja rey bʼa norte ja Rusia soka smojiki. a
Ja Apocalipsis cha wani staʼa tiʼal «ja guerra oj ajyuk ja bʼa niwan skʼakʼu ja Dyosi, ja Maʼ kechan jel ja yipi» (Apocalipsis 16:14, 16) Pe ja guerra it, mini jun tiroʼaneluk bʼa chonabʼik jastalni wantik yiljel ja wego. Kʼuman ja artikulo «¿Qué es el Armagedón?» bʼa oja naʼ mas sbʼaja ja guerra ti jakumi.
¿Jas yuj wa xnaʼatik wantik smajlajel jun jasunuk lek?
Ja Biblia wa skʼapa ke ja Dyos ojni xchʼay el «ja guerraʼik bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Salmo 46:9). Kʼuman ja artikulo «La esperanza real de un mañana mejor» bʼa snebʼjel mas sbʼaja jastik wa skʼapa ja Dyosi.
Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa a-skʼane ajakuk ja sGobyerno ja Dyosi (Mateo 6:9, 10). Ja Gobyerno jaw tini ay bʼa satkʼinal sok ojni skʼuluk ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa luʼumi, bʼa tini chʼikan ja lamanil bʼa sutanal ja luʼumi. Kʼela ja bideo ¿Jasunkiluk ja sGobyerno ja Dyosi? bʼa oja naʼ ja jas oj bʼobʼ skʼuluk ja sGobyerno ja Dyos yuj weʼna.
Ja bʼa Ucrania ay mas 129,000 testigoʼik bʼa Jyoba. Jastalni ja tuk testigoʼik bʼa sutanal ja luʼumi jani wa snochowe ja sjejel bʼa Jesús sok mini xchʼika sbʼaje bʼa politika cha mini bʼa guerra (Juan 18:36). Bʼa sutanal ja luʼumi ja testigoʼik bʼa Jyoba waneni xcholjel «ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» waneni yaljel jastal oj tojbʼuk ja swokole ja kristyanoʼiki bʼa tini chʼikan ja guerra (Mateo 24:14). Wa xlokowatikon bʼa oja leʼotikon bʼa oja naʼ mas sbʼaja ja smajlajel wa xyaʼa ja Biblia.
a Ta waxa kʼana oja paklay mas sbʼaja ja jas alubʼalkan it, kʼuman ja artikuloʼik «‹Ja mandaranum bʼa norte› bʼa xchʼakulabʼil ja jtyempotik» sok «¿Machʼa ‹ja mandaranum bʼa norte› ja bʼa jtyempotiki?».