Hebreos 2:1-18

  • Masto la jmaklaytik lek yuja jastal kʼajyelotiki (1-4)

  • Yibʼanal ja jastiki tey bʼa skʼabʼ ja Jesús (5-9)

  • Ja Jesús sok ja yermanoʼiki (10-18)

    • Ja Maʼ tsaʼubʼal bʼa yajel sakʼanili (10)

    • Jun mero olomal sacerdote bʼa ay syajulal skʼujol (17)

2  Ja yuj jelni tʼilan masto oj jmaklaytik lek yuja jastal kʼajyelotik smaklajel ja jastik kabʼunejtiki, bʼa jachuk nunka oj jitskotik ja bʼa skʼuʼajeli.  Yujni ta kʼot smeranil ja jas yalawe ja anjeliki sok ajiyile ja stojil skastigoʼe yibʼanal ja matik wa skʼokowe ja leyi sok mi kʼuʼabʼalukeʼi,  ¿jastalxa oj elkotik libre ja keʼntik ta mi xtalnaytik ja koltanel it jel niwani? Pes yeʼnani yala bʼajtan ja Kajwaltiki sok jaxa matik yabʼyeʼi cha jachni yalawe kabʼtik,  jaxa Dyosi cha xchiktesni soka milagroʼik,* soka jastik jel cham yiljel sok tuktukil jastik jel chaʼanyabʼalil, sok ja jastal skʼepa ja yip* jastalni wa skʼana ja yeʼn.  Yujni ja yeʼn mi yayi bʼa skʼabʼ ja anjelik ja luʼumkʼinal tito jakum wa xtaʼatik tiʼali.  Pe jun testigo stsʼijbʼan jun ekʼele: «¿Jasun kʼotel ja winik bʼa oja wa tʼabʼana kʼujol? Ma ¿jasun kʼotel ja yunin ja winik bʼa oja talnay?  Ja weʼn wa pax tʼusan mas skoʼelal yuja anjeliki; awayi niwanil sok toyjelal, sok awayi bʼa skʼabʼ yibʼanal ja jas akʼuluneji.  Yibʼanal ja jastik junuki awayi bʼa yibʼ yok». Yajni yayi bʼa skʼabʼ yibʼanal ja jastik junuki, ja Dyos yaʼakan ke ti oj ajyuk bʼa skʼabʼ yibʼanal. Pe ama ja wego mito xkilatik tey b’a skʼabʼ yibʼanal ja jastik junuki,  wanxani xkilatik ja Jesús, bʼa aji pax tʼusan mas skoʼelal yuja anjeliki, akʼubʼalxayi niwanil sok toyjelal yuja yiʼaj wokol man chami, bʼa jachuk yuja lekil skʼujol mi xbʼajintik ja Dyosi yabʼ syajal ja chamelal yuj kibʼanaltik. 10  Spetsanil ja jastik junuki ajyelni bʼa stoyjelal ja Dyosi sok ajyelni yuj spabor yeʼna. Ja yujil, bʼa oj ya niwanbʼuk jitsan yuntikil, sbʼejni yaʼakan bʼa oj yiʼ wokol ja Maʼ tsaʼubʼal bʼa yajel sakʼanili. Bʼa jachuk ja yeʼn chapan oj ajyuk bʼa oj skoltay ja yeʼnleʼi. 11  Ja yuj, tanto ja maʼ wan aʼwanel sakbʼuki sok ja matik wan ajel sakbʼuki, spetsanile ti wa xjakye bʼa juneʼita. Ja yuj ja yeʼn mini xkʼixwi yaljel yabʼ hermanoʼik 12  yajni wa xyala: «Oj kalyabʼ ja kermanoʼik jawa bʼiʼili; ojni jtoya sok tsʼebʼojik ja bʼa yojol ja kongregasyoni». 13  Cha wa xyala: «Ojni jipjkʼujol bʼa yeʼna». Sok cha wa xyala: «¡Kʼelawik! Ja keʼn soka yal untik yaki ja Jyoba».* 14  Ja yujil, yuja «yal untik» it kʼotele kristyano,* ja yeʼn cha kʼotni kristyano, bʼa jachuk yuja xchamelali oj bʼobʼ xchʼaysnajel ja maʼ ayiʼoj ja jastik wa xmakuni bʼa milwanel, wa xkʼan alxuk, ja Dyablo 15  sok yajel el libre spetsanil ja matik snajtil ja sakʼanile moso aye yuja xiwel sbʼaja chamelali. 16  Yujni ja smeranili ja yeʼn mi jak skoltay anjelik, jani jak skoltay ja yintil ja Abrahán. 17  Ja yujil, tʼilani jach kʼot jastal ja «yermanoʼik» bʼa yibʼanal jasunuk, bʼa oj kʼot jun mero olomal sacerdote bʼa ay syajulal skʼujol sok ajyel toj ja bʼa jas ti chʼikan soka Dyosi, sok jachuk oj bʼobʼ yaʼ jun majtanal bʼa yajel kulan soka Dyosi yuja mulalik yiʼoj ja kristyanoʼiki. 18  Yuja yeʼn mismo yiʼaj wokol ja yajni yawe och probari, ja yuj chapani ay bʼa skoltajel ja matik wa x-aji ochuke probari.

Notaʼik

Jach kanel ja bʼa griego: «senyaʼik».
Ma «espíritu santo». Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
Jach kanel ja bʼa griego: «chikʼ sok bʼakʼet».