Hechos 21:1-40
21 Yajni chʼak okotikon sok jpila jbʼajtikonsoke, tixa eltikona sok ti wajtikonsok barko man Cos. Jaxa bʼa pilan kʼakʼu wajtikon bʼa Rodas sok tsaʼan bʼa Pátara.
2 Yajni jtaʼatikon jun barko wajum lado Fenicia, kʼetikon sok wajtikon.
3 Yajni najat kilatikonkan ja isla* bʼa Chipre, ti kaʼatikonkan patikajel bʼa lado surdaʼil jkʼabʼtikon sok wajtikon bʼa lado Siria. Ti kʼotikon tekʼan bʼa Tiro, pes yujni ja barko ti ekʼ yakan tiw ja skarga.
4 Ja tiwi jleʼatikon ja nebʼumanik sok jtaʼatikon, sok ti kantikon juke kʼakʼu ja bʼa lugar jaw. Pe yuja yip ja Dyosi* ja yeʼnleʼi wanexta yaljel yabʼ ja Pablo mokni tʼun waj sbʼat ja Jerusalén.
5 Yajni ekʼ ja kʼakʼujik jaw, jnochotikonyi ja jbiajetikoni. Yibʼanal ja yeʼnleʼi, kontodo ixuke sok yal untik, waj smojtayotikone man eltikon ja bʼa chonabʼi. Anto tixa ochtikon mekʼan ja bʼa stiʼ mari, katikonyi orasyon
6 sok jkʼumanetikonkani. Ja keʼntikoni kʼetikon ja bʼa barko sok jaxa yeʼnleʼi kumxiye bʼa snaje.
7 Tixa eltikon ja bʼa Tiro sok kʼotikon man Tolemaida. Ja tiwi jkʼumantikone ja hermanoʼiki sok kantikonsoke jun kʼakʼu.
8 Jaxa bʼa pilan kʼakʼu tixa eltikona sok ti kʼotikon bʼa Cesarea. Ti wajtikon bʼa snaj ja choluman Felipe, bʼa yeʼnani june ja bʼa juke winikeʼi, sok ti kantikonsoka.
9 Ja winik it ayiʼoj chane soltera yakʼixuk bʼa kʼotele alumanik.
10 Ayxani jitsan kʼakʼu teytikon ja tiw yajni kojan ja bʼa Judea jun aluman sbʼiʼil Ágabo.
11 Jak ja bʼaytikoni, syama ja spaja ja Pablo, smocho ja yok soka skʼabʼi, sok yala: «Jaʼ it ja jas wa xyala ja yip ja Dyosi:* ‹Ja judíoʼiki jach oj smoch-e ja swinkil ja pajaʼal it ja bʼa Jerusalén sok oj yaʼe bʼa skʼabʼ ja matik mi judíoʼuki›».
12 Yajni kabʼtikon ja it, ja keʼntikon sok ja matik teye tiwi och jpatikonyi skʼujol mok wajkʼe ja bʼa Jerusalén.
13 Anto ja Pablo sjakʼa: «¿Jas yuj wanex okʼeli sok wanex slejel modo bʼa oj el jgana?* Wani xbʼobʼa kʼuʼukex lek bʼa mi kechan chapanukon bʼa oj mochjukon, cha chapanoni bʼa oj chamkon ja bʼa Jerusalén yuja sbʼiʼil ja Kajwaltik Jesús».
14 Yuja mi kʼokxikujtikoni, tixa kaktaytikonkana* sok kalatikon: «Akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Jyoba».*
15 Yajni ekʼ ja kʼakʼujik it, jchapa jbʼajtikon sok jtulutikonyi ja jbiajetikon bʼa wajel bʼa Jerusalén.
16 Jujuntik ja nebʼumanik bʼa Cesarea wajye jmoktikon bʼa oj yiʼotikon bʼa snaj june ja bʼajtan nebʼumaniki, ja Mnasón bʼa Chipre, pes yujni ti oj jijlukotikon tiw ajyi.
17 Yajni kʼotikon ja bʼa Jerusalén, ja hermanoʼiki gustoxta skʼulanotikone resibir.
18 Yajni el ja pilan kʼakʼu, ja Pablo waj jmoktikon bʼa yiljel ja Santiago. Tini ay yibʼanale ja ansyanoʼiki.
19 Ja Pablo yayile dyos sok och xchol yabʼye yibʼanal ja jastik skʼulunej ja Dyos sbʼaja matik mi judíoʼuk yuja yaʼtel bʼa xcholjeli.
20 Yani yabʼye ja it, och stoy-e ja Dyosi, pe tixa yalawe yabʼa: «Kala hermano, wani xa naʼa ay jitsan mil kʼuʼumanik* ja bʼa judíoʼiki sok yibʼanale jelni skisawe ja Leyi.
21 Pe ja yeʼnleʼi yabʼye yabʼalil ke yibʼanale ja judíoʼik bʼa teyesok ja matik mi judíoʼuki wana sjejelyi bʼa ayaʼekan ja Ley bʼa Moisés yaljel yabʼye mok yaweyi senya ja swinkil ja yuntikileʼi sok mok snoch-e ja kostumbreʼik kujlajeli.
22 Anto, ¿jas oj jkʼuluktik? Ja yeʼnleʼi ojni yabʼye ke julela.
23 Ja yujil, kʼulan ja jas oj kaltikona wabʼi. Ay kiʼojtikon chane winike bʼa wane yajel kʼotuk ja jas skʼapunejeyi ja Dyosi.
24 Iʼaje oche, sakʼa bʼaj soka yeʼnle jastalni wa xyala ja Ley bʼa Moisés sok tupu weʼn ja sgastoʼeʼi, bʼa jachuk oj bʼobʼ sjoxe ja yolomeʼi.* Jachuk yibʼanal ja kristyano oj snaʼe mini meranuk ja kʼumal elel bʼa weʼni, pes stojolni ja jas wana skʼulajeli sok cha wanani skʼuʼajel ja Leyi.
25 Jaxa matik kʼuʼumanik* bʼa mi judíoʼuke, jekunejtikonyile jach tsʼijbʼunubʼal ja jas jchapatikoni bʼa oj stalna sbʼaje soka jastik kʼapubʼalyi ja kʼulubʼal dyosiki, cha jachni soka chikʼi, soka chanteʼik bʼa tsʼotubʼal ja snukʼi* sok ja koʼel mulal sok ixuk winik».*
26 Yajni el ja kʼakʼuji, ja Pablo yiʼaj-el ja winike it sok sakʼa sbʼaj soka yeʼnle jastalni wa xyala ja Ley bʼa Moisés. Tsaʼan tixa och ja bʼa templo bʼa yaljel jas ora oj tsʼikwuk ja kʼakʼujik bʼa sakʼjel sbʼaje sok jas ora oj axuk ja majtanal bʼa jujune ja yeʼnleʼi.
27 Yajni ojxta tsʼikwuk ja juke kʼakʼu, ja judíoʼik bʼa Asia ti yilawe bʼa templo sok kʼe snike jun kʼumal soka nole kristyano. Ja yuj syamawe
28 sok wane awanel: «¡Winike bʼa Israel, koltayotikon! Yeʼn ja winik it ja maʼ wa sjeʼayi bʼa tuktukil lugar yibʼanal ja kristyano jastik junuk bʼa kontra ay soka jchonabʼtiki, ja jLeytiki sok ja lugar it. Mi kechanuk ja jaw, asta yata och griegoʼik ja bʼa templo sok yaʼunej kuxbʼuk ja lugar it jel saki».
29 Jachni wa xyalawe yujni ja bʼajtanto yilawe ja Pablo teysok bʼa chonabʼ ja Trófimo bʼa Éfeso sok spensaraʼane ke ja Pablo yiʼaj och bʼa templo.
30 Yibʼanal ja chonabʼi och woʼoljuke. Ajnelxta julye ja kristyano, syamawe ja Pablo sok kichan yawe eluk ja bʼa templo. Sok wegoxta slutu sbʼaj ja puerta.
31 Yajni wane slejel modo oj smil-e, waj yaweyi rason ja komandante bʼa kʼole soldadoʼik ke yibʼanal ja Jerusalén kʼeʼele kʼumal.
32 Jaxa yeʼn wegoxta stsomo ja soldadoʼiki sok ja olomalik bʼa soldadoʼiki sok ajnelxta koʼye koʼ ja bʼayeʼi. Yajni ja kristyano yila ja komandante sok ja soldadoʼiki, tixa yaʼawekan smakʼjel ja Pablo.
33 Jaxa komandante bʼa soldadoʼiki ti mojxiʼa, syama sok yaʼa mandar a-smochesok chabʼ kadena. Tixa sjobʼoyi machunkiluka sok jasun skʼulunej.
34 Pe jujuntik ja bʼa nole kristyano wane awanel sok tuktukil ja jas wa xyalaweʼi. Yuja wanexta woʼoljuki, mini xbʼobʼ snaʼ ja jas meran ekʼeli, ja yuj yaʼa mandar ayiʼe och ja Pablo bʼa skuartel ja soldadoʼiki.
35 Pe yajni ja Pablo kʼot ja bʼay ja eskalera, ja soldadoʼiki tʼilani skuchuwe yujni ja nole kristyano wa skʼanawe oj syajbʼese,
36 yujni nochan wajume sok wane awanel: «¡Milawik-el!».
37 Yajni ojxta yawe ochuk ja bʼa skuartel ja soldadoʼiki, ja Pablo yala yabʼ ja komandante bʼa soldadoʼiki: «¿Oj maʼ bʼobʼ kʼumanukon?». Ja yeʼn yala: «¿Wala kʼumani griego?
38 ¿Mi maʼ weʼnuk ja egipcio ja it ayxa tʼun kʼakʼu snika jun kontraʼanel soka gobyerno sok yiʼaj bʼa desierto 4,000 milwanumik?».
39 Ja Pablo sjakʼayi: «Ja smeranili judíoʼon, swinkilon Tarso, jun chonabʼ jel skoʼelal ja bʼa Cilicia. Ja yuj wa xpata akʼujol bʼa oja waki permiso oj kʼumuk ja chonabʼi».
40 Yajni ajiyi permiso, ja Pablo, bʼa ti tekʼan ekʼ bʼa eskalera, sjeʼayi senya ja chonabʼ soka skʼabʼi. Yajni xchʼabʼabʼixta wajye, tixa yala yabʼye bʼa hebreo:
Notaʼik
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
^ Ma «espíritu santo». Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
^ Ma «skʼumbʼesel ja jkʼujoli».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «chʼajbʼajitikon».
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Ma «kreyenteʼik».
^ Wa xkʼan alxuk, bʼa yajel kʼotuk ja jas kʼapubʼalyi ja Dyosi.
^ Ma «kreyenteʼik».
^ Ma «bʼa wa xmilji sok mi x-aji eluk ja xchikʼeli».
^ Ja bʼa griego, pornéia. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
