Lucas 13:1-35
-
Ja oj sutxuka kʼujolex ma oj chʼayuka najelex (1-5)
-
Ja slajelal sbʼaja steʼil higo mey sati (6-9)
-
Wa x-aji tojbʼuk bʼa sábado jun ixuk kʼochan ay (10-17)
-
Ja slajelalik sbʼaja sbʼakʼ mostasa sok ja levadura (18-21)
-
Kongana skʼulajel puersa bʼa ochel ja bʼa chʼin puerta (22-30)
-
Ja Herodes, «ja tan zorro jawi» (31-33)
-
Ja Jesús wa snaʼayi syajulal ja Jerusalén (34, 35)
13 Ja bʼa ekʼele jaw, jujuntik ja matik teye tiw xcholowe yabʼ ja Jesús ja Pilato smila ja galileoʼik wane yajel majtanaliki.
2 Jaxa yeʼn sjakʼayile: «¿Wan maʼ xa walawex ke chamye ja galileoʼik jaw yuj ay mas smule ja yeʼnle ke yuj yibʼanale ja tuk galileoʼiki?
3 Ja keʼn wa xkalawabʼyex ke miyuk. Awibʼanalex oj chʼayuka najelex jastal yeʼnle ta mi sutxi akʼujolexi.
4 Ma ja 18 matik chamye yajni mokʼ sbʼaje ja chaʼanil naʼits bʼa Siloam, ¿wan maʼ xa walawex ke ay mas smule ja yeʼnle ke yuj yibʼanal ja tuk swinkil ja Jerusalén?
5 Ja keʼn wa xkalawabʼyex ke miyuk. Awibʼanalex oj chʼayuka najelex jastal yeʼnle ta mi sutxi akʼujolexi».
6 Anto yala yabʼye ja slajelal it: «Jun winik bʼa ay stsʼununej jun steʼil higo ja bʼa yalajil uva waj yil ta ay sat, pe mini jas staʼa.
7 Tixa yala yabʼ ja winik maʼ wa stalnay ja yalajil uva: ‹Kʼela, ayxa oxe jabʼil wa xjak jleʼ sat ja bʼa steʼil higo it, pe mini jas jtaʼunej. ¡Xutʼuxa ele! ¿Jas xchol lom wan smakjel luʼum?›.
8 Jaxa yeʼn sjakʼayi: ‹Kajwal, aʼakan jun jabʼil smoj, oj jbʼoy ja slujmil bʼa yibʼeli sok oj ka ochyi skʼoy chante.
9 Ta soka jawi yaʼa sat, lekniʼa; pe ta miyuk, tixa xutʼxi ela›».
10 Jun sabadoʼil, ja yeʼn ti wan sjejel bʼa jun naʼits wa stsomo sbʼaje.
11 Jaxa tiw tey jun ixuk bʼa ayxa 18 jabʼil akʼubʼal maloʼaxuk yuj jun pukuj.* Jelxa kʼochan* ay sok mixani xbʼobʼ xijpuk sbʼaj.
12 Yajni yila, ja Jesús waj staʼ ja ixuki sok yala yabʼi: «Kanan libre soka wa chameli».
13 Tixa yaʼa kajan ja skʼabʼi, sok wegoxta xijpun sbʼaj. Jaxa ixuki kʼe stoy ja Dyosi.
14 Pe ja olomal ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje jel tajki yuja Jesús stojbʼes bʼa skʼakʼujil sábado, ja yuj ti yala yabʼ ja nole kristyano: «Ay wake kʼakʼu bʼa tʼilan oj aʼtijananik; ja yuj ti la jakyex bʼa kʼakʼujik jaw bʼa oj ajuk tojbʼanik, sok mi bʼa skʼakʼujiluk sábado».
15 Jaxa Jesusi* sjakʼayile: «Ja weʼnlex bʼa chabʼ kara ayex, ¿yuj maʼ mini june bʼa weʼnlex waxa tukuwex jawa toroʼex ma jawa burroʼex bʼa skʼakʼujil sábado sok waxa wiʼajex och bʼa oj yuʼe jaʼ?
16 Anto, ja ixuk it ja maʼ yintil ja Abrahán sok ja maʼ ayxa 18 jabʼil wan ajel yiʼ wokol yuja Satanás, ¿mi maʼ sbʼejukni oj axuk el libre ja bʼa wokol it ama skʼakʼujiluk sábado?».
17 Yajni yala ja jastik it, jel kʼixwiye yibʼanal ja skontraʼiki; pe yibʼanal ja nole kristyano jelni gustoʼaxiye yuja jastik jel tsamal skʼulani.
18 Sok ti cha yala yabʼyeʼa: «¿Jas oj katik slaj ja sGobyerno ja Dyosi, sok jas oj ka slaje?
19 Jach jastal jun sbʼakʼ mostasa bʼa yiʼaj jun winik sok stsʼunu bʼa smaka. Ja it kʼiʼi sok pax jastal jun teʼ, jaxa yal chaniki skʼulan soje ja bʼa yal skʼabʼiki».
20 Cha yala yabʼye: «¿Jas oj ka slaj ja sGobyerno ja Dyosi?
21 Jach jastal ja levadura bʼa yiʼaj jun ixuk sok tixa sokosok oxe niwak medida* arina masan pojxi* ja arina».
22 Yajni wajum bʼa Jerusalén, ja yeʼn ekʼ bʼa chonabʼik sok bʼa komonik bʼa sjejelyi ja kristyano jumasaʼ.
23 Anto tixa jobʼjiyi yuj jun winik: «Kajwal, ¿jel maʼ tʼusan ja matik oj staʼ sakʼanileʼi?». Jaxa yeʼn yala yabʼye:
24 «Kongana kʼulanik puersa bʼa oj ochanik ja bʼa chʼin puerta, yujni wa xkalawabʼyex jel jitsan ja matik oj sleʼe modo oj ochukeʼi pe mini oj bʼobʼyujile.
25 Yajni ja swinkil ja naʼitsi xkʼe slut sok yabe ja puerta, ja weʼnlexi ti oj kananik tekʼan skʼojtsijel ja puerta bʼa juera sok oja wal-ex: ‹¡Kajwal, jamakitikon!›. Pe ja yeʼn oj sjakʼawilex: ‹Mini xnaʼa bʼa jakelexa›.
26 Anto oj kʼe awal-ex: ‹Waʼtikon sok kuʼajtikon bʼa stiʼ asat, sok ajeʼakitikon ja bʼa niwak jbʼejtikoni›.
27 Pe ja yeʼn oj yalawabʼyex: ‹Mini xnaʼa bʼa jakelexa. ¡Jitsanik ja bʼa jtsʼeʼeli, awibʼanalex ja weʼnlex matik waxa kʼulanex ja bʼa mi tojuki!›.
28 Yajni xa wilawex teye bʼa sGobyerno ja Dyos ja Abrahán, ja Isaac, ja Jacob sok yibʼanal ja alumanik pe ja weʼnlexi ajita elanik bʼa juera, tini oj okʼanik tiw sok ti oj jetsʼetsʼuk jawa wejexi.
29 Chomajkil, oj jakuke kristyanoʼik ja bʼa este* sok ja bʼa oeste,* bʼa norte* sok bʼa sur,* sok ti oj kulanuke* ja bʼa mesa bʼa sGobyerno ja Dyosi.
30 Maklayik ja it: ay jujuntik matik tsaʼane oj ekʼuke bʼajtan, sok ay jujuntik matik bʼajtane oj kanuke tsaʼan».
31 Ja bʼa mero jutsʼin jaw, jakye jujuntik fariseo sok yalawe yabʼi: «Elan ja ili sok kaʼaxa, yujni wa skʼana oj smila ja Herodesi».
32 Jaxa yeʼn sjakʼayile: «Kaʼaxik sok alawikyabʼ ja tan zorro* jawi: ‹Kʼela, ja yan sok ja jecheli oj ka eluk ja pukujiki sok oj jtojbʼes ja kristyano jumasaʼ, sok ojni chʼakon bʼa yoxil kʼakʼu›.
33 Pe tʼilani oj jnochyi ja yani, ja jecheli sok ja chabʼeji, yujni mi xbʼobʼ* miljuk jun aluman ta mi teyuk bʼa Jerusalén.
34 Jerusalén, Jerusalén, bʼa waxa mila ja alumaniki sok waxa chʼojo ton ja matik wa xjekji awiʼi..., ¡mi naʼ janekʼ ekʼele jleʼa modo stsomjel jawa wuntikil jastalni jun gayina wa stsomo bʼa yibʼ swechʼ ja yali! Pe ja weʼnlexi mini akʼanawex.
35 ¡Kʼelawik! Ojni jipjukan ja naʼits awiʼojexi sok weʼn oja wiʼexkani. Wani xkalawabʼyex: mixato oja wilonex masan xa walawex: ‹¡Lekxtayuj ja maʼ jakum bʼa sbʼiʼil ja Jyoba!›».*
Notaʼik
^ Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
^ Ma «kotan».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «Ajwalal».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «medidaʼik bʼa sea». Jun sea ayiʼoj 7 litro sok 330 mililitro.
^ Ma «sitsʼ».
^ Kʼela ja nota bʼa Mateo 8:11.
^ Kʼela ja nota bʼa Mateo 8:11.
^ Yajni jun kristyano ti wan kʼelwanel ja bʼa lado wa x-elkʼen ja kʼaʼuji, ja norte ti wa xkan bʼa surdaʼil skʼabʼ.
^ Kʼela ja nota bʼa Mateo 12:42.
^ Ma «oj tsʼelanuke».
^ Ja it jun tikʼe chante oj slajtik ja weti.
^ Ma «mi sbʼejuk oj miljuk».
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
