Lucas 9:1-62
-
Ja 12 jekabʼanumik wa x-ajiyile tojelalik bʼa xcholjel (1-6)
-
Ja Herodes mi snaʼa jas oj skʼul soka Jesús (7-9)
-
Ja Jesús yayi swaʼel 5,000 winike (10-17)
-
Ja Pedro wa xyala ja Jesús yeʼn ja Kristo (18-20)
-
Ja Jesús wa xyala sbʼaja xchamelali (21, 22)
-
Ja jas wa xmajlaxi bʼa jun snochuman Jesús (23-27)
-
Ja Jesusi wa xtukbʼi ja splanta (28-36)
-
Wa xya tojbʼuk jun kerem ochel sbʼaj jun pukuj (37-43a)
-
Ja Jesús cha wa xyala sbʼaja xchamelali (43b-45)
-
Ja snebʼumanik wa xkʼeye kʼumal sbʼa machunkiluk ja mas niwani (46-48)
-
«Ja maʼ mi kontra ayuka mokexi akuerdoni aya mokex» (49, 50)
-
Mi aji ochuk ja Jesús bʼa jun komon samaritano (51-56)
-
Jastal kʼotel snochuman ja Jesús (57-62)
9 Anto tixa stsomo ja 12 jekabʼanumiki sok yayi ipal sok cholal bʼa yajel eluk yibʼanal ja pukujiki, sok chomajkil bʼa stojbʼesel ja matik maloʼayi.
2 Sok sjeka bʼa oj xchol-e ja sGobyerno ja Dyosi sok bʼa stojbʼesel ja matik maloʼayi.
3 Jaxa yeʼn yala yabʼye: «Mok jasa wiʼex och ja bʼa biaje, mini bordon, mini morral bʼa jastika bʼajex, mini pan sok mini takʼin;* cha moka wiʼex pilana* kʼuʼex.
4 Yajni la ochyex bʼa jun naʼits, ti la kanyex tiw man la elyex.
5 Pe ta ja kristyano bʼa jun chonabʼ mi xya ochanik, yajni la elyex ja tiwi, tsijunikan ja spolboʼil jawa wokexi bʼa jachuk oj snaʼe kʼinal».
6 Jaxa yeʼnle tixa elyeʼa sok wajye ekʼ bʼa komonik bʼa xcholjel ja lekil rasoniki sok stojbʼesel ja matik maloʼayi.
7 Jaxa Herodes,* ja mandaranum bʼa slujmalil Galilea, yabʼ yabʼalil spetsanil ja jas wan ekʼeli, sok mixa snaʼa jas oj skʼuluk. Yujni jujuntik wa xyalawe ja Juan kʼetabʼijan ja bʼa chamwiniki;
8 tuk wa xyalawe sjeʼata sbʼaj ja Elías, jaxa tuki wa xyalawe jabʼi sakʼwitajan* june ja alumanik bʼa najate.
9 Ja Herodes wa xyala: «Keʼnani kaʼa mandar oj kʼutsjukyi ja yolom ja Juani. Ja yuj, ¿machunkiluk ja it maʼ wa xkabʼ yabʼalil wan skʼulajel yibʼanal ja jastik it?». Ja yuj wa sleʼa modo oj yile.
10 Yajni kumxiye ja jekabʼanumiki, xcholowe yabʼ ja Jesús yibʼanal ja jas skʼulunejeʼi. Anto tixa yiʼaj ja sjekabʼanumik bʼa oj ajyuk stuchʼile sok ti stojowe bʼa jun chonabʼ sbʼiʼil Betsaida.
11 Pe yabʼye ja nole kristyano sok snochowe. Ja yeʼn tsamalxta skʼulan resibir sok kʼe yalyabʼ ja kristyano sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, sok ya tojbʼuk ja matik maloʼayi.
12 Yuja waj ja kʼakʼuji, ti mojxiyejan ja 12 jekabʼanumiki sok yalawe yabʼi: «Jekaxa ja kristyano oj wajuke bʼa komonik sok ja bʼa rancho jumasaʼ mojan ayi bʼa oj sleʼe bʼa oj kanukeʼa sok jas oj yabʼye, yujni jel najat ay ja lugar bʼaytiki».
13 Pe ja yeʼn yala yabʼye: «Awikyi swaʼel weʼnlex». Jaxa yeʼnleʼi sjakʼaweyi: «Kechan kiʼojtikon joʼe pan sok chabʼ chay; anto, ¿keʼn oj waj jmantikon waʼelal bʼa yibʼanal ja kristyano it?».
14 Yujni ja tiw aye junuk 5,000 winike. Pe ja yeʼn yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Alawik yabʼye akulanuke junuk 50 kristyano bʼa kada tsomeʼik».
15 Sok jachni skʼulane: yala yabʼye akulanuke yibʼanale.
16 Anto tixa yiʼaj ja joʼe panik sok ja chabʼ chayi, ti skʼela ja satkʼinali sok skʼulan jun orasyon.* Tixa xetʼaʼa sok kʼe yayi ja snebʼumanik bʼa oj spil-eyi ja nole kristyano.
17 Ja yuj spetsanile chʼak waʼuke sok bʼutʼel lek kanye. Tixa stsomowekan 12 moʼoch ja pedasoʼik kan sobra.
18 Tsaʼan, yajni stuchʼil wan yajelyi orasyon ja Jesusi, tixa jakye ja snebʼumaniki, jaxa yeʼn sjobʼoyile: «¿Machunkilukon wa xyalawe ja kristyano jumasaʼ?».
19 Jaxa yeʼnleʼi sjakʼaweyi: «Weʼnbʼi ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano. Pe ja tuki wa xyalawe weʼnbʼi ja Elías. Jaxa tuki wa xyalawe jabʼi sakʼwitajan* june ja alumanik bʼa najate».
20 Jaxa yeʼn yala yabʼye: «Jaxa weʼnlexi, ¿machunkilukon waxa walawex?». Jaxa Pedro sjakʼayi: «Weʼnani ja Kristo, ja Maʼ tsaʼubʼal yuja Dyosi».
21 Anto tixa skomo lek ja yeʼnleʼi bʼa mok maʼ yal-e yabʼi,
22 sok cha yala: «Ja Yunin ja Winiki* tʼilani oj yiʼ jitsan wokol sok oj ijnajuk yuja ansyanoʼik, yuja olomalik sacerdote sok yuja jeʼumanik bʼa ley; cha tʼilani oj miljuk sok oj sakʼwuk* ja bʼa yoxil kʼakʼu».
23 Sok tixa yala yabʼye spetsanile: «Ta ay maʼ wa skʼana oj snochon, mokxa ajyuk sakʼan bʼa yeʼna, kʼakʼu kʼakʼu ayiʼ ja sposte bʼa yijel wokoli* sok a-snochon.
24 Yujni ja maʼ wa skʼana skoltajel ja sakʼanili ojni xchʼaye, pe ja maʼ wa xchʼaya ja sakʼanil yuj keʼna ojni cha sakʼwuk.
25 Ja smeranili, ¿jas yaʼtelyuj june skʼulajel ganar yibʼanal ja luʼumkʼinali ta yeʼnta wa xchʼaya sbʼaj ma yeʼnta wa sjomo sbʼaj?
26 Sok ta ay maʼ wa xkʼixwi yuj keʼna sok ja bʼa jas wa xkalaʼi, ja Yunin ja Winiki ojni cha kʼixwukyuj ja kristyano jaw ja yajni xjak soka yipi,* ja yip ja sTati sok ja bʼa anjelik tsaʼubʼaleʼi.
27 Pe wa xkalawabʼyex meran lek: jujuntik ja matik tey il, bʼajtantoyuj oj chamuke, oj yil-e ja sGobyerno ja Dyosi».
28 Jachni ekʼa. Junuk waxake kʼakʼu tsaʼan yajni yala ja yaljelik it, tixa yiʼaj ja Pedro, ja Juan sok ja Santiago, sok tixa kʼe bʼa wits bʼa yajelyi orasyon.
29 Sok yajni wan yajelyi orasyon, tukbʼi ja splanta ja sniʼ sati sok jaxa skʼuʼi sakalanixta waji sok xlijpixta.
30 Sok ¡kʼelawik!, ti sjeʼa sbʼaje chabʼ winike wane loʼil soka Jesús: jani ja Moisés sok ja Elías.
31 Wane lijpel sjeʼa sbʼaje sok kʼe yal sbʼaje ja jastal oj wajuk ja Jesusi, sok ja it tini oj ekʼuk bʼa Jerusalén.
32 Jaxa Pedro sok ja matik teysoki ochkan swayele; pe yajni ekʼta lek ja swayeleʼi, yilawe ja slijpelal ja yeʼn sok ja chabʼ winike tekʼane ekʼ bʼa stsʼeʼeli.
33 Sok yajni ja chabʼ winike it wanexa yajelkan ja Jesús, ja Pedro yala yabʼi: «Maestro, ¡jelni lek ja teytikon il! Oj jkʼuluktikon oxe lejchupat: june bʼa weʼna, june bʼa Moisés sok june bʼa Elías». Ja yeʼn mini xyaʼa sbʼaj kuenta ja jas wan yaljeli.
34 Pe yajni wanto yaljel ja jastik it, tixa jak jun ason sok kʼe musjukeyuj. Yajni musjiyeyuj ja asoni, och xiwele.
35 Anto tixa el jun kʼumal ja bʼa asoni sok yala: «Jaʼ it ja Kunini, ja maʼ tsaʼubʼali. Maklayik».
36 Yajni abʼxi ja kʼumali, stuchʼilxa kan ja Jesusi. Ja yeʼnleʼi kanye chʼabʼan sok ja bʼa kʼakʼujik jaw mini tʼun maʼ yalawe yabʼ ja jas yilaweʼi.
37 Yajni el ja kʼakʼuji sok koyekon ja bʼa witsi, jak tajukyuj jun niwan nole kristyano.
38 Anto ti awani jun winik ja bʼa yoj nole kristyano: «¡Maestro, wa xpatawi akʼujol bʼa oja kʼelki ja jkeremi! Kechan yeʼn único jkerem.
39 Kʼelawil, wa xjak ixtalajukyuj jun pukuj,* jaxa yeʼn junta chʼaykʼujol wa xkʼe awanuk. Wa x-aji bʼitbʼunuk yuja pukuji sok wa x-aji elyi spuʼuxil stiʼ. Sok yajni wokol wa x-ajikani, ixta wa x-iljikani.
40 Jpatayi skʼujole jawa nebʼumanik bʼa oj yawe eluk, pe mini bʼobʼyujile».
41 Jaxa Jesús sjakʼa: «¡Kesa lame kristyano it bʼa jel maloʼe sok mey yiʼoje skʼuʼajel! ¿Janekʼto tyempo mas oj ajyukona mokex sok oj tekʼex? Iʼajan il jawa keremi».
42 Sok yajni wanto mojxeljan ja keremi, ja pukuji* sjipa bʼa luʼum sok jel tsats juntiro ya bʼitbʼunuk. Pe ja Jesús yayi mandar ja pukuji, ya tojbʼuk ja keremi sok ya kumxukyi ja stati.
43 Spetsanile jel ochkan juntiro spensare yuja sniwanil ja yip ja Dyosi.
Yajni jelto ochel spensare bʼa yibʼanal ja jastik wa skʼulani, ja yeʼn yala yabʼ ja snebʼumaniki:
44 «Maklayik lek ja yaljelik it sok ajuluka kʼujolex, yujni ja Yunin ja Winiki oj ajuk bʼa skʼabʼ ja winike».*
45 Pe ja yeʼnleʼi mi yabʼye stojol ja jas wan yaljeli. Ja smeranili, nakʼjiyile ja it bʼa mi oj yabʼye stojol. Sok wani xiwye oj sjobʼeyi jas wa stojolan ja yaljelik jaw.
46 Anto ja yeʼnleʼi kʼeye jun kʼumal sbʼa machunkiluk ja mas niwani.
47 Ja Jesús, bʼa wani snaʼa ja jas wan kʼumanel skʼujoleʼi, yiʼaj jun yal kerem, ti yaʼa bʼa stsʼeʼel
48 sok yala yabʼye: «Ja maʼ wa skʼulan resibir ja yal kerem it yuj keʼna wani xcha skʼulanon resibir ja keʼni; jaxa maʼ wa skʼulanon resibir ja keʼni cha wani skʼulan resibir ja Maʼ sjekawoni. Yujni ja maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaj bʼa awibʼanalex ja weʼnlexi yeʼnani ja maʼ niwani».
49 Yajni yabʼ ja it ja Juani, ti yala yabʼa: «Maestro, kilatikon ay maʼ wa xya el pukuj yajel makunuk jawa bʼiʼili; pe yuja mi teyuk ekʼ jmoktiki, jleʼatikon modo skomjel».
50 Pe ja Jesús sjakʼayi: «Moka leʼex modo skomjel, yujni ja maʼ mi kontra ayuka mokexi akuerdoni aya mokex».
51 Yajni mojxi* ja skʼakʼujil bʼa ojxa ijukʼe, puestoni lek ajyi bʼa oj wajuk bʼa Jerusalén.
52 Ja yuj sjekaxa bʼajtan jujuntik snebʼumanik. Jaxa yeʼnle wajye sok ochye bʼa jun komon samaritano bʼa ojxa xchapeyi bʼa oj kanuka.
53 Pe ja tiwi mi aji ochuk, yujni ja yeʼn puesto ay oj wajuk bʼa Jerusalén.
54 Yajni ja nebʼuman Santiago soka Juan yilawe ja it, yalawe yabʼi: «Kajwal, ¿wan maʼ xa kʼana oj jkʼantikon akojan kʼakʼ ja bʼa satkʼinali sok a-xchʼay snajele?».
55 Pe ja yeʼn sutu sbʼaj sok stojo ja yeʼnleʼi.
56 Ja yuj tixa wajye bʼa pilan komon.
57 Pe yajni wajume bʼa bʼeji, ay maʼ aljiyabʼyuj: «Ojni jnoch-a chikan bʼa wala waja».
58 Pe ja Jesusi sjakʼayi: «Ja zorroʼiki* ay skʼeʼene jaxa yal chaniki ay soje, pe ja Yunin ja Winiki mini ayiʼoj bʼa oj ya bʼaʼan ja yolomi».
59 Sok tixa cha yalyabʼ pilan: «Laʼ, nochowon». Ja winiki yala yabʼi: «Kajwal, aki permiso bʼa oj waj jmukan bʼajtan ja jtati».
60 Pe ja yeʼn sjakʼayi: «Aʼakan ja chamwinik jumasaʼ a-smuk ja matik chamelyujileʼi. Pe ja weʼn, kaʼax sok cholo chikan bʼaʼa ja sGobyerno ja Dyosi».
61 Cha ajyi june maʼ aljiyabʼyuj: «Kajwal, ojni jnocha, pe aki permiso oj waj jkʼumkan bʼajtan ja matik teye bʼa jnaji».
62 Jaxa Jesús sjakʼayi: «Ja maʼ syamunejxa ja arado* sok wa skʼela ja jastik kanta bʼa spatiki mini xmakuni ja bʼa sGobyerno ja Dyosi».
Notaʼik
^ Jach kanel ja bʼa griego: «plata».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «chabʼa».
^ Wa xkʼan alxuk, ja Herodes Antipas. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Jach kanel ja bʼa griego: «kʼetajan».
^ Ma «skʼana akoʼ slekilal».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «kʼetajan».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «oj kʼeʼuk».
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Poste bʼa yijel wokol.
^ Ma «slijpelali».
^ Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
^ Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
^ Ma «oj chʼaykʼujolajuk yuja winike».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «tsʼikwi».
^ Ja it jun tikʼe chante oj slajtik ja weti.
^ Ma «enperial».
