Marcos 12:1-44
-
Ja sjejel sbʼaja aʼtijumik wa xmilwaniye (1-12)
-
Ja Dyos sok ja Cesari (13-17)
-
Ja sjobʼjel sbʼaja sakʼwelali (18-27)
-
Ja chabʼ mandar mas tʼilani (28-34)
-
¿Yeʼn maʼ ja David ja stat ja Kristo? (35-37a)
-
Ja stalnajel jbʼajtik soka jeʼumanik bʼa leyi (37b-40)
-
Ja chabʼ yal sat takʼin bʼa biuda pobre (41-44)
12 Anto tixa kʼe yalyabʼ ja yeʼnle yajel makunuk slajelalik. Ja yeʼn yala yabʼye: «Jun winik skʼulan jun yalajil uva sok smaka yibʼanal. Chomajkil, sjokʼo jun sposoʼil bʼa sbʼuyjel uva sok ya kʼe jun chaʼanil naʼits.* Tixa yakanyi renta jujuntik aʼtijumik bʼa uva jaxa yeʼn waj bʼa jun najtil lugar.
2 Yajni kʼot ja styempoʼil bʼa stuljel ja uva, ja yeʼn sjekayi ja aʼtijumik jun moso bʼa oj ajukyi ja sparte bʼa sat ja uva.
3 Pe ja yeʼnleʼi syamawe, smakʼawe sok telan skʼabʼ yawe kumxuk.
4 Jaxa ajwalali cha sjekayile pilan mosoʼal, jaxa yeʼnle smakʼawe bʼa yolom sok jel yawe yiʼ kʼixwel.
5 Tixa cha sjeka pilan, sok smilawe. Sok cha sjekato mas; jujuntik smakʼawe jaxa tuki smilawe.
6 Pe aytoni maʼ wa xkanyuj: jun skerem jel skʼana. Ja yuj tixa sjeka ja yeʼn, yujni wa xyala: ‹Ojni skis-e ja jkeremi›.
7 Pe ja aʼtijumiki yala sbʼaje: ‹Yeʼn ja maʼ oj yikan ja dote. Wajtikik, la jmiltikik; jachuk keʼnxa oj kitikan ja dote›.
8 Jaxa yeʼnleʼi syamawe, smilawe sok yawe eluk ja bʼa yalajil uva.
9 ¿Jasa oj skʼuluk ja swinkil ja yalajil uva? Oj jakuk, oj smil ja aʼtijumiki sok pilanxa ja matik oj yayi ja yalajil uva.
10 ¿Yuj maʼ mi bʼa akʼumanex ja yaljel it ja bʼa Yabʼal Dyos: ‹Ja ton mi skisawe ja kʼulumaniki, jani kʼotel ja mero ton bʼa xchikin ja yolom naʼitsi›?*
11 ¿Yuj maʼ mi bʼa akʼumanex: ‹Ja it tini jakel bʼa Jyoba* sok jelni tsamal xkilatik›?».
12 Jaxa yeʼnle skʼanawe oj syam-e ja Jesús yujni yaʼa sbʼaje kuenta wan ajel xchikinuke soka slajelal yaʼa, pe wani xiwyeyuj ja kristyano jumasaʼ. Ja yuj tixa yaʼawekana sok wajye.
13 Anto ja yeʼnle sjekawe jujuntik fariseoʼik sok jujuntik snochumanik ja Herodes bʼa oj yawe el stiʼ jun jasunuk mi lekuk ja Jesús.
14 Yajni kʼotye, tixa yalawe yabʼa: «Maestro, wa xnaʼatikon tolabida waxa wala ja smeranili sok mixa leʼa maʼ lek oj yila, yujni mi jaʼ wa xwaja sat ja splanta ja kristyano, pes wani xa jeʼa ja sbʼej ja Dyos jastalni ja smeranili. ¿Sbʼej maʼ yajelyi koperasyon* ja Cesari, ma miyuk?
15 ¿Tʼilan maʼ oj tupxuk, ma miyuk?». Pe yajni snaʼa kʼinal bʼa chabʼ kara aye, tixa sjakʼayileʼa: «¿Jas yuj waxa kʼulanonex probari? Iʼajikjanki jun denario* bʼa oj kile».
16 Ja yuj ti yiʼajejanyi june sok tixa sjobʼoyile: «¿Maʼ sretrato ja tey il sok maʼ sbʼiʼil tsʼijbʼunubʼal ja ili?». Ti sjakʼaweyiʼa: «Jani bʼa Cesari».
17 Anto tixa yala ja Jesús: «Awikyi ja César ja jas sbʼaj ja Cesari, pe awikyi ja Dyos ja jas sbʼaj ja Dyosi». Jaxa yeʼnleʼi jelni cham yabʼye.
18 Anto tixa jakye ja saduceoʼiki,* ja matik wa xyalawe mey sakʼwelali, sok sjobʼoweyi:
19 «Maestro, ja Moisés stsʼijbʼankankitik ta jun winik xcham ja yermano sok mi kan yuntikil soka xcheʼumi, ja winik it tʼilani oj nupanuk soka biuda bʼa oj ya ajyuk yintil ja yermano chami.
20 Pes ajyi jukwane yermano sbʼaje. Ja bʼajtani nupani, pe chami sok mi ajyi yintil.
21 Jaxa xchabʼili nupanisok ja biuda, pe cha chami sok mi yaʼakan yintil; cha jach ekʼ soka yoxili.
22 Mini june ja bʼa sjukili yaʼakan yintil. Yajni chʼak chamukeʼi, chomajkil cham ja ixuki.
23 Ja bʼa sakʼwelali, ¿machunkiluk ja bʼa yeʼnle oj yikan ja ixuki? Yujni sjukwanile nupaniyesok».
24 Jaxa Jesús sjakʼayile: «¿Mi maʼ jaʼukyuj ja rason it yuja mi stojoluk ayexi, bʼa mini xa naʼawex sbʼaj ja Yabʼal ja Dyosi sok mini ja yipi?
25 Pes yajni oj kʼeʼuke ja bʼa chamwiniki, ja winike mi oj nupanuke sok mini ja ixuke, jachxa oj kʼotuke jastal ja anjelik bʼa satkʼinali.
26 Pe sbʼaja sakʼwelal* ja chamwiniki, ¿mi maʼ akʼumanex ja bʼa slibro ja Moisés, ja bʼa loʼil sbʼaja ibʼe putsan kʼiʼixi, bʼa alji yabʼ yuja Dyosi: ‹Keʼnon ja sDyos ja Abrahán, ja sDyos ja Isaac sok ja sDyos ja Jacob›?
27 Ja yeʼn mi sDyosuk chamwinik, jani sDyos ja matik sakʼaneʼi. Ja weʼnlexi mini tʼun stojoluk ayex».
28 June ja maʼ kʼot ja bʼa jeʼumanik bʼa leyi yabʼ ja kʼumali. Yajni yila jel lek jakʼjiyile yuja Jesusi, tixa sjobʼoyiʼa: «¿Bʼay ja sbʼajtanil* ja bʼa mandariki?».
29 Ja Jesús sjakʼa: «Ja bʼajtani jaʼa it: ‹Maklay, Israel. Ja Jyoba* ja jDyostiki kechan yeʼn Jyoba.*
30 Yajtay ja Jyoba* wa Dyos sok spetsanil jawa kʼujol, spetsanil jawa pensar, spetsanil jawa wipi sok awenteroʼil›.
31 Ja xchabʼili jaʼa it: ‹Yajtay jawa moji jastalni waxa yajtabʼaj ja weʼni›. Mey pilan mandar mas tʼilan yuja chabʼ it».
32 Ja jeʼuman bʼa leyi yala yabʼ: «Maestro, jel leka jakʼa, jastalni ja smeranili: ‹Ja yeʼn kechan june, sok mey pilan yuja yeʼn›;
33 sok syajtajel sok spetsanil ja kʼujolal, spetsanil ja pensari,* spetsanil ja ipal sok syajtajel ja jmojtik jastal wa syajtay sbʼaj june mastoni wa skʼulan baler yuja tsikubʼal majtanal sok ja tuk majtanaliki».
34 Yajni ja Jesús yila jel snaʼa jastal sjakʼa, ti yala yabʼa: «Mini najatuk aya ja bʼa sGobyerno ja Dyosi». Mixani maʼ yayi gana bʼa ay jas oj sjobʼyi.
35 Pe ja Jesús, bʼa mini yaʼakan sjejel ja bʼa templo, sjobʼo: «¿Jastal lek ja jeʼumanik bʼa ley wa xyalawe ja Kristo jabʼi stat ja David?
36 Yuja tojubʼal yuja yip ja Dyosi,* ja David yala: ‹Ja Jyoba* yala yabʼ ja Kajwali: «Kulanan bʼa stojolil jkʼabʼ masan xkaʼa bʼa yibʼa wok jawa kontraʼiki»›.
37 Pe ja David yalani yabʼ Kajwal; anto, ¿jastal modo yeʼn kʼotel ja tatali?».
Jaxa niwan nole kristyano gustoxta wa smaklaye.
38 Yajni wan sjejeli, yala yabʼye: «Talnabʼajik soka jeʼumanik bʼa leyi bʼa jel skʼulane gusto paxyalsok snajtil skʼuʼe sok oj ajukyile dyos ja bʼa merkadoʼik tey bʼa juera,
39 sok kulanel ja bʼa bʼajtan* kujlayubʼik ja bʼa naʼitsik wa stsomo sbʼaje sok ajyel bʼa lekil lugarik ja bʼa niwak waʼeliki.
40 Wa sjapaweyi ja jastik sbʼaje* ja biudaʼiki, sok bʼa oj iljuke yuja tuki, jel albʼel wa skʼulane ja yorasyone. Ja yeʼnleʼi masto tsats oj kʼulajuke kastigar».
41 Sok ti och kulan bʼa jun lugar wa xbʼobʼ ilxuk ja yetalik bʼa wa x-axi ja takʼini, sok kan skʼel jastal wa xyawe ochuk takʼin ja kristyano; jitsan riko wa xyawe ochuk jitsan sat takʼin.
42 Anto tixa jak jun biuda pobre sok ya ochuk chabʼ yal sat takʼin* bʼa jel koʼel stsʼakol.
43 Ja yeʼn tixa spaya ja snebʼumaniki sok yala yabʼye: «Wa xkalawabʼyex meran lek: ja biuda it jel pobre masto ya ochuk yuja tuki ja bʼa yetalik wa x-axi ja takʼini.
44 Yujni yibʼanale ja yeʼnle jaʼ wa xyawe ochuk ja sobra wa xkanyujileʼi, pe ja yeʼn, ama jel pobre, ya och yibʼanal, yibʼanal ja jas yiʼoj bʼa ajyel sakʼan».
Notaʼik
^ Ja it jun lugar bʼa stalnajel ja alaji bʼa mi oj och elkʼanumik ma chanteʼik.
^ Ja ton it tini wa xwaj bʼa mero xchikin ja smuroʼil ja yolom naʼitsi bʼa oj staʼ yip.
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Ja it wa stojolan ja kontribusyon wa xyaʼa kada kristyano.
^ Kʼela ja nota bʼa Mateo 18:28.
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Jach kanel ja bʼa griego: «oj kʼeʼuke».
^ Ma «ja mas tʼilan».
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Jach kanel ja bʼa griego: «ja yabʼjel stojolil».
^ Ma «espíritu santo». Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
^ Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
^ Ma «lekil».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «ja snaje».
^ Jach kanel ja bʼa griego: «chabʼ leptón». Ja chabʼ leptón jani ja stsʼakol wa xtupji june bʼa junuk lajune minuto aʼtel.
