Marcos 14:1-72

  • Ja sacerdoteʼik wa xchapawe oj smil-e ja Jesús (1, 2)

  • Jun ixuk wa stʼoloyi aseyte jel x-ajbʼani yikʼil ja bʼa yolom ja Jesús (3-9)

  • Ja xchʼaykʼujolanel ja Judas (10, 11)

  • Ja último Pascua (12-21)

  • Wa xkujlaji ja Cena ja Kajwaltiki (22-26)

  • Ja Jesús yalaxa bʼajtan ja Pedro ojni yal mi snaʼa sbʼaj (27-31)

  • Wa xyayi orasyon bʼa Getsemaní (32-42)

  • Wa xyamji ja Jesús (43-52)

  • Wa xkʼulaji jusgar yuja Sanedrín (53-65)

  • Ja Pedro wa xyala mini snaʼa sbʼaj (66-72)

14  Skʼana chabʼ kʼakʼu ja Pascua* sok ja Kʼin sbʼaja Panik Mey Yiʼoj Levadura.* Jaxa olomalik sacerdote sok ja jeʼumanik bʼa leyi wane slejel manya* bʼa oj syam-e ja Jesús sok oj smil-e;  yujni wa xyalawe: «Mi tiʼuk bʼa kʼin; ojni bʼobʼ snik-e kʼumal ja kristyano».  Yajni ja Jesús tey bʼa Betania sok wan waʼel* bʼa snaj ja Simón ja maʼ ayiʼoj lepra* ajyi, ti mojxijan jun ixuk ayiʼoj jun yeʼtal bʼa ton* bʼutʼel aseyte bʼa jel x-ajbʼani ja yikʼili sok jel chaʼan stsʼakol, puro nardo.* Sok yajni sjama ja yeʼtali, och stʼolyi bʼa yolom ja Jesús.  Yajni yilawe ja it, jujuntik jel tajkiye sok yala sbʼaje: «¿Jas yuj lom pekʼxi ja aseyte jel x-ajbʼani yikʼili?  Ja aseyte it oj bʼobʼ chonxuk ajyi mas ja 300 denario...* ¡jaxa takʼin jaw oj bʼobʼ axukyi ajyi ja matik pobre!». Jelni tajkiye soka* ixuki.  Pe ja Jesús yala yabʼye: «Aktayik, ¿jas yuj wanex snikjelyi kʼumali? Ja yeʼni ay jas jel lek skʼulantaki.  Yujni ja matik pobre tolabida teya mokexa sok oj bʼobʼa koltayex ja yajni xa kʼanawexi, pe ja keʼni mi tolabida ti oj ajyukona mokexa.  Ja yeʼn skʼulan ja janekʼ lajxiyuji; yaxayi aseyte bʼa jel x-ajbʼani yikʼil ja jkuerpo, bʼa xchapjel ja jkuerpo ja yajni la chamyoni.  Wani xkalawabʼyex meran lek: bʼa chikan jas lugar xcholxi ja lekil rasonik it bʼa yibʼanal ja luʼumi, ojni cha alxuk ja jas skʼulan ja ixuk it, sok jachuk oj julskʼujole bʼa yeʼna». 10  Ja Judas Iscariote, june ja bʼa 12 jekabʼanumiki, waj yil ja olomalik sacerdote bʼa oj yayi bʼa skʼabʼe* ja Jesús. 11  Yajni yabʼyeʼi, jel gustoʼaxiye sok skʼapaweyi oj yaweyi takʼin bʼa plata. Ja yuj ja Judasi och sleʼ modo jas mero styempoʼil oj xchʼaykʼujoluk. 12  Ja bʼa sbʼajtanil kʼakʼu bʼa Kʼin sbʼaja Panik Mey Yiʼoj Levadura, yajni kʼajyel wa skʼapawe ja majtanal bʼa Pascua, ja snebʼumaniki sjobʼoweyi: «¿Bʼa waxa kʼana oj jchaptikon ja Pascua bʼa jachuk oja wabʼi?». 13  Anto, tixa sjeka chabʼ snebʼumanik soka rason it: «Kaʼaxik ja bʼa chonabʼi. Ja tiw oja taʼex jun winik ayiʼoj och jun luʼum chʼubʼ sok jaʼ. Nochowik 14  sok chikan bʼa oj ochuka, alawikyabʼ ja swinkil ja naʼitsi: ‹Ja Maestro wa xyala: «¿B’a wa xtax ja kuarto b’a lok jumasaʼ b’a oj bʼobʼ kabʼ ja Pascua soka jnebʼumaniki?»›. 15  Jaxa yeʼn oj sjeʼawilex jun niwan kuarto tey bʼa kʼeʼel, bʼa ayxa sbʼaʼal sok chapanxa ay. Tixa chapawexkitik tiwi». 16  Jaxa nebʼumaniki wajye, ochye ja bʼa chonabʼi sok jachni chʼak staʼe jastal alji yabʼye yuja Jesús; anto tixa xchapawe ja Pascua. 17  Yajni kʼe ochuk ja akwali, ja yeʼn tixa kʼot soka 12 jekabʼanumiki. 18  Sok yajni kulane* ja bʼay ja mesa sok wane waʼel, ja Jesús yala yabʼye: «Wa xkalawabʼyex meran lek: june bʼa weʼnlex oj xchʼaykʼujolukon, june ja matik wan waʼel jmoki». 19  Ja yeʼnleʼi jelni och stristeʼile sok jujune och sjobʼe: «¿Anke mi keʼnuk?». 20  Jaxa Jesús sjakʼa: «Jani june ja bʼa 12 jekabʼanumiki, ja maʼ wan smuljel jmok ja span ja bʼa sekʼi. 21  Ja Yunin ja Winiki* ojni wajuk, jastalni tsʼijbʼunubʼal sbʼaja yeʼn. Pe ¡pobre ja maʼ oj xchʼaykʼujoluk ja Yunin ja Winiki! Masto lek ja mokxta pojkuki».* 22  Yajni waneto waʼeli, ja Jesús syama jun pan, yayi jun orasyon,* xetʼa, tixa yayi ja snebʼumaniki sok yala yabʼye: «Yamawik. Ja iti jani wa senyaʼan ja jkuerpo». 23  Sok syama jun copa vino, yayi tsʼakatal ja Dyosi, tixa yayi ja yeʼnle sok yuʼaje spetsanile. 24  Sok yala yabʼye: «Ja it jaʼ wa senyaʼan ja jchikʼeli, ‹ja jchikʼel sbʼaja trato›, bʼa ojni pekʼxuk bʼa slekilal jitsan kristyano. 25  Wani xkalawabʼyex meran lek: mixato oj kuʼ pilan ekʼele ja vino it man ja bʼa kʼakʼu xkuʼaj ja yajkʼachil vino ja bʼa sGobyerno ja Dyosi». 26  Tsaʼan, yajni chʼak stsʼebʼantaye ja Dyosi, tixa wajye bʼa wits Olivo. 27  Anto tixa alji yabʼye yuja Jesús: «Awibʼanalex oja loka wokex, yujni tsʼijbʼunubʼal: ‹Oj jyajbʼes ja talnacheji, jaxa nole chejiki saktantan oj wajuke›. 28  Pe yajni sakʼwiyonta,* keʼn bʼajtan oj wajkon ja bʼa Galilea yuja weʼnlexi». 29  Jaxa Pedro sjakʼa: «Ama ja tuk sloko yoke, ja keʼn miyuk». 30  Anto ja Jesús tixa yala yabʼa: «Wa xkalawabʼ meran lek: ja bʼa akwal it, bʼajtanto oj okʼ chabʼ ekʼele jun gallo, ja weʼn oja wal oxe ekʼele mixa naʼa jbʼaj». 31  Pe ja yeʼn wanxta yaljel: «Ama la chamyona mok, ja keʼni nunka oj kal mi xnaʼa bʼaj». Jaxa tuki junxta cha kʼe yal-e. 32  Anto tixa kʼotye bʼa jun lugar sbʼiʼil Getsemaní, sok tixa yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Ti la kanyex kulan ili malan ja keʼn oj kayi orasyon». 33  Sok tixa yiʼaj ja Pedro, ja Santiago sok ja Juani, jaxa yeʼn kʼe syatsʼ sbʼaj juntiro ja skʼujoli* sok jel cham skʼujol. 34  Ja Jesusi ti yala yabʼyeʼa: «Jel chamkʼujol ayon juntiro, lajansok oj chamkon wa xkabʼi. Kananik ili sok ajyanik sakʼan». 35  Yajni jits-el jun makʼe ja bʼayeʼi, ti koʼ tinan bʼa luʼum sok kʼe yayi orasyon bʼa skʼanjel, ta wa xbʼobʼi, mok eljul ja ora jaw jel wokol bʼa yeʼn. 36  Sok yala: «Abba,* Tat, ja weʼn yibʼanal wa xbʼobʼawuj; aʼelki ja copa iti. Pe mok kʼulaxuk ja jas wa xkʼana, jani ja jas waxa kʼana». 37  Tixa kumxijan ja bʼay ja nebʼumaniki sok wane wayel staʼa. Ti sjobʼoyi ja Pedro: «Simón, ¿wana wayel? ¿Mi maʼ bʼobʼ ajyan sakʼan ama kechan jun oraʼuk? 38  Ajyanik kʼelan jakan sok moka wawexkan yajelyi orasyon bʼa mi oj koʼanik mulal. Meraniʼa, ama ja kʼujolali* puesto ay bʼa skʼulajel, pe ja kuerpoʼali* kʼumbʼel ay». 39  Anto cha waj yayi orasyon sok skʼana pilan ekʼele ja jas skʼanata. 40  Cha kumxijani sok cha wane wayel staʼa, yujni mixa xbʼobʼ sjam sbʼaj ja sate yuja wayeli. Jaxa yeʼnle mi snaʼawe jas oj yal-e yabʼi. 41  Sok tixa jak bʼa yoxil ekʼele sok yala: «¡Wanex wayel sok wanex jijlel bʼa jun ekʼele jastal it! ¡Malanxa! ¡Kʼota ja yoraʼil! ¡Kʼelawik! Ja Yunin ja Winik oj ajuk* bʼa skʼabʼe ja mulanumiki. 42  Kʼeʼanik, wajtikik. ¡Kʼelawik! Julumxa ja maʼ oj xchʼaykʼujolukoni». 43  Yajni wanto kʼumali, tixta jul ja Judasi, june ja bʼa 12 jekabʼanumiki. Ja yeʼn smoj jun niwan nole kristyano ayiʼoje espada sok garrote, jani jekubʼale yuja olomalik sacerdote, ja jeʼumanik bʼa leyi sok ja ansyanoʼiki. 44  Jaxa maʼ oj chʼaykʼujolanuki yalunej oj ya ja senya it: «Ja maʼ oj kujtsʼuki, yeʼnaniʼa. Yamawik sok talnayik bʼa mok spak ajnel». 45  Ja yuj tojxta waj ja bʼay ja Jesusi, mojxi sok yala yabʼi «¡Maestro!»,* sok ti yujtsʼana. 46  Ja yuj tixa syamawe sok stimawe. 47  Pe june ja bʼa matik tey tiw stasakʼen ja yespada, sjaxayi ja smoso ja mero olomal sacerdote sok skʼutsuyi ja xchikini. 48  Jaxa Jesús yala yabʼye: «¿Jaka yamonex sok espada sok garrote jastal jun elkʼanumon? 49  Kʼakʼu kʼakʼu ti ajyiyona mokex yajni jeʼa ja bʼa templo sok mi ayamawonex. Pe jach ekʼel bʼa oj kʼotuk ja Yabʼal ja Dyosi». 50  Sok yibʼanale sjipawekani sok spakawe ajnel. 51  Pe jun kerem bʼa kechan slapunej jun spal kʼu bʼa lino bʼa jel pino, och snoch ja Jesusi. Sleʼawe modo oj syam-e, 52  pe ja yeʼn yaʼakan ja spal kʼu bʼa lino sok bʼasan* spaka ajnel. 53  Anto tixa yiʼaje och ja Jesús bʼa stiʼ sat ja mero olomal sacerdote, sok stsomo sbʼaje yibʼanale ja olomalik sacerdote, ja ansyanoʼik sok ja jeʼumanik bʼa ley. 54  Ja Pedro najtik najtik snocho oche man ochkʼot ja bʼa spatio ja mero olomal sacerdote, sok ti kan kulan soka aʼtijumik bʼa naʼitsi sok wan kʼatnel bʼa stiʼ kʼakʼ. 55  Ja olomalik sacerdote sok yibʼanal ja Sanedrín* wane slejel matik oj sleyi lom smul ja Jesús bʼa oj smil-e, pe mini staʼaweyi smul. 56  Jitsane lom wa sleʼaweyi smul, pe ja jas wa xyalaweʼi mi slaja sbʼaj. 57  Chomajkil, kʼeye tekʼan jujuntik sok sleʼaweyi ja mulal it: 58  «Ja keʼntikoni kabʼtikon yala: ‹Ja keʼn oj jem ja templo it kʼulubʼalyuj skʼabʼ kristyano, sok bʼa oxe kʼakʼu oj ka kʼeʼuk pilan bʼa mi kʼulubʼalyuj skʼabʼ kristyano›». 59  Pe mini ja bʼa it wa slaja sbʼaj ja jas wa xyalaweʼi. 60  Anto ti kʼe tekʼan ja mero olomal sacerdote ja bʼa snalaneʼi sok sjobʼoyi ja Jesús: «¿Mi jas oja wale? ¿Mi maʼ xa wabʼ jawa mul wane slejelawi ja winike it?». 61  Pe ja yeʼn kan chʼabʼan. Yajkʼachil ekʼele ja mero olomal sacerdote och sjobʼyi: «¿Weʼna maʼ ja Kristo, ja Yunin ja Maʼ jel Niwani?». 62  Anto ja Jesús tixa sjakʼayi: «Keʼna. Sok ja weʼnlexi oja wilex ja Yunin ja Winiki kulan ekʼ bʼa stojol skʼabʼ ja Maʼ jel ja yipi sok jakum bʼa sat ason ja bʼa satkʼinali». 63  Yajni yabʼ ja it ja mero olomal sacerdote xchʼiʼa ja spal kʼuʼi sok yala: «¿Jasto yaʼtel slejel mas testigoʼik? 64  Awabʼyexni jastal kʼumani kistal.* ¿Jas la chiyex?».* Spetsanile ochye akuerdo bʼa sbʼejni achamuk. 65  Jujuntik och stsujbʼuke, smusuweyi ja sati, yaweyi buelta sok yalawe yabʼi: «Ta jun alumana, alakabʼtikon machunkiluk smakʼawa». Sok yajni jelxa spochowetayi, ja skoltanumik ja matik ay yaʼteli tixa yiʼaje ela. 66  Yajni tey koʼ bʼa patio ja Pedro, tixa jul june ja yaʼtijumik ixuk ja mero olomal sacerdote. 67  Yajni yila wan kʼatnel ja Pedro, kan skʼel lek sok yala yabʼi: «Ja weʼn cha ajyiya ekʼsok ja tan Jesús Nazareno». 68  Pe ja yeʼn yala mi snaʼa sbʼaj, ti yalaʼa: «Mini xnaʼa sbʼaj sok mi xkabʼ stojol ja jas wana yaljeli». Anto ti waj och ja bʼa wa x-ajyijan ocheli. 69  Pe cha iljiyuj ja aʼtijum ixuki sok cha kʼe yalyabʼ ja matik tey tiwi: «Ja it jani june bʼa yeʼnle». 70  Ja yeʼn cha yala mi snaʼa sbʼaj. Tʼusan tsaʼan, ja matik tey tiwi och yal-e yabʼ yajkʼachil ekʼele ja Pedro: «Meran lek: weʼnani june ja bʼa yeʼnleʼi, pes chikani lek galileoʼa». 71  Anto ja yeʼn kʼe staʼ sbʼaj tiʼal malo* sok yala: «¡Ti wa xyila ja Dyosi! ¡Mi xnaʼa sbʼaj ja winik jaw waxa taʼawex tiʼali!». 72  Sok tixta okʼ jun gallo bʼa xchabʼil ekʼele. Jaxa Pedro julskʼujol ja jas aljiyabʼ yuja Jesús: «Bʼajtanto oj okʼ chabʼ ekʼele jun gallo, ja weʼn oja wal oxe ekʼele mixa naʼa jbʼaj». Tixa yamjiyuj ja tristeʼili sok bʼojti yokʼel.

Notaʼik

Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
Ma «slejelyi jun trampa».
Ma «tsʼelan ekʼ ja bʼa mesa».
Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
Jach kanel ja bʼa griego: «yeʼtal bʼa alabastro». Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Yeʼtal bʼa alabastro.
Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
Kʼela ja nota bʼa Mateo 18:28.
Ma «Jel kʼakʼ skʼumane ja», «yutaje ja».
Ma «oj xchʼaykʼujolukyile».
Ma «tsʼelane».
Ma «manxuki».
Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
Ma «skʼana akoʼ slekilal».
Jach kanel ja bʼa griego: «kʼeyonta».
Ma «mixa snaʼa jastal ay xyabʼi».
Jun yaljel bʼa kʼumal hebreo ma arameo wa stojolan ‹¡kala, tat!›.
Ja bʼa griego, pnéuma. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Rúaj; Pnéuma.
Ja it jani kʼotel ja mulal yiʼoje ja kristyano.
Ma «oj chʼaykʼujolajuk».
Jach kanel ja bʼa griego: «Rabí».
Ma «kechansok syojol wex».
Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal.
Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Kʼumanel kistal.
Ma «¿Jas waxa pensaranex?».
Ja it wa xkʼan yal ta mi wanuk yaljel ja smeranili, aʼekʼ sbʼaj jun jasunuk bʼa mi lekuk. Kʼela ja bʼa Yaljelik cholubʼal, Tawanel tiʼal malo.