1, 2. (a) ¿Jasa skʼulane ja olomalik bʼa relijyon bʼa yajel kʼot tekʼan ja xcholjeli, pe jastal sjeʼa ja smodoʼe ja jekabʼanumiki? (b) ¿Jas yuj mi skʼuʼane yajelkan xcholjel ja jekabʼanumiki?

 WA xchʼak ja kʼin bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, sok ja kongregasyon bʼa Jerusalén kechta jujuntik semana laman aye. Ja Satanás wa xyila jani ja ekʼele it oj yixtalaʼuk ja kongregasyon bʼa snochumane Kristo. Bʼajtanto oj kʼe staʼ yip ja kongregasyon, wani skʼana oj xchʼaysnajel. Wegoxtani ay jas kʼulan bʼa jachuk ja olomalik bʼa relijyon oj yawe kʼot tekʼan ja xcholjeli. Pe ja jekabʼanumik mini xiwye yajelkan xcholjel, sok jitsan winike sok ixuke wa «skʼuʼane ja Kajwaltiki» (Hech. 4:18, 33; 5:14).

² Bʼa jelni tajkele, ja kontraʼanumik wa x-ixtalaniye yajkʼachil ekʼele: wa slutuwe ja jekabʼanumik. Pe ja akwal jaw, ja ángel bʼa Jyoba sjama ja spuertaʼil ja preso sok ja bʼa saʼan sakbʼeli ja jekabʼanumik cha wanexa xcholjel. Ja talnanumik cha syamawe sok yiʼaje och ja bʼa matik ay xcholi, ja maʼ aljiyabʼye yujile bʼa ayaʼekan skʼuʼajel ja mandar bʼa xcholjeli. Pe ja jekabʼanumiki sjakʼawe sok mini tʼun xiwel: «Tʼilani jaʼ oj jkʼuʼuktikonyi ja Dyos jastal mandaranum ke yuja winikeʼi». Ja matik ay xcholi jelni tajkiye, bʼa skʼanawe oj smil-e. Pe ja bʼa jutsʼin jaw jel wokoli, ja Gamaliel, jun maestro jel kisubʼal ja bʼa Ley, yala yabʼye ke a-stalnay sbʼaje sok yayile ja rason it: «Winike bʼa Israel, talnabʼajik soka jas wanex xchapjel skʼulajelyi ja winike it». Jelni cham yabʼjel, pe ja olomalik jumasaʼ skʼuʼane sok yawe el libre ja jekabʼanumiki. ¿Sok jasa skʼulane ja tojik winike it? «Mini xkʼotye tekʼan sok mi xyaʼawekan sjejel sok xcholjel ja lekil rasonik sbʼaja Jesús, ja Kristo» jach sok mini tʼun xiwel (Hech. 5:17-21, 27-42; Prov. 21:1, 30).

3, 4. (a) ¿Jas modo yaʼunej makunuk ja Satanás jitsanxa tyempo bʼa oj yixtalaʼuk ja xchonabʼ ja Dyosi? (b) ¿Jasa oj jtatik tiʼal ja bʼa kapitulo it sok ja bʼa chabʼ kapitulo jakumi?

³ Ja jas skʼulan ja matik ay xchol ja bʼa jabʼil 33, jani waj ja sbʼajtanil ekʼele stʼaspun ja wokol ja kongregasyon bʼa snochumane Kristo, pe mini ja waj ja último (Hech. 4:5-8; 16:20; 17:6, 7). Ja bʼa jtyempotik, ja Satanás wantoni yajel makunuk ja jkontratik bʼa oj kʼot tekʼan ja xcholjeli. Ja yuj, ja kontraʼanumik sleʼunejyi smul ja xchonabʼ ja Dyos ke wan skʼokjel ja ley bʼa tuktukil modo. June ja jaw, ke wantik sjomjel ja jastal tsoman ay ja kristyano, wa xkʼan alxuk, ke wa xkatik kʼe kʼumal. Pilan, ke wa xkʼokotik abʼal sok chonbʼanumotik bʼa calle. Pe ja bʼa mero sjutsʼinili, ja kermanotik jumasaʼ wajelexani soka tsome juesik bʼa xchiktesel mi meranuk ja mulalik jaw. ¿Jasa yiʼajani? ¿Jastal wa skoltaya ja weʼn ja jastik tsaji skʼulajel yuja tsome juesiki? La jpaklaytik jujuntik sjejel bʼa yiljel ja jas skʼuluneje bʼa «skoltajel sok yajel kujlajuk ja lekil rason bʼa stiʼ sat ja matik ay xcholi» (Filip. 1:7).

⁴ Ja bʼa kapitulo it, oj jtatik tiʼal jastal jkoltunejtik ja jderechotik bʼa yabʼjel stsamalil ja libreʼil bʼa xcholjeli. Jaxa chabʼ kapitulo jakumi, oj jkiltik jujuntik jastik kʼulubʼal lucharsok ja leyi bʼa jkʼulunejtik ganar ajyel pilan soka luʼumkʼinali sok skʼuʼajel ja jastik kujlajel ja bʼa sGobyerno ja Dyos.

5. Ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 1930, ¿jas yuj wa xlutjiye preso ja cholumanik ja bʼa sGobyerno ja Dyos, sok jasa skʼulane ja hermanoʼik matik wa stojowe ja xchonabʼ ja Dyos?

⁵ Ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 1930, ja bʼa Estados Unidos, ja matik ay xcholi sleʼawe modo skʼulajel obligar ja testigoʼik bʼa Jyoba ke a-ajyuk yujile jun tikʼe licencia ma permiso bʼa ley bʼa oj bʼobʼ xchol-e ja lekil rasoni. Pe ja hermanoʼiki mini skʼulane, yujni jun licencia wa xchʼak ja yipi. Chomajkil, skʼuʼuneje lek ke mini jun gobyerno, ayiʼoj ja cholal bʼa xchʼayjel ja mandar yayi ja Jesús ja snochumane bʼa xcholjel ja lekil rasoni (Mar. 13:10). Yuja it, jitsan cholumanik ja bʼa sGobyerno ja Dyos yamjiye. Ja hermanoʼik matik wa xtojwaniye ja bʼa xchonabʼ ja Dyos wajye soka tsome juesiki. Ja jas wa xkʼanxi, jani xchiktesel ke ja chonabʼ ay jas yaʼunej kʼot tekʼan, bʼa mixa jach wa xyala ja ley sbʼaja sderechoʼe ja Testigoʼik bʼa skʼulajel ja jas wa sjeʼa ja srelijyone. Anto ja bʼa 1938, ay jas ekʼi bʼa kujlaji jastik ja bʼa tyempo jakumi. ¿Jasa ekʼi?

6, 7. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja pamilya Cantwell?

⁶ Ja saʼan sakbʼel martes 26 bʼa abril bʼa 1938, jun pamilya precursorik especial, ja Newton Cantwell bʼa 60 jabʼil, ja xcheʼum Esther, sok ja yuntikile Henry, Russell sok Jesse, elye xcholjel snajtil kʼakʼu ja bʼa chonabʼ New Haven (Connecticut). Ja smeranili, chapani aye bʼa oj ekʼyujile mas ja jun kʼakʼu. ¿Jas yuj? Yujni jitsanxa ekʼele yamubʼale, sok wani snaʼawe oj cha ekʼuk. Ama jachuk, mini chʼayujile ja kʼankʼunel bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Kʼotye ja bʼa New Haven bʼa chabʼ karro. Ja Newton yeʼni yiʼoj ja spamilya, ja juʼunik elel bʼa Biblia soka gramófono ja bʼa jun karro, jaxa Henry bʼa 22 jabʼil, yeʼn yiʼoj ja equipo bʼa sonido ja bʼa pilan karro. Jastalni wa smajlaye, tixta eljul ja policía sok aljiyabʼye akʼotuke tekʼan.

⁷ Bʼajtan syamawe ja Russell bʼa 18 jabʼil; tixa ja Newton soka Esther. Ja Jesse bʼa ayiʼoj 16 jabʼil, najatni yila jastal ja policía wane yijel och ja snantat sok ja yermano. Yuja Henry wan xcholjel pilan parte ja bʼa chonabʼi, ja Jesse stuchʼil kani. Ama jachuk, yiʼaj ja sgramófono sok snochoyi xcholjel. Chabʼ catolicoʼik skʼanawe oj smaklaye ja sloʼil ja hermano Rutherford bʼa wa xyoloman «Kontraʼanumik», pe yajni yabʼye, jel tajkiye bʼa skʼanawe smakʼjel ja Jesse. Ja yeʼn el jaʼan kʼujol; pe tixta aji kʼot tekʼan yuj jun policía, sok talnaji lek. Ja policía mini jas yala yabʼ ja hermana Cantwell, pe ja statam sok ja yuntikile ayni jas yala yabʼye. Anto, ja mismo kʼakʼuji bʼobʼ eluke libre jach sok takʼin stupuwekani.

8. ¿Jas yuj ja tsome juesik yalweyabʼ ja Jesse Cantwell ay smul bʼa wa xya kʼe kʼumal?

⁸ Jujuntik ixaw tsaʼan, ja bʼa septiembre bʼa 1938, ja pamilya Cantwell wajye soka tsome juesik bʼa New Haven. Ja Newton, Russell sok Jesse alji ay smule yuj wane skʼanjel donasyonik jach mey yiʼoje licencia. Chomajkil, ama soka koltanel waj kʼanxuk ja bʼa Niwan Tsome Juesiki bʼa Connecticut, ja Jesse alji ay smul bʼa wan sjomjel ja jastal tsoman ay ja kristyano, wa xkʼan alxuk, bʼa wa xya kʼe kʼumal. ¿Jas yuj? Jani yuja chabʼ católico smaklaye ja loʼil grabadoʼayi, bʼa yalweyabʼ ja Tsome Juesik ke ay jas mi lek yabʼye bʼa wa syajbʼes ja srelijyone. Ja hermanoʼik matik wa stojowe ja xchonabʼ ja Dyos wajye soka Niwan Tsome Juesik bʼa Estados Unidos, ja mas ay chaʼan xchole ja bʼa paisi.

9, 10. (a) ¿Jasa stsaʼa skʼulajel ja Niwan Tsome Juesik bʼa Estados Unidos ja bʼa pamilya Cantwell? (b) ¿Jastal wantik yajel el slekilal ja jas stsaji skʼulajeli?

⁹ Ja 29 bʼa marzo bʼa 1940, ja presidente bʼa Tsome Juesik, ja Charles Evans Hughes, sok pilan waxake juesik, smaklaye ja jas yalunej ja hermano Hayden Covington, jun abogado ja bʼa testigoʼik bʼa Jyoba. * Yajni ja abogado ja bʼa lugar bʼa Connecticut sjeʼa ja jastik xchapunej bʼa slejel modo xchiktesel ke ja Testigoʼik wa xyawe kʼe kʼumal, june ja bʼa juesik sjobʼoyi: «¿Mi maʼ meranuk ja rason xcholo ja Kristo Jesús ilkʼujolaji ja bʼa styempo?». Ja abogado sjakʼa: «Meraniʼa, wa xjuljkʼujol ja Biblia wa xyala ja jas ekʼ sbʼaj ja Jesús yuja xcholo ja rason jaw». ¡Chikani lek ja yaljelik it! Ja abogado mini yaʼa sbʼaj kuenta, pe akuerdoxani ay soka Testigoʼik, ja Jesús, sok ja matik ay xchol wa xkʼulwaniye jusgar ja bʼa Lugari. Ja 20 bʼa mayo bʼa 1940, ja Tsome Juesik ayni jas stsaʼa skʼulajel bʼa skoltay ja Testigoʼiki.

¹⁰ ¿Jasa yiʼajan ja jas stsaʼa skʼulajel ja Tsome Juesik? Skoltayni mas ja sderecho yiʼoje ja kristyanoʼik ja libreʼil bʼa skʼulajel ja jas wa sjeʼa ja srelijyone, sok jachuk mini ja matik ay xchol ja bʼa lugar ma ja bʼa chonabʼ oj bʼobʼ stim-e jastalni wa xyala ja leyi. Chomajkil, ja Tsome Juesik mini staʼayi smul ja Jesse, «mini wanuk sjomjel ja jastal tsoman ay kristyano sok ja lamanil ay ja bʼa lugari». Ja yuj, ja jas stsaji skʼulajel yani chiknajukan lek ke ja testigoʼik bʼa Jyoba mini wanuke sjomjel ja jastal tsoman ay ja kristyano. Juni meran libreʼil waj sbʼaja yaʼtijumik ja Jyoba yuja mantik ay xcholi. ¿Wanto maʼ xkatik el slekilal? Jun abogado kʼotel testigo bʼa Jyoba yala: «Ja jderechotik bʼa skʼulajel ja jas wa sjeʼa ja jrelijyontik jach sok libreʼil sok mini tʼun xiwel yuja timwanel bʼa mi tojuki, wani skoltayotik yijel och yile jun rason bʼa smajlajel ja kristyanoʼik bʼa jlugartiki».

11. ¿Jas campaña skʼulane ja hermanoʼik bʼa Canadá, sok jas yuj?

¹¹ Ja bʼa jabʼilik 1940, ja testigoʼik bʼa Jyoba bʼa Canadá stʼaspune jun tsatsal wokol. Ja yuj, bʼa oj yawe snaʼ ja kristyano wane stimjel ja sderechoʼe bʼa libreʼil skʼulajel ja jas wa sjeʼa ja relijyon, ja b’a 1946 ja kermanotik b’a Canadá skʼulane jun campaña b’a 16 k’ak’u, bʼa spukuwe ja tratado wa sbʼiʼilan Quebec’s Burning Hate for God and Christ and Freedom Is the Shame of All Canada (El odio ardiente de Quebec a Dios, Cristo y la libertad es la vergüenza de todo Canadá). Ja tratado it bʼa ayiʼoj chane slamik, wani xya chiknajuk lek ja jas mi lek skʼuluneje ja clero, ja policiaʼik sok ja jastal spekʼuneje chʼik ja kristyanoʼik sbʼaja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa Quebec. Ja tratado wa xyala: «Ja jastal wane timjel ja testigoʼik bʼa Jyoba mito kʼoteluk tikʼan. Aytoni junuk 800 jastik junuk oj iljuk sbʼaja Testigoʼik ja bʼa Gran Montreal».

12. (a) ¿Jastal yilawe ja kontraʼanumik ja campaña bʼa spukjel ja tratado? (b) ¿Jas mulal leji yile ja hermanoʼik? (Cha kʼela ja nota).

¹² Ja Maurice Duplessis, ja maʼ bʼajtan ay xchol ja bʼa Quebec, bʼa lajan wa x-aʼtiji soka olomalik bʼa católico ja bʼa Villeneuve, kʼotni yil ke ja tratado wani xcholjel jun «guerra mey yiʼoj yajalkʼujol» sbʼaja Testigoʼiki. Ja jastik ekʼi wegoxta jitsanbʼi bʼa junuk: 800 man 1,600. Jun precursora wa xyala: «Jitsan ekʼele syamawotikon ja policía bʼa mixa xjul jkʼujoltikon janekʼ». Ja Testigoʼik bʼa spukuwe ja tratadoʼik, alji ay smule bʼa wane spukjel abʼalik wa xnikwani bʼa skʼokjel abʼal. *

13. ¿Machun wajye ja bʼajtan Testigoʼik kʼulajiye juzgar yuj wane skʼokjel abʼal, sok jasa stsaʼa skʼulajel ja tsome juesiki?

¹³ Ja bʼa 1947, ja hermano Aimé Boucher sok ja yakʼix Gisèle bʼa 18 jabʼil soka Lucille bʼa 11 jabʼil, yeʼni wajye ja bʼajtan Testigoʼik kʼulajiye jusgar bʼa wane skʼokjel abʼal. Mojan ja bʼa snaje waneni skʼepjel tratadoʼik, pe mini yawe ekʼ bʼa spensare ta wane yajel kʼe kʼumal soka leyi. Ja tatali ayni yiʼoj jun sakʼanil bʼa chʼin, ke wan stalnajel jun chʼin srancho ja bʼa lado sur bʼa Quebec sok jujuntik ekʼele wa xwaj ja bʼa chonabʼ sok jun chʼin karreta. Chomajkil, ja spamilya kuchelyujile jujuntik jastik jelxelxa wa x-alji sbʼaje yuja jas wa xcholo ja tratado. Ja bʼajtan jues, ke wa xyilkʼujolan ja Testigoʼik, mini skisa ja pruebaʼik wa xchiktes mey smule ja Boucher, pe skisani ja jas yala ja abagodo ke ja tratado wa xnikwani ja ilkʼujoli ma ja Boucher tʼilani oj aljuk ay smul. Ja jas wa spensaran ja juesi jani: ke yaljel ja smeranili juni chaʼan mulal. Ja Aimé soka Gisèle alji ay smule yuj wane skʼokjel abʼal, asta ja yal akʼix Lucille ajyi chabʼ kʼakʼu bʼa preso. Ja hermanoʼik wajye soka Niwan Tsome Juesik bʼa Canadá, ja mas chaʼan xchole ja bʼa paisi, bʼa smaklay ja jas ekʼeli.

14. ¿Jastal yilawe ja hermanoʼik bʼa Quebec snajtil ja jabʼilik stʼaspune ja tsatsal wokoliki?

¹⁴ Pe ama yuja ixtalanel soka makʼwanelik, ja kermanotik mi xiwye ja bʼa Quebec, mini yawekan xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos, tikʼaxtani jel lek wajyujile bʼa modoʼik jel cham yabʼjel. Snajtil ja chane jabʼil skʼepawe ja tratado ja bʼa 1946, ja Testigoʼik bʼa Quebec jitsanbʼi junuk 300 man 1,000. *

15, 16. (a) ¿Jasa stsaʼa skʼulajel ja Niwan Tsome Juesik bʼa Canadá ja bʼa pamilya Boucher? (b) ¿Jasa waj smeranil sbʼaja kermanotik sok ja tuk matik teye bʼa lugari?

¹⁵ Ja junio bʼa 1950, ja b’alune juesik teye ja bʼa Niwan Tsome Juesik bʼa Canadá spaklayeni ja jas ekʼel sbʼaj ja Aimé Boucher. Wake ixaw tsaʼan, ja 18 bʼa diciembre bʼa 1950, stojbʼese ja jas ekʼeli bʼa jkoltajeltik. ¿Jas yuj? Ja hermano Glen How, jun abogado bʼa Testigoʼik, xcholo ke ja Tsome Juesiki ochsok akuerdo ja pruebaʼik ilxel bʼa koltanel: ke ja skʼokjel abʼal tini chʼikan snikjel ja makʼwanel ma ja skʼojelyi ja gobyerno. Pe ja tratado «mini xnikwani ja bʼa jastik it, bʼa kʼotelni jun yamkʼabʼal libre ay bʼa ay jas wa xbʼobʼ xchol». Cha yala: «Kʼotni kil keʼn mismo jastal ja Jyoba skʼulan ganar». *

¹⁶ Ja jas stsaʼa skʼulajel ja Niwan Tsome Juesik wajni smeranil, juni meran libreʼil sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, pes ja tuk 122 jastik ekʼel oj iljuk ajyi sbʼaja Testigoʼik bʼa Quebec mixatoni ilji. Chomajkil, kʼotni stojoluk ke ja maʼ ti sbʼaje bʼa Canadá sok ja tuk teye ja bʼa paisik bʼa Komon Británica bʼa Chonabʼik (Commonwealth), ja wego ayxani yiʼoje ja meran libreʼil bʼa xcholjel ja jas wa xcham skʼujole sok ja jastik wa skʼulan bʼa gobyerno. Sok chʼayni ja yixtalanel ja Iglesya sok ja gobyerno bʼa Quebec ke wa skʼulaneyi ja libreʼil yiʼoje ja testigoʼik bʼa Jyoba. *

17. ¿Jastal wa sleʼawe modo jujuntik gobyerno bʼa stimjel ja kaʼteltik bʼa xcholjeli?

¹⁷ Jastalni ja bʼajtan snuchumane Kristo, ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotik «mini wa xchonotik bʼa calle ja yabʼal ja Dyosi» (kʼuman ja 2 Corintios 2:17). Ama jachuk, jujuntik gobyernoʼik waneni slejel modo stimjel ja kaʼteltik yajel makunuk leyik bʼa negosyoʼik. La kiltik chabʼ jasunuk ekʼel yuja matik ay xcholi, bʼa ilji ta ja testigoʼik bʼa Jyoba kʼotele chonbʼanumik bʼa calle ma cholumanik bʼa relijyon.

18, 19. ¿Jasa stsaʼawe skʼulajel ja matik ay xchol ja bʼa Dinamarca bʼa wa skʼanawe stimjel ja xcholjeli?

¹⁸ Dinamarca. Ja 1 bʼa octubre bʼa 1932 kujlaji jun ley bʼa wa stima chonbʼanel bʼa calle jach mey slicenciaʼil. Pe ja kermanotik jumasaʼ mini jun licencia skʼanawe. Ja el ja kʼakʼu, joʼe cholumanik xcholowe ja bʼa Roskilde, bʼa junuk 30 kilometro wa xkanyuj ja bʼa oeste bʼa capital Copenhague. Ja och kʼakʼu mixani ay june bʼa yeʼnle: jaʼa August Lehmann. Syamawetani yuja wan schonjel jun jasunuk jach mey yiʼoj licencia.

¹⁹ Ja 19 bʼa diciembre bʼa 1932, ja August Lehmann waj soka tsome juesiki. Xcholo ke yulatanunej ja kristyano bʼa skʼapjelyile juʼun elel bʼa Biblia, pe mini wanuk chonbʼanel bʼa calle. Ja tsome juesik ochni akuerdo soka yeʼn sok yala: «Ja maʼ wa x-alji ay smuli [...] wani xbʼobʼ sleʼ modo jas oj staʼ ja bʼa sakʼanil sok mini yaʼunej el slekilal sok takʼin cha mini skʼana oj yiʼe; jaʼuktoma, yuja yaʼteleʼi xchʼakuneje takʼin». Ja tsome juesiki skoltay ja Testigoʼik sok yala ke ja yaʼtel ja hermano Lehmann mini xbʼobʼ «yil-e jastal negosyoʼanel». Pe ja skontraʼik ja xchonabʼ ja Dyos wani skʼanawe stimjel ja xcholjel bʼa yibʼanal ja paisi (Sal. 94:20). Ja abogado yala oj cha wajsok ja Niwan Tsome Juesik ja bʼa chonabʼi. ¿Jastal yabʼye ja hermanoʼik?

20. ¿Jasa stsaʼa skʼulajel ja Niwan Tsome Juesiki bʼa Dinamarca, sok jastal yilawe ja kermanotiki?

²⁰ Ja semana bʼa stsomjele ja Niwan Tsome Juesiki, yibʼanal ja Testigoʼik bʼa Dinamarca mastoni xcholowe. Ja martes 3 bʼa octubre bʼa 1933, ja Niwan Tsome Juesiki yala ja jas stsaʼaunej skʼulajeli: akuerdoni ay soka tsome juesik ke ja August Lehmann mini skʼokunejuk ja leyiki. Ja yuj, ja testigoʼik bʼa Jyoba ojni bʼobʼ xchol-e jach libreʼil. Bʼa sjejel jastal wa xyaʼweyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jastal skʼulane ganari, skʼulane mas ja yaʼteleʼi. Yajni stsaʼawe skʼulajel ja it ja Tsome juesiki, ja hermanoʼik bʼa Dinamarca bʼobʼelni xchol-e jach mixa timubʼaluke yuja gobyerno.

21, 22. ¿Jasa stsaʼa skʼulajel ja Niwan Tsome Juesik bʼa Estados Unidos ja jas ekʼ sbʼaj ja hermano Murdock?

²¹ Estados Unidos. Ja domingo 25 bʼa febrero bʼa 1940, ja precursor Robert Murdock, sok tuk juke Testigoʼik yamjiye yajni wane xcholjel ja bʼa chonabʼ Jeannette, mojan bʼa Pittsburgh, ja estado bʼa Pensilvania. Alji ay smule yuja mi stupunejuke jun licencia bʼa skʼepjel juʼunik. Wajye soka Niwan Tsome Juesiki bʼa Estados Unidos, sok ja yeʼnle xchapawe ja jas ekʼeli.

²² Ja Niwan Tsome Juesik yala ja jas stsaʼunej skʼulajel ja bʼa 3 bʼa mayo bʼa 1943, bʼa skoltajel ja Testigoʼik. Kʼotni xchʼay ja oj wa el jun licencia, pes ja it wani xkʼulwani obligar «stupjel jun derecho talnubʼal yuja Constitución Federal». Cha xchʼaya ja ley yaʼunej ja municipio, yujni «wan stimjel ja libreʼil yiʼoj ja prensa sok cha wan stimjelyi ja libreʼil yiʼoj bʼa skʼulajel ja jas wa sjeʼa ja relijyon». Yajni ja Tsome Juesik xchiktes ja jas stsaʼunje skʼulajeli, ja jues William Orville Douglas yala ke ja yaʼtele ja testigoʼik bʼa Jyoba «kechantani xcholjel sok skʼepjel juʼunik bʼa relijyon. Ja it junxtani kʼotel xchabʼil». Sok yala: «Ja tikʼe aʼtel it bʼa relijyon wani sbʼajin [...] atalnajuk jastalni wa xtalnaji ja sderecho yiʼoje ja iglesyaʼik sok cha jachni junxta ja bʼa xcholjeli».

23. ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa keʼntik ja jastik kʼulaji ganar ja bʼa 1943?

²³ Ja jas stsaʼa skʼulajel ja Niwan Tsome Juesiki skʼulani ganar ja xchonabʼ ja Dyos. Xchiktes ja jastal meran kʼotelotiki: cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok mi chonbʼanumotik bʼa calle. Ja bʼa kʼakʼu jaw jel chaʼanyabʼalil bʼa 1943, yajni teye soka Tsome Juesik, ja Testigoʼik skʼulane ganar 12 ja bʼa 13 mulalik leʼubʼal yile, bʼa cha jachni ja jas ekʼel sbʼaj ja Murdock. Ja jas stsaji skʼulajel it makunelni bʼa jujuntik mulal leʼubʼal mas ajkʼachto, yajni ja jkontratik yixtalanunej yajkʼachil ekʼele ja jderechotik bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos bʼa ay jitsan kristyano sok bʼa naʼits naʼits.

24. ¿Jastal wa xkilatik yajni ja gobyerno wa stima ja kaʼteltik bʼa xcholjeli?

²⁴ Jastal yaʼtijumotik Jyoba jelni xkaʼatik tsʼakatal, yajni ja gobyernoʼik wa skoltaye ja jderechotik bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos, jach sok libreʼil. Chomajkil, yajni wa xtimji ja kaʼteltiki, wani la kʼajyitik soka modoʼik kiʼojtik bʼa xcholjeli sok wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki. Jastalni ja jekabʼanumiki, ‹tʼilani jaʼ oj jkʼuʼuktikyi ja Dyos jastal mandaranum ke yuja winikeʼi› (Hech. 5:29; Mat. 28:19, 20). Pe cha wani xleʼa jkoltajeltik soka tsome juesik bʼa oj yaʼe permiso yajni wa xtimji ja kaʼteltiki. La kiltik chabʼ sjejel.

25, 26. ¿Jasa ekʼ ja bʼa Nicaragua bʼa kʼot stojbʼes ja matik ay Niwan xchol ja bʼa chonabʼi, sok jasa yiʼajan?

²⁵ Nicaragua. Ja 19 bʼa noviembre bʼa 1952, ja Donovan Munsterman, jun misionero sok koltanum ja bʼa Olomalik bʼa Naʼits Betel, waj ja bʼa Oficina wa x-ajyi ochel kʼot ja bʼa capitán Managua. Alubʼal yabʼ oj waj skʼumuk ja capitán Arnoldo García, ja maʼ wa stojo ja Departamento. Ja capitán yala yabʼ ja Donovan ke ja testigoʼik bʼa Jyoba «timubʼalexa xcholjel ja jas wa skʼuʼane sok skʼulajel ja yaʼtele bʼa relijyon» ja bʼa Nicaragua. Yajni jobʼjiyi jas yuj, ja capitán yala ke ja Testigoʼik mey yiʼoje permiso ja bʼa secretario bʼa gobyerno bʼa oj skʼuluke ja yaʼtele sok cha alubʼal yabʼye ke kʼotele comunistaʼik. ¿Muchunuk ja ay jas yalunej? Jani ja olomal bʼa relijyon católico.

²⁶ Ja hermano Munsterman wegoxta waj soka secretario bʼa gobyerno, cha jachni ja presidente Anastasio Somoza García, pe mini jas bʼobʼyuj skʼulajel. Ja yuj, ja hermanoʼik stukbʼese ja jastal skʼajyel wa skʼulane: slutuwe ja Naʼits bʼa Tsomjelal, stsomo sbʼaje jach chʼin kʼoleʼik sok yawekan xcholjel bʼa calleʼik. Pe mini yawekan xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Cha spataweyi skʼujol ja matik ay Niwan xchol bʼa Nicaragua, bʼa skʼanawe oj chʼayuk ja jastal timubʼale. Ja bʼa periodicoʼik spuku el ja jastal timubʼale, ja jas skʼanaweʼi, sok ja matik ay Niwan xcholi skʼana oj skʼel-e ja jas wan ekʼeli. ¿Jasa ekʼi? Ja 19 bʼa junio bʼa 1953, ja matik ay Niwan xcholi yala jaman lek ja jas stsaʼa skʼulajel bʼa skoltajel ja Testigoʼik. Yala ke ja jastal timubʼaleʼi mini skisa ja libreʼil bʼa xcholjel, ja conciencia sok ja spukjel ja skʼuʼajeliki. Cha yaʼa mandar oj cha yil sbʼaje lek ja gobyerno bʼa Nicaragua sok ja Testigoʼik.

27. ¿Jas yuj jel cham yabʼye ja chonabʼ bʼa Nicaragua ja jas stsaʼa skʼulajel ja matik ay Niwan xcholi, sok jastal yilawe ja hermanoʼik ja jastal skʼulane ganari?

²⁷ Ja lugar bʼa Nicaragua jelni chamyabʼye yuja matik ay Niwan xchol skoltay ja Testigoʼik. Man tyempo jaw, ja jas wa skʼulan ja olomal bʼa relijyon católico jelni tsats wajel ke ja matik ay Niwan xchol mixa xchika sbʼaj soka yeʼnle. Chomajkil, ja jas wa skʼulane ja olomalik bʼa gobyerno cha jelni tsats wajel ke ja matik ay Niwan xcholi ay ekʼele mixa skoltay soka jas wa stsaʼawe skʼulajeli. Ja hermanoʼik jumasaʼ skʼuʼuneje lek ke ja jastal skʼulunje ganari jani yuja skoltanel ja Rey yiʼojeʼi sok yuja mini yaʼunejekan xcholjeli (Hech. 1:8).

28, 29. Snalan och ja jabʼilik 1980, ¿jastal tukbʼi ja jastal wa xtaxye ja bʼa Zaire?

²⁸ Zaire. Snalan och ja jabʼilik 1980 ayni junuk 35,000 Testigoʼik ja bʼa Zaire, ja bʼa jtyempotik jaʼa República Democrática del Congo. Bʼa mi oj kʼot tekʼan ja jastal wan kʼiʼel ja aʼtelik sbʼaja sGobyerno ja Dyos, ja Naʼits Betel waneni yajel kʼeʼuk yajkʼachil naʼitsik. Ja diciembre bʼa 1985 ajyi jun asamblea jakye bʼa tuktukil paisik ja bʼa estadio bʼa capitán Kinsasa, bʼa stsomo sbʼaje junuk 32,000 kristyanoʼik. Pe tixta kʼe tukbʼuk ja jastal wa xtaxye ja yaʼtijumik ja Jyoba. ¿Jasa ekʼi?

²⁹ Ja hermano Marcel Filteau, jun misionero bʼa Quebec (Canadá) bʼa akʼubʼal yiʼ wokol yuja maʼ ay xchol bʼa Duplessis, tini wan koltanel bʼa Zaire ja bʼa tyempo jaw sok wa xcholo ja jas ekʼi: «Ja 12 bʼa marzo bʼa 1986, ja matik wa stojowe ja kaʼteltik, jul sbʼaje jun karta bʼa wa xcholo mey sjuʼunil ja smojtajele ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa Zaire». Ja timwanel wan xcholjel ja karta jani skʼulunej pirmar ja Mobutu Sese Seko, ja presidente bʼa paisi.

30. ¿Jasa tʼilan stsaʼawe skʼulajel ja Olomalik bʼa Naʼits Betel, sok jasa skʼulani?

³⁰ Yajni el kʼakʼu, ja radio bʼa chonabʼi yaʼa ja anuncio it: «Mixatoni oj jkabʼtik yabʼalil mas ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa [Zaire]». Tixtani kʼe ja wokoli. Xchʼayawe snajel ja Naʼistsik bʼa Tsomjelal, elkʼaji ja jastik sbʼaje ja hermanoʼik, yamjiye, lutjiye sok makʼjiye. Asta ja yal untik Testigoʼik lutjiye preso. Ja 12 bʼa octubre bʼa 1988, ja gobyerno yiʼajkan ja jastik yiʼoj ja xchonabʼ ja Dyos, sok ja Guardia Civil, june ja bʼa tsome soldadoʼik yiʼajkan ja jastik yiʼoj ja naʼits Betel. Ja hermanoʼik maʼ wa stojowe ja kaʼteltik wajye soka presidente Mobutu, pe mini ajiyile sjakʼjel. Ja bʼa ekʼele jaw, ja Olomalik bʼa Naʼits Betel tʼilani ay jas stsaʼawe skʼulajel: wajel soka Niwan Tsome Juesik, ma smajlajel. Ja Timothy Holmes, jun misionero ke ja bʼa tyempo jaw wan koltanel skʼeljel ja yaʼtel ja Olomalik bʼa Naʼits Betel, wa xjul skʼujol ja it: «Jkʼanatikonyi biboʼil sok tojelal ja Jyoba». Yajni yawetayi orasyon sok spaklayeta ja jas ekʼeli, ja hermanoʼik bʼa Olomalik bʼa Naʼits Betel yilawe ke mi jaʼuk ja styempoʼil bʼa wajel soka matik ay xcholi, sok yilawe mas lek jaʼ oj waj skʼujole stalnajel ja hermanoʼik sok slejel modoʼik bʼa oj snocheyi xcholjel.

31, 32. ¿Jasa jel chamyabʼjel xchiktes ja Niwan Tsome Juesik bʼa Zaire, sok jastal koltajiye ja hermanoʼik?

³¹ Ekʼ jitsan jabʼil, tsʼuj ja jastal tʼenubʼale ja Testigoʼik sok masni kʼe kisjuk ja sderechoʼe ja kristyanoʼik ja bʼa paisi. Ja wego, ja Olomalik bʼa Naʼits Betel yilawe jaxani sjutsʼinil oj waj yalweyabʼ ja Niwan Tsome Juesiki bʼa Zaire, yuja timubʼale. Jelni cham yabʼjel, pe ja Tsome Juesiki smaklani ja jas ekʼeli. Anto, ja 8 bʼa enero bʼa 1993, tʼusan mi ekʼ juke jabʼil ja timubʼale yuja presidente, ja Tsome Juesiki xchiktes ja jas skʼulunej ja gobyerno soka Testigoʼik mini ay sjuʼunil, bʼa chʼay ja jastal timubʼale. ¡Pensaran ja jas wa stojolan ja jaw! Ajyini peligro ja sakʼanile, ja juesiki xchʼayawetani jun jasunuk stsaʼunej skʼulajel ja presidente. Ja hermano Holmes wa xcholo: «Snajtil ja tyempo it jel wokoli kilatikon ke ja Jyoba wani xbʼobʼ stukbʼes jun jasunuk wan ekʼel» (Dan. 2:21). Ja jastal kʼulaxi ganari yani tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja kermanotik, pes bʼa yeʼnle, ja Rey Jesús, yalunejni yabʼ ja xchonabʼ jas sjutsʼinil sok jastal oj skʼuluke.

³² Yajni chʼayta ja jastal timubʼale, ja naʼits Betel bʼobʼxani ya och misioneroʼik, yajel kʼeʼuk yajkʼachil Naʼitsik Betel sok yajel och juʼunik elel bʼa Biblia. * ¡Juni gustoʼil waj bʼa yibʼanal ja yaʼtijumik ja Dyos yiljel jastal ja Jyoba wa stalnay ja jastal wa xkila jbʼajtiksoki! (Is. 52:10).

33. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jastal jkʼulunejtik ganar jujuntik ekʼele ja matik ay xcholi?

³³ Ja jastal jkʼulunjetik ganar jujuntik ekʼele ja matik ay xcholi, wani xchiktes yaʼunej kʼot smeranil ja Jesús ja skʼapjelal it: «Oj kawilex biboʼil sok oj koltayex bʼa oja naʼex jas oja walex, jaxa wa kontraʼexi mi oj snaʼe jas oj sjakʼawilex» (kʼuman ja Lucas 21:12-15). Ay ekʼele, ja Jyoba yaʼunejni makunuk jun Gamaliel ja bʼa jtyempotik, bʼa skoltajel ja xchonabʼi ma snikunej juesik sok abogadoʼik mi xiwye bʼa oj skoltaye ja bʼa toji. Ja Jyoba stimunejni ja yarmaʼe ja jkontratiki (kʼuman ja Isaías 54:17). Ja wokolik wa xtʼaspuxi yuja matik ay xcholi mini oj jbʼobʼ stim ja aʼtel bʼa Dyosi.

34. ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼalil ja jastal jkʼulunejtik ganar ja matik ay xcholi, sok jas wa sjeʼa? (Cha kʼela ja recuadro « Ja niwan tsome juesik wa skoltaye ja xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyos»).

³⁴ ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼalil ja jastal jkʼulunejtik ganar ja matik ay xcholi? Pensaran ja it: jastal testigoʼik bʼa Jyoba mini xjeʼatik jel chaʼanyabʼal kʼotelotik ma jel ja kiptiki. Mini xleʼatik modo oj chʼik jbʼajtik bʼa politikoʼik. Asta ja hermanoʼik ikʼubʼale och ja bʼa tsome juesik, cha ilubʼaleni jastal «mi jel chapanuke sok jachuke jastal tuk» (Hech. 4:13). Ja yujil, wani xbʼobʼ kaltik ja tsome juesik jeltani tʼusan ja rason yiʼoje yuja wa xbʼobʼ skoltayotik sbʼaja jkontratik jel ja yipe, ja relijyonik ma ja politikoʼik. Ama jachuk, tikʼanxtani jel skoltunejotike. Ja yuj, ja jastal jkʼulunejtik ganar ja matik ay xcholi wani xchiktes ke teytik «bʼa stiʼ sat ja Dyosi sok tey jmoktik ja Kristo» (2 Cor. 2:17). Anto, wani xbʼobʼ kaltik ja jastal yala ja jekabʼanum Pablo: «Ja Jyoba yeʼnani ja jkoltanumi. Mini oj xiwkon» (Heb. 13:6).