Xetʼan 6

Jastal wax ya‘a ja smandar ja Mandaranum stsa‘unej ja Dyosi

¿Bʼa ma‘ ay ja Mandaranum stsa‘unej ja Dyosi? (1)

¿Ma‘chunkʼil ma‘ ja Mandaranum jaw? (2)

¿Ay ma‘ smoj bʼa lajan oj ya‘e mandar? Ay kʼa ¿janekʼe? (3)

¿Jastal wax na‘atik teyotik ja bʼa tsa‘an xta kʼakʼu ja bʼa lu‘umkʼinal it? (4)

¿Jastik slekilal oj ya ja yajni wan xa yajel mandar ja Mandaranum stsa‘unej ja Dyosi? (5-7)

1. Yajni ti‘ ajyi bʼa lu‘um ja Jesusi, sje‘a yi‘ ja snochuman jumasa‘ askʼan-e bʼa orasyon akʼotuk ja kʼakʼu aya mandar ja Mandaranum stsa‘unej ja Dyosi. Ja jastal wax ya‘a ja smandar ja ma‘ stsa‘uneji, mini slaja ja jastal wax ya‘a ja smandar ja winike‘i. Ja Mandaranum it tey bʼa satkʼinal sok ti‘ oj ya ja smandar bʼa lu‘um, soka smandar oj ya‘i oj ya niwanbʼuk ja sbʼi‘il ja Dyosi. Chomajkil oj yakan ja jas wa skʼan skʼuluk ja Dyosi a‘ekʼuk bʼa lu‘um jastal wan ekʼel ja bʼa satkʼinali (Mateo 6:9, 10, YT).

2. Ja Dyosi skʼapa yi‘ ja Jesusi oj yayi xchol jastal jun Mandaranum (Lucas 1:30-33). Ja yajni ti‘ ajyi bʼa lu‘umi, ja Jesusi sje‘a ja yaj x-ajiyi ja xcholi oj skoltay ja ixuk winike‘i, soka jas oj skʼuluki toj ni leka. Yajni kumxi bʼa satkʼinali, mi tixta ajiyi ja xchol kʼapubʼal yi‘i (Hebreos 10:12, 13). Bʼa jabʼil 1914, ja Jyobaji yayi ja xchol skʼapunej yi‘ ja Jesusi. Man jabʼil jaw, ja Jesusi tini wan yajel ja smandar bʼa satkʼinal (Apocalipsis 11:15, YT).

3. Ja Jyobaji stsa‘a jujuntik ixuke sok winike bʼa toj aye bʼa sti‘ sati bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja ye‘nle‘i oj ya‘e mandar lajan soka Jesusi, sok oj sje‘e yi‘ ja matik oj kanuke sakʼan bʼa lu‘umi (Lucas 22:28-30; Apocalipsis 5:9, 10). Ja Jesusi ya sbʼi‘iluk ja smoj jumasa‘ «chʼin kʼole». Ja ye‘nle‘i aye 144,000 (Lucas 12:32; Apocalipsis 14:1-3).

4. Yajni ja Jesusi och jun Mandaranum ja bʼa satkʼinali, tixta sjipakon we‘go ja Dyablo soka spukuj jumasa‘ bʼa lu‘um. Ja‘ yuj man jabʼil 1914 ja bʼa lu‘umi jel juntiro ja wokoli (Apocalipsis 12:9, 12, YT). Ja kʼakʼaneli, ja wax ko wa‘ini, tsatsal chamel, ja jastik junuk bʼa mi lekuki..., spetsanil ja iti jun «senya» wa sje‘akitik ja Jesusi wan xa yajel ja smandari, sok wa sje‘akitik teyotik xa ja bʼa  tsa‘an xta kʼakʼu ja bʼa lu‘umkʼinal it (Mateo 24:3, 7, 8, 12; Lucas 21:10, 11; 2 Timoteo 3:1-5).

5. Tʼusan xta skʼana bʼa Jesus oj spil ja ixuk winike‘i jastal jun talnachej wa spila ja chej soka chibo. Ja ye‘n oj yil jastal «chej» ja matik kʼu‘abʼal-aye‘i, sok oj yayi sakʼanile bʼa juntiro il bʼa lu‘um. Oj yil jastal «chibo» ja matik mi skʼanawe oj ya mandar ja Mandaranum stsa‘unej ja Dyosi (Mateo 25:31-34, 46). Ja bʼa tyempo ti‘ jakumi ja Jesusi oj xchʼaysnajel ja matik wax yila jastal chibo (2 Tesalonicenses 1:6-9). Wan kʼa xa kʼana ja Jesusi oj yil-a jastal «chej», ojni‘a na‘e ja jas oja kʼuluki bʼa oj ajyan sakʼan ja bʼa yajkʼachil lu‘um skʼapunej ja Dyosi, sok oja kʼuluk ja jas wana snebʼjeli (Mateo 24:14, YT).

6. Ja lu‘umi pilubʼal yuj jitsan chonabʼ, bʼa jujune ja chonabʼ it ay jun mandaranum. Ja chonabʼ jumasa‘ wax kʼeye tiro ye‘nle‘i ta. Pe, ja Mandaranum stsa‘unej ja Dyosi oj xchʼaysnajel spetsanil ja mandaranum jumasa‘ it, sok kechantani ye‘n oj ya mandar bʼa spetsanil ja lu‘umi (Daniel 2:44). Jachuk mixa oj ajyuk kʼakʼanel, mixa ma‘ oj milwanuk, mixa ma‘ oj ixtalanuk. Laman sok tsoman oj ajyuk sakʼan ja ixuk winike‘i (Miqueas 4:3, 4).

7. Ja bʼa 1,000 jabʼil oj ya mandar ja Jesusi, ja matik kʼu‘abʼal-aye‘i mixa oj ajyuk smule, sok ja lu‘umi oj pax jun tsamal kʼachinubʼ. Yajni chʼakum xa ja 1,000 jabʼil oj ya mandari, ja Jesusi skʼulan ta spetsanil ja jas wa skʼana oj skʼul ajyi ja Dyosi. Anto ja Jesusi oj yayi kan bʼa skʼabʼ ja sTati ja xchol akʼubʼal yi‘i bʼa jachuk kechan xta ye‘n ja Dyosi oj ya mandar (1 Corintios 15:24, YT). ¿Jas yuj mixa cholo yabʼ ja‘wa wamigo jumasa‘ soka wa pamilya ja jas oj skʼuluk ja Mandaranum stsa‘unej ja Dyosi?

[Dibujo bʼa slam 13]

Ja bʼa yojol ja smandar ja Jesusi mixa ma‘ oj yil sbʼaj kontra sok mixa ma‘ oj yilkʼujoluk sbʼaj