Ja matik jel chapane skʼuʼuneje ja sbʼiʼil ja Dyosi tsʼijbʼunubʼal soka chane letraʼik Tetragrámaton (יהוה) wa xtax junuk 7,000 ekʼele ja bʼa mero juʼunik bʼa hebreo (ma wa xnaxi sbʼaj jastal Poko Testamento). Pe jitsan wa xyalawe mi wa xtax ja bʼa mero juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego (ma wa xnaxi sbʼaj jastal Yajkʼachil Testamento). Ja yuj, tʼusan mi spetsaniluk ja Bibliaʼik sutubʼal ja bʼa jtyempotiki mini xchʼikunejuke ja sbʼiʼil ja Jyoba. Sok yajni ja Yajkʼachil Testamento ayiʼoj jun teksto bʼa ti eleljan bʼa Poko Testamento sok wa xtax ja Tetragrámaton, jitsan ja sutumaniki wa xyawe elkan ja sbʼiʼil ja Dyosi sok wa xchʼikawekan Ajwalal.

Pe ja Traducción del Nuevo Mundo mini jach wa skʼulan. Wani xtax 237 ekʼele ja sbʼiʼil ja Jehová ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego. ¿Jas yuj jach skʼulane ja sutumaniki? Yuj chabʼ jasunuk: 1) Ja poko juʼunik bʼa griego bʼa ay kiʼojtik ja bʼa jtyempotiki mini jaʼuk ja mero juʼunik tsʼijbʼaxi. Ja jitsan kopyaʼik wa xtaxi, tʼusan mi spetsaniluk kʼulaxi junuk 200 jabʼil tsaʼan yuja bʼa mero juʼunik tsʼijbʼaxi. 2) Ja bʼa tyempo jawi, ja matik stsʼijbʼane sok skʼabʼeʼi stukbʼese ja Tetragrámaton sok yawekan ja yaljel Kýrios, ja bʼa griego wa stojolan «Ajwalal», ma yawe eluk kopyaʼik ja bʼa poko juʼunik bʼa tukbʼesnubʼalxa ja sbʼiʼil ja Dyosi.

Ja kʼole matik sutuwe ja Biblia Traducción del Nuevo Mundo spaklaye sok yilawe ayni prebaʼik bʼa wa sjeʼa ja Tetragrámaton wa xtax ja bʼa juʼunik ja bʼa mero tsʼijbʼaxi bʼa griego. La kiltik ja prebaʼik jaw.

• Ja bʼa styempo ja Jesús soka sjekabʼanumiki, ja juʼunik bʼa hebreo ayni yiʼoj ja Tetragrámaton bʼa spetsanil ja lugarik wa xchiknaji ja bʼa mero tsʼijbʼaxi. Ja bʼa tyempo jaw, jel ita tʼusan ja matik mi skʼuʼane ja jaw. Pe ja it kan jaman lek yajni ja bʼa slujmalil Qumrán tax ja kopyaʼik ja bʼa juʼunik bʼa hebreo bʼa wa xcholo sbʼaja bʼajtan siglo.

• Ja bʼa styempo ja Jesús soka sjekabʼanumiki, ja juʼunik bʼa hebreo sutubʼal bʼa griego cha ayni yiʼoj ja Tetragrámaton. Bʼa jitsan sigloʼik, ja matik jel chapane spensaraʼane ja Tetragrámaton  mini xtax ja bʼa poko juʼunik bʼa Septuaginta (juʼunik bʼa Poko Testamento sutubʼal bʼa griego). Pe bʼa yojol och ja jabʼil 1940 man 1950 tax xetʼanik juʼunik bʼa jelxa najate ja bʼa Septuaginta, sok ja jaw ayxani ja bʼa skʼakʼu ja Jesús. Ja juʼunik jaw ayni yiʼoj ja sbʼiʼil ja Dyos bʼa letraʼik hebreo. Ja jaw wa sjeʼa ja bʼa styempo ja Jesús, ja yabʼal ja Dyos sutubʼal bʼa griego ayni yiʼoj ja sbʼiʼil ja Dyosi. Pe junuk 300 jabʼil tsaʼan ja bʼa styempo ja jekabʼanumiki, ja juʼunik mas tʼilanik ja bʼa Septuaginta, jastal ja Códice Vaticano ma ja Códice Sinaítico, mini wa xtax ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa libroʼik bʼa Génesis man Malaquías yajni wa xchiknaji ajyi ja bʼa mero juʼuniki. Ja yuj, mini cham yabʼjeluk ja juʼunik sutubʼal ja bʼa tyempo jaw, mini wa xcha tax ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Yajkʼachil Testamento.

  Ja Jesús yala jaman lek: «Jakelon ja bʼa sbʼi‘il ja jtati». Cha yalani: «Ja kaʼtel jumasa‘ wa xkʼulan yuj ja sbʼi‘il ja jtati»

• Ja juʼunik bʼa griego wani xya chiknajuk ja Jesús tikʼanxta staʼa tiʼal ja sbʼiʼil ja Dyosi sok ya snaʼ ja ixuk winiki. Ja Jesús yala jaman lek: «Jakelon ja bʼa sbʼi‘il ja jtati». Cha yalani: «Ja kaʼtel jumasa‘ wa xkʼulan yuj ja sbʼi‘il ja jtati» (Juan 5:43; 10:25, YD).

• Yuja juʼunik bʼa griego jatoni syakulabʼil ja juʼunik bʼa hebreo bʼa ti jakel bʼa Dyos, ja yuj tukni yabʼjel ja kechanta oj chiknajuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa juʼunik bʼa hebreo. Bʼa snalan ja bʼajtan siglo, ja nebʼuman Santiago yala yabʼ ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén: «Ja Simoni xcholo tsʼikan lek jastal ja Dyosi sbʼajtanil ekʼele waj skʼujol ja bʼa chonabʼiki bʼa oj ya eluk jun chonabʼ bʼa snalan ja yeʼnleʼi bʼa oj yiʼe ja sbʼiʼili» (Hechos 15:14, TNM). Ta ja bʼa bʼajtan siglo mi snaʼawe ma mi xyawe makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos, ¿jas yuj yala ja Santiago ja yaljelik jaw?

• Ja bʼa juʼunik bʼa griego wa xtax ja sbʼiʼil ja Dyos jach yaljel bʼa mas kom. Ja bʼa yaljel aleluya tini chʼikan ja sbʼiʼil ja Dyosi, sok wa xtax bʼa jitsan Bibliaʼik ja bʼa Apocalipsis [Revelación] 19:1, 3, 4, 6. Ja yaljel jaw ti jakel bʼa kʼumal hebreo bʼa wa stojolan «toyowik ja Jah». Pes ja «Jah» jani ja yaljel mas kom ja bʼa sbʼiʼil ja Jyoba. Chomajkil, jitsan bʼiʼilalik wa xtax ja bʼa juʼunik bʼa griego tini eleljan bʼa sbʼiʼil ja Dyosi. Jastalni wa xcholo tuktukil juʼunik, ja sbʼiʼil ja Jesús wa stojolan «Jyoba Jaʼa Koltuman».

•   Ajyini poko juʼunik bʼa judíoʼik bʼa wa sjeʼa ja nochumanik judío yawe makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa jastik stsʼijbʼane. Ja Tosefta, jun tsome leyik tsʼijbʼunubʼal bʼa tax tiʼal sok kʼulaxi bʼa jabʼil och 300, wa xyala ta ajyi jun tsikʼinal bʼa skʼakʼuʼil sábado, ja jastik stsʼijbʼuneje ja ixuk winik sbʼaja Jesús wani x-ajikan atsikuk, cha jachni ja bʼa ayiʼoj ja sbʼiʼil ja Dyosi. Jastalni wa xcha yala ja juʼun jaw, ja maestro Iosí ja Galileo, ajyi sakʼan ja bʼa siglo chabʼe, xcholo jas oj skʼuluke soka jastik stsʼijbʼuneje ja ixuk winik sbʼaja Jesús ta ajyi kʼa jun tsikʼinal bʼa pilan kʼakʼu ja bʼa semana: «Wa setʼawe  ja bʼa wa xtax ja sbʼiʼil ja Dyosi sok wa smukuwe, jaxa tuki wa x-ajikan atsikuk».

• Jujuntik paklanumik bʼa Biblia wa xyalawe bʼobʼta ayni yiʼojan ja sbʼiʼil ja Dyosi jujuntik tekstoʼik bʼa juʼunik bʼa griego bʼa ti eleljan bʼa juʼunik bʼa hebreo. Bʼa jun diccionario bʼa Biblia, ja yolomajel «El Tetragrámaton en el Nuevo Testamento» wa xyala: «Ayni prebaʼik ja Tetragrámaton, ja bʼiʼilal Yahweh, wa xtax ja bʼa Yajkʼachil Testamento bʼa jujuntik ma bʼa yibʼanal ja tekstoʼik eleljan bʼa Poko Testamento». Jun paklanum bʼa Biblia sbʼiʼil George Howard yala: «Yuja  Tetragrámaton titoni tsʼijbʼunubʼal ja bʼa kopyaʼik ja bʼa Biblia bʼa Griego [ja Septuaginta], bʼa yawe makunuk ja nochumanik bʼa Kristo, ja yuj sbʼejni skʼuʼajel ja matik stsʼijbʼane ja Yajkʼachil Testamento xchʼikawe ja Tetragrámaton ja bʼa teksto yajni staʼawe tiʼal tekstoʼik ja bʼa Poko Testamento».

• Ja sutumanik bʼa Biblia bʼa jel naʼubʼal sbʼajeʼi yawe makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa juʼunik bʼa griego. La kiltik jitsan sjejelik ja bʼa sutumanik it, jujuntik bʼa yeʼnle yawe eluk ja jas sutuweʼi bʼajtanto yuja Traducción del Nuevo Mundo: bʼa alemán, Dominikus von Brentano (Die heilige Schrift des neuen Testaments, 1791); bʼa francés, André Chouraqui (Bible de Chouraqui, 1985); bʼa inglés, Benjamin Wilson (The Emphatic Diaglott, 1864), sok bʼa portugués, Manuel Fernandes de Santanna (O Evangelho Segundo S. Mattheus, 1909). Bʼa kastiya, Pablo Besson ya makunuk ja sbʼiʼil ja Jehová ja bʼa Lucas 2:15 soka bʼa Judas 14 (El Nuevo Testamento, 1919). Chomajkil xchʼika mas ja 100 notaʼik bʼa oj sjeʼ ja bʼa lajansok wa xtax ja bʼa mero tsʼijbʼaxi. Sok ayni junuk wake ma mas Bibliaʼik sutubʼal ja bʼa español bʼa wani xcha ya makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos soka yaljel Yahvé, Yahweh sok YHWH. Ja bʼa it tey ja chabʼe ya eluk ja Hermenegildo Zanuso  ja Evangelio: mensaje de felicidad (1969) soka Los Hechos, las Cartas y el Apocalipsis (1973), soka ya eluk ja Instituto Cultural Álef sok Tau ja Biblia Peshitta en Español (2006).

• Ayxa Bibliaʼik bʼa mas ja 100 kʼumali bʼa ayiʼojan ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa juʼunik bʼa Griego. Jitsan kʼumalik ja bʼa África, América, Asia, Europa sok ja islas del Pacífico tikʼanxta yawe makunuk ja sbʼiʼil ja Dyosi (kʼela ja lista ja bʼa slamik 12 sok 13). Ja matik sutu ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego ja bʼa kʼumalik jaw spensarane oj xchʼik-e ja sbʼiʼil ja Dyos yuja rasonik alxita. ¿Bʼa jastik kʼumalik kʼulubʼalxa ja it? Jun sjejel, ja bʼa 1999 el ja Biblia bʼa rotumano, wa xya makunuk 51 ekʼele ja yaljel Jihova bʼa 48 bersikuloʼik. Sok ja bʼa 1989 el jun Biblia bʼa kʼumal batako toba bʼa Indonesia bʼa wa xya makunuk 110 ekʼele ja yaljel Jahowa.

Ti wa xchiknaji lek ayni rasonik bʼa oj chʼikxuk ja sbʼiʼil ja Dyos, Jyoba, ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego. Jani it ja jasa skʼuluneje ja sutumanik ja bʼa Traducción del Nuevo Mundo. Spetsanil ja yeʼnle wani skisawe lek ja sbʼiʼil ja Dyosi sok mini skʼana oj skus-e chikan jasunuk bʼa wa xtax ja bʼa mero juʼunik tsʼijbʼaxi (Apocalipsis 22:18, 19).