1. ¿Bʼa oj jnatik ja jas ojto ekʼuki?

BʼOBʼTA yajni waxa kʼela ma waxa wabʼ ja notisyaʼik waxa jobʼo abʼaj: «¿Ojto maʼ jom el mas ja luʼumkʼinali?». Yuja jel ja desgrasyaʼik sok jastik mi lekuk, jujuntik wa spensaraʼane jelxa mojan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it. ¿Meran maʼ ja jaw? ¿Wan maʼ xbʼobʼ jnatik ja jas ojto ekʼuki? Waniʼa. Ama ja kristyano jumasaʼ mi xbʼobʼ yal-e, ja Jyoba waniʼa. Ja bʼa Biblia, ja Dyosi wa xyala ja jas ojto ekʼuki sok ja jas oj ekʼuk ja bʼa Luʼumi (Isaías 46:10; Santiago 4:14).

2, 3. a) ¿Jasa skʼanawe snajel ja snebʼumanik ja Jesús? b) ¿Jastal sjakʼa ja Jesús?

² Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja xchʼakelal ja luʼumkʼinali jani wa xkʼan yal ja xchʼakelal ja bʼa mi lekuki, sok mi jaʼuk ja Luʼumi. Ja Jesús sjeʼa ja sGobyerno ja Dyos oj ya mandar ja bʼa Luʼumi (Lucas 4:43). Ja snebʼumaniki skʼanawe snajel jas ora oj jakuk ja Gobyerno jaw. Ja yuj, sjobʼoweyi ja Jesús: «¿Jas ora oj cʼot smeranil ja jasa hualunej cabticon ba? ¿Jas señail oja jee cuando oj xa jacani, cuando oj xa cʼot ticʼan ja tiempo jumasa iti?» (Mateo 24:3). Ja Jesús mi yala jas mero ora, pe yalani jasa oj ekʼuk yajni ojxa jakuk ja chʼakelal. Ja jas yalakani wanxani ekʼel.

³ Ja bʼa kapitulo it oj kiltik prebaʼik bʼa tixa aytik ja bʼa tyempo ojxta chʼakuk ja luʼumkʼinali. Pe ta wa  xkʼana oj jnatik jas yuj jelxa jomeli, bʼajtan tʼilan oj jnebʼtik bʼa jun guerra ajyi ja bʼa satkʼinal.

4, 5. a) ¿Jasa ekʼ ja bʼa satkʼinal tʼusan tsaʼan yajni kʼe ya mandar ja Jesús? b) Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 12:12, ¿jasa ekʼ ja bʼa Luʼum yajni ja Jesús sjipakon ja Satanás?

⁴ Ja bʼa kapitulo 8 jnebʼatik ja Jesús kʼe ya mandar ja bʼa satkʼinal bʼa 1914 (Daniel 7:13, 14). Ja libro bʼa Apocalipsis wa xyala jasa ekʼ tʼusan tsaʼan: «Qʼue jun nihuan guerra ja ba satqʼuinali. Jun ángel sbiil Miguel soc ja smoj jumasa, ja yenlei huane pleito soc ja tan chan dragoni soc ja smoj jumasa». Ja Miguel yeʼn ja Jesús, jaxa dragoni yeʼn ja Satanás. * Ja Satanás sok ja spukujiki kʼulajiye ganar sok jipjiyekon bʼa Luʼum. ¡Jelni maʼ gustoʼaxiye ja anjeliki! Pe ¿jasa oj ekʼ sbʼaje ja kristyanoʼiki? Ja Biblia wa xyala jelni oj yiʼe wokol yujni jelxa tajkel ay ja Dyablo. Ja yeʼn wa snaʼa «bisubal xa lec ja stiempo» (Apocalipsis [Revelación] 12:7, 9, 12).

⁵ Ja Dyablo jel wan yajel wokol ja bʼa Luʼumi. Jel tajkel ay yujni ja Jyoba ojxta stim ja jas wan skʼulajeli. La kiltik ja jas yalakan oj ekʼuk ja Jesús ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu (kʼela ja nota 23).

6, 7. ¿Jasa wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja guerraʼik sok ja waʼin ja bʼa jtyempotiki?

⁶ Guerraʼik. Ja Jesús yala: «Ja lugar jumasa, puro coraja oj yil sbaje. Ja gobierno jumasa oj ochuque pleito» (Mateo 24:7). Mini bʼa chamel ajyi jitsan  kristyano yuj smul ja guerraʼik jastal ja bʼa jtyempotik. Jastalni wa xyalawe jun tsome matik wa skʼela ja jastik wa x-ekʼ ja bʼa luʼumkʼinali, mas ja 100 miyonik chamele yuja guerra masan bʼa 1914. Masan bʼa 1900 man 2000, masni jitsan chamele ja bʼa guerraʼik yuj bʼajtanto ja bʼa jabʼil 1900. Janekʼto syajal sok wokol ekʼel sbʼaje miyonik kristyano.

⁷ Waʼin. Ja Jesús yala: «Jel oj ajyuc ja huaini» (Mateo 24:7). Ja jas yalakan jachni wan ekʼel. Jitsan kristyano jel wane yijel wokol yuja mey waʼelal. Jitsan mey yiʼoje takʼin bʼa smanjel swaʼele ma bʼa stsʼunjel sbʼaʼal ja luʼumi. Sok mas ja mil miyonik jel pobreʼe sok wokol wa xlajxiyujile smanjel ja swaʼele. Chomajkil, miyonik yal untik wa xchamye kada jabʼil yuja mey lek swaʼele.

8, 9. a) ¿Jastal kʼotel smeranil ja jas yalakan ja Jesús sbʼaja terremotoʼik? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja chameliki?

⁸ Terremotoʼik. Ja Jesús yalakan jelni «oj ajyuc ja templori»  (Lucas 21:11). Kada jabʼil wani xmajlaxi oj ekʼuk jitsan tsatsal terremotoʼik. Masan bʼa jabʼil 1900, mas ja chabʼ miyon chamele yuja terremotoʼik. Sok ama ayxa aparatoʼik bʼa jel chapan bʼa wa xyaʼa abiso, wantoni xchamye jitsan yuja terremotoʼik.

⁹ Chamelik. Ja Jesús yalakan «oj ajyuc jitzan chamel», wa xkʼan kaltik, tsatsal chamelik bʼa jel wego oj spuk sbʼaj sok oj smil jitsan kristyano (Lucas 21:11). Ama ja loktorik staʼaweta yajnal jitsan chamelik, pe mi bʼa yibʼanaluk. Kada jabʼil wa xchamye miyonik kristyano yuj cáncer, diabetes, cólera sok tuk chamelik. Chomajkil, elelxa 30 yajkʼachil chamelik ja bʼa 40 jabʼil ekʼeljani, sok jujuntik mini ay yajnal.

10. Jastalni wa xyala ja 2 Timoteo 3:1-5, ¿jastal oj sjeʼ ja smodoʼe ja kristyano ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu?

¹⁰ Ja Biblia wa xyala: «Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ojni ajyuk tyempoʼik jel wokol, bʼa mi oj  naxuk jas oj kʼulaxuk» (2 Timoteo 3:1-5, TNM). Ja jekabʼanum Pablo xcholo jach oj sjeʼ ja smodoʼe ja kristyano ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu:

• Yeʼnta oj syajtay sbʼaje.

• Oj syajtaye ja takʼini.

• Oj skʼok-e yabʼal ja snantate.

• Mi oj ajyuke toj.

• Mi oj syajtaye ja spamilya.

• Mi oj skom sbʼaje.

• Jel kʼakʼe sok oj yajbʼesnuke.

• Masto oj syajtaye ja jastik jel wa xyaʼa gustoʼil yuja Dyosi.

• Oj yale wa syajtaye ja Dyos, pe mi kʼuʼabʼal oj ajyukesok.

11. Jastalni wa xyala ja Salmo 92:7, ¿jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik malo?

¹¹ ¿Jachuke maʼ ja bʼa wa lugari? Bʼa yibʼanal ja luʼumi, jitsan kristyano jachuk ja smodoʼe. Pe ja Dyos ayni jas oj skʼuluk bʼa stojbʼesel. Ja yeʼn wa skʼapa: «Yajni ja matik malo x-elyejan jastal ja mal kʼuli, sok spetsanil ja matik wa skʼulane bʼa mi lekuki xnichiniye,  jani bʼa oj chʼayjuke snajel bʼa tolabida». Ja it wa stojolan ojni chʼaysnajele ja matik malo (Salmo 92:7).

12, 13. ¿Jasa sjeʼunejkitik ja Jyoba ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it?

¹² Ja Biblia yalakan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu jel oj ajyuk syajal sok wokol ja bʼa luʼumi. Pe cha yala oj ekʼ jastik bʼa lek.

¹³ Oj abʼxuk mas stojol ja Biblia. Yajni ja Daniel stsʼijbʼan sbʼaja tsaʼanikxta kʼakʼu, yala: «Ja mero snajeli ojni pojxuk ele» (Daniel 12:4). Ja it wa stojolan ja Dyos oj skoltay ja xchonabʼi bʼa masto oj yabʼye stojol ja Biblia yuja ajyi. Ja it kʼe ekʼuk masan bʼa 1914. Jun sjejel, ja Dyos sjeʼunejkitik janekʼto stʼilanil yiʼoj ja sbʼiʼili sok ja jas wa skʼana sbʼaja Luʼumi. Chomajkil, sjeʼunejkitik ja smeranil sbʼaja sakʼanil yaʼa ja Jesús, ja jas wa x-ekʼ ja wala chamtiki sok sbʼaja sakʼwelali. Cha jnebʼatikta kechan ja sGobyerno ja Dyos wa xbʼobʼ stojbʼes ja jwokoltiki. Sok jastal oj ajyukotik gusto sok yijel jun jsakʼaniltik jastal wa skʼana ja Dyosi. Pe ¿jas wa skʼulane ja yaʼtijumik Dyos soka jas wa snebʼawe? Ja sjakʼjeli oj yakitik pilan jas alubʼalkan bʼa Biblia (kʼela ja notaʼik 20 sok 24).

14. ¿Bʼa wan cholxel ekʼ ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos, sok matik wane skʼulajel?

¹⁴ Oj cholxuk bʼa yibʼanal ja luʼum. Yajni staʼa tiʼal sbʼaja tsaʼanikxta kʼakʼu, ja Jesús yala: «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi, ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari» (Mateo 24:3, 14). Ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos wan cholxel bʼa 240 paisik sok mas ja 900 kʼumalik. Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wane skoltajel ja kristyano jumasaʼ  ‹bʼa spetsanil ja luʼumi, chikan jas rasaʼil sok chikan jas lugaril› bʼa oj yabʼye stojol sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok ja jas oj skʼuluk sbʼaja ixuk winiki (Apocalipsis 7:9). Ja Taʼumantiʼiki mini xtupjiye bʼa skʼulajel ja it. Jastalni yalakan ja Jesús ojni ilkʼujolajuke sok oj iljuke kontra. Pe mini jas oj bʼobʼ stim ja xcholjeli (Lucas 21:17).

15. a) ¿Wan maʼ xa kʼuʼan ja weʼn tixa aytik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, sok jas yuj? b) ¿Jas oj ekʼ sbʼaje ja matik kʼuʼabʼal aye soka Dyos sok ja matik miyuki?

¹⁵ ¿Wan maʼ xa kʼuʼan ja weʼn tixa aytik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu? Jitsan ja bʼa jastik tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Biblia sbʼaja tsaʼanikxta kʼakʼu, jachni wan ekʼel. Ja Jyoba ojxta ya kʼot tekʼan ja xcholjeli sok tixa oj «cʼot ticʼan ja tiempo» (Mateo 24:14). ¿Jas wa stojolan ja yaljel jaw? Jani oj jakuk ja guerra bʼa Armagedón, bʼa oj xchʼaysnajel spetsanil ja jastik malo ja Dyosi. Ja Jyoba oj ya makunuk ja Jesús sok ja yanjeliki bʼa oj xchʼaysnajel ja matik mi skʼuʼane bʼa Yeʼn sok bʼa Yunin (2 Tesalonicenses 1:6-9). Yajni x-ekʼ ja Armagedón, ja Satanás sok ja spukujiki mixani oj bʼobʼ sloʼlaye mas ja kristyanoʼiki. Spetsanil ja matik kʼuʼabʼal aye soka Dyos sok toj aye soka sGobyerno oj yile jastal oj ya kʼotuk ja jastik skʼapuneji (Apocalipsis 20:1-3; 21:3-5).

16. Yuja jelxa mojan ja chʼakelal, ¿jasa oja kʼuluk ja weʼn?

¹⁶ Ja luʼumkʼinal it yamanyuj ja Satanás ojxtani chʼaysnajel. Ja yuj jel tʼilan oja jobʼa bʼaj jas oja kʼuluk. Ja Jyoba wani skʼana oja nebʼ sbʼaja Biblia. Ja yuj, ila stʼilanil ja jas wana snebʼjeli (Juan 17:3). Chomajkil, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa stsomo sbʼaje yibʼanal ja semanaʼiki. Ja bʼa stsomjele, wa skoltaye ja  kristyano jumasaʼ bʼa oj yabʼye stojolil ja Biblia. Moka chʼay ja tsomjeliki (kʼuman ja Hebreos 10:24, 25). Ta awila ay jas oja tukbʼes ja bʼa wa sakʼanil, mok xiwan skʼulajel. Yajni wana skʼulajel ochi, ojni yijbʼuk ja jastal wala tax soka Dyosi (Santiago 4:8).

17. ¿Jas yuj junta chʼaykʼujol oj yamjuke yuja chʼakelal ja kristyano?

¹⁷ Ja jekabʼanum Pablo xcholo ja xchʼakelal ja kristyanoʼik bʼa malo junta chʼaykʼujol oj jakuk jastal jun elkʼanum bʼa akwal (1 Tesalonicenses 5:2). Ja Jesús yalakan jitsan mi oj skis-e ja prebaʼik bʼa wa sjeʼa tixa aytik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja yeʼn yala: «Ja jastal [...] ti ajyi ba luum ja Noeji, jach ni oj ajyuc ja cuando la coyon jan ja ba satqʼuinali. Ja tiempo jau mojan xa oj jacuc ja butjai, ja cristiano, jun xta ja smodoei. Huax huaaye. Huax nupaniye. Huax aaji chʼac yabalile. Jach scʼulane hasta cʼot ja cʼacʼu jau och ja ba [arka] ja Noeji. Mi ni tʼun yabye sbej ja jas alji yabyei. Hasta yilahue meran jac ja butjai, ti xa scʼuanea» (Mateo 24:37-39).

18. ¿Jasa ya juljkʼujoltik ja Jesús?

¹⁸ Ja Jesús ya juljkʼujoltik ja jelxelxa waʼel, yujel ma ja chamkʼujolik ojni bʼobʼ sjom kolomtik. Yalakan junta chʼaykʼujol oj jakuk ja chʼakelal sok oj jak sbʼaje spetsanil ja kristyano bʼa Luʼumi. Tsaʼan yala: «Jayuj qʼuelan jacan ajyanic ja huenlexi. Cʼumanic ja Dios tola vida. Cʼanahuic yi pavor ba oj scoltayex soc spetzanil ja jas oj to jacuqui soc ba oj bob ochanic ja ba sti jsati» (Lucas 21:34-36). ¿Jas yuj jel tʼilan skisjel ja jas yalakani? Yujni ojxta chʼakuk ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Kechanta oj kanuke sakʼan ja matik lek oj iljuke yuja Jyoba sok ja Jesús. Sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil luʼumi (Juan 3:16; 2 Pedro 3:13).