1. ¿Jas orasyon jel naʼubʼal sbʼaj oj jtatik tiʼal ja bʼa kapitulo it?

JITSAN miyon kristyano wa snaʼawe sbʼaj ja orasyon bʼa jtatikon Dyos. Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik ja orasyon it bʼa oj snaʼe jastal oj skʼuluke ja yorasyone. ¿Jasa skʼana ja Jesús ja bʼa orasyon jaw? ¿Jas yuj jel tʼilan oj jnatik jas wa stojolan?

2. ¿Jas oxe jasunuk sjeʼakan ja Jesús jel tʼilan oj jkʼantik ja bʼa korasyontik?

² Ja Jesús yala jastal oj skʼumuke ja Dyosi: «Jtaticon Dios ti aya ba satqʼuinali, ja hua biili, [...] jel nihuan juntiro [ma asakbʼuk]. A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana. Ja jastal huaxa cʼulan ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum» (kʼuman ja Mateo 6:9-13). ¿Jas yuj sjeʼa ja Jesús oj kʼanxuk ja oxe jastik it? (Kʼela ja nota 19).

3. ¿Jasa oj jnebʼtik ja bʼa kapitulo it?

³ Jnebʼatikta ja Dyosi sbʼiʼil Jyoba. Cha kilatikta jasa wa skʼana sbʼaja ixuk winiki sok sbʼaja Luʼumi. Pe ¿jasa kʼan yal ja Jesús yajni yala: «A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari»? Ja bʼa kapitulo it oj jnebʼtik sbʼaja sGobyerno ja Dyos, jasa oj skʼuluk sok jastal oj ya sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos.

4. ¿Machʼa stsaʼa ja Dyos bʼa oj och Mandaranum?

⁴ Ja Jyoba ya kujlajuk jun Gobyerno ja bʼa satkʼinal. Ja yeʼn stsaʼa ja Jesús bʼa oj och Mandaranum ja bʼa  sGobyerno. Ja Biblia wa xyala ja Jesús «yen único rey. Srey ni ja maʼ rey ay ja ili. Yen único Ajualal. Yajual ni ja maʼ ajualal ay ja ili» (1 Timoteo 6:15). Ja Jesús mastoni wa xbʼobʼ skoltayotik yuj jun gobyerno. Cha masni ay yip yuj yibʼanal ja gobyernoʼiki.

5. ¿Bʼa masan oj ya mandar ja sGobyerno ja Dyos, sok maʼ oj yayi mandar?

⁵ Ekʼ 40 kʼakʼu yajni sakʼwi, ja Jesús kumxi bʼa satkʼinal. Tsaʼan, ja Jyoba ya och Mandaranum ja bʼa sGobyerno (Hechos 2:33). Masan bʼa satkʼinal, ja Gobyerno it oj yakon mandar ja Luʼum (Apocalipsis [Revelación] 11:15). Ja yuj, ja Biblia wa xyala ja Gobyerno it ti wa «scʼulan mandar ja ba satqʼuinal» (2 Timoteo 4:18).

6, 7. ¿Jas yuj mastoni lek ja Jesús yuj chikan jas gobyernoʼil?

⁶ Ja Biblia wa xyala ja Jesús mastoni lek yuj chikan jas gobyernoʼil, yujni kechan yeʼn «ja maʼ mi ni nunca oj chamuqui» (1 Timoteo 6:16). Spetsanil ja mandaranumiki wa xchamye, pe ja Jesús mini oj chamuk. Ja yuj, ojni albʼuk bʼa tolabida spetsanil ja jastik oj skʼulkitiki.

⁷ Ja Biblia wa xyala ja Jesús juni tojil Mandaranum sok jel syajulal skʼujol: «Ja yip ja Jyoba tini oj ajyuk sbʼaja yeʼn, oj ajyuk yuj sbiboʼil sok jel oj yabʼ stojolil, oj snaʼ jastal yajel lekil rason sok jel oj ajyuk yip, oj ajyuk yuj jitsan snajel sok jel oj skis ja Jyoba. Mi jaʼita oj wajsok ja jastik wa xyila ja sati, mi oj tojwanuk soka jas kechanta oj yabʼ ja xchikini. Sok stojolil lek oj tojwanuk bʼa skoltajel ja matik jel ajula sbʼaji» (Isaías 11:2-4). ¿Wan maʼ xa kʼana oj ajyukawuj jun mandaranum jastal it?

8. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Jesús mini stuchʼil oj ya mandar?

 ⁸ Ja Biblia wa xyala ja Dyosi stsaʼunej jujuntik ixuk winik bʼa oj yaʼe mandar soka Jesús bʼa satkʼinal. Jun sjejel, ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja Timoteo: «Ta huan cʼax [kuchkujtik] ja huocoli, entonces oj ni jcʼultic mandar lajan soc» (2 Timoteo 2:12). ¿Janekʼe ja matik oj ya mandar soka Jesús?

9. a) ¿Janekʼe ja matik oj ya mandar soka Jesús? b) ¿Jas ora kʼe stsaʼ ja Jyoba ja 144,000?

⁹ Jastalni jnebʼatik ja bʼa kapitulo 7, ja jekabʼanum Juan yila bʼa jun nakʼsat ja Jesús jastal Mandaranum ja bʼa satkʼinal sok smoj 144,000 mandaranumik. ¿Machunkiluke ja 144,000? Ja Juan yala jani ja matik wane snochjel ja chej chikan bʼa wa xwaja. Sok cha yala ti manjiye ja bʼa ixuk winikeʼi (kʼuman ja Revelación 14:1, 4, TNM). Ja cheji yeʼnani ja Jesús. Jaxa 144,000 kʼotele yaʼtijumik toj ja Dyos, bʼa yeʼn stsaʼunej bʼa oj «scʼuluque mandar ja ba luum» soka Jesús. Yajni wa xchamye, tixa wa xwajye bʼa satkʼinal (Apocalipsis 5:10). Ja Jyoba kʼe stsaʼ ja 144,000 bʼa bʼajtan siglo.

10. Yuja oj yaʼotik mandar ja Jesús sok 144,000 ixuk winike, ¿jas yuj jun sjejel bʼa jelni syajtayotik ja Jyoba?

¹⁰ Yuja jel syajtayotik ja Jyoba, ja yuj xchapa bʼa oj yaʼe mandar soka Jesús jujuntik ixuk winik. Pe ja Jesús cha ojni kʼot jun lekil mandaranum pes yujni ja yeʼn cha ajyi jastal jun winik sok jel yiʼaj wokol. Ja Pablo yala ja Jesús wa snaʼa jastal wala taxtik sok wani xyabʼ stojol ja yajni «mi ni jun quip ayotic», pes yujni «ja jastal jel huala cʼulajitic probar [...] ja quentiqui, jach ni ecʼ ja yen» (Hebreos 4:15; 5:8). Jaxa 144,000  cha wani xyabʼyotik stojol pes yujni cha skʼulane luchar soka mulali sok ja chameliki. Ja yuj, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jesús soka 144,000 wa xyabʼye stojol ja jastal wa xkabʼ ayotiki sok ja jwokoltiki.

11. ¿Jas yuj sjeʼakan ja Jesús akʼanxuk bʼa akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa satkʼinal?

¹¹ Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa a-skʼan-e akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa satkʼinal. ¿Jas yuj? Ja bʼa kapitulo 3 jnebʼatik ja Satanás och skontraʼuk ja Dyos. Ja Jyoba yaʼakan ja Satanás sok ja anjelik kʼoka abʼalik akanuke tʼusan tyempo ja bʼa satkʼinal. Ja yuj mi yibʼanal ja matik teye bʼa satkʼinal wa skʼulane ja jas wa skʼana ja Dyos. Ja bʼa kapitulo 10 oj jnebʼtik mas sbʼaja Satanás sok ja pukujik.

12. ¿Jas chabʼ jasunuk jel tʼilan wa staʼa tiʼal ja Apocalipsis 12:10?

¹² Ja Biblia yala ja Jesús ojni tiroʼanuk soka Satanás tʼusan tsaʼan ja yajni x-aji och Mandaranum (kʼuman ja Apocalipsis 12:7-10). Ja bʼa Apocalipsis 12:10 wa staʼa tiʼal chabʼ jasunuk jel tʼilan. Bʼajtan, ja Jesukristo wa xkʼe ya mandar. Xchabʼil, wa xjipjikon bʼa Luʼum ja Satanás. Jastalni oj kiltik, ja chabʼ jasunuk it ekʼelxa.

13. ¿Jasa ekʼ ja bʼa satkʼinal yajni aji eluk ja Satanás?

¹³ Ja anjelik kʼuʼabʼali jel gustoʼaxiye yajni ja Satanás soka spukujik aji eluke ja bʼa satkʼinal. Ja Biblia wa xyala: «Jayuj jel lec huax yilahue spetzanil ja maʼ tey ba satqʼuinali» (Apocalipsis 12:12). Ja wego ayni meran lamanil sok tsoman lek aye ja bʼa satkʼinal. Pes ja matik teye tiw wa skʼulane ja jas wa skʼana ja Dyos.

14. ¿Jasa wan ekʼel ja bʼa Luʼum man jipjikon ja Satanás?

 ¹⁴ Pe tukni lek ja sakʼanil ja bʼa Luʼum. Bʼutʼelni wokol yujni ja Dyablo «jel xa qʼueel juntiro ja scoraja porque huan ni snaa que bisubal xa lec ja stiempo» (Apocalipsis 12:12). Ja Satanás jel tajkel ay yuja aji eluk ja bʼa satkʼinali sok wa snaʼa ojxta chʼayjuk snajel. Ja yuj, wani skʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa yajelyi wokol ja ixuk winiki.

15. ¿Jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi?

¹⁵ Pe mito tukbʼeluk ja jas wa skʼana ja Dyosi. Wani skʼana oj ajyukotik sakʼan tolabida bʼa jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼum sok mixa oj ajyuk jmultik (Salmo 37:29). ¿Jastal oj ya kʼotuk ja it ja sGobyerno ja Dyos?

16, 17. ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja yaljelik bʼa Daniel 2:44?

¹⁶ Ja Daniel 2:44 wa xyala: «Ja bʼa skʼakʼujik ja mandaranumik jaw, ja Dyos bʼa satkʼinali oj ya kujlajuk jun gobyerno bʼa mini oj ajuk chʼayuk snajel. Ja gobyerno iti mini oj ajuk ekʼuk bʼa pilan chonabʼ. Oj swachʼtalaʼuk sok oj xchʼaysnajel spetsanil ja gobyernoʼik jaw, sok kechanta ni yeʼn oj kan kulan bʼa tolabida». ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it sbʼaja sGobyerno ja Dyos?

¹⁷ Bʼajtan, wa sjeʼakitik oj kʼe ya mandar «ja bʼa skʼakʼujik ja mandaranumik jaw». Ja it wa stojolan aytoni mandaranumik ja bʼa Luʼum yajni xkʼe ya mandar. Xchabʼil, wa sjeʼakitik ja Gobyerno it mini oj ajuk chʼaysnajel sok mi maʼ oj slokʼoluk. Sok yoxil, wa sjeʼakitik ojni tiroʼanuk soka gobyernoʼiki. Ja sGobyerno ja Dyos oj skʼul ganar sok kechani yeʼn oj ya mandar ja bʼa Luʼumi. Yajni xkʼot smeranil ja yaljelik it, ja  kristyano jumasaʼ oj ajyukyujile ja gobyerno bʼa mas leki.

18. ¿Jas sbʼiʼil ja guerra oj ajyukyujile ja sGobyerno ja Dyos soka gobyernoʼik bʼa luʼumi?

¹⁸ ¿Jasa oj ekʼuk bʼajtanto oj tiroʼanuke ja gobyernoʼik bʼa luʼum soka sGobyerno ja Dyos? Ja pukujiki oj sloʼlaye ja «rey jumasa ja ba sutanal ja satqʼuinali» bʼa oj stsome ja bʼa «oj qʼueuc ja guerra» bʼa Dyos jel ja yipi. Ja guerra it sbʼiʼil Armagedón, sok ti oj tiroʼanuke ja gobyernoʼik bʼa luʼum soka sGobyerno ja Dyos (Apocalipsis 16:14, 16; kʼela ja nota 10).

19, 20. ¿Jas yuj wa xkʼanatik ja sGobyerno ja Dyos?

¹⁹ ¿Jas yuj wa xkʼanatik ja sGobyerno ja Dyos? Yuj oxe rason. Bʼajtan, yuja mulanumotik, wala kotik chamel sok wala chamtik. Pe ja bʼa sGobyerno ja Dyos ojxa ajyukotik bʼa tolabida. Ja Biblia wa xyala: «Ja Diosi, jel yaj huax yab juntiro spetzanil ja cristiano, jayuj seca con ja único yunini. Jaxa spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja yeni, [...] oj ni stae ja svida jau ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Juan 3:16).

²⁰ Xchabʼil, yujni bʼutʼel kristyanoʼik bʼa jel malo ja bʼa luʼum. Jitsan wa sleʼawe abʼal, wa xloʼlaniye sok jel kux ja sakʼanile. Ja keʼntiki mini xbʼobʼ jkomtike, pe ja Jyoba waniʼa. Ta mi stukbʼes sbʼaje, ojni xchʼaysnajel bʼa Armagedón (kʼuman ja Salmo 37:10). Yoxil rason, yujni ja gobyernoʼik ja bʼa luʼumi jel maloʼe, wa x-och skʼabʼe sok mini xbʼobʼ stojbʼese ja wokol wa x-ekʼ sbʼaje ja kristyano. Chomajkil, mini skʼanawe oj skoltaye ja kristyano bʼa oj skʼuʼukeyi ja Dyos. Jakʼayuj ja Biblia wa xyala «ja winiki ibʼ kʼabʼal ayuj ja winiki bʼa sjomelal» (Eclesiastés 8:9).

21. ¿Jastal oj ya kʼotuk ja sGobyerno ja Dyos bʼa oj kʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Jyoba ja bʼa Luʼumi?

 ²¹ Yajni x-ekʼ ja Armagedón, ja Gobyerno it oj ya kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼum. Jun sjejel, ja Satanás soka spukujiki oj lutjuke (Apocalipsis 20:1-3). Yajni x-ekʼ ja tyempo, mixa maʼ oj koʼ chamel sok oj chamuk. Stsʼakatal yuja yaʼa ja sakʼanil ja Jesús, spetsanil ja matik kʼuʼabʼali oj ajyuke bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ (Apocalipsis 22:1-3; kʼela ja nota 20). Chomajkil, ja Gobyerno it oj ya sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos. ¿Jas wa stojolan ja it? Yajni xyaʼa mandar ja bʼa Luʼum, spetsanil ja kristyano oj skis-e ja sbʼiʼil ja Dyos.

22. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Jesús mi kʼe ya mandar ja ti ajyi bʼa Luʼum sok cha mi wegoxta kʼe ya mandar ja kumxi bʼa satkʼinal?

²² Yajni ti ajyi bʼa Luʼum, ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa a-skʼan-e bʼa orasyon: «A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari». Ja it wa xkʼan yal mito ayuk ajyi ja Gobyerno jaw. Bʼajtanto, ja Jyoba yani kujlajuk ja sGobyerno sok ya och Mandaranum ja Jesús. ¿Tixta maʼ ya och Mandaranum yajni kumxi ja bʼa  satkʼinal? Miyuk. Ja Jesús smajlayto. Yajni sakʼwita, ja Pedro soka Pablo xchiktese ja it. Sok yalawe yeʼni kʼot sbʼaj ja Jesús ja jas tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Salmo 110:1. Ja yeʼnle yalawe: «Ti xa huaj culan ja ba stzʼeel ja Dios [...]. Ti huan smajlajel ja cʼacʼu jau cuando oj aaji och ba yib scʼab spetzanil ja scondra» (Hechos 2:32-35; Hebreos 10:12, 13). Ja it wa sjeʼa tʼilani smajlay bʼa aji och Mandaranum yuja Jyoba.

23. a) ¿Jas ora kʼe ya mandar ja Jesús ja bʼa sGobyerno ja Dyos? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi?

²³ ¿Jas ora kʼe ya mandar ja Jesús? Bʼa 1914. Jitsan jabʼil bʼajtanto, jun tsome paklanumik bʼa Biblia yabʼye stojolil ja bʼa 1914 jelni tʼilan ja bʼa jastik yalunejkan ja Biblia. Ja jastik ekʼel man kʼejan ja 1914 wa xchiktes ayiʼoje rason. Ja Jesús kʼe ya mandar bʼa jabʼil jaw (Salmo 110:2; kʼela ja nota 21). Tʼusan tsaʼan, tixta jipjikon ja Satanás, jaxa wego «bisubal xa lec ja stiempo» (Apocalipsis 12:12). Ja bʼa kapitulo jakumi oj kiltik mas prebaʼik bʼa wa sjeʼa tixa aytik ja bʼa tyempo jaw. Chomajkil, oj jnebʼtik ja sGobyerno ja Dyos ojxta ya kʼotuk ja jas wa skʼana ja Jyoba sbʼaja Luʼumi.