1, 2. ¿Jasa wa sjobʼo sbʼaje jitsan kristyano?

JUN terremoto wa smila jitsan kristyano. Jun winik wa smila june maʼ mey smul. Jun nanal wa xcham yuj cáncer sok wa xkan mebʼa joʼe yuntikil.

² Yajni wa x-ekʼ desgrasyaʼik jastal jaw, jitsan wa sjobʼo sbʼaje jas yuj jel ja wokoli sok ja ilkʼujolaneli. ¿Ay maʼ bʼa ajobʼunej abʼaj jachuk?

3, 4. a) ¿Jasa jobʼjiyi ja Jyoba yuja Habacuc? b) ¿Jasa kʼapjiyi yuja Jyoba?

³ Ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jujuntik yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa yaʼa sbʼaje ja sjobʼjel jaw. Ja aluman Habacuc sjobʼoyi ja Jyoba: «¿Jas yuj waxa waʼakan oj kil ja bʼa mi lekuki? ¿Sok jas yuj waxa waʼakan aʼajyuk ja wokoliki? ¿Sok jas yuj ay ja xchʼayjel snajeli soka spekʼjel chikʼ ja bʼa stiʼ jsati? ¿Sok jas yuj jel ja tsatsal kʼumali soka tiroʼaneli?» (Habacuc 1:3).

⁴ Ja Biblia wa xyala ja Jyoba skʼapayi ja Habacuc oj ya tojbʼuk ja wokoli (Habacuc 2:2, 3). Ja Jyoba jel syajtay ja kristyanoʼiki. Ja Biblia wa xyala: «Ja Diosi, huan nix yaahuex sata» (1 Pedro 5:7). Ja yeʼn mastoni jel yaj wa xyabʼ yuja keʼntiki ja yajni wantik yijel wokol (Isaías 55:8, 9). Anto, ¿jas yuj jel ja wokoli? La kiltik.

5. a) ¿Jasa wa xyalawe jitsan olomalik bʼa relijyon sbʼaja wokoli? b) Pe ¿jasa wa xyala ja Biblia?

⁵ Jitsan sacerdoteʼik, pastorik sok tejkʼanubʼalik bʼa  relijyon wa xyalawe wa xkiʼajtik wokol yujni jach wa skʼana ja Dyosi. Bʼobʼta wa xyalawe yeʼnani wa xchapa ja jastik wa x-ekʼ jbʼajtiki, sok jachuk ja desgrasyaʼik. Sok bʼobʼta wa xyalawe mini oj kabʼtik stojol jas yuj wa xkiʼajtik wokoli. Jaxa tuk wa xyalawe wala chamtik bʼa wajel soka Dyos bʼa satkʼinal. Cha jachni wa xyalawe yajni wa xcham jun yal untik. Pe mini meranuk ja jaw. Ja Jyoba mi yeʼn wa xya ekʼ jbʼajtik jastik mi lekuk. Ja Biblia wa xyala: «¡Najat ay lek ja oj skʼuluk ja Dyos smeranili ja bʼa mi lekuki, soka maʼ jel Juntiro Yipi skʼulajel ja bʼa mi tojuki!» (Job 34:10).

6. ¿Jas yuj jitsan kristyano wa xyawe smuluk ja Dyos ja wokoliki?

⁶ Jitsan kristyano jani wa xyawe smuluk ja Dyos ja wokoliki, yujni wa spensaraʼane yeʼn wan yajel mandar ja bʼa luʼumi. Pe ja bʼa kapitulo 3 jnebʼatik ja Satanás yeʼn wan yajel mandar.

7, 8. ¿Jas yuj jel ja wokol ja bʼa luʼumi?

⁷ Ja Biblia wa xyala ja «maʼ tey ba mundo, ti aye juntiro ja ba scʼab ja diablo» (1 Juan 5:19). Ja yajwalil ja luʼumkʼinali yeʼnani ja Satanás, jelni malo sok mi snaʼa jyajaltik. Ja yeʼn wan sloʼlajel «spetzanil ja cristiano» (Apocalipsis [Revelación] 12:9). Jitsan jaʼ wa snebʼaweyi ja smodo. Jani it ja bʼajtan rason yuja bʼutʼel abʼal, ilkʼujolanel sok jastik bʼa malo ja luʼumi.

⁸ La kiltik ja xchabʼil rason. Yajni ja Adán soka Eva skʼokoweyi ja yabʼal ja Dyos, yawe ekʼyi ja mulal ja yuntikile. Yuja mulanume ja kristyanoʼiki, wani xyawe wokolanuk ja tuk. Jitsan ekʼele wani skʼanawe mas tʼilan oj ajyuke yuja tuki. Ja yuj wa xtiroʼaniye, wa xwajye bʼa guerra sok wa xyixtalane ja tuk (Eclesiastés  4:1; 8:9). Ja yoxil rasoni jani yuja «tyempo soka jas mi xmajlaxi oj ekʼuki» (Eclesiastés 9:11). Ja it wa xkʼan yal bʼobʼta oj ekʼ jbʼajtik jun desgrasya yajni teytik bʼa jun lugar sok bʼa jun ora bʼa mi ti oj ajyukotik.

9. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik ja Dyosi ayni yiʼoj jun rason yuja wa xyaʼakan oj ekʼuk wokoliki?

⁹ Ja Jyoba mini yeʼn wa xyaʼa ja wokoliki. Mini yeʼn smuluk ja guerraʼik, ja mulalik, ja ixtalanel sok ja jastik mi tojuki. Cha mi yeʼn smuluk yuja wa x-ekʼ terremotoʼik, huracanik, tsatsal ikʼ sok tuk desgrasyaʼik. Pe bʼobʼta ayni oja jobʼa bʼaj: «Ta jel yip ja Jyoba, ¿jas yuj mi stima ja jastik mi lekuki?». Wani xnaʼatik jel syajtayotik ja Dyosi, ja yuj wa xkʼuʼantik bʼa ayni yiʼoj jun rason yuja wa xyaʼakan oj ekʼuk wokoliki (1 Juan 4:8).

10. ¿Jasa abʼaltanel yala ja Satanás sbʼaja Jyoba?

¹⁰ Ja Dyablo bʼobʼ sloʼlay ja Adán soka Eva. Yabʼaltay ja Jyoba bʼa mini jun lekil mandaranumuk. Yala ayni jun jasunuk lek bʼa mi xkʼan ajukyile yuja Dyosi. Ja Satanás skʼana oj ya skʼuʼuk masni lek oj ya ja smandar ja yeʼn yuja Jyoba. Sok mini xmakuniyujile ja Dyosi (Génesis 3:2-5; kʼela ja nota 26).

11. ¿Jas sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

¹¹ Ja Adán soka Eva skʼokowe ja abʼali sok skontraʼane ja Jyoba. Spensarane bʼa ayiʼoje derecho bʼa stsajel ja jasa lek sok mi lekuki. ¿Jastal maʼ oj sjeʼ ja Jyoba bʼa mi stojoluk aye ja Adán soka Eva sok wani snaʼa ja jasa mas lek bʼa keʼntik?

12, 13. a) ¿Jas yuj ja Jyoba mi tixta xchʼaya snajel ja Adán sok ja Eva? b) ¿Jas yuj ja Jyoba yaʼunejkan ja Satanás aya mandar ja luʼumi sok jaxa kristyanoʼiki aya sbʼaje mandar?

 ¹² Ja jas wa skʼana ajyi ja Jyoba jani apaxuk ja Luʼum jun kʼachinubʼ sok a-sbʼutʼ-e yuntikile ja Adán sok ja Eva. Sok ja Jyoba ojni ya kʼotuk ja jas wa skʼana ama ja Satanás sleʼa modo stimjel (Génesis 1:28; Isaías 55:10, 11). Ja yuj, ja Jyoba mini tixta xchʼaya snajel ja Adán sok ja Eva, yaʼanikan oj ajyuk yuntikile. Jachuk, ja yuntikile oj stsaʼe maʼ oj ajukeyuj mandar.

¹³ Ja Satanás yabʼaltay ja Jyoba bʼa stiʼ sat miyonik anjelik (Job 38:7; Daniel 7:10). Ja yuj ja Jyoba yayi tyempo ja Satanás bʼa oj sjeʼ ta stojol ay. Cha yayi tyempo ja kristyanoʼiki bʼa yeʼnta oj ya sbʼaje mandar ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás. Sok jachuk, oj bʼobʼ sjeʼe ta lek oj wajyujile yajni mi oj koltajuke yuja Dyosi.

14. Soka janekʼxa tyempo ekʼeli, ¿jasa ilubʼali?

¹⁴ Jitsanxa lek tyempo, ja kristyanoʼiki yeʼnta yaʼunej sbʼaje mandar, pe mini lek wajelyujile. Ja yuj ja Satanás sjeʼunej juni abʼaltanum. Jaxa kristyanoʼiki wani skʼanawe ja skoltanel ja Dyos. Sok ayni yiʼoj rason ja Jeremías yajni yala: «Ah Jyoba, wani xnaʼa leka, ja winiki mini wa sbʼajin ja sbʼeji. Sok mini ja winik wan bʼejyeli wa sbʼajin oj stoj ja sbʼeji» (Jeremías 10:23).

15, 16. a) ¿Jas yuj jelxa yata albʼuk ja wokol ja Jyoba? b) ¿Jas yuj mito stojbʼes ja Jyoba ja wokolik wan yajel ja Satanás?

¹⁵ ¿Jas yuj jelxa yata albʼuk ja wokol ja Jyoba? Yaʼunejyi tyempo ja Satanás bʼa sjejel mini jas xlajxiyuj ja sgobyerno. Ja kristyanoʼiki ajyelyujile tuktukil  gobyerno, pe mini jas bʼobʼelyujile. Chomajkil, ama jelxa chapan ja ciencia sok ja aparatoʼik, mastoni jelxel ja jastik mi tojuki, ja pobreʼili, ja mulalik sok ja guerraʼiki. Ta meyuk ja skoltanel ja Dyosi, mini oj wajkujtik lek ja bʼa yajel jbʼajtik mandar.

¹⁶ ¿Jas yuj mi stima ja jastik bʼa mi lekuki? Ja Jyoba mito stojbʼes ja wokolik wan yajel ja Satanás. Wanukto stojbʼes, jani wan skoltajel ja sgobyerno ja Satanás. Pe ja Dyosi mini oj skʼuluk ja jaw. Chomajkil, ja kristyanoʼiki oj skʼuʼuke wani xbʼobʼ ya sbʼaje mandar. Sok wanukxta xkoltajiye yuja Dyosi, ja yeʼn ojni kʼot jun leʼa abʼal. Pe ja Jyoba mini sleʼa abʼal (Hebreos 6:18).

17, 18. ¿Jas oj skʼuluk ja Jyoba bʼa oj stojbʼes spetsanil ja jas sjomunej ja Satanás?

¹⁷ Ja Jyoba wani xbʼobʼ stojbʼes ja jastik jomkan yajni skʼoko abʼal ja Satanás sok ja ixuk winiki. Ja yeʼn wani xbʼobʼyuj spetsanil. Ja Jyoba wani snaʼa jas ora oj chʼak sjeʼ ja Satanás yibʼanal ja abʼalik sleʼuneji. Anto, oj ya paxuk ja Luʼum jun kʼachinubʼ jastalni wa skʼana. Spetsanile ja matik tey «ja ba sqʼuejnalei» oj sakʼwuke (Juan 5:28, 29). Mixa maʼ oj koʼ chamel sok mixa maʼ oj chamuk. Ja Jyoba oj ya makunuk ja Jesús «ba oj xchʼay snaajel ja yatel ja tan diablo» (1 Juan 3:8). Malan xkʼot ja tyempo jaw, la katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yaʼunej spasensya jmoktiki. Ja jaw wa xyaʼakan bʼa oj jnatik sbʼaj mas sok stsajel ta wa xkʼanatik yeʼn ayaʼotik mandar (kʼuman ja 2 Pedro 3:9, 10). Sok yajni wantik yijel wokoli, ja Jyoba wani skoltayotik bʼa oj kuchkujtik (kʼuman ja 1 Corintios 10:13).

¹⁸ Ja Jyoba mi stʼenawotik bʼa oj jtsatik jastal jmandaranumtik.  Yaʼunejkitik jun tsamal majtanal: jani ja libreʼil bʼa stsajel. La kiltik jas wa stojolan bʼa keʼntik.

19. a) ¿Jas tsamal majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba? b) ¿Jas yuj tʼilan oj katikyi tsʼakatal yuja majtanal jaw?

¹⁹ Ja Jyoba yaʼunejkitik ja libreʼil bʼa stsajel. Stsʼakatal ja tsamal majtanal it, wani xbʼobʼ jtsatik jasa oj jkʼuluktik soka jsakʼaniltiki sok ta wa xkʼanatik yaʼteltajel ja Jyoba ma miyuk. Mi jachukotik jastal chanteʼik, ja yeʼnle mini spensarane (Proverbios 30:24-28). Cha mi jachukotik jastal makinaʼik, bʼa kechan wa skʼulane ja jastal kʼulubʼale. Keʼn wa xbʼobʼ jtsatik jas tikʼe kristyanoʼil wa xkʼana oj kʼotkotik, matik oj kamigoʼuktik sok jas oj jkʼuluktik soka jsakʼaniltiki. Ja Jyoba wa skʼana gusto oj ajyukotik.

20, 21. ¿Jasa mas lek oj bʼobʼa tsaʼ ja weʼn?

²⁰ Ja Jyoba wa skʼana oj jyajtaytik (Mateo 22:37, 38). Yajni jun kerem wa xyala yabʼ ja stat: «Jel xkʼanawa», ja tatali jelni xgustoʼaxi. Cha jelni xgustoʼaxi ja Jyoba yajni wa xyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik. Ja Jyoba yakitik ja libreʼil bʼa stsajel ta wa xkʼana oj kaʼteltaytik ma miyuk. Ja Satanás, ja Adán sok ja Eva stsaʼawe mi oj skis-e ja Jyoba. Jaxa weʼn, ¿jastal oj wa makunuk ja libreʼil bʼa stsajeli?

²¹ Amakunuk bʼa stsajel yaʼteltajel ja Jyoba. Jitsan miyon kristyano stsaʼaweta yaʼteltajel ja Dyosi sok miyuk ja Satanás (Proverbios 27:11). Jastalni kilatikta, ja Dyosi oj xchʼaysnajel ja wokoliki sok oj ya paxuk ja Luʼum jun kʼachinubʼ. ¿Jas oja kʼuluk ja weʼn bʼa ti oj ajyan tiw? Ja sjakʼjeli ti oj alxuk bʼa kapitulo jakum.