KAPITULO 4
¿Machunkiluk ja Jesukristo?
1, 2. a) Ta kechan awabʼunej ja sbʼiʼil june maʼ jel naʼubʼal sbʼaj, ¿jas yuj mi oja wal waxa naʼa sbʼaj? b) ¿Jasa wa spensaraʼane ja kristyano sbʼaja Jesús?
AY JITSAN kristyano jel naʼubʼal sbʼaje, sok bʼobʼta awabʼunej ja sbʼiʼil junuk bʼa yeʼnle. Pe ¿oj maʼ awal waxa naʼa sbʼaj? Miniʼa. ¿Jas yuj? Yujni mixa naʼa yibʼanal ja sakʼanili sok machun meran kʼotel.
2 Ama ekʼelxa junuk 2,000 jabʼil ja ti ajyi bʼa Luʼum ja Jesukristo, bʼobʼta ayxani awabʼunej yabʼalil bʼa yeʼna. Pe jitsan mi snaʼawe machun meran waj ja Jesús. Jujuntik wa xyalawe waj jun lekil winik. Tuk wa xyalawe waj jun aluman. Sok jujuntik wa skʼuʼane kʼotel Dyos. ¿Jas waxa pensaraʼan ja weʼn? (Kʼela ja nota 12).
3. ¿Jas yuj jel tʼilan oja naʼ ja smeranil sbʼaja Jyoba sok sbʼaja Jesukristo?
3 Jelni tʼilan oja naʼ ja smeranil sbʼaja Jesús. ¿Jas yuj? Yujni ja Biblia wa xyala: «Ja it wa stojolan sakʼanil bʼa tolabida, ja oj najukabʼaj ja weʼn, ja kechanta Dyos smeranili, sok ja maʼ ajekakon, ja Jesukristo» (Juan 17:3, TNM). Ta anebʼa ja smeranil sbʼaja Jyoba sok sbʼaja Jesús, ojni bʼobʼ ajyan sakʼan tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi (Juan 14:6). Chomajkil, snajel sbʼaja Jesús ojni skoltaya, yujni yeʼn ja lekil sjejel bʼa jastal ajyel sakʼan sok jastal yiljel ja tuki (Juan 13:34, 35). Ja bʼa kapitulo jnebʼatik ja smeranil sbʼaja Dyosi. Ja bʼa kapitulo it oj jnebʼtik sbʼaja Jesús. 1
‹JTAʼATIKONTA JA MESIASI›
4. ¿Jas wa stojolan ja yaljelik mesías sok kristo?
4 Jitsan jabʼil bʼajtanto oj pojkuk ja Jesús, ja Jyoba skʼapa ja bʼa Biblia oj sjek ja Mesías ma Kristo. Ja yaljel mesías ti elel bʼa kʼumal hebreo sok jaxa kristo bʼa kʼumal griego. Ja chabʼ yaljelik it wa stojolan ja maʼ oj stsaʼ ja Dyos bʼa oj yayi jun cholal jel chaʼanyabʼal. Chomajkil, ja Mesías yeʼn oj ya kʼot yibʼanal ja jas skʼapunej ja Dyosi.
5. ¿Wan maʼ skʼuʼane ja snebʼumanik ja Jesús bʼa yeʼn ja Mesías?
5 Ja snebʼumanik ja Jesús wani skʼuʼane lek yeʼn kʼotel ja Mesías kʼapubʼali (Juan 1:41). Jun sjejel, ja Pedro yala yabʼ ja Jesús: «Huena ni ja Cristoa» (Mateo 16:16). La kiltik jas yuj oj cha bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jesús yeʼn ja Mesías.
6. ¿Jastal koltani ja Jyoba bʼa oj naxuk sbʼaj ja Mesías?
6 Jitsan jabʼil bʼajtanto oj pojkuk ja Jesús, ja alumanik bʼa Dyos yalawe jitsan jastik bʼa oj koltajuke ja kristyano bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Mesías. ¿Jastal oj koltajuke yuja jaw? La kiltik jun sjejel bʼa oj kabʼtik stojol. Pensaraʼan lekbʼi ay maʼ oj waja taʼ bʼa jun terminal pe mixa naʼa sbʼaj ja maʼ oj juluki. Ta cholji awabʼ lek jastal ja winik jaw sok jastal ja skʼuʼi, ja weʼn ojni anaʼ sbʼaj. Junxta soka sjejel it, ja Jyoba ya makunuk ja yalumanik bʼa oj yal-e ja jas oj skʼuluk ja Mesiasi sok ja jas oj ekʼ sbʼaji. Yajni xyilawe jastal xchʼak kʼot smeranil ja jastik alubʼali, ja matik wa skʼanawe yajel gustoʼaxuk ja Dyosi ojni bʼobʼ snaʼe ja Jesús yeʼn ja Mesías ma Kristo.
7. ¿Jas chabʼ jasunuk alxikan bʼa wa skoltayotik snajel ja Jesús yeʼn ja Mesías?
Miqueas 5:2). Ja Jesús tini mero pojki tiw (Mateo 2:1, 3-9). Ja xchabʼili yeʼn stsʼijbʼan ja Daniel. Ja yeʼn yalakan ja Mesías oj sjeʼ sbʼaj bʼa jabʼil 29 (Daniel 9:25). Sok jachni mero kʼota. Ja it kechanta wantik yaljel chabʼe ja bʼa jitsan jas alubʼalkan sbʼaja Jesús bʼa oj naxuk yeʼn ja Mesías kʼapubʼali (kʼela ja nota 13).
7 La kiltik chabʼe sbʼaja jas alxikani. Ja bʼajtani tsʼijbʼaxi junuk 700 jabʼil bʼajtanto oj pojkuk ja Jesús. Ja Miqueas yalaxakan ja Mesías ti oj pojkuk bʼa jun chʼin chonabʼ sbʼiʼil Belén (8, 9. ¿Jasa ekʼ ja yajni yiʼaj jaʼ ja Jesús bʼa xchiktes yeʼn kʼotel ja Mesías?
8 Ja Jyoba ya chijkajuk lek ja Jesús yeʼnani ja Mesías. Ja Dyos skʼapayi ja Juan maʼ wa xyaʼa yijel jaʼ bʼa oj yayi jun senya bʼa jachuk oj snaʼ sbʼaj ja Mesías. Ja bʼa jabʼil 29, ja Jesús waj ja bʼa yok jaʼ Jordán sok aji yiʼ jaʼ yuja Juan. Anto ja Juan yila ja senya. Ja Biblia wa xcholo yajni chʼak yiʼ jaʼ ja Jesús sok el ja bʼa jaʼi, jamxi ja satkʼinali sok ja Juan yila koʼ ja yip ja Dyos jastal jun paloma. Chomajkil, yabʼ jun kʼumal ja bʼa satkʼinali: «Ja iti, jaʼ ni ja cunina, xchi. Jel yaj huax cabi. Jel ni gusto huax quilaa» (Mateo 3:16, 17). Ja jas yila sok yabʼ ja Juan kʼot skʼuʼuk ja Jesús yeʼnani ja Mesías (Juan 1:32-34). Ja bʼa kʼakʼu jaw, ja Jyoba ya koʼuk ja yip sbʼaja Jesús. Sok man jutsʼin jaw, pax Mesías ma Kristo. Yeʼnani ja maʼ stsaʼunej ja Dyos bʼa oj och Mandaranum sok Olomal (Isaías 55:4).
9 Ja jas yalunejxakan ja Biblia, sok ja jastik skʼulan sok yala ja Jyoba yajni yiʼaj jaʼ ja Jesús wa sjeʼa yeʼn kʼotel ja Mesías. Pe ¿bʼa jak ja Jesús? ¿Jas tikʼe winik waji? La kiltik ja jas wa xyala ja Biblia.
¿BʼA JAK JA JESÚS?
10. ¿Jasa wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja sakʼanil ja Jesús bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼumi?
10 Ja Biblia wa sjeʼa ja Jesús ti ajyi jitsan tyempo bʼa satkʼinal. Jun sjejel, ja Miqueas yala ja Mesías juni winik bʼa «tyempoxa lek bʼajtan» ajyel (Miqueas 5:2). Jaxa Jesús yala jitsan ekʼele tini ajyi bʼa satkʼinal bʼajtanto oj pojkuk jastal jun winik (kʼuman ja Juan 3:13; 6:38, 62, sok 17:4, 5). Ja bʼa satkʼinal, ja Jesús jelni kʼubʼan juntiro ajyi soka Jyoba.
11. ¿Jas yuj ja Jyoba yajxta wa xyila ja Jesús?
11 Ja Jyoba yajxta wa xyila ja Jesús. ¿Jas yuj? Yujni ja Jesús yeʼn ‹ja bʼankilal bʼa yibʼanal ja kʼulbʼeniki›. Ja it wa stojolan yeʼn ja maʼ bʼajtan kʼulaji yuja Jyoba (Colosenses 1:15, TNM). * Ja Dyosi cha jelni yaj xyila ja Jesús yujni yeʼn «ja único yunini». Ja it wa stojolan mi maʼ skoltay ja Jyoba bʼa skʼulajel ja Jesús (Juan 3:16). Chomajkil, kechan yeʼn ja maʼ skoltay ja Jyoba bʼa skʼulajel yibʼanal ja tuk jastiki (Colosenses 1:16). Sok kechan ja Jesús wa x-aji sbʼiʼiluk ‹ja Yabʼal›, yujni ja Jyoba ya makunuk bʼa yajel ekʼyi rasonik sok tojelalik ja anjelik sok ja kristyanoʼiki (Juan 1:14, TNM).
12. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jesús sok ja Dyos mi kʼoteluke juneʼita?
12 Jujuntik wa skʼuʼane ja Dyos sok ja Jesús kʼotele juneʼita, pe mini jach wa xyala ja Biblia (kʼela ja nota 14). Ja Biblia wa sjeʼa kʼulajini ja Jesús, ja it wa stojolan mito ay ajyi. Pe ja Jyoba tolabida ajyel. Yeʼnani skʼulan yibʼanal ja jastiki (Salmo 90:2). Ja Biblia wa xyala jaman lek ja Tatali masni ekʼel yuja Uninali. Chomajkil, ja Jesús mini tʼun sleʼa modo bʼa oj slaj sbʼaj soka sTati (kʼuman ja Juan 14:28; 1 Corintios 11:3). Sok kechan yeʼn ja Jyoba ja «Maʼ jel juntiro ja yipi» (Génesis 17:1). Kechan yeʼn ja mas jel chaʼanyabʼal sok jel ja yip ja bʼa sutsatkʼinali.
13. ¿Jas yuj wa xyala ja Biblia ja Jesús jani ‹ja splanta ja Dyosi›?
13 Bʼajtanto oj kʼulaxuk ja satkʼinalik sok ja Luʼumi, ja Jyoba sok ja Jesús aʼtijiye lajan jitsan miyonik jabʼil. Yuja jitsan tyempo lajan ajyiye, jelni maʼ kʼot syajtay sbʼaje (Juan 3:35; 14:31). Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja Jesús ‹ja splanta ja Dyosi›. ¿Jas yuj? Yujni snocho lek ja smodoʼik ja sTati (Colosenses 1:15, TNM).
14. ¿Jastal lek pojki ja Jesús jastal jun winik?
14 Ja Jesús pwesto ajyi yajelkan ja satkʼinali. Pe ¿jastal lek pojki jastal jun winik? Ja Jyoba skʼulan jun milagro. Man bʼa satkʼinal, ja Jyoba yiʼaj ja sakʼanil ja Yunini sok ya ekʼyi bʼa slukum jun akʼix sbʼiʼil María. Ja yujil, mini ajyi jun stat ja bʼa Luʼumi. Jachuk ja María ajyi jun skerem bʼa mey yiʼoj mulal, sok ya sbʼiʼiluk Jesús (Lucas 1:30-35).
¿JAS TIKʼE WINIK WAJ JA JESÚS?
15. ¿Jastal oj bʼobʼa naʼ sbʼaj lek ja Jyoba?
15 Ja Jesús yala: «Ja maʼ huax yilahuon ja quen, huan nix yila ja Tatala» (Juan 14:9). Yuja Jesús jach jastal ja sTati, ojni bʼobʼa naʼ sbʼaj lek ja Jyoba snebʼjel sbʼaja Jesús. Ojni bʼobʼa naʼ sbʼaj lek ja smodo sok ja sakʼanil ja Jesús skʼumajel ja Evangelioʼik bʼa Mateo, Marcos, Lucas sok Juan.
16. a) ¿Jasa sjeʼa ja Jesús? b) ¿Bʼa snebʼa ja jas sjeʼa?
Juan 1:38; 13:13). June ja bʼa jastik jel tʼilan sjeʼa tey ja ‹sloʼiltajel ekʼ sbʼaja wa skʼulan mandar ja Dyosi›. Ja it jani kʼotel ja sGobyerno ja Dyosi bʼa oj ya mandar sbʼaja Luʼum masan bʼa satkʼinal sok oj yijan slekilalik sbʼaja matik kʼuʼabʼal aye soka Dyosi (Mateo 4:23). ¿Bʼa snebʼa ja jas sjeʼa? Tini bʼa Jyoba. Ja Jesús yala: «Ja jas huanon seejel ja queni, mi jauc [...] ja jas huax el ja ba jʼolomi. Ja maʼ secahuoni, yena ni huax yala cab jasuncʼa oj jei» (Juan 7:16). Ja Jesús wani snaʼa ja Dyos wa skʼana ja kristyanoʼiki ayabʼye ja sGobyerno yeʼn oj ya mandar ja bʼa Luʼum.
16 Jitsan wa xyawe sbʼiʼiluk «Maestro» ja Jesús (17. a) ¿Bʼa sjeʼa ekʼ ja Jesús? b) ¿Jas yuj jel skʼujolan bʼa sjejelyi ja kristyanoʼik?
17 ¿Bʼa sjeʼa ekʼ ja Jesús? Tini bʼa lugarik bʼa ay kristyanoʼik. Sjeʼa ekʼ bʼa jaman kʼinal, bʼa chonabʼik, bʼa yal lugarik, bʼa merkadoʼik, bʼa naʼitsaltik, bʼa templo sok bʼa sinagogaʼik. Mi smajlay yeʼn oj waj tajuk loʼil, yeʼnani waj lewanuk ekʼe (Marcos 6:56; Lucas 19:5, 6). Ja Jesús kongana aʼtiji, spila jitsan tyempo sok xchʼaka yip bʼa sjejelyi ja kristyanoʼiki. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼa jani jaw ja jas wa skʼana ja Dyosi, sok tolabida wa skʼuʼanyi (Juan 8:28, 29). Cha sjeʼayi ja kristyanoʼiki yujni snaʼa syajulal (kʼuman ja Mateo 9:35, 36). Yilani jastal ja olomalik mi sjeʼawe ja smeranil sbʼaja Dyos sok sbʼaja sGobyerno. Ja yujil skʼujolan yaljel yabʼ chikan machʼa ja lekil rason.
18. ¿Jasa mas waxa wiʼaj gusto ja bʼa smodo ja Jesús?
18 Ja Jesús syajtay ja kristyanoʼik sok chamskʼujol Marcos 10:13-16). Ja Jesús tolabida toj waji. Yilkʼujolan ja bʼa mi tojuki sok ja elkʼanel (Mateo 21:12, 13). Ajyi sakʼan bʼa jun tyempo bʼa mi xkisjiye ja ixuke sok mey yiʼoje mas derechoʼik. Pe ja Jesús tolabida skisa ja ixukeʼi sok chaʼanyabʼal yila (Juan 4:9, 27). Cha chʼin yaʼa sbʼaj. Jun sjejel, sakʼayi ja yok ja snebʼumaniki. Ja it jani wa skʼulane ja mosoʼiki (Juan 13:2-5, 12-17).
bʼa yeʼnle. Jel sjeʼa syajal skʼujol, sok ja kristyanoʼik jel skʼulane gusto yijel loʼil. Jaxa yal untiki jel skʼanawe ajyelsok (19. ¿Jasa sjejel kiʼojtik bʼa wa sjeʼa ja Jesús wa snaʼa ja jas wa xmakuniyujile ja kristyanoʼiki sok skʼana oj skoltay?
19 Ja Jesús wani snaʼa jasa wa xmakuniyujile ja kristyanoʼiki sok skʼana oj skoltay. Yani chiknajuk lek yajni ya makunuk ja yip ja Dyos bʼa stojbʼesel ja kristyanoʼiki (Mateo 14:14). Jun sjejel, jun winik bʼa ayiʼoj lepra mojxi ja bʼay ja Jesús sok yala yabʼ: «Ta jach cʼa huaxa cʼana, oj ni hua tojbucona». Ja syajal wa xyabʼ sok ja swokol ja winik it nikjiyi ja skʼujoli. Ja yuj snaʼa syajulal sok skoltay. Ja yeʼn sjacha ja skʼabʼi, syama sok yala yabʼ: «Huan nix cʼana oj tojbana». Jaxa winiki tojbʼi (Marcos 1:40-42). Pensaraʼan, ¿jastal maʼ yabʼ ja winiki?
TOLABIDA TOJ AJYI SOKA STATI
20, 21. ¿Jas yuj ja Jesús yeʼn ja lekil sjejel bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka Dyosi?
20 Ja Jesús yeʼn ja lekil sjejel bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka Dyosi. ¿Jas yuj? Yujni tolabida toj ajyi soka sTati ama chikan jas ekʼ sbʼaj sok yibʼanal ja jas kʼulajiyi yuja skontraʼiki. Jun sjejel, mini loʼlaji yajni aji och Mateo 4:1-11). Chomajkil, jujuntik ja bʼa spamilya mini skʼuʼane ta yeʼn ja Mesías sok yalawe «loco xa ma [ay ja] quermanotiqui». Ama jachuk, mini yaʼakan ajyel kʼuʼabʼal soka Jyoba (Marcos 3:21). Sok yajni ixta ilji yuja skontraʼiki, mi ya stupe sok toj ajyi soka Dyosi (1 Pedro 2:21-23).
probar yuja Satanás (21 Ja Jesús toj ajyi soka Jyoba ama ixta ilji ja chami sok jel yiʼaj wokol (kʼuman ja Hebreos 2:9). Pensaraʼan yibʼanal ja jas kuchyuj ja kʼakʼu chami: yamji, jujuntik sleʼaweyi smul bʼa yabʼaltanunej ja Dyosi, jujuntik jwesik jel maloʼe yalawe amiljuk, kʼenaji yuja kristyanoʼiki, sok jujuntik kʼakʼanumik ixta yilawe sok yaʼawe lokan bʼa jun teʼ. Yajni ojxta chamuki, awani: «Chʼac ta jcʼuluc spetzanil» (Juan 19:30). Ekʼ oxe kʼakʼu yajni chamta, ja Jyoba ya sakʼwuk sok yayi jun skwerpo jach ikʼ ason (1 Pedro 3:18). Jujuntik semana tsaʼan, kumxi bʼa satkʼinal, ti «huaj culan ja ba stzʼeel ja Dios» sok smajlay bʼa oj ajuk och Mandaranum yuja sTati (Hebreos 10:12, 13).
22. ¿Jasa tsamal smajlajel kiʼojtik stsʼakatal yuja ajyi toj soka sTat ja Jesús?
22 Yuja Jesús toj ajyi soka sTati, ja wego ay kiʼojtik ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi. Jani jaw ja jas wa skʼana ajyi ja Jyoba. Ja bʼa kapitulo jakumi oj kiltik stsʼakatal yuja xchamelal ja Jesús oj ya kʼotuk ja tsamal smajlajel jaw.
^ par. 11 Ja Jyoba wa x-aji sbʼiʼiluk Tatal yujni yeʼn ja Kʼulumani (Isaías 64:8). Jaxa Jesús wa x-aji sbʼiʼiluk Yunin Dyos yujni jaʼ kʼulaji yuja Jyoba. Ja anjelik sok ja Adán cha wa x-aji sbʼiʼiluke yuntikil Dyos (Job 1:6; Lucas 3:38).