1, 2. ¿Machtik waj jujuntik yamigo ja Jyoba?

¿MACHʼA oja wamigoʼuk ja weʼn? Jani ja maʼ lek xa wilabʼajsoki sok ja maʼ wa x-ocha chikʼelsok. Cha jachuk ja maʼ lek xa wila ja smodoʼiki.

² Ja Jyoba yamigoʼan jujuntik ixuk winike. Tey kiʼojtik ja sjejel bʼa Abrahán, ja yeʼn kʼot yamigoʼuk ja Jyoba (Isaías 41:8; Santiago 2:23). Chomajkil, ja Dyosi yamigoʼan ja mandaranum David. Ja Jyoba yala ja David juni winik jel lek juntiro (Hechos 13:22). Cha jelni lek yila ja aluman Daniel (Daniel 9:23).

3. ¿Jas yuj ja Jyoba yamigoʼan ja Abrahán, ja David sok ja Daniel?

³ ¿Jas yuj ja Jyoba yamigoʼan ja Abrahán, ja David sok ja Daniel? Ja Jyoba yala yabʼ ja Abrahán: «Amaklunej ja jkʼumali» (Génesis 22:18). Ja Jyoba wa xyamigoʼan ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji sok ja matik kʼuʼabʼale. Cha wani xbʼobʼ yamigoʼuk yibʼanal jun chonabʼ. Ja yeʼn xcholo yabʼ ja chonabʼ Israel: «Kʼuʼanik ja jas wa xkala, sok ojni kʼotkona Dyosex, sok jaxa weʼnlexi oj kʼotanik jchonabʼil» (Jeremías 7:23). Yujkʼa waxa kʼana oja wamigoʼuk ja Jyoba, tʼilan oj ajyan kʼuʼabʼalsok.

4, 5. ¿Jastal wa skoltay ja Jyoba ja yamigoʼiki?

⁴ Ja Biblia wa xyala ja Jyoba wa sleʼa modoʼik «bʼa sjejel ja yip bʼa slekilal ja matik tsʼikan ja skʼujol soka yeʼn» (2 Crónicas 16:9). Ja bʼa Salmo 32:8, ja Jyoba wa  skʼapayi ja yamigoʼik: «Oj ka awabʼ stojolil, sok oj jeʼawi ja bʼej bʼa tʼilan oj wajani. Ojni kaʼa jsata bʼa oj kawi rasonik».

⁵ Ay jun kʼakʼal jkontratik bʼa mi skʼana oj kamigoʼuktik ja Dyosi. Pe ja Jyoba wa skʼana oj skoltayotik (kʼuman ja Salmo 55:22). Yuja kamigotiki, ja yuj wa xkaʼteltaytik sok spetsanil jkʼujoltik. Cha tojni wala ajyitiksok ama xtʼaspuntik tsatsal wokolik. Chomajkil, jachni wa xjipa jkʼujoltik jastal Pablo. Ja yeʼn stsʼijbʼan sbʼaja Jyoba: «Yena ni huas scoltayotica. Mi sbejuc oj xiucotic» (Hebreos 13:6). ¿Jasa wa skʼulan ja Satanás bʼa mi oj kamigoʼuktik ja Jyoba?

6. ¿Jasa wa xyala ja Satanás sbʼaja kristyanoʼiki?

⁶ Ja bʼa kapitulo 11 jnebʼatik ja Satanás yabʼaltay ja Jyoba sok sleʼayi smul bʼa kʼotel jun leʼa abʼal. Cha yala mibʼi tojuk, yujbʼi mi yaʼakan a-stsaʼe ja Adán sok ja Eva ja jas lek sok mi lekuki. Ja libro bʼa Job wa xcha sjeʼakitik ja Satanás wa sleʼayi smul ja matik wa skʼana oj yamigoʼuke ja Dyosi. Ja Satanás wa xyala yuja jas wa x-ajiyile ja kristyanoʼiki ja yuj wa xyaʼteltaye ja Dyosi, sok mi yuj meran wa syajtaye. Chomajkil, wa xyala wani xbʼobʼ sloʼlay chikan machʼa bʼa oj skʼokyi ja yabʼal ja Dyos. La kiltik jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja Job sok jastal koltaji yuja Jyoba.

7, 8. a) ¿Jasa spensaraʼan ja Jyoba sbʼaja Job? b) ¿Jasa yala ja Satanás sbʼaja Job?

⁷ ¿Machunkiluk waj ja Job? Ja yeʼn waj jun lekil winik bʼa ajyi sakʼan ayxa junuk 3,600 jabʼil. Ja bʼa tyempo jaw, ja Jyoba yala mini ay pilan winik ja bʼa Luʼum jastal ja Job. Ja yeʼn jelni skisa ja Jyoba sok  yilkʼujolan ja bʼa mi lekuki (Job 1:8). Ja Job kʼot jun meran yamigo ja Jyoba.

⁸ Ja Satanás yala ja Job wani xyaʼteltay ja Jyoba pe yujni ay jas wa x-okʼ skʼujol. Ja yeʼn yala yabʼ ja Jyoba: «¿Mi maʼ ajoyunejuk sok jun tsʼakabʼ bʼa oj talnajuk ja yeʼn sok sutanal ja snaji sok spetsanil ja jastik yiʼoji? Wa waʼunejyi slekilal ja jastik wa skʼulan soka skʼabʼi, jaxa xchanteʼi jelxa pojxita ja bʼa luʼumi. Pe jacha wa kʼabʼi, sok japayi spetsanil ja jastik yiʼoji, sok tixa wilawil ta mi oj kʼumanuka bʼaj bʼa stiʼ asat» (Job 1:10, 11).

9. ¿Jasa yaʼakan ja Jyoba oj skʼuluk ja Satanás?

⁹ Ja Satanás sleʼayi smul ja Job bʼa kechan wan yaʼteltajel ja Jyoba yuja jastik wa x-ajiyiʼi. Ja yeʼn yala ojni bʼobʼ sjomyi yolom ja Job bʼa oj yakan yaʼteltajel ja Jyoba. Ama ja Jyoba mini skʼuʼanyi ja Satanás, yaʼanikan bʼa oj ya och probar. Jachuk ja Job oj sjeʼ ta meran wa syajtay ja Dyosi.

10. a) ¿Jastal ixtalaji ja Job yuja Satanás? b) ¿Jom maʼ yolom ja Job?

¹⁰ Bʼajtan, ja Satanás yaʼakan aʼelkʼajukyi sok achamuk ja xchanteʼik ja Job. Cha yaʼakan amiljuk tʼusan mi spetsaniluk ja yaʼtijumiki. Ja Job chʼayuj yibʼanal. Sok tsaʼan, yaʼakan achamuk ja lajune yuntikil bʼa jun tsatsal ikʼ. Pe ja Job ajyi toj soka Jyoba. Ja Biblia wa xyala «bʼa spetsanil ja it ja Job mini sleʼa smul» sok mi sleʼayi smul ja Dyos bʼa wa skʼulan jastik mi lekuk (Job 1:12-19, 22).

11. a) ¿Jasa mas kʼulajiyi ja Job yuja Satanás? b) ¿Jasa skʼulan ja Job?

¹¹ Ja Satanás mini el sgana. Sok yala yabʼ ja Dyos: «Taʼayi yamjel ja sbʼakili soka sbʼakʼteli, sok tixa wilawil ta mi oj kʼumanuka bʼaja». Anto, ja Satanás yayi jun  kistal chamel (Job 2:5, 7). Jaxa Job cha ajyini toj soka Jyoba. Ja yeʼn yala: «¡Man la chamyon, mini oj kakan skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi!» (Job 27:5).

12. ¿Jastal xchiktes ja Job bʼa kʼotel jun leʼa abʼal ja Satanás?

¹² Ja Job mini tʼun snaʼa sbʼaja abʼaltanelik yalunej ja Satanás. Cha mini snaʼa jas yuj jel wan yijel wokoli. Ja yeʼn spensaraʼan yeʼnani ja Jyoba ja maʼ wan yajel ja prebaʼik jaw (Job 6:4; 16:11-14). Ama jachuk, ajyini toj soka Jyoba. Sok chijkaji lek, ja Job mini jas wa x-okʼ skʼujol. Yuja meran wa syajtay ja Dyosi, ja yuj yamigoʼan. Yibʼanal ja jas yala ja Satanás mini meranuk.

13. ¿Jastal elkʼot ja Job yuja ajyi toji?

¹³ Ama ja Job mi snaʼa jasa wan ekʼel ja bʼa satkʼinali, ajyini toj soka Dyos sok sjeʼa jelni malo ja Satanás. Ja Jyoba ya koʼyi slekilal yuja ajyi toji (Job 42:12-17).

14, 15. ¿Jas abʼal sleʼunej ja Satanás sbʼa yibʼanal ja kristyano?

¹⁴ Jelni jas wa sjeʼakitik ja jas ekʼ sbʼaj ja Job. Ja bʼa jtyempotiki, ja Satanás wa sleʼayi smul yibʼanal ja yaʼtijumik ja Dyosi. Wa xyala yuja ay jas wa x-okʼ jkʼujoltik ma yuja ay jas wa xyakitik ja Dyosi, ja yuj wa xkaʼteltaytik. Ja Satanás yala: «Jun winik oj ya spetsanil ja jastik yiʼoji kechanta bʼa oj kan sakʼan ja yeʼn» (Job 2:4). Jastalni kʼulajiyi ja Job, ja Satanás cha sleʼunejyi smul yibʼanal ja kristyano bʼa ay jas wa x-okʼ skʼujole. Jitsan jabʼil tsaʼan yajni chamta ja Job, ja Satanás mitoni xyaʼakan yabʼaltajel ja Jyoba sok slejelyi smul ja yaʼtijumiki. Jun sjejel, ja Proverbios 27:11 wa xyala: «Bibo ajyan, kala kunin kerem, agustoʼaxuk ja jkʼujoli, bʼa jachuk oj bʼobʼ jmakyi stiʼ ja maʼ wa stselayoni».

¹⁵ Ja weʼn ojni bʼobʼa tsaʼ yaʼteltajel ja Jyoba sok kʼotel  jun tojil yamigo. Jach oja jeʼ ja Satanás juni leʼa abʼal. Bʼobʼta tʼilan oja tukbʼes jawa sakʼanil bʼa oj yamigoʼuka ja Dyosi, pe jani jaw ja jas mas lek oj bʼobʼa kʼuluki. Ja jaw jelni tʼilan, yujni ja Satanás wa xyala ja weʼn mi oj ajyan toj soka Jyoba yajni xa tʼaspun wokolik. Wani skʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa mixa oj jkʼuʼuktikyi ja Dyosi. ¿Jastal?

16. a) ¿Jastik wa xya makunuk ja Satanás bʼa oj yawekan yamigoʼajel ja Dyos ja kristyanoʼiki? b) ¿Jasa oj bʼobʼ skʼulukawi ja Dyablo bʼa oja wakan yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁶ Ja Satanás wa xya makunuk tuktukil jastik bʼa oj katikan yamigoʼajel ja Dyosi. Ay ekʼele, wa xyixtalanotik «jastal jun tan choj» (1 Pedro 5:8). Ja yuj, mok cham awabʼ ta jawa wamigoʼik, wa pamilyaʼik ma tuk kristyano wa stimawa snebʼjel sbʼaja Biblia sok skʼulajel ja bʼa leki. Bʼobʼta oja wabʼ wana ixtalajel (Juan 15:19, 20). * Bʼa tuk ekʼeleʼik, ja Satanás wa skʼulan sbʼaj jastal «jun ángel ba jex lijpi». Ja yuj wa sleʼa modo bʼa oj sloʼlayotik sok jachuk mi oj ajyukotik kʼuʼabʼal soka Jyoba (2 Corintios 11:14). Chomajkil, wa skʼana oj kabʼtik mi la makunitik yuja Dyosi (Proverbios 24:10).

17. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantikyi ja Jyoba?

¹⁷ Yajni wa xkʼuʼantikyi ja smandar ja Jyoba, wa xjeʼatik ja Satanás kʼotel jun leʼa abʼal. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik kʼuʼabʼal? Ja Biblia wa xyala: «Yaj oja huab ja Huajual Diosi soc spetzanil ja hua cʼujoli  soc spetzanil ja hua hualtzili, [...] soc spetzanil ja hua huipi» (Marcos 12:30). Yuja wa xyajtaytik ja Jyoba, ja yuj wa xkʼuʼantikyi. Yajni mas wanotik syajtajeli, masto oj jkʼantik skʼulajel ja jas wa skʼana. Ja Juan stsʼijbʼan: «Ta yaj cʼa huax cabtic meran ja Diosi, oj ni jcʼuuctic meran ja smandari. Y mi huocoluc» (1 Juan 5:3).

18, 19. a) ¿Jastik junuk wa xyala kabʼtik mi lek skʼulajel ja Jyoba? b) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jyoba mi skʼanakitik jun jasunuk bʼa mi oj lajxukujtik skʼulajel?

¹⁸ Ja Jyoba wa xyala kabʼtik ay jastik bʼa mi lek skʼulajel. Ja bʼa rekwagro « Ilkʼujolan ja jastik mi lekuki» oja taʼ jujuntik. Yajni xa wila, bʼobʼta oja pensaraʼuk ay jujuntik jasunuk bʼa mi jel maloʼuk. Pe yajni xa kʼuman ja tekstoʼik sok xkana pensaraʼuk, ojni awabʼ stojolil jelni lek skisjel ja sleyik ja Dyosi. Chomajkil bʼobʼta oja wil tʼilan ay jas oja tukbʼes ja bʼa wa sakʼanili. Sok bʼobʼta  ay ekʼele wokol oja wabʼ skʼulajel. Pe ta akʼulan, ojni awabʼ stsamalil ja lamanil sok ja gustoʼil wa xyabʼye ja matik kʼotel yamigoʼik ja Jyoba (Isaías 48:17, 18). ¿Jastal wa xnaʼatik bʼa ojni lajxukawuj?

¹⁹ Ja Jyoba mini skʼanakitik jun jasunuk bʼa mi oj lajxukujtik (Deuteronomio 30:11-14). Ja yeʼn juni meran kamigotik sok masto wa snaʼa jbʼajtik yuja keʼntiki. Wani snaʼa jastal ja jmodotik sok ja jpaltatiki (Salmo 103:14). Ja jekabʼanum Pablo stsatsankʼujolanotik jachuk: «Mi jas wokol ay bʼa mi oj kuchwuk kujtik. ja dyosi wa skoltayotik. [...] ja ye‘ni wa xya‘a ki‘tik jun bʼej bʼa oj elkotik ja bʼa jwokoltiki» (1 Corintios 10:13, YD). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba tolabida oj ya kiptik bʼa oj jkʼuluktik ja bʼa leki. Sok oj ya kiptik bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki (2 Corintios 4:7). Yajni ja Pablo stʼaspun wokolik, koltaji yuja Jyoba. Ja yuj, ja yeʼn  yala: «Oj bʼobʼ jkʼuluk spetzanil ja jastik junuki stzʼakatal ja ma‘ wa xya‘a ki‘ ja kipi» (Filipenses 4:13, YD).

20. ¿Jastik smodoʼik ja Jyoba tʼilan oj jnochtik, sok jas yuj?

²⁰ Ta wa xkʼana oj kamigoʼuktik ja Jyoba, mi kechan oj katikan skʼulajel ja jastik wa xyala mi lekuki. Tʼilani ayto jas mas oj jkʼuluktik (Romanos 12:9). Ja yamigoʼik ja Dyos wa syajtaye ja jas wa syajtay ja yeʼni. Wa snochoweyi ja smodo sok wa sjeʼawe «yajalkʼujol, gustoʼil, lamanil, pasensya, lekil modoʼal, lekil kʼujol, skʼuʼajel, mansoʼil, skomjel abʼaj» (Gálatas 5:22, 23, TNM). Bʼa snajel jastal ja yamigoʼik ja Dyosi, kʼuman ja Salmo 15:1-5.

21. ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja jeʼ ja modoʼalik bʼa lek xyila ja Dyosi?

²¹ ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja jeʼ ja tsamalik modoʼal jaw? Jani snebʼjel ja jas wa syajtay ja Jyoba. Bʼa oj lajxukawuj, kʼajyan skʼumajel sok spaklajel ja Biblia (Isaías 30:20, 21). Yajni jach xa kʼulani, oj kʼiʼuk ja syajal akʼujol bʼa Jyoba. Jachuk, oja kʼan skʼuʼajelyi ja smandari.

22. ¿Jasa oja jeʼ ta waxa kʼuʼanyi ja Jyoba, sok jastik slekilal oja wile?

²² Ja stukbʼesel ja jsakʼaniltiki, jach jastal sopjel jun poko kʼuʼal sok slapjel june bʼa yajkʼachil. Ja Biblia wa xyala tʼilani oj jtukbʼestik ja poko modoʼal sok yijel ja ajkʼachi (Colosenses 3:9, 10). Ama mi pasiluk, ja Jyoba wa skʼapa oj ya koʼ jlekilaltik ta wa xtukbʼestik ja jmodotik sok wa xkʼuʼantikyi (Salmo 19:11). Kʼuʼanyi ja Jyoba yuj meran waxa yajtay, sok mi jaʼuk yuja jastik oj yawi ja bʼa tyempo jakumi. Jachuk, oja jeʼ ja Satanás jun leʼa abʼal. Chomajkil oj kʼotan jun meran yamigo ja Jyoba.