KAPITULO 5
Ja sakʼanil ja Jesús, jun niwan majtanal bʼa Dyos
1, 2. a) ¿Jasa wa xya wil chaʼanyabʼal jun majtanal? b) ¿Jas yuj ja koltanel jaʼa majtanal mas niwan yaʼunejkitik ja Dyosi?
¿JAS majtanal jel chaʼanyabʼal akʼubʼalawi? Bʼa oja wil chaʼanyabʼal jun majtanal mini tʼilanuk chaʼan stsʼakol. Ja weʼn ojni awa tsʼakatal ta gusto wa xya ajyan ma jun jasunuk bʼa wa xmakuni awuj.
2 Bʼa spetsanil ja majtanalik yaʼunejkitik ja Dyos, ay june bʼa masto jel xmakunikujtik yuja tuki. Jani ja majtanal mas niwan bʼa Dyos. Ja yeʼn yakitik ja yajni sjekakon ja Yunin jastal jun koltanum. Stsʼakatal yuja koltanel it wa xbʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (kʼuman ja Mateo 20:28). Yajni ja Jyoba sjekakon ja Jesús ja bʼa Luʼum, sjeʼa merani lek wa syajtayotik. Ja bʼa kapitulo it oj jnebʼtik jitsan jastik sbʼaja majtanal it.
¿JASA WA XMAKUNIKUJTIK BʼA OJ ELKOTIK LIBRE?
3. ¿Jas yuj wala chamtik?
3 Ja Jyoba sleʼa jun koltanum bʼa ya elkotik libre ja bʼa mulal soka bʼa chamelal (Efesios 1:7). Bʼa yabʼjel stojol jas yuj sleʼa jun koltanum, tʼilani oj jnatik jasa ekʼ ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén. Ja Adán sok ja Eva sleʼa smule, sok ja yuj chamye. Kibʼanaltik ekʼel jbʼajtik ja mulal sleʼaweʼi. Ja yuj, jpetsaniltik wala chamtik (kʼela ja nota 9).
4. ¿Machunkiluk waj ja Adán, sok jastal ajyi ja sakʼanil yajni mito mulanumuk?
4 Ja Adán yeʼn waj ja bʼajtan winik kʼulaji yuja Dyosi. Yajni kʼulaji, ajiyi jun jasunuk jel chaʼanyabʼal: jun sakʼanil mey yiʼoj mulal. Ajyiyuj jun spensar sok jun skwerpo bʼa mey yiʼoj mulal. Ja it wa stojolan mi oj koʼuke chamel, mi oj awelaxuke sok mini oj chamuke. Ja Adán kʼotni jastal stat ja Jyoba, yujni Yeʼn kʼulajiyuj (Lucas 3:38). Ja Dyosi tikʼanxta wa skʼuman sok wa xcholo yabʼ jaman lek ja jas wa skʼana bʼa yeʼn. Cha yayi jun tsamal yaʼtel (Génesis 1:28-30; 2:16, 17).
5. ¿Jas wa stojolan bʼa kʼulaji «jastal splanta Dyos» ja Adán?
5 Ja Adán kʼulaji «jastal splanta Dyos» (Génesis 1:27). Ja it wa stojolan kʼulaji yuja Jyoba soka smodoʼik yiʼoji, jastal ja yajalkʼujol, ja biboʼil, ja bʼa toj sok ja ipal. Chomajkil, ja Adán mi jachuk jastal jun makina bʼa tʼilan ay maʼ oj syam. Ja Dyosi skʼulan soka libreʼil bʼa stsajel ja jas wa skʼana skʼulajeli. Wani xbʼobʼ stsaʼ ta oj skʼuluk ja bʼa toji ma miyuk. Lekbʼi stsaʼa skʼuʼajelyi ja Jyoba, ojni ajyuk sakʼan ajyi bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi.
6. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Adán yuja mi kʼuʼabʼal ajyi soka Dyosi? b) ¿Jastal sjomowotik yuja mi kʼuʼabʼal ajyi?
6 Ja Adán jelni chaʼan stupu yuja mi kʼuʼabʼal ajyi soka Dyos. Aljiyabʼ oj chamuk sok xchʼaya ja jastal jel lek xyila sbʼaj soka Jyoba. Pax mulanum sok aji eluk ja bʼa Kʼachinubʼi (Génesis 3:17-19). Yuja mi kʼuʼabʼal ajyi, kibʼanaltik sjomowotik. Yeʼnani smul ja «och ja mulal ja ba mundo. [...] Jaxa scastigo ja slea ja smuli, cham nia. Jayuj cajcajil huala chamtic» (Romanos 5:12). Yajni sleʼa smul ja Adán, tixa ochtik mosoʼil ja bʼa mulal soka bʼa chamelal (Romanos 7:14). Yuja Adán soka Eva mi ajyiye kʼuʼabʼal soka Dyos, mixani ajyiyujile jun smajlajel. Pe ¿ayto maʼ jun smajlajel bʼa keʼntik? Aytoniʼa. Ja Jyoba sleʼa jun slokʼol ma koltanum.
7, 8. ¿Jastal wa xkʼulaxi jun koltanel?
7 ¿Jastal wa xkʼulaxi jun koltanel? Wa xbʼobʼ kʼulaxuk bʼa chabʼ modo. Bʼajtan, jani ja stsʼakol wa xtupxi bʼa ay maʼ oj axuk el libre, ma bʼa oj ajuk kumxukawi jun jasunuk. Xchabʼil, jani ja slokʼol wa x-axi yajni ay jas wa xjomxi.
8 Mini jun winik mulanum oj bʼobʼ stup ja jas sjomo ja Adán yajni sleʼa smuli sok ya ochkotik mosoʼil ja bʼa chamelal. Pe ja Jyoba yaʼa jun slokʼol bʼa oj elkotik libre ja bʼa mulal soka bʼa chamelal. La kiltik jastal wa skoltayotik ja koltanel it sok jastal wa xkatik el slekilal.
JA JYOBA YAʼA JUN KOLTANUM
9. ¿Jas tikʼe koltanel kʼanxi?
9 Ja koltanel bʼa yajel el libre ja kristyanoʼiki tʼilan junxta stsʼakol soka sakʼanil xchʼaya ja Adán. Ja yuj wa sbʼiʼilan ‹koltanel bʼa junxta yabʼal› ma slokʼol (1 Timoteo 2:6, TNM). Sok cha wani xkʼanxi jun sakʼanil bʼa mey yiʼoj mulal. Pe jastalni kalatik bʼajtan, mini june bʼa keʼntik wa xbʼobʼ stup ja koltaneli. ¿Jas yuj? Yujni jpetsaniltik mulanumotik (Salmo 49:7, 8).
10. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltayotik?
10 ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltayotik? Sjekakon ja Jesús, ja Yunin mas jel skʼana (1 Juan 4:9, 10). Ja Jesús pwesto ajyi bʼa yajelkan ja sTati sok ja sakʼanil yiʼoj bʼa satkʼinali (Filipenses 2:7). Ja Jyoba ya ekʼuk ja sakʼanil ja Jesús bʼa slukum ja María. Sok jachuk pojki jastal jun winik bʼa mey yiʼoj mulal (Lucas 1:35).
Ja Jyoba yaʼa ja Yunin jel skʼana bʼa oj ya elkotik libre.
11. ¿Jastal wa xnaʼatik ojni bʼobʼyuj jun ita winik yajel elkotik libre?
11 Jastalni kilatikta, ja Adán mi kʼuʼabʼal ajyi soka Jyoba sok jachuk kibʼanaltik jchʼayatik ja sakʼanil mey yiʼoj mulal. ¿Oj maʼ bʼobʼyuj jun ita winik yajel elkotik libre? Ojniʼa. ¿Jastal wa xnaʼatik? Ja Biblia wa xyakitik ja sjakʼjel ja bʼa Romanos 5:19 (kʼuman). Ja Jesús mini koʼ mulal, ja yuj bʼobʼni ya ja sakʼanil mey yiʼoj mulal jastal stsʼakol (1 Corintios 15:45, TNM). Jachuk, ya eluk libre spetsanil ja yintil ja Adán ja bʼa chamelal (1 Corintios 15:21, 22).
12. ¿Jas yuj jel yiʼaj wokol ja Jesusi?
12 Ja Biblia wa xcholo spetsanil ja wokol yiʼaj ja Jesús bʼajtanto oj chamuk. Mini tʼun snaʼawe syajal ja jastal smakʼawe, yaʼawe lokan bʼa jun teʼ, jel yiʼaj sok mi wegoxta chami (Mateo 27:27-30, 50; kʼela ja nota 15). ¿Jas yuj jel yiʼaj wokol ja Jesusi? Yujni ja Satanás yalunejxa mini jun winik oj ajyuk toj soka Dyos ta ya ekʼ sbʼaj tsatsal wokolik. Pe ja Jesús sjeʼa wani xbʼobʼ ajyuk toj soka Dyos jun winik mi mulanumuk ama x-ekʼ sbʼaj tsatsal wokolik. ¡Jelni maʼ gustoʼaxi ja Jyoba sbʼaja Yunini! (Proverbios 27:11).
13. ¿Jastal tupxi ja koltaneli?
13 ¿Jastal tupxi ja koltaneli? Ja bʼa jabʼil 33, bʼa 14 bʼa nisán bʼa ixaw judío, ja Jyoba yaʼakan amiljuk ja Jesús yuja skontraʼik (Hebreos 10:10). Oxe kʼakʼu tsaʼan, ja Jyoba ya kumxukyi ja sakʼanili. Ya sakʼwuk jastal ikʼ ason, sok mixa jastal jun winik. Ja jas tsaʼanxta skʼulan bʼa stupjel ja koltaneli, kumxi bʼa satkʼinal sok waj sjeʼ sbʼaj soka sTati (Hebreos 9:24, TNM). Ja Dyosi lekni yila ja jas skʼulan ja Jesús bʼa yaʼa ja sakʼanili. Yajni stupu ja koltaneli, wanxa xbʼobʼ elkotik libre ja bʼa mulal sok ja bʼa chamelali (kʼuman ja Romanos 3:23, 24).
¿JASTAL OJ WA EL SLEKILAL JA KOLTANEL IT?
14, 15. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj yaʼotik perdon ja Jyoba?
14 Ja koltanel it wa xkatik el slekilal bʼa jitsan modo. La kiltik jastal wa xkatik el slekilal ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi.
15 Ojni bʼobʼ ajukotik perdon. Mini pasiluk skʼulajel ja bʼa jas toji. Jpetsaniltik wa xleʼa jmultik, ayni ekʼele wa xkʼulantik sok wa xkalatik jastik mi lekuk. ¿Jastal oj bʼobʼ ajukotik perdon? Tʼilani meran lek oj sutxuk jkʼujoltik ja bʼa jas jkʼulunejtiki sok yajel jbʼajtik chʼin bʼa skʼanjelyi ayaʼotik perdon ja Jyoba. Ta jach jkʼulantik, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja yeʼn oj yaʼotik perdon (Colosenses 1:13, 14; 1 Juan 1:8, 9).
16. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajyuk jun lekil jconcienciatik?
16 Wa xbʼobʼ ajyuk jun lekil jconcienciatik. Ta ja jconcienciatik wa xyala kabʼtik ay jas jkʼulunejtik bʼa mi lekuk, wani syajbʼesotik. Bʼobʼta ayni oj kabʼtik mi la makunitik sok mixa ay kiʼojtik jun smajlajel. Pe mok el jganatik. Ta wa xkʼanatikyi ja Jyoba ayaʼotik perdon, wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik ojni smaklayotik sok oj yaʼotik perdon (Hebreos 9:13, 14). Ja Jyoba wa skʼana oj kaltikyabʼ ja jwokoltiki ma ja jpaltatik (Hebreos 4:14-16). Jachuk oj bʼobʼ ajyuk jun lekil jconcienciatik ja bʼa stiʼ sati.
17. ¿Jastik slekilal oj kiltik stsʼakatal yuja yaʼa ja sakʼanil ja Jesús?
17 Oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. «Ja jmultic ajyi, jaʼ ni mero jtzʼacoltic oj chʼay lom ja caltziltic ajyi. Pero stzʼacatal lec ja Cajualtic Cristo Jesusi, ja Diosi [...] yaunej quitic ja jvidatic ja ba jel tzamali» (Romanos 6:23). Stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa ja Jesús, ay kiʼojtik ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida sok mixa oj kokotik chamel (Apocalipsis [Revelación] 21:3, 4). Pe ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kiltik ja slekilalik it?
AʼA TSʼAKATAL YUJA YAʼA JA SAKʼANIL JA JESÚS
18. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek wani syajtayotik ja Jyoba soka Jesús?
18 Pensaraʼan jastal jel snika ja jkʼujoltik yajni ay maʼ wa xyakitik jun tsamal majtanal. Ja koltaneli jani ja majtanal mas jel chaʼanyabʼal akʼubʼalkitik, sok jelni tʼilan oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba. Ja Juan 3:16 wa xyala ja «Diosi, jel yaj huax yab juntiro spetzanil ja cristiano, jayuj seca con ja único yunini». Cha wa xnaʼatik ja Jesús jelni syajtayotik, yujni pwesto ajyi bʼa oj cham yuj keʼntik (Juan 15:13). Ja majtanal it wa sjeʼakitik ja Jyoba sok ja Jesús merani lek wa syajtayotike (Gálatas 2:20).
Ta anebʼa bʼa Jyoba, ojni kʼota wamigoʼuk sok mas oja yajtay.
19, 20. a) ¿Jasa oja kʼuluk bʼa oja wamigoʼuk ja Jyoba? b) ¿Jastal oja jeʼ waxa kʼuʼan ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús?
19 Yuja wa nebʼata janekʼto wa syajtayotik ja Dyosi, ¿jasa oja kʼuluk bʼa oja wamigoʼuk? Naʼa sbʼaj ja Jyoba. Mini pasiluk oja yajtay june maʼ mixa naʼa sbʼaj. Pe ja Juan 17:3 wa sjeʼa wani xbʼobʼ jnatik sbʼaj ja Jyoba. Ta ja weʼn anaʼa sbʼaj, masni oja yajtay, ojni akʼan skʼulajel ja jas wa skʼana sok oj kʼota wamigoʼuk. Ja yuj moka wakan snebʼjel sbʼaja Jyoba spaklajel ja Biblia (1 Juan 5:3).
20 Aʼajyukawuj skʼuʼajel ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús. Ja Biblia wa xyala ja «maʼ huas scʼuan ja yunin ja Diosi, staa ta ni ja svida ba mi ni nunca oj chʼacuqui» (Juan 3:36). ¿Jas wa stojolan ajyelawuj skʼuʼajel? Wa stojolan skʼulajel ja jas sjeʼakan ja Jesús (Juan 13:15). Mi malanukta oj kaltik wa xkʼuʼantik bʼa Jesús, tʼilan ay jas mas oj jkʼuluktik. Ja jas wa xkʼulantiki tʼilan a-sjeʼ wa xkʼuʼantik ja bʼa koltanel yaʼa. Pes ja Santiago 2:26 wa xyala ta mi jas xkʼulantik, ja skʼuʼajeli «mi ni tʼun huax maconia».
21, 22. a) ¿Jas yuj jel tʼilan oj wajtik yibʼanal jabʼilik ja bʼa yajel juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa kapituloʼik 6 sok 7?
21 Kaʼax ja bʼa yajel juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús. Ja akwal bʼajtanto oj chamuk, ja Jesús yala tʼilani oj juljkʼujoltik ja xchamelali. Wani xkʼulantik ja yajni wala wajtik yibʼanal jabʼilik ja bʼa «cena ja Cajualtic» (1 Corintios 11:20; Mateo 26:26-28). Ja Jesús wa skʼana oj ka juljkʼujoltik yaʼani ja sakʼanil bʼa oj elkotik libre. Ja yeʼn yala mok katikan skʼulajel bʼa oj juljkʼujoltik bʼa yeʼna (kʼuman ja Lucas 22:19, TNM). Yajni wala wajtik ja bʼa yajel juljkʼujoltik ja xchamelal, wa xjeʼatik mi xchʼay jkʼujoltik ja jastal skoltayotiki sok ja janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba sok ja Jesús (kʼela ja nota 16).
22 Ja sakʼanil yaʼa ja Jesús mastoni ekʼel yuj chikan jas majtanal (2 Corintios 9:14, 15). Ja bʼa kapituloʼik 6 sok 7 oj jnebʼtik jastal ja koltanel it oj cha yawe el slekilal jitsan miyon kristyano bʼa chamelexa.
