1, 2. a) ¿Jasa wa xya chaʼanbʼuk yabʼalil jun majtanal bʼa weʼna? b) ¿Jas yuj ja koltanel yaʼa ja Dyosi jani ja majtanal mas jel chaʼanyabʼalil akʼubʼalkitiki?

¿JASA majtanal jel chaʼanyabʼalil akʼubʼalawiʼi? Jun majtanal mi yajnaluk jel chaʼan stsʼakol bʼa chaʼanyabʼalil oja wile. Ja meran stʼilanili jani ta gusto wa xya wajan sok wa skoltaya ja bʼa wa sakʼanili.

² Bʼa spetsanil ja majtanalik oj bʼobʼ ajukawiʼi, ayni june ekʼel lek. Jun majtanal bʼa Dyos bʼa jpetsaniltik. Ja Jyoba yaʼunejkitik jitsan jastik junuk, pe ja sakʼanil ja Yunini, ja Jesukristo, jani ja majtanal mas jel chaʼanyabʼalil yaʼunejkitiki (kʼuman ja Mateo 20:28). Jastalni oj kiltik ja bʼa kapitulo it, ja koltaneli jani ja majtanal mas jel chaʼanyabʼalili, pes wa xbʼobʼ ya ajyukotik gusto lek sok stajel ja jasa meran wa xkʼanatiki. Ja iti, jani wa sjeʼa ja janekʼto syajal skʼujol yiʼoj jmoktik ja Jyoba.

3. ¿Jasunkiluk ja koltanel yaʼa ja Jyoba, sok jasa tʼilan oj kabʼtik stojolil bʼa oj kiltik chaʼanyabʼalil ja koltanel it?

³ Bʼa tʼusanta yaljel, ja koltanel yaʼa ja Jyoba jani bʼa oj  ya wajuk libre ja ixuk winik yuja mulali soka chamelchʼakeli (Efesios 1:7). Bʼa oj kabʼtik stojolil ja sjejel it bʼa Biblia, tʼilani oj jnatik ja jasa ekʼ ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edeni. Ta kabʼtik lek stojolil jasunkiluk ja mero xchʼaya ja Adán yajni sleʼa smuli, jachuk oj bʼobʼ kiltik jas yuj jel chaʼanyabʼalil bʼa keʼntik ja koltanel it.

4. ¿Jasa wa stojolan bʼa Adán ajyel yuj jun sakʼanil bʼa mey yiʼoj mini jun mulal?

⁴ Yajni ja Jyoba skʼulan ja Adani, yayi jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil: jun sakʼanil bʼa mey yiʼoj mini jun mulal. Pensaraʼan jas wa stojolan bʼa yeʼna. Jun skwerpo sok jun spensar bʼa tsʼikan lek, mini oj koʼ chamel, mi oj awelaxuk sok mi oj chamuk. Chomajkil, jelni kʼubʼan wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Ja Biblia wa xyala ja Adani «ja‘ni yunin ja dyos» (Lucas 3:38, YD). Ja yujil, ja Dyos soka Adani jelni kʼubʼan xyila sbʼajeʼa, jastal jun lekil tatal soka yunini. Jachukniʼa, ja Jyoba wani skʼuman ja Adani, wani xyayi aʼtelik bʼa gusto wa xya ajyuk sok wa xyala yabʼ jasa wa skʼana bʼa yeʼna (Génesis 1:28-30; 2:16, 17).

5. ¿Jas wa xkʼan yal ja Biblia yajni wa xyala ja Adani jach jastal «splanta Dyos»?

⁵ Ja Adán kʼulaji «jastal splanta Dyos» (Génesis 1:27). Ja it mi wa xkʼan yal oj slaj ja jastal mero ja Dyosi. Pes jastalni jnebʼatik ja bʼa kapitulo 1, ja Jyoba jachni jastal ikʼ ason (Juan 4:24). Ja yeʼn mey jun skwerpo jastal jbʼajtik. Ja yujil, ja Adán kʼulaji jastal splanta ja Dyosi bʼa tuk modo, kʼulaji bʼa aʼajyuk lekil smodo jastal yiʼoj ja Dyosi: syajal skʼujol, sbiboʼil, stojil, yip sok ayto tuk. Chomajkil, kʼotel jastal sTat bʼa pilan jasunuk jel tʼilan: ja yeʼn wani xbʼobʼ stsaʼe ja jas wa skʼana oj skʼuluki. Ja yuj, mi jachukuk jastal jun makina bʼa jata wa skʼulan ja aʼtel chapubʼal oj skʼuluki. Pes ja yeʼn wani xbʼobʼ stsaʼ skʼulajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Lekukxta stsaʼa skʼuʼajel ja Dyosi, ojni ajyuk sakʼan ajyi bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa luʼumi.

6. ¿Jasa xchʼaya ja Adán yajni skʼoko ja smandar ja Dyosi, sok jasa ekʼ sbʼaj ja yintil jumasaʼ?

 ⁶ Jaman lek wa x-ilxi ja Adán jel chaʼan stupu yuja skʼoko ja smandar ja Dyosi, pes chamniʼa. Soka jas skʼulani xchʼaya ja tsamal sakʼanili soka tuk jastik slekilal yiʼoj ajyi (Génesis 3:17-19). Pe ja smaloʼili, mi kechanta yeʼn xchʼaya, chomajkil xchʼaya spetsanil ja yintili. Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala: «Qʼuelahuil jastal och ja mulal ja ba mundo. Smul ni jun huinic sbiil Adán, jaxa scastigo ja slea ja smuli, cham nia. Jayuj cajcajil huala chamtic porque mi ni maʼ mi huas slea ja smuli» (Romanos 5:12). Ja yujil, jpetsaniltik ekʼel jbʼajtik ja smul ja Adani. Ja Biblia wa xcholokabʼtik ja Adani xchonowotikan ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli (Romanos 7:14). Sbʼaja Adán soka Eva mixani jun smajlajel yiʼoje, yujni bʼa spensar yeʼnle skʼokowe ja smandar ja Dyosi. Anto, ¿jasa wa xmajlaytik ja keʼntik ja yintilotik ja Adani?

7, 8. ¿Jas chabʼ jasunuk wa stojolan ja yaljel koltaneli?

⁷ Ja Jyoba yala oj ya el libre ja ixuk winiki soka koltanel oj yaʼi. ¿Jasunkiluk jun koltanel? Bʼajtan, jaʼ stsʼakol wa xtupxi bʼa yajel el libre jun ixuk winik yamubʼal bʼa mok miljuk. Xchabʼil, jaʼ stupjel slokʼol ma sok stsʼakol jun jasunuk. Jach jastal jun maʼ skʼulan jun jasunuk bʼa yajbʼesni, tʼilani oj stupe soka janekʼ xchaʼanil skʼuluneji.

⁸ Jastalni kilatikta, jelni ajula jbʼajtik soka jas ya ekankitik ja Adani. ¿Jastalxa oj kʼulaxuk bʼa oj tupxuk sok bʼa oj elkotik libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli? La kiltik jastal yaʼa ja Jyoba ja koltanel it sok jastal oja wa el slekilal ja weʼn.

9. ¿Jas tikʼe koltanel wa xkʼanxi?

⁹ Ja jas chʼayi jun sakʼanil bʼa mini jun mulal yiʼoj. Ja  yuj, bʼa oj lokʼolaxuk mi kechanta wa skʼana oj axuk jun sakʼanil bʼa jun ixuk winik mulanum (Salmo 49:7, 8). Wani xkʼanxi jun sakʼanil junxta ja jastal chʼayi. Jach toj lek wa xcholo ja jas kanel kulan ja bʼa Yabʼal ja Dyosi. Soka yaljel jaw ojni axuk «sakʼanil sok sakʼanil» (Deuteronomio 19:21). Ja yuj, ¿jasunkiluk oj bʼobʼ slokʼoluk ma stupjel ja sakʼanil yiʼoj ajyi ja Adán? Ja koltanel jawi jani jun pilan sakʼanil bʼa mini jun mulal yiʼoj (1 Timoteo 2:6).

10. ¿Jastal yaʼa ja Jyoba ja koltaneli?

¹⁰ ¿Jastal yaʼa ja Jyoba ja koltaneli? Jani sjekakon bʼa Luʼum june ja yuntikil tey bʼa satkʼinali. Pe jani sjekakon ja maʼ jel skʼanaʼi: ja mero Yunini (kʼuman ja 1 Juan 4:9, 10). Ja Uninal it gustoni yaʼakan ja satkʼinali bʼa oj jakuk bʼa Luʼum (Filipenses 2:7). Jastalni kilatik ja bʼa kapitulo ekʼtikta, ja Jyoba skʼulan jun jasunuk mi bʼa ilubʼala, yaʼakan ja sakʼanil ja yunini aʼekʼ bʼa slukum ja María. Stsʼakatal yuja yip ja Dyosi, ja Jesús pojki jastal jun winik ja bʼa Luʼumi bʼa mini jun mulal yiʼoj (Lucas 1:35).

11. ¿Jastal bʼobʼi kechanta jun winik skoltay jitsan mil ixuk winik?

¹¹ ¿Jastal bʼobʼi kechanta jun winik skoltay jitsan mil ixuk winik? Pensaraʼan, ¿jastal maʼ chʼak kʼotuke mulanume? Ajuluka kʼujol, yajni ja Adán koʼ mulal, xchʼaya jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil: ja tsamal sakʼanil bʼa mini jun mulal yiʼoji. Ja yuj, kechanxta ya ekʼyi ja yintil jumasaʼ ja mulali soka chamelchʼakeli. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja Jesús «ja otro Adani», ja yeʼn ajyini jun sakʼanil bʼa toj sok mini koʼ mulal (1 Corintios 15:45). Wa xbʼobʼ kaltik ja Jesús yeʼnani ochkan bʼa slokʼol ja Adani bʼa oj skoltayotik. Ja yeʼn tolabida skʼuʼanyi ja sTati sok yaʼa ja sakʼanil bʼa mini jun mulal yiʼoji. Jachuk stupu, ma smusu, ja mulal ya ochkan ja Adani sok yaʼakanyi jun meran smajlajel ja yintil jumasaʼ (Romanos 5:19; 1 Corintios 15:21, 22).

12. ¿Jasa sjeʼa ja Jesús yuja kuchyuj spetsanil ja wokolik ekʼ sbʼaji?

 ¹² Ja Biblia wa xcholo tsʼikan lek ja wokolik kuchyuj ja Jesús bʼajtanto yuj oj chamuki. Sok mini tʼun syajulal, makʼji sok aji kʼe lokan ja bʼa teʼ bʼa yijel wokoli, jelni yiʼaj man chami (Juan 19:1, 16-18, 30; kʼela ja bʼa xetʼan «¿Lek maʼ oj yawe makunuk ja krus ja meran snochumanik Kristo?»). ¿Jas maʼ yuj ja jel yiʼaj wokoli? Jastalni oj kiltik ja bʼa pilan kapitulo, ja Satanás yalunej mini jun winik wa xbʼobʼ ajyuk toj soka Jyoba ta aji och probari. Yajni ja Jesús kuchyuj ja chaʼan wokol jawi, ti sjeʼa mini meranuk ja jas yalunej ja Satanás. Chomajkil, ya chiknajuk bʼa jun winik mini jun mulal yiʼoj, bʼa yeʼn wa stsaʼa skʼulajel ja bʼa leki ma bʼa mi lekuki, ojni bʼobʼ ajyuk toj soka Jyoba anima chikan jas wokol xkʼulajiyi yuja Dyablo. ¡Janekʼto maʼ gustoʼaxi ja Dyosi yajni yila ja sKerem maʼ jel skʼana tojni ajyiʼi! (Proverbios 27:11.)

13. ¿Jastal tupxi ja koltaneli?

¹³ ¿Jastal tupxi ja koltaneli? Ja skʼakʼujil 14 bʼa nisán bʼa sjabʼilil 33 bʼa scalendario ja judío, ja Dyosi yaʼakan ja Yunini, ja maʼ mini jun mulal yiʼoji, amiljuk. Jachuk, ja Jesús «quechan ni jun vuelta» yaʼa ja sakʼanil mey yiʼoj mulali (Hebreos 10:10). Ja bʼa yoxil kʼakʼu, ja Jyoba ya sakʼwuk, sok ya kumxukyi ja sakʼanil jastalni ajyi bʼa satkʼinali. Ja bʼa satkʼinali, ja Jesús waj sjeyi ja sTati ja sakʼanil yaʼata bʼa skoltajel yibʼanal ja yintil ja Adani (Hebreos 9:24). Ja Jyoba jelni lek yilaʼa, jachuk ja sakʼanil yaʼa ja Jesús makuni jastal koltanel bʼa yajel el libre ja ixuk winiki ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli (kʼuman ja Romanos 3:23, 24).

14, 15. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajuk ekʼuk «ja jmultic»?

¹⁴ Stsʼakatal ja koltanel it wa xbʼobʼ koʼ jbʼajtik jitsan slekilal anima mulanumotik. La kiltik jujuntik slekilal ja  bʼa jtyempotiki soka bʼa tyempo jakumi sbʼaja chaʼan majtanal yaʼunejkitik ja Dyosi.

¹⁵ Yajel ekʼuk ja mulali. Yuja mulanumotiki, jelni wokol bʼa keʼntik skʼulajel ja bʼa leki. Yuja mulali wani xkʼojchin koktik soka jas wa xkalatiki ma soka jas wa xkʼulantiki. Pe stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa ja Jesús, jachuk wa xbʼobʼ ajuk ekʼuk «ja jmultic» (Colosenses 1:13, 14). Bʼa oj ajuk ekʼuk ja jmultiki, tʼilani oj jkʼajtes jbʼajtik sok spetsanil jkʼujoltik. Cha tʼilani chʼin oj kaʼ jbʼajtik bʼa skʼanjelyi ja Jyoba aya ekʼuk ja jmultiki, pe jaʼ soka skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja xchamelal ja Yunini (kʼuman ja 1 Juan 1:8, 9).

16. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaʼteltaytik ja Dyosi sok jun jkʼujoltik bʼa sak, sok jas slekilal wa xkatik eluk?

¹⁶ Jun jkʼujoltik sak bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Jun kʼujolal mulanum wa xya jpensaraʼuktik mi la makunitik sok mi jas wa xmajlaytik. Pe stsʼakatal yuja koltanel yaʼa ja Jyoba, wa xbʼobʼ ya ekʼuk ja jmultiki, sok yuja slekil skʼujoli wa xbʼobʼ ajyuk jun jkʼujoltik sak bʼa oj kaʼteltaytik, anima mulanumotik (Hebreos 9:13, 14). Jachuk, wani xbʼobʼ jkʼumuktik jaman lek bʼa orasyon (Hebreos 4:14-16). Chomajkil, yajni ay jun jkʼujoltik bʼa sak, kulani wa x-ajyi ja jpensartiki, xlikiki ja jkʼujoltiki sok mas gusto wala ajyitik.

17. ¿Jastik lekilal oj bʼobʼuk stsʼakatal yuja cham yuj keʼntik ja Jesusi?

¹⁷ Jun smajlajel bʼa ajyel sakʼan tolabida bʼa jun kʼachinubʼ bʼa luʼum. «Porque ja jmultic ajyi, jaʼ ni mero jtzʼacoltic oj chʼay lom ja caltziltic ajyi», jach wa xyala ja Romanos 6:23. Pe cha wa xyala: «Pero stzʼacatal lec ja Cajualtic Cristo Jesusi, ja Diosi puro qʼuebubal yaunej quitic ja jvidatic ja ba jel tzamali». Ja bʼa kapitulo 3 kilatik ja jastik lekilal oj ajyuk ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa luʼum xmojojixtajani (Apocalipsis 21:3, 4). Spetsanil ja  lekilalik jaw, jastalni ja ajyel sakʼan bʼa tolabida sok jun sakʼanil bʼa mixa oj tajuk chamelal, ojni bʼobʼuka stsʼakatal yuja cham yuj keʼntik ja Jesusi. Bʼa oj jtatik, tʼilan oj kiltik chaʼanyabʼalil ja majtanal it yaʼakitik ja Dyosi, ja koltaneli.

18. ¿Jas yuj tʼilan oj jetik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba?

¹⁸ ¿Jas yuj tʼilan oj jetik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba? Jun majtanal masni jel chaʼanyabʼalil yajni ja maʼ oj yaʼi xchʼakunej styempo, yip ma takʼin bʼa oj yakitik. Chomajkil, wani snika ja jkʼujoltiki pes wa sjeʼa janekʼto wa skʼanawotik. Ja yuj, ja koltaneli jani ja majtanal mas jel chaʼanyabʼalil akʼubʼalkitik yuja tuk majtanaliki, anima jel wokol sbʼaja Dyosi, pe yaʼanikitik ja Yunina. Pes jachni wa xyala ja Juan 3:16: «Como ja Diosi, jel yaj huax yab juntiro spetzanil ja cristiano, jayuj seca con ja único yunini». Ja koltanel it jani wa sjeʼakitik janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba. Chomajkil, sjeʼa janekʼto wa syajtayotik ja Jesús yuja gusto lek yaʼa ja  sakʼanil yuja keʼntiki (kʼuman ja Juan 15:13). Jachukniʼa, ja majtanal it wani xya jkʼuʼuktik lek ja Jyoba soka Jesús jelni syajtayotik bʼa jujuneʼotik (Gálatas 2:20).

19, 20. ¿Jastal oj bʼobʼa jeʼ chaʼanyabʼalil waxa wila ja majtanal yaʼunej ja Jyoba?

¹⁹ Anto, ¿jastal oj bʼobʼa jeʼ chaʼanyabʼalil waxa wila ja majtanal akʼubʼali? Bʼajtan, jani oj kʼota naʼ sbʼaj lek ja Maʼ sjekakoni, ja Jyoba (Juan 17:3). Ojni bʼobʼa naʼ sbʼaj ta waxa paklay ja Biblia soka juʼun it. Yajni mas wana snajel sbʼaja Jyoba, masni oja yajtaʼa. Sok yajni mas wana syajtajeli, mas oja kʼan oja kʼuluk ja jasa wa skʼana ja Yeʼn (1 Juan 5:3).

²⁰ Kʼuʼan ja bʼa xchamelal ja Jesús. Sbʼaja Jesús, alxi ja it: «Jaxa maʼ huas scʼuan ja yunin ja Diosi, staa ta ni ja svida ba mi ni nunca oj chʼacuqui» (Juan 3:36). ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xkʼuʼantik bʼa Jesús? Pes mini kechanuk oj kaltik. Jastalni wa xyala ja Santiago 2:26, «ja maʼ lom huax yalahue que jel huas scʼuan ja Diosi. Ta mi cʼa tojuc ay, ta mi cʼa huas scʼuan ja smandar ja Diosi, [...] lajan soc chamel xa ni ja ba sti sat ja Diosi». Jachukniʼa, ja meran skʼuʼajeli jani sjejel soka jas wa xkʼulantiki. Jun modo bʼa oj jetik wa xkʼuʼantik bʼa Jesús jani skʼujolajel snochjel ja smodo ja yeʼn, ja bʼa jas wa xkalatiki soka jas wa xkʼulantiki (Juan 13:15).

21, 22. a) ¿Jas yuj tʼilan oj wajtik ja bʼa Cena ja Kajwaltiki jabʼil jabʼil? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa kapitulo 6 sok 7?

²¹ Kaʼax ja bʼa Cena ja Kajwaltik wa xkʼulaxi jabʼil jabʼil. Ja yakʼwalil 14 bʼa nisán bʼa sjabʼilil 33, ja Jesús ya kujlajuk jun kʼin jel chaʼanyabʼalil, ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «ja cena ja Cajualtiqui» (1 Corintios 11:20; Mateo 26:26-28). Chomajkil wa sbʼiʼilan yajel julel jkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús. Ja Jesús ya kujlajuk bʼa oj julskʼujole jun jasunuk jel tʼilan ja snebʼumaniki sok yibʼanal ja meran  yaʼtijumik ja Dyosi: yajni chami, yaʼani ja sakʼanil mini jun mulal yiʼoji jastal jun koltanel. Ja Jesús staʼa tiʼal sbʼaja yal kʼin jaw yajni yaʼa ja mandar it: «Kʼulanik ja iti bʼa mi oj chʼayuk akʼujolex jmok» (Lucas 22:19, YD). Ja yajel julel jkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús wa sjeʼakitik ja niwan yajtanel yiʼoj jmoktik ja Jyoba soka Jesús sbʼaja jas skʼulaneʼi. Wa xcha bʼobʼ jetik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja koltanel it yajni wala wajtik jabʼil jabʼil ja bʼa Cena ja Kajwaltiki. *

²² Ja xchamelal ja Jesusi juni majtanal jel chaʼanyabʼalil yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa mey slajelal (2 Corintios 9:14, 15). Chomajkil, ja matik chamelexa ojni bʼobʼ yawe el slekilal, jastalni oj kiltik ja bʼa kapitulo 6 sok 7.