1. ¿Jasa slekilal oj katik eluk ta kaʼteltaytik jastalni wa skʼana Dyosi?

JA Jyoba jel wa xchamskʼujol jmoktik, sok wa skʼana oj katik el slekilal ja tsamal tojwanel wa xyaʼa. Ta wa xkaʼteltaytik jastal wa skʼana ja yeʼn, oj ajyukotik sakʼan gusto sok mini jel oj ekʼ jbʼajtik wokol ja bʼa jsakʼaniltiki. Chomajkil, ojni ya koʼ jlekilaltik sok wa skʼana oj skoltayotik (Isaías 48:17). Jelni jitsan ja relijyonik wa xyalawe wa sjeʼawe ja smeranil sbʼaja Dyosi, pe mini junukxta wa slaja sbʼaj yujile sbʼaja machunkiluk ja Dyosi soka jasa wa skʼana bʼa keʼntiki.

2. ¿Jastal oj bʼobʼa naʼ ja weʼn ta stojolil ja jastal wana yaʼteltajel ja Jyoba, sok jas sjejel oj bʼobʼa waʼe?

² ¿Jastal oj bʼobʼa naʼ ja weʼn ta stojolil ja jastal wana yaʼteltajel ja Jyoba? Mi yajnaluk oja paklay ma oja wa slaj sbʼaj ja skʼuʼajel yiʼoje spetsanil ja relijyoniki. Kechantani ja oja nebʼ ja jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia sbʼaja relijyon smeranili. La kiltik jun sjejel. Bʼa jitsan chonabʼik, ja mero takʼini, ja billeteʼiki, wa xyawe eluk jach mixa meranuk bʼa sloʼlajel ja ixuk winiki, soka it jelni yiʼojan wokol. Pe ¿jastalxa oja naʼ ja weʼn bʼay ja meran takʼini? ¿Tʼilan maʼ oja naʼ sbʼaj jujune ja takʼin bʼa mi meranuki? ¿Mi maʼ mas lekuk ja jaʼ oja paklay jastal mero ja meran takʼini? Yajni xa naʼa lek sbʼaji, ojxa bʼobʼa naʼ ja takʼin mi meranuki. Junxtani soka it, masni mi wokoluk snajel ja relijyon mi meranuki yajni wa xnebʼatik jastal ja relijyon smeranili.

3. Jastalni xcholo ja Jesús, ¿jas oj jkʼuluktik bʼa lek oj yil-otik ja Dyosi?

³ Jelni stʼilanil oj kaʼteltaytik ja Jyoba ja jastalni wa skʼana. Jitsan  ixuk winik wa xyalawe spetsanil ja relijyoniki lek wa xchʼak yil ja Dyosi, pe ja Biblia mi jachukuk wa sjeʼa. Chomajkil, mi malanukta oj kaltik wa xkʼuʼantik bʼa Dyos, pes ja Jesusi yala: «Ja maʼ tola vida huax yala: —Cajual, Cajual, yuj ja huax yala jachuqui, ¿yuj ama yuj tola vida huax yala jachuqui ti xa ay soc ja smandar ja maʼ tey ba satqʼuinal ba? Quechan ja maʼ huas scʼulan ja jas huax yala ja jTat tey ba satqʼuinali, oj ni ochuque ja tihui». Ja yuj, ja Dyosi kechanta lek oj yil-otik ta jnebʼatik ja jas wa skʼana sok wa xkʼulantik. Ja matik mi wa skʼulane ja jasa wa skʼana ja Dyosi, ja Jesusi yala yabʼye: «Jaʼ huajel acʼujolex ja maloili» (Mateo 7:21-23). Ja relijyon mi meranuki jach jastal ja takʼin mi meranuki: sok mini xmakuni. Pe ja smaloʼili, jel wa xyiʼajan wokol.

4. ¿Jas wa stojolan ja chabʼ bʼej staʼa tiʼal ja Jesusi, sok bʼa wa x-ikʼwani och jujune ja bʼej jaw?

⁴ Ja Jyoba wa skʼana spetsanil ja ixuk winiki oj staʼ ja sakʼanil bʼa tolabida. Sok bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi, tʼilan oj kaʼteltaytik sok sjejel ja jmodotik jastalni wa skʼana ja yeʼn. Pe ja smaloʼili, jitsan mini wa skʼana oj skʼuluke, sok ja yuj yala ja Jesusi: «Ochanic ja ba puerta ba chʼini porque ja puerta ba nihuani soc ja bej ba jel nihuani, ja tihui, ti huax huaj ja maʼ chʼayel ni ayi. Jel jitzan juntiro ja maʼ huax huaj ja tihui porque mi ni huocoluc ja bej jahui. Jaxa puerta ba chʼini soc ja chʼin beji, jaʼ ni huax huaj ja maʼ [oj staʼ sakʼanili]. Jel tʼusan ja maʼ huas staa ja bej jahui porque jel ni huocola» (Mateo 7:13, 14). Jastalni wa xkilatik, ja relijyon smeranili wa xyiʼajotik och bʼa jsakʼaniltik, jaxa bʼa relijyon mi meranuki bʼa jchʼayelaltik. Pe ja Jyoba mi skʼana achʼay snajel mini jun ixuk winik, ja yuj wa xyaʼakan akʼot snaʼe sbʼaja yeʼn (2 Pedro 3:9). Ja smeranili, ja jastal wa xkaʼteltaytik ja Dyosi wa xbʼobʼ yiʼotik och bʼa jsakʼaniltik ma bʼa jchʼayelaltik.

5. ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik sbʼaje ja matik yiʼoje ja relijyon smeranili?

⁵ ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik «ja chʼin beji» wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanili? Ja Jesús yala mini wokoluk snajel sbʼaje ja matik yiʼoje ja  relijyon smeranili ta kilatik ja tikʼe sakʼanil wa xyiʼajeʼi, pes yala ja it: «Na‘awik sbʼaj jastal wa xya‘a ja sati», pes ja «tekʼul bʼa lek wani xya‘a bʼa lek ja sata» (Mateo 7:16, 17, YD). Bʼa tuk yaljel, ja matik yiʼoje ja relijyon smeranili wani xnaxi yuja jastik wa skʼuʼaneʼi soka jastik wa skʼulaneʼi. Anima mulanume sok wa skʼojchin yoke, pe wani skʼujolane bʼa skʼulajel lajan ja jas wa skʼana ja Dyosi. La kiltik wake jasunuk bʼa oj kʼot jnatik sbʼaje.

6, 7. ¿Jasa wa spensaraʼane ja yaʼtijumik Dyos sbʼaja Biblia, sok jastal yaʼakan ja Jesús jun lekil sjejel sbʼaja it?

⁶ Ja yaʼtijumik Dyosi tini wa xyawe eluk bʼa Biblia ja jasa wa sjeʼaweʼi. Ja Biblia wa xyala: «Spetzanil ja yabal ja Diosi, Dios ni ya jac scʼujol ja maʼ stzʼijba cani. Sbej ni oj jeetica. Ta mi cʼa tojuc ayotic, huas scomohuotic. Huas see quitic ja ba lequi ba ojquiitic jun jvidatic ba mas toj. Porque ta huan cʼax cʼuantic ja yabal ja Diosi, mi jas oj scʼul quitic palta ja ba caltziltiqui. Chapan ni oj ajyucotic ba oj cʼultic spetzanil ja ba lequi» (2 Timoteo 3:16, 17). Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼanyi ja smoj-aljel jumasaʼ: «Cuando yora ahuabyex huanticon sloiltajel ja yabal ja Diosi, ja maclayex lec, ti jac acʼujolex que sbaj ni Diosa, mi sbajuc ja cristiano. Meran nia, Dios ni sbaj ja abal iti» (1 Tesalonicenses 2:13). Ja yujil, ja jas wa sjeʼawe soka jas wa skʼulane ja relijyon smeranili mi ti eleluk bʼa skʼuʼajel ma skostumbreʼik ixuk winik. Pes tini wa xyawe eluk bʼa Yabʼal ja Dyosi, ja Biblia.

⁷ Ja Jesukristo yaʼakan jun lekil sjejel, pes ja jas chʼak sjeʼi tini ya eluk bʼa Yabʼal ja Dyosi. Bʼa jun orasyon yayi ja sTat bʼa satkʼinali, ja yeʼn yala: «Ja wawabʼali ja‘ni ja smeranili» (Juan 17:17, YD). Ja Jesús sjipani skʼujol sbʼaja Yabʼal ja Dyosi, sok spetsanil ja jas chʼak sjeʼi wani slaja sbʼaj soka Yabʼal ja Dyosi. Ja yeʼn tikʼanxta yala: «Jach ni huax yala ja yabal ja Diosi», sok tixa wa xyala jun tekstoʼa (Mateo 4:4, 7, 10). Junxtani soka yeʼn, ja yaʼtijumik Dyos bʼa jtyempotiki mi bʼa spensar yeʼnle ja jasa wa sjeʼaweʼi. Pes wani skʼuʼane ja Biblia jani ja Yabʼal ja Dyosi sok jani wa sjeʼawe ja jastalni mero wa xyala.

8. ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa yajelyi stoyjel sok yaʼteltajel ja Jyoba?

⁸ Ja ixuk winik matik teye bʼa relijyon smeranili jaʼita wa stoyowe  sok wa xyaʼteltaye ja Jyoba sok wa sjeʼawe ja sbʼiʼili. Ja Jesús yala: «Ja ba sti sat ja hua Huajual Diosi oj coan mecʼan. Quechan ja yen ja maʼ oja huatelta» (Lucas 4:8). Ja yuj, ja yaʼtijumik Dyosi kechan wa stoyowe sok wa xyaʼteltaye ja Jyoba, sok mey pilan. Pes ja yajel snaʼ ja sbʼiʼil soka lekil smodoʼik yiʼoj ja Dyos smeranili tini chʼikan ja bʼa stoyjel wa xyawe yiʼi. Ja Salmo 83:18 wa xyala jachuk: «Ja weʼn, wa bʼiʼil Jyoba, kechan weʼn ja mas niwana bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali». Ja yeʼnleʼi jani wa snochowe ja lekil sjejel bʼa Jesús yajni wa skoltaye ja ixuk winik bʼa snajel sbʼaja Dyosi. Ja Jesús yala yabʼ ja sTat ja yaljelik it: «Je‘a yi‘le‘ ja wabʼi‘ili ja ixuk winik jumasa‘ ja ma‘tik jawa‘a ki‘i ja bʼa lu‘umkʼinali» (Juan 17:6, YD). Junxtani soka bʼa jtyempotiki, ja meran yaʼtijumik Dyosi wa sjeʼaweyi ja ixuk winik ja sbʼiʼili, ja jastik wa skʼana soka lekil smodoʼik yiʼoj ja Jyoba.

9, 10. ¿Jastal wa sjeʼawe wa syajtay sbʼaje ja meran yaʼtijumik ja Dyosi?

⁹ Ja yaʼtijumik Dyosi meran lek wa syajta sbʼaje, mi lom ita wa xyalawe. Ja Jesús yala: «Ta yaj cʼa huaxa huab abajex, entonces ti oj aljuca: Ja jau jumasa, seguro jaʼ snebuman ja Cristo porque jel juntiro yaj huax yab sbaje» (Juan 13:35). Ja bʼajtan snebʼumanik ja Jesusi jachni syajta sbʼajeʼa. Soka bʼa jtyempotiki, ja meran yaʼtijumik ja Dyosi merani wa syajtay sbʼaje. Ja yeʼnleʼi mi ja wa xwaj skʼujole ta rikoʼe, tuk skʼumale, tuk yelawe ma tuk chonabʼe. Merani tsoman aye; wa xyila sbʼaje jastal meran smoj-alijel sbʼaje (kʼuman ja Colosenses 3:14). Ja matik teye bʼa relijyon mi meranuki mini jach wa syajta sbʼaje. Lek ayuk yiʼojeʼi, mi oj smil sbʼaje yuja tuktukil chonabʼe ma rasaʼe. Ja meran yaʼtijumik ja Dyosi mi syama syamkʼabʼe bʼa smiljel ja smoj-aljeliki sok mini ja tuk ixuk winiki. Ja Biblia wa sjeʼa: «Jayuj huax bob ilxuc machuncʼa ja yuntiquil ja Diosi soc machuncʼa ja yuntiquil ja diablo. Ja maʼ mi tojuqui soc ja maʼ mi yajuc huax yab ja smojei, yuj ni mi sbajuc ja Diosa. Cuando yora chʼac acʼuuquex tʼan ja Diosi, alji ni ahuabyex que sbej bi yaj oj cab jbajtic. Mi bi sbejuc oj cʼultic ja jastal scʼulan ja tan Caini porque ja tan Caini smila ni ja yijtzʼini. Ja jahui, sbaj ni ja diabloa» (1 Juan 3:10-12; 4:20, 21).

¹⁰ Jachukniʼa, ja yajtanel jawi wa xkomwani bʼa mini oj jmiltik  ja jmojtiki, pe mi jaʼukta ja jawi. Ja meran yaʼtijumik ja Dyosi wa xyawe makunuk ja styempoʼeʼi, ja yipeʼi soka jastik sbʼaje bʼa skoltajel sok stsatsankʼujolajel sbʼaje (Hebreos 10:24, 25). Wa skoltay sbʼaje yajni wa xtaxye bʼa jun tsatsal wokol sok mi x-och skʼabʼe soka tuki. Pes jani wa skʼuʼane ja rason bʼa Biblia bʼa oj «jcʼultic yi lec spetzanil ja cristiano» (Gálatas 6:10).

11. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkistik ja Jesukristo jastal jun koltanum yaʼunej ja Dyos bʼa jkoltajeltik?

¹¹ Ja meran yaʼtijumik ja Dyosi wani skisawe ja Jesukristo jastal jun koltanum yaʼunej ja Dyos bʼa jkoltajeltik. Ja Biblia wa xyala «mi ni june maʼ oj bob scʼulucotic librar soc ja jmultiqui. ¿Ba oja taa jun cristiano ja ba mundo iti ba oj bob scoltayotic soc ja jmultiqui? ¡Ja Diosi mi ni maʼ yaunej otro, quechan ni yenaa!» (Hechos 4:12). Jastalni kilatik ja bʼa kapitulo 5, ja Jesús yaʼa ja sakʼanil bʼa skoltajel ja ixuk winik matik kʼuʼabʼaleʼi (Mateo 20:28). Chomajkil, ja Jyoba stsaʼunej ja Jesús jastal Mandaranum ja bʼa Gobyerno bʼa satkʼinali bʼa oj yaʼ mandar bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Ja yujil, ja Dyosi wa skʼana oj jkʼuʼuktikyi ja Jesús sok stsajlajel ja jastik sjeʼa. Jachuk oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Ja Biblia wa xyala: «Jaxa maʼ huas scʼuan ja yunin ja Diosi, staa ta ni ja svida ba mi ni nunca oj chʼacuqui. Pero ja maʼ mi scʼana oj scʼuuc ja yunin ja Diosi, mi ni oj staa ja vida jahui» (Juan 3:36).

12. ¿Jas wa stojolan ja mini sbʼajukotik ja bʼa luʼumkʼinal it?

¹² Ja meran yaʼtijumik ja Dyosi mini sbʼajuke ja bʼa luʼumkʼinal it. Yajni ja Jesús ajyi bʼa stiʼ sat ja Pilato, ja mandaranum bʼa Roma, bʼa wan chapjel ja jasa oj kʼulajuk yiʼi, ja yeʼn yala: «Ja ba huax cʼulan mandar ja queni, mi jauc ja ba mundo iti» (Juan 18:36). Chikan bʼa chonabʼil wa xtaxye, ja meran snochumanik ja Jesusi wani xyaʼa sbʼaje bʼa akʼulajuke mandar yuja sGobyerno bʼa satkʼinali. Ja yuj, mini tʼun xchʼika sbʼaje bʼa politika soka tiroʼanel wa x-ajyi ja bʼa luʼumkʼinal it. Ta ja tuk ixuk winiki wa skʼana oj xchʼik sbʼaje bʼa politika, ma wa skʼana oj staʼ jun xchole ma skʼuljel votar, ja yaʼtijumik ja Dyosi mini xchʼika sbʼaje soka jas wa skʼana oj skʼuluke ja ixuk winiki, pe wani skʼuʼane ja sleyik ja gobyerno. Pes ja Biblia wa xyaʼa ja mandar it sbʼaja yaʼtijumik ja Dyosi bʼa «sbej ni oj cʼuaxuc ja maʼ ay yatel», ma ja gobyernoʼiki  (Romanos 13:1). Pe yajni jun partido bʼa politika wa xtʼenwaniye bʼa skʼulajel jun jasunuk bʼa wa skʼoko ja smandarik ja Dyosi, ja meran yaʼtijumik Dyosi jani wa snochowe jastalni skʼulane ja jekabʼanumik yajni yalaweʼi: «Pero meran, sbej ni oj cʼuuctic bajtan ja Diosi, tzaan ni oj cʼuuctic ja yabal ja cristiano» (Hechos 5:29; Marcos 12:17).

13. ¿Jasa wa skʼuʼane ja meran snebʼumanik ja Jesús sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, sok jasa wane skʼulajel?

¹³ Ja meran snebʼumanik ja Jesusi wa xcholowe ja sGobyerno ja  Dyosi jani ja gobyerno mas lek wane smajlajeli. Ja Jesús yala ja jasa oj ekʼuki: «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi, ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari. Cada lugar oj chʼac cholxuc yabye ja suinquili. Cuando chʼac ta pucxuqui, ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo ita» (Mateo 24:14). Ja meran snebʼumanik ja Jesusi mi wa xyalawe yabʼ ja ixuk winiki a-sjip skʼujole sbʼaja gobyernoʼik bʼa luʼumi bʼa yeʼn oj stojbʼes ja wokoliki. Pes jani wa xyalawe ja gobyerno oj stojbʼes ja wokoliki jani ja sGobyerno ja Dyos tey bʼa satkʼinali (Salmo 146:3). Soka Jesús sjeʼakan kitik bʼa oj jkʼantik bʼa orasyon ajakuk ja lekil gobyerno jaw, yala: «A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana. Ja jastal huaxa cʼulan ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum chomajquili» (Mateo 6:10). Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala ja Gobyerno bʼa satkʼinali «oj swachʼtalaʼuk sok oj xchʼaysnajel spetsanil ja gobyernoʼik jaw [ja bʼa jtyempotiki], sok kechanta ni yeʼn oj kan kulan bʼa tolabida» (Daniel 2:44; Apocalipsis 16:14; 19:19-21).

14. Soka jastik jun tʼilan oj kʼulaxuk bʼa jun relijyon smeranil, ¿machʼa oja wal ja weʼn ja kʼole wane skʼulajeli?

¹⁴ Ja wego pensaraʼan soka jas alxita, sok jobʼo abʼaj: «¿Jas relijyon ti wa xyawe eluk bʼa Biblia spetsanil ja jas wa sjeʼaweʼi sok wa sjeʼawe ja Dyosi sbʼiʼil Jyoba? Sok, ¿jas relijyon meran lek wa syajta sbʼaje, ayiʼoje skʼuʼajel bʼa Jesukristo, mi xchʼika sbʼaje ja bʼa luʼumkʼinal it sok wa xcholowe ja maʼ oj stojbʼes ja wokoliki jani ja sGobyerno ja Dyosi? Bʼa spetsanil ja relijyonik bʼa yibʼanal ja Luʼumi, ¿jas relijyon wa skʼulan spetsanil ja jastik it?». Chikani lek ja matik wa skʼulaneʼi jani ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba (kʼuman ja Isaías 43:10-12).

15. ¿Jasa wa smajla ja Dyos bʼa keʼntik sok mi kechanukta skʼuʼajel bʼa yeʼna?

¹⁵ Bʼa yajel gustoʼaxuk ja Dyosi mi malanukta ja kechan skʼuʼajel bʼa yeʼn. Pes chomajkil, ja Biblia wa xyala ja tantik pukuji wani xcha skʼuʼane ay jun Dyos sakʼan (Santiago 2:19). Pe chikani lek ja yeʼnleʼi mini wa skʼulane ja jasa wa skʼana ja Jyoba, sok ja Dyosi mini teysokeʼa. Ja yuj, bʼa yajel gustoʼaxuk ja Dyosi mi  kechan oj jkʼuʼuktik ayni jun Dyos sakʼan, tʼilani oj cha jkʼuluktik ja jasa wa skʼana. Chomajkil, tʼilani oj elkotik ja bʼa relijyon mi meranuki sok ochel ja bʼa relijyon smeranili.

16. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa mi oj chʼik jbʼajtik soka relijyon mi meranuki?

¹⁶ Ja jekabʼanum Pablo yala mini tʼun oj chʼik jbʼajtik soka relijyon mi meranuki. Stsʼijbʼa: «Jayujil, aahuic can ja mundoi, xchi ja Cajualtiqui. Mi lom xa chʼica bajex soc ja cosa ba oj ya lea hua mulexi. Aahuic xa cani. Oj xa ni cʼuluquex recibira» (2 Corintios 6:17; Isaías 52:11). Ja yuj, ja meran yaʼtijumik Dyosi mini tʼun skʼulane ja jastik ti chʼikan skʼulajel ja bʼa relijyon mi meranuki.

17, 18. ¿Jasunkiluk ja «niwan babilonya», sok jas yuj jel tʼilan mokxa awa ekʼ tyempo oj elan ja tiwi?

¹⁷ Ja Biblia wa sjeʼa spetsanil ja relijyon mi meranuki tini aye bʼa sparte ja «niwan babilonya» (Ja swayichi [Apocalipsis] 17:5, YD). * Ja bʼiʼilal it jani wa xya juljkʼujoltik ja chonabʼ bʼa najate, ja Babilonia, pes tini tiw eljan ja relijyon mi meranuki tsaʼan ja ekʼ ja Bʼutʼ Jaʼ bʼa styempo ja Noé. Jitsan ja sjejelik soka jastik wa skʼulane ja relijyon mi meranuk ja bʼa jtyempotiki tini eljan bʼa chonabʼ Babilonia ayxa jitsan tyempo. Jun sjejel, ja swinkil ja chonabʼi wa xyaʼteltaye kʼole dyosik bʼa oxe. Ja bʼa jtyempotiki, ja relijyon mi meranuki wa skʼuʼane ja Tatali, ja Uninali soka Ipali kʼotele jun ita dyose. Pe ja Biblia wa sjeʼa jaman lek kechantani ay jun Dyos smeranil, jaʼa Jyoba, jaxa Jesukristo jani ja Yunini (Juan 17:3). Chomajkil, ja swinkil Babilonia wa skʼuʼane ja ixuk winiki aybʼi jas yiʼoje bʼa wa xkan sakʼan ja yajni wa xcham ja kwerpoʼali sok ojbʼi bʼobʼ waj yiʼ wokol bʼa yoj kʼakʼ. Ja bʼa jtyempotiki, tʼusan mi spetsaniluk ja relijyoniki wa sjeʼawe aybʼi kiʼojtik jun altsilal bʼa mi xchami sok wa xbʼobʼ waj yiʼ wokol bʼa yoj kʼakʼ.

¹⁸ Ja srelijyonik yiʼoje ja swinkil Babilonia bʼa najate pukxi ekʼ bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Ja yuj, wa xkʼot jnatik ja Niwan Babilonia ja bʼa jtyempotiki jani wa senyaʼan spetsanil ja relijyonik bʼa luʼumkʼinali bʼa kontraʼaye soka Jyoba. Ja Dyosi yalunej spetsanil  ja relijyonik jaw junta chʼaykʼujol oj ajuk chʼayuke snajel (Apocalipsis 18:8). ¿Bʼobʼ maʼ awil jas yuj jel tʼilan oj jpiljbʼajtik ja bʼa Niwan Babilonia? Ja Jyoba wa skʼana ja weʼn elanxa ja tiwi, pes ja wego aytoni tyempoʼa (kʼuman ja Apocalipsis 18:4, 8).

19. ¿Jasa slekilal oja taʼ yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁹ Yajni ja weʼn xa wala oja wakan ja relijyon mi meranuki, bʼobʼta ayni jujuntik ixuk winik oj yaʼakan sok mixa oj smojtaya. Pe yaʼteltajel ja Jyoba lajan soka xchonabʼili, masni oja wa el slekilal yuja jastik oja chʼayi. Ojni ekʼuka bʼaj jastalni ja bʼajtan snebʼumanik ja Jesús, ja matik yaʼakan ja jastik sbʼajeʼi bʼa snochowe ja yeʼn: ojni kʼot ajyukawuj jitsan amoj-aljelik bʼa junxta akʼuʼajelsok. Pes ojni kʼot ajyukawuj juna niwan pamilya bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali, jun pamilya bʼa jitsan ixuk winik meran yaʼtijumik Dyos bʼa yajxta oj iljan. Sok ojni ajyukawuj ja smajlajel «ja vida jau ba mi ni nunca oj chʼacuqui» (kʼuman ja Marcos 10:28-30). Chomajkil, ja ixuk winik matik yaʼawakan yuja pilanxa skʼuʼajelik awiʼoji, bʼobʼta tsaʼan oj kʼot snebʼ-e ja jasa wa sjeʼa ja Biblia sok oj kʼotuke yaʼtijumik bʼa Jyoba.

20. ¿Jasa smajlajel yiʼoje ja bʼa tyempo jakum ja matik teye bʼa relijyon smeranili?

²⁰ Ja Dyosi ojxta xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it mi lekuki, sok ja oj slokʼolukan jun luʼumkʼinal bʼa toj bʼa jaxa oj ya mandar ja sGobyerno (2 Pedro 3:9, 13). ¡Janekʼto stsamalil oj ajyuk ja yajkʼachil luʼumkʼinal jaw! Ja bʼa tiw kechanxta oj ajyuk jun relijyon, bʼa jani oj yaʼteltaye ja Dyos smeranili. ¿Mi maʼ jelni tʼilanuk bʼa weʼna ja ojxa kʼe akʼujoluk smojtajele ja meran yaʼtijumik Dyosi?