JA Jyoba ya ekʼyi ja alumanik bʼa Biblia jitsan jastik sbʼaja Mesías, ja Koltanum kʼapubʼali. Mini wokol snajel sbʼaj, yujni alji sbʼaja spojkelali, ja yaʼteli soka xchamelali. Jel  chamyabʼjel, yujni spetsanil ja jastik alji sbʼaji jachni mero ekʼa. La kiltik jujuntik sjejel sbʼaja spojkelali soka skʼiʼelali.

Ja aluman Isaías yalakan ja Mesías ti oj eljan bʼa spamilya ja David (Isaías 9:7). Sok jachni ekʼa: ja Jesús tini el bʼa yintil ja mandaranum it (Mateo 1:1, 6-17).

Pilan aluman bʼa Dyos, ja Miqueas, yala ti oj pojkuk bʼa «Belén Efrata» sok oj kʼot mandaranum (Miqueas 5:2). Pes yajni pojki ja Jesús, ja bʼa Israel ay chabʼ chonabʼ sbʼiʼil Belén. Ja juni ti wa xkan bʼa norte bʼa Israel, mojan yiʼoj ja Nazaret. Jaxa juni, ti bʼa Judá, mojan yiʼoj ja Jerusalén, soka yal chonabʼ it sbʼiʼilan Efrata, sok tini bʼa yal chonabʼ it pojki ja Jesús, jach kʼot ja jas alubʼal kani (Mateo 2:1).

Pilan jas alxi oj ekʼuk jani sbʼaja Dyos oj spay ja Yunini bʼa oj eluk ja «bʼa Egipto». Sok jachni ekʼa, bʼajtan ja yal kerem Jesús iji och bʼa Egipto, pe tsaʼan, el ja bʼa Egipto sok kumxi ja bʼa slujmal yajni cham ja mandaranum Herodesi. Jach kʼot ja jas alubʼali (Oseas 11:1; Mateo 2:15).

Ja bʼa rekwagro bʼa wa xyala « Ja jastik alji oj ekʼ sbʼaja Mesiasi» oja wil ja bʼa chole «Jas alji oj ekʼuk», wa sjeʼa tekstoʼik sbʼaja jastik alji sbʼaja Mesiasi. Wa xlokowatikon bʼa oja wa slaj sbʼaja tekstoʼik jaw soka bʼa chole «Jastal kʼot smeranil». Jachuk oja kʼuʼuk mas sbʼaja Yabʼal ja Dyosi jani ja smeranili.

Yajni xa paklay ja tekstoʼik it, ajuluka kʼujol ja jas alxi oj ekʼuki tsʼijbʼajikan jitsan siglo bʼajtanto oj pojkuk ja Jesús. Ja Jesús yeʼn yala: «Spetzanil ja jas tzʼijbanubal ja ba smandar ja Moisesi soc ja ba slibro ja aluman-Dios jumasa soc ja libro ja Salmo jumasa tʼilan chʼac cʼot smeranila» (Lucas 24:44). Jastalni wa sjeʼa jaman lek ja Biblia, jachni kʼota, yibʼanal jachni mero chʼak ekʼuka.