¿JAS waxa pensaraʼan ja weʼn sbʼaja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi? Jitsan wa skʼuʼane oj wajuke jitsan miyon ixuk winik ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi bʼa oj yawe kwenta. Chomajkil, jujuntik wa spensaraʼane ja matik leki ti oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal, jaxa tuki oj waj yiʼe wokol bʼa yoj kʼakʼ. Pe ja Biblia wa xyala ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi tukni leka: mi jun tyempo bʼa xiwela sbʼaj, kʼotel jun tyempo bʼa smajlajel jastik junuk bʼa lek.

Ja bʼa Apocalipsis 20:11, 12, ja jekabʼanum Juan yala jachuk sbʼaja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi: «Ti quila que ay maʼ ti culan ecʼ ba jun nihuan sacal silla. Jel xihuel ja sbaj porque ja ba sti sati, jun ta repente quila que chʼay ja luumi soc ja satqʼuinali. Huaj to cho quile, ti tecʼan ecʼ ja ba sti sat ja Diosi spetzanil ja matic chʼac chamuque ja ba luumi pero ja huego, ti xa aye ja ba sti sat ja Diosi, sea chʼin cristiano ma nihuac cristiano. Ti quila jamxi spetzanil ja libro jumasa, jaxa cristiano jumasa, chican jastal tzʼijbanubal ja jastal ecyei, jach ni cʼulajiye castigara. Jaxa mas tzaani, ti cho jamxi ja libro jau ja ba tzʼijbanubal ja sbiil ja cristiano jumasa jau ja maʼ staunej ja svidaei». ¿Machunkiluk ja Jwes kulan ekʼ ja bʼa jun niwan sakal siya?

 Yeʼnani ja Jyoba ja mero Jwes sbʼaja ixuk winiki. Pe ay june maʼ stsaʼunej bʼa oj och Jwesil. Jastalni wa xyala ja Hechos 17:31, ja jekabʼanum Pablo yala ja Dyosi «spilunej jun cʼacʼu ba oj chʼac yii cuenta spetzanil ja cristiano, pero mi ni jas chʼaybena. Ja maʼ oj stojbesotiqui, tzaubal ni yuja». Ja Jwes jawi jaʼa Jesukristo, ja maʼ sakʼwitaʼi (Juan 5:22). Pe ¿jas tyempoʼil oj kʼeʼuk ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi sok janekʼ oj albʼuk?

Ja sjuʼunil Apocalipsis wa xyala ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi oj kʼeʼuk ja yajni x-ekʼ ja kʼakʼanel bʼa Armagedón, ja bʼa kʼakʼanel it oj ajuk chʼaysnajel spetsanil ja jastik tey bʼa skʼabʼ ja Satanás (Apocalipsis 16:14, 16; 19:19—20:3). * Yajni x-ekʼ ja Armagedón oj lutjuk ja Satanás soka spukujiki bʼa jun kʼeʼen jel chaʼan, sok tini oj ajyuk lutan mil jabʼil. Bʼa yojol ja tyempo it, ja 144,000 matik oj ajyuke lajan soka Jesús bʼa satkʼinali oj yiʼe kwenta ja ixuk winiki sok «oj scʼuluque mandar jun mil jabil soc ja Cristo» (Apocalipsis 14:1-3; 20:1-4; Romanos 8:17). Jastal wa xkilatik, ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi mi kechanukta jun kʼakʼu sok jun akwal, ojni albʼuk mil jabʼil.

Ja bʼa yojol ja mil jabʼili, ja Jesukristo «oj chʼac yii cuenta spetzanil ja jmultiqui, sea sacʼan ma chamelotic» (2 Timoteo 4:1). Ja yaljel «sea sacʼan» jawa stojolan ja «jitzan lec ja Cristiano» ja matik oj kanuke sakʼan ja bʼa kʼakʼanel bʼa Armagedón (Apocalipsis 7:9-17). Chomajkil, ja jekabʼanum Juan yila «ja matic chʼac chamuque [...], ti xa aye ja ba sti sat ja Diosi» bʼa oj yiʼe kwenta. Jastalni skʼapa ja Jesús, «oj ni cʼotuc ja cʼacʼu ja maʼ chamel xa, oj yab ja jcʼumali ti ni oj eluque ja ba sqʼuejnalei» (Juan 5:28, 29; Hechos 24:15). ¿Jasa oj iljuk sbʼaja matik oj yaweyi kwenta ja Dyosi?

Ja bʼa nakʼsat yila ja jekabʼanum Juani «jamxi spetzanil ja libro jumasa, jaxa cristiano jumasa, chican jastal tzʼijbanubal ja jastal ecyei, jach ni cʼulajiye castigara» (Apocalipsis 20:12). Pe ¿ochel maʼ juʼun ja bʼa libro it spetsanil ja jas skʼulane ja ixuk winik yajni sakʼan ajyiyeʼi? Miyuk. Ja yajni xyaweyi kwenta ja  Dyosi mixa ja oj iljuk ja jas skʼulane bʼajtanto oj chamukeʼi. ¿Jastal wa xnaʼatik? Pes yujni ja Biblia wa xyala «ja ma‘tik chamelxa mixa ay smule‘» (Romanos 6:7, YD). Ja matik oj sakʼwukeʼi, kusubʼalxa ja smuleʼi. Ja yujil, ja bʼa libroʼik it jaxa ti oj yijan ja ajkʼach mandarik bʼa Dyosi. Ja matik oj sakʼwuki soka matik oj kanuke sakʼan ja bʼa Armagedoni tʼilani oj skʼuʼuke ja smandarik ja Dyosi bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida. Sok chomajkil tey ja tuk smandarik ja Jyoba wa skʼana oj ya chijkajuk ja bʼa yojol ja mil jabʼili. Jachuk, jujune ja ixuk winiki ojni yaweyi kwenta soka jas skʼulaneʼi ja bʼa yojol ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi.

Ja bʼa Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi, jitsan miyon ixuk winik jato ni sbʼajtanil ekʼele ja oj snebʼ-e jasunkiluk wa skʼana ja Dyosi sok tsaʼan skʼulajel ja jas wa skʼana. Ja it wa stojolan oj ajyuk jun niwan aʼtel bʼa sjejel. Jachukniʼa, ‹ja swinkil ja luʼumi oj snebʼ-e ajyel toj› (Isaías 26:9). Pe mini spetsaniluke oj skʼan-e skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. Ja bʼa Isaías 26:10 wa xyala: «Anima x-ajiyi tyempo ja maʼ jel malo, mini oj snebʼ ja ajyel toji. Ja bʼa slujmalil ja bʼa toji ojni skʼuluk ja bʼa mi tojuki, sok mini oj yil ja sniwanil ja Jyoba». Ja ixuk winike it ojni kʼutsjukeʼel bʼa tolabida ja bʼa yojol ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi (Isaías 65:20).

Yajni stsʼikwi ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi, ja ixuk winiki oj kʼot staʼe ja sakʼanil tsʼikan lek jastal ajyi yujile ja Adán soka Eva (1 Corintios 15:24-28). Pe ojto ajyuk jun tsaʼanxta preba, ja Satanás oj sijpajuk sok oj ajukan bʼa oj sloʼlay ja ixuk winiki, pe kechanxta ja ekʼele iti (Apocalipsis 20:3, 7-10). Ja ixuk winik maʼ wa skontraʼan ja Dyablo oj yile jastal oj kʼot smeranil ja skʼapjel it bʼa Biblia: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29). Ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi juni slekilal sbʼaja ixuk winik matik toji.