1, 2. a) ¿Junxta maʼ ja kechan yabʼjel yabʼalil jun maʼ jel naʼubʼal sbʼaj yuja oja naʼ sbʼaj leki? b) ¿Jastik wa xyalawe ja ixuk winik sbʼaja Jesusi?

JA BʼA luʼumkʼinali ay ixuk winik jel naʼubʼal sbʼaje. Jujuntik jel naʼubʼal sbʼaje yuja skomoni, ja xchonabʼi, sok tuk bʼa yibʼanal ja luʼumi. Pe yuja waxa naʼa ja sbʼiʼil june maʼ jel naʼubʼal sbʼaj mi wa stojolan waxa naʼa sbʼaj ja jastal ekʼel ja bʼa sakʼanili ma jastal mero ja yeʼni.

² Ja ixuk winik bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali yabʼuneje sbʼaja Jesukristo, anima ekʼelxa junuk chabʼ mil jabʼil ja ajyi sakʼan ja bʼa Luʼumi. Pe mini snaʼawe machunkiluk mero waji. Jujuntik wa xyalawe kechanta waj jun lekil winik. Tuk wa spensarane kechan waj jun aluman. Sok ay tuk wa xyalawe ja Jesús kʼotel Dyos sok tʼilani oj jtoytik. ¿Meran maʼ ja it?

3. ¿Jas yuj jel tʼilan ja weʼn oja naʼ sbʼaja Jyoba soka Jesukristo?

³ Jelni tʼilan ja weʼn oja naʼ ja smeranil sbʼaja Jesús. ¿Jas yuj? Yujni ja Biblia wa xyala: «Ja sacʼanil jahui jaʼ ba oj naajuc abaj ja hueni porque ja hueni, quechan único Dios mas nihuana. Sacʼana lec. Oj cho naajucon ja quen chomajquili. Ti oj yalea: Entonces ja Jesús jahui, jaʼ ni ja Cristo ja it seconej quitic ja Diosi» (Juan 17:3). Jachukniʼa, kʼotel snajel sbʼaja Dyos Jyoba soka Jesukristo oj skoltaya bʼa oja taʼ ja sakʼanil bʼa tolabida bʼa jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi (Juan 14:6). Chomajkil, ja Jesús  sjeʼakan jastal oj ajyukotik sakʼan sok jastal oj kiltik ja jmojtiki (Juan 13:34, 35). Ja bʼajtan kapitulo bʼa juʼun it jnebʼatik ja smeranil sbʼaja Dyosi. Ja wego, la kiltik jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja Jesukristo.

4. ¿Jas wa stojolan ja yaljel Mesías soka Kristo?

⁴ Bʼajtanto lek oj pojkuk ja Jesusi, ja Biblia yalunejxakan sbʼaja ay maʼ oj sjekon ja Dyosi, ja maʼ wa sbʼiʼilan Mesías ma Kristo. Ja yaljel Mesías (jakel bʼa kʼumal hebreo) sok jaxa Kristo (jakel bʼa kʼumal griego) wa stojolan «Tsaʼubʼal». Ja yujil, ja maʼ kʼapubʼal oj jakuki tsaʼubʼal ni yuja Dyosi bʼa jun cholal jel  chaʼanyabʼalil. Bʼa pilan kapituloʼik ja bʼa juʼun it oj jnebʼtik mas sbʼaja chaʼan cholal yiʼoj ja Mesías bʼa oj kʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyosi. Pe chomajkil oj kiltik ja Jesús ojni cha bʼobʼ ya jlekilaltik ja bʼa jtyempotiki. Bʼajtanto oj pojkuk ja Jesús, sen sjobʼoxa sbʼaje jitsan ixuk winik: «¿Machunkiluk oj kʼotuk ja Mesiasi?».

5. ¿Jasa skʼuʼuneje lek ja snebʼumanik ja Jesusi?

⁵ Ja bʼa bʼajtan siglo, ja snebʼumanik ja Jesús bʼa Nazaret skʼuʼuneje lek yeʼnani ja Mesías kʼapubʼali (Juan 1:41). June bʼa yeʼnle, ja Simón Pedro, jaman lek yala: «Huena ni ja Cristoa tac» (Mateo 16:16). ¿Jas yuj skʼuʼane lek ja nebʼumaniki yeʼnani ja Jesús ja Mesías kʼapubʼali? ¿Sok jas yuj wa xcha bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja keʼntiki?

6. Bʼa oj kabʼtik stojolil jastal koltubʼale ja matik toj aye soka Jyoba bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Mesías, ¿jas sjejel oja waʼe?

⁶ Ja alumanik bʼa Dyos matik ajyiye sakʼan bʼajtanto yuja Jesús yalawexakan jitsan jastik junuk bʼa oj snaʼe sbʼaj machunkiluk ja Mesías. Jun sjejel: lekbʼi ja weʼn xwaja taʼ jun maʼ mixa naʼa sbʼaj bʼa jun lugar bʼa jel ja ixuk winiki, ¿mi maʼ ojni skoltaya snajel jujuntik jasunuk bʼa yeʼna? Junxta, ja alumanik ya makunuk ja Jyoba yalawe jitsan jastik junuk sbʼaja jas oj skʼuluk soka jastik oj ekʼ sbʼaj ja Mesías. Jachuk, ja matik toj ayi oj kʼot snaʼe yeʼnani ja Mesías yajni xyilawe x-ekʼ sbʼaj spetsanil ja jastik alubʼal oj ekʼuki.

7. Ala chabʼ sjejel jastal kʼot smeranil ja jas alji sbʼaja Jesusi.

⁷ La kiltik chabʼ sjejel. Bʼajtan, ayxa mas ja 700 jabʼili, ja aluman Miqueas yalaxakan bʼajtan bʼa oj pojkuk ja maʼ kʼapubʼal oj jakuki, ti bʼa jun yal chʼin chonabʼ sbʼiʼil Belén bʼa slujmalil Judá (Miqueas 5:2). ¿Sok bʼa maʼ mero pojki ja Jesusi? ¡Pes tini mero ja bʼa yal chonabʼ jaw! (Mateo 2:1, 3-9.) Ja xchabʼil sjejeli ja jas wa xyala ja Daniel 9:25, jitsan siglo bʼajtanxa wanxa xbʼobʼ naxuk  jas jabʼilil oj sjeʼ sbʼaj ja Mesiasi: bʼa jabʼil 29. * Ja jastal kʼot smeranil ja jas alji sbʼaja Jesusi wa sjeʼa yeʼnani ja Mesías kʼapubʼali.

8, 9. ¿Jastal chiknaji jaman lek ja Jesús yeʼnani ja Mesías yajni yiʼaj jaʼi?

⁸ Bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 29 ti chiknaji jaman lek ja Jesús yeʼnani ja Mesías. Jani yajni ja yeʼn skʼanayi ja Juan, ja maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi, aʼajuk koʼ jaʼ ja bʼa yok jaʼ Jordán. Ja Jyoba yalunej oj ajukyi jun senya ja Juani bʼa oj snaʼ sbʼaj ja Mesiasi, sok ti jejiyi yajni ya yiʼ jaʼ ja Jesusi. Ja Biblia wa xyala: «Cuando chʼac aajuc yi jaʼ ja Jesusi, ti xa el el ja ba yoj jaʼ. Huaj to yile, jamxi ja satqʼuinali, ti yila jun yalchan entero jastal splanta jun paloma, pero jaʼ ni ja Yespíritu ja Diosi. Ti co jan luchan sbaj. Ti abji ja scʼumal ja mero Dios Tatal ja ba satqʼuinali: --Ja iti, jaʼ ni ja cunina, xchi. Jel yaj huax cabi. Jel ni gusto huax quilaa» (Mateo 3:16, 17). Yajni ja Juan yila ja it sok yabʼ ja kʼumali, skʼuʼani lek yeʼnani ja Jesús ja maʼ sjekunejkon ja Dyosi (Juan 1:32-34). Ja kʼakʼu jaw, yajni ja yip ja Dyos koʼ sbʼaj ja Jesús, ti kʼot Mesías, ma Kristo, ja maʼ tsaʼubʼal yuja Dyos bʼa oj och jastal Olomal sok Mandaranum (Isaías 55:4).

⁹ Spetsanil ja jastal chʼak kʼot smeranil ja jas alji sbʼaja Jesusi soka jas yala ja Jyoba sjeʼani jaman lek ja Jesús yeʼnani ja Mesías kʼapubʼali. Pe ayto chabʼ sjobʼjelik jel tʼilan sbʼaja Jesusi, soka Biblia wa xyaʼa sjakʼjel: bʼa jaka sok jas tikʼe winikil waji.

10. ¿Jasa wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja sakʼanil ja Jesús bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼumi?

¹⁰ Ja Biblia wa sjeʼa ja Jesús ti ajyi sakʼan bʼa satkʼinal  bʼajtanto yuj oj jakuk ja bʼa Luʼumi. Jun sjejel, ja aluman Miqueas yalakan ja Mesías ti oj pojkuk bʼa Belén, chomajkil yala bʼa «tyempoxa lek bʼajtan» tixani aya (Miqueas 5:2). Bʼa jitsan ekʼele, ja Jesús yala bʼajtanto oj pojkuk jastal jun winik tixani ajyi bʼa satkʼinal (kʼuman ja Juan 3:13; 6:38, 62; 17:4, 5). Yajni ti ajyi bʼa satkʼinali, ja Jesús jelni kʼubʼan ajyi soka Jyoba.

11. ¿Jastal wa sjeʼa ja Biblia ja Jyoba kechanta jaʼa Jesús ja skerem jel skʼana?

¹¹ Ayni jitsan rasonik yuja Jyoba kechanta jaʼa Jesús ja skerem jel skʼana. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «bʼankilalni‘a ja bʼa spetzanil ja jastik junuki skʼulunej ja dyosi», yujni yeʼn kʼot ja maʼ bʼajtan skʼulan ja Dyosi (Colosenses 1:15, YD). * Pilan jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil jani yuja kechan ja «único yunini» (Juan 3:16). Ja it wa stojolan yeʼntani ja Jyoba skʼulan stuchʼil ja Jesús. Chomajkil, kechanta ja Jesús skoltay ja Jyoba bʼa skʼulajel spetsanil ja jastik junuki (Colosenses 1:16). Sok wa xcha sbʼiʼilan «ja yabʼali» (Juan 1:14, YD). Ja yaljel it wa sjeʼa yeʼnani ja maʼ kʼumani bʼa sbʼiʼil ja sTati. Pes yani maʼ ekʼyi rasonik sok yala yabʼ ja jas oj skʼuluk ja tuk yuntikil ja Dyosi, ja anjeliki soka ixuk winiki.

12. ¿Jastal wa xnaʼatik ja bʼajtan Uninali mi junukxta soka Dyosi?

¹² ¿Junxta maʼ lajan ja bʼajtan Uninali soka Dyosi jastal ni wa skʼuʼane jujuntik? Ja Biblia mi jachukuk wa sjeʼa. Jastalni kilatik ja bʼa parrapo ekʼtikta, ja Uninali kʼulajiniʼa. Ja yuj, wa xbʼobʼ alxuk ja yeʼn ajyini skʼeʼulabʼil, pe ja Jyoba mi ajyi skʼeʼulabʼil sok mey stikʼanil (Salmo 90:2). Ja kechan Uninal it mini sleʼa modo bʼa oj slaj sbʼajsok ja sTati.  Ja Biblia wa sjeʼa jaman lek ja Tatali mas niwan yuja Uninali (kʼuman ja Juan 14:28; 1 Corintios 11:3). Kechan jaʼa Jyoba ja «Dyos maʼ jel Juntiro ja yipi» (Génesis 17:1). Ja yuj, mini maʼ oj slaj jastal ja yeʼn. *

13. ¿Jas wa xkʼan yal ja Biblia yajni wa xyala ja Uninal jun «sle‘ta‘wa‘ ja dyosi»?

¹³ Bʼajtanto lek yuj oj kʼulaxuk ja kʼanaliki soka Luʼumi, ja Jyoba soka bʼajtan Yunini jelni kʼubʼan ajyiye jitsan miyon jabʼilik. ¡Jelni maʼ syajtay sbʼajeʼa! (Juan 3:35; 14:31.) Ja Uninal it jel xkʼanjiʼi jaxani el ja sTati. Ja yuj, ja Biblia wa xyala ja yeʼn «jun sle‘ta‘wa‘ ja dyosi ja ma‘ mi xbʼobʼ oj ilxuki» (Colosenses 1:15, YD). Junxta jastal ja untiki oj slaj ja snantati bʼa tuktukil modo, ja Yunin ja Dyosi cha jani wa sjeʼa ja lekil smodoʼik yiʼoj ja sTati.

14. ¿Jastal kʼot pojkuk jastal winik ja kechan Yunin ja Jyoba?

¹⁴ Ja kechan Yunin ja Jyoba yaʼanikan ja satkʼinali bʼa oj jakuk ja bʼa Luʼumi jastal jun winik. Pe bʼobʼta ja weʼn oja jobʼa bʼaj: «¿Jastal lek bʼobʼ pojkuk ja Jesús jastal jun winik yajni ti ajyi sakʼan bʼa satkʼinali?». Pes ja Jyoba skʼulan jun jasunuk mi bʼa ilubʼala. Ya ekʼuk ja sakʼanil ja bʼajtan Yunini, ja tey bʼa satkʼinali, bʼa yoj slukum jun akʼix judía, sbʼiʼil María. Yuja stati mi jun winikuk bʼa Luʼum, ja María pojki yuj jun alats bʼa mini jun smul yiʼoj, sok ya sbʼiʼiluk Jesús (Lucas 1:30-35).

15. ¿Jastal modo wa xkʼot jnatik sbʼaj lek ja Jyoba yuja Jesusi?

¹⁵ Spetsanil ja jas skʼulan sok yala ja Jesús yajni ti ajyi bʼa Luʼumi wa skoltayotik snajel sbʼaj lek. Sok mi kechanuk ja jaw, yuja yeʼn, jachuk wa xkʼot jnatik sbʼaj lek ja Jyoba. ¿Jastal modo? Ajuluka kʼujol, ja Uninal it jaxani el ja sTati.  Ja yuj, ja Jesús yala yabʼ june ja snebʼumaniki: «Porque ja maʼ huax yilahuon ja quen, huan nix yila ja Tatala» (Juan 14:9). Ja bʼa chane juʼunik bʼa Biblia bʼa wa xnaji sbʼaj jastal Evangelioʼik; Mateo, Marcos, Lucas sok Juan, wa xtaʼatik jitsan jastik sbʼaja sakʼanil, ja jastik skʼulani soka lekil smodo sjeʼa ja Jesús.

16. ¿Jasa jel tʼilan sjeʼa ja Jesusi, sok maʼ spensar ja jas sjeʼa?

¹⁶ Ja Jesús wa x-aji sbʼiʼiluk «Maestro» (Juan 1:38; 13:13). ¿Jasa sjeʼa? Ja jasa jel tʼilan sjeʼa jani «ja jastal jel tzamal cuando huas scʼulan mandar ja Diosi», wa stojolan, ja lekil yaljelik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja Gobyerno it, masan bʼa satkʼinal, oj ya ja smandar bʼa spetsanil ja Luʼumi sok oj ya koʼyi jitsan slekilal ja ixuk winik matik toj aye soka Dyosi (Mateo 4:23). ¿Maʼ spensar ja jas sjeʼa? Ja Jesús yeʼn yala: «Pero ja jas huanon seejel ja queni, mi jauc quechan ja jas huax el ja ba jʼolomi. Ja maʼ secahuoni, yena ni huax yala cab jasuncʼa oj jei», yeʼnani ja Jyoba (Juan 7:16). Ja Uninali wa snaʼa ja sTati wani skʼana ja ixuk winiki ayabʼye ja lekil yaljelik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja bʼa kapitulo 8 oj alxuk mas sbʼaja gobyerno it soka jas oj lajxuk yuj skʼulajeli.

17. ¿Bʼa sjeʼa ekʼ ja Jesusi, sok jas yuj jelni skʼujolan skʼulajel?

¹⁷ ¿Bʼa sjeʼa ekʼ ja Jesusi? Chikani bʼaʼa bʼa wa xtax ja ixuk winiki: bʼa jobʼaltik, bʼa chonabʼik, bʼa yal chʼin chonabʼik, bʼa merkadoʼik sok bʼa naʼitsaltik. Ja Jesús mini smajlay ajak tajuk yuj ja ixuk winiki, yeʼn waj sleʼe (Marcos 6:56; Lucas 19:5, 6). ¿Jas yuj jelni spila styempo sok xchʼaka sbʼaj ja bʼa sjejel soka bʼa xcholjeli? Yujni jaʼa jaw ja jas wa skʼana ja sTati, soka Jesús jachni skʼulan tolabidaʼa (Juan 8:28, 29). Pe mi jaʼuk ita yuja jaw, yujni wa xcha snaʼa syajulal ja ixuk winik matik wa xwaj lejuk yuji (kʼuman ja Mateo 9:35, 36). Ja xchole ja olomalik bʼa templo jani sjejel yile ja ixuk winik ja smeranil  sbʼaja Dyosi soka jas wa skʼana, pe saktantan ayujile. Pe ja Jesusi wani snaʼa janekʼto wa skʼana oj smaklaye ja lekil yaljelik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.

18. ¿Jastik lekil smodo ja Jesús jel spayawa?

¹⁸ Ja Jesús waj jun winik jel xyajtani sok jel niwan skʼujol. Yajxta wa xyila ja ixuk winiki, man yal untik wego wa xkʼajyiyesok (Marcos 10:13-16). Mi wanukta stsaʼa. Sok mini tʼun lek xyila ja skʼulajel bʼa mi tojuki (Mateo 21:12, 13). Ja bʼa tyempo jaw, mini jel xkisjiye ja ixuk jumasaʼ, pe ja Jesusi skisaniʼa (Juan 4:9, 27). Ja Jesús chʼini sjeʼa ja smodo. Jun ekʼele sakʼayi ja yok ja snebʼumaniki, jun aʼtel bʼa kechanta ja wa skʼulane ja mosoʼiki.

19. ¿Jasa sjejel wa sjeʼa ja Jesús wa snaʼa syajulal ja matik wane yijel wokol?

¹⁹ Ja Jesús jel snaʼa syajulal ja matik wan yijel wokoli, ja it sjeʼa yajni ya tojbʼuk ja ixuk winik soka yip ja Dyosi (Mateo 14:14). Jun sjejel, jun winik wan kʼaʼel ja sbʼakʼteli waj sleʼ ja Jesús sok yala yabʼ: «Cajual, ta jach cʼa huaxa  cʼana, oj ni hua tojbucona». Ja Jesús lajansok yeʼn yabʼ ja syajalil ja jas wan ekʼel sbʼaja winiki. Jel snaʼa syajulal, ti xija ja skʼabʼi, syama sok yalyabʼ: «Huan nix cʼana oj tojbana hijo». ¡Jaxa winiki wego tojbʼi! (Marcos 1:40-42.) ¡Pensaraʼan janekʼto gustoʼaxi ja winik yajni tojbʼi!

20, 21. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Jesús yeʼn ja mas chaʼan sjejel bʼa kʼuʼabʼal sok ajyel toj soka Dyosi?

²⁰ Ja Jesús yeʼn ja mas chaʼan sjejel bʼa kʼuʼabʼal sok ajyel toj soka Dyosi. Bʼa spetsanil ja jas ekʼ sbʼaji tojni ajyi soka sTat bʼa satkʼinali, anima ilji kontra sok jel yiʼaj. Mini yaʼa sbʼaj soka jastik kʼapjiyi yuja Satanás (Mateo 4:1-11). Ajyi jun tyempo jujuntik ja smoj-alijeli mi kʼuʼaji, sok kʼot yal-e: «Loco xa ma quermanotiqui» (Marcos 3:21). Pe ja Jesús mi syope sbʼaj sok snocho skʼulajel ja yaʼtel ja Dyosi. Yajni ja skontraʼiki kʼumaji sbʼaj kistal sok ixtalaji, snaʼa stekʼjel sok mini sleʼa modo bʼa stupjel yile (1 Pedro 2:21-23).

 ²¹ Ja Jesús tojni ajyi man chami, jel yiʼaj juntiro sok ixta ilji yuja skontraʼiki (kʼuman ja Filipenses 2:8). Pensaraʼan ja jas kuchyuj ja tsaʼanxta kʼakʼu sakʼan ay jastal jun winik ja bʼa Luʼumi. Ja Jesús yamji, leji lom smul, ja tantik jwesiki xchapawe yabʼalil, ja ixuk winiki stseʼlaye soka kʼakʼanumiki yawe yiʼ lek wokol. Yajni lokan ekʼ ja bʼa teʼi, ti yala ja yajni ojxa eluk ja yikʼi: «Ja yaani, chʼac ta jcʼuluc spetzanil ja cateli» (Juan 19:30). Oxe kʼakʼu tsaʼan, ja sTati ya sakʼwuk sok jun skwerpo jastal ikʼ ason (1 Pedro 3:18). Ekʼ jujuntik semana, soka yeʼn kumxi bʼa satkʼinal bʼa «ti xa huaj culan ja ba stzʼeel ja Dios Tatali» bʼa smajlajel oj ajukyi ja cholal bʼa oj skʼul mandari (Hebreos 10:12, 13).

22. ¿Jasa lajxiyuj skʼulajel ja Jesús yuja toj ajyi man chami?

²² ¿Jasa lajxiyuj skʼulajel ja Jesús yuja toj ajyi man chami? Soka xchamelali sjamakitik ja bʼej bʼa oj jtatik ja jsakʼaniltik bʼa tolabida bʼa jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi, jastalni wa skʼana ajyi ja Jyoba. Ja bʼa kapitulo jakumi oj jnebʼtik jastal soka xchamelal ja Jesusi oj kʼot smeranil ja it.