1-3. a) ¿Jas yuj el sgana ja Pablo ja bʼa Atenas? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel yaʼa?

 JA Pablo ti ekʼum bʼejyel bʼa Atenas (Grecia), jun chonabʼ jel chapan bʼa jujuntik jabʼil bʼajtanto, ja maʼ jel bibo Sócrates, ja Platón sok ja Aristóteles tini wa sjeʼawe tiw ja jas wa snaʼaweʼi. Yajni wan bʼejyel ochi, ja Pablo wanxtani elel sgana: ja kristyanoʼik ja tiw jelni relijyosoʼe sok wa stoyowe jitsan lek dyosik. Chomajkil bʼa tuktukil parte ayni kʼulubʼal dyosik: mini kechanuk ja bʼa temploʼiki, cha ayni ja bʼa merkadoʼiki, sok ja bʼa kayeʼik. Ja Pablo wani snaʼa jastal wa xyila ja kʼulubʼal dyosik ja Dyos smeranili (Éx. 20:4, 5). Ja yuj, jastalni ja Jyoba, ja yeʼn cha wani xyijnay ja kʼulubʼal dyosiki.

² Yajni kʼot ja bʼa merkado tey bʼa juera, staʼa jun jasunuk jel kistal: ja bʼa xchikin kaye noroeste, mojan ja bʼa mero wa x-ajyi ocheli ay jun najtil xchojlal kʼulubʼal dyosik jel kistal sbʼaja dyos Hermes. Sok ja merkado bʼutʼel kʼulubʼal dyosik. ¿Jas oj skʼuluk ja Pablo bʼa oj xchol bʼa jun lugar jastal it? ¿Oj maʼ bʼobʼ skom sbʼaj sok oj yil jasa oj payjuk yuja kristyano? ¿Ayma june maʼ oj bʼobʼ skoltay bʼa oj sleʼ sok oj staʼ ja Dyos smeranili?

³ Ja bʼa Hechos 17:22-31 wani xbʼobʼ jkʼumuktik ja loʼil yayi ekʼuk ja matik jel chapane ja bʼa Atenas. Spaklajel ja sjejeli ojni sjekitik bʼa slejel modo xcholjel, bʼa oj jetik ke jkʼuʼunejtik lek, snajel lek xcholjel sok xcholjel yabʼye jun jasunuk bʼa oj skʼane smaklajel ja kristyano.

4, 5. ¿Bʼa jastik lugaril bʼa Atenas xcholo ja Pablo, sok jas yuj mini pasiluk xcholjel ja bʼa merkado tey bʼa juera?

⁴ Ja Pablo yulatay ja Atenas a ja bʼa jabʼil och 50, ja bʼa xchabʼil sbiaje jastal misionero. Yajni wan smajlajel ja Silas sok ja Timoteo oj kʼotuke bʼa Berea, «ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼajeʼi och skoltay bʼa oj yabʼye stojolil ja judíoʼik», jastalni kʼajyel wa skʼulan. Cha wajni bʼa jun lugar bʼa oj bʼobʼ xcholyabʼ ja swinkil Atenasi bʼa mini teyuke bʼa srelijyon ja judíoʼik: «ja bʼa merkado tey bʼa juera», cha wa sbʼiʼilan ágora (Hech. 17:17). Ja merkado it tini wa xkan bʼa lado noroeste ja bʼa Acrópolis sok ayni yiʼoj 5 hectárea. Pe mini kechanuk kʼotel jun  merkado; tini tiw wa stsomo sbʼaje mas ja swinkil Atenasi. June maʼ jel chapan yala ke tini tiw wa xyilawe ja jastik bʼa politika sok ja jastik bʼa skulturaʼe. Ja matik jel chapani jel skʼulane gusto stsomjel sbʼaje tiw bʼa oj loʼilanuke.

⁵ Mini pasiluk oj xchol ja bʼa merkado bʼa juera. Yujni ja matik teyi ayni chabʼ kʼole bʼa matik jel biboʼe bʼa mini junukexta: ja epicúreoʼik sok ja estoicoʼik. b Ja epicúreoʼik wani skʼuʼane ke ja sakʼanil lomxta juli. Ja jastal wa xyilawe ja sakʼanili kechani wa xbʼobʼ xchol-e jachuk: «Mini yajnaluk oj xiwkotik yuja Dyosi. ja bʼa chamelali mixa jas xkabʼtik. Ja leki mi xlajxi kujtik sok ja malo wani xkuchkujtik». Pe chomajkil, ja estoicoʼiki jelni tʼilan xyilawe ja bʼa jas ay sbʼeji sok ja bʼa jas ayiʼoj rasoni, sok wani skʼuʼane ke ja Dyosi mini jun kristyanoʼuk. Chomajkil, mini june ja bʼa kʼole it wa skʼuʼane ja bʼa sakʼwelali jastalni wa sjeʼawe ja snochumanik ja Kristo. Chikani lek ke ja jas wa sjeʼawe ja chabʼ kʼole it mini tʼun oj slaj sbʼaj soka jas oj jejukyile yuja Pablo, ja jastik bʼa Kristo bʼa mini tʼun jomeluk.

6, 7. ¿Jastal yabʼye ja lekil rason xcholo ja Pablo ja matik jel snaʼawe bʼa griego, sok jastal wa xyabʼye jujuntik kristyanoʼik sbʼaja jas wa xcholotiki?

⁶ ¿Jastal yabʼye ja lekil rason xcholo ja Pablo ja matik jel snaʼawe bʼa griegoʼe? Jujuntik yawe sbʼiʼiluk «ja tan loʼiltanum» ma ja bʼa griego wa xkʼan yal, «june maʼ wa stulu inat» (kʼela ja nota bʼa spaklajel ja bʼa Hechos 17:18 ja bʼa Biblia de estudio). June maʼ jel chapan wa xyala ke ja yaljel it bʼa griego jani mero wa xkʼan yal sbʼaja yal chanik wa x-ekʼ stule ja inatiki. Sok tsaʼan cha axini makunuk bʼa stajel tiʼal ja kristyanoʼik wa x-ekʼye ekʼ ja bʼa merkado bʼa stsomjel ja sobra waʼelik sok ja jastik junuk wa sjipawekani, sok tsaʼan jani kʼan yal sbʼaja matik kechan wa snebʼaweyi ja tuk, sok mastoni ja ta mi xbʼobʼ xchole xchojlal ja jastik junuk ekʼeli. Ja yuj ja matik jel bibo jaw waneni stajel tiʼal mi lekuk ja Pablo yuj yaljel ke mini jas wa snaʼa, sok kechan wa skʼulan repetir ja jas wa xyala ja tuki. Pe jastalni oj kiltik mini yaʼakan ke ja jas yalawe ja tuk oj ajuk xiwukyuj.

⁷ Ja bʼa jtyempotiki mini jel tukbʼeluk. Jitsan wa skʼenayotike yuja testigoʼotik bʼa Jyoba sok wa xkʼuʼantik bʼa Biblia. Jun sjejel, ayni maestroʼik bʼa wa sjeʼawe ke merani ja evolución sok ta june mi skʼuʼan yujni mi jas wa snaʼa. Ja matik jel snaʼawe jaw wani xyalawe ke jel ala sonsoʼotik yujni wa xjeʼatik ja jasa wa xyala ja Biblia sok wani xkʼot jetik ke ayni ma skʼulan ja jastik junuki. Pe ja keʼntiki mini la xiwtik pes wani xkoltaytik sok mini tʼun xiwel ke yibʼanal ja jas ay ja bʼa luʼumi jani skʼulan ja kʼuluman maʼ jel bibo, ja Jyoba Dyos (Apoc. 4:11).

8. a) ¿Jastal yabʼye ja kristyanoʼik ja lekil rason bʼa Pablo? b) ¿Jas wa xkʼan yal ja yaljel Areópago? (Kʼela ja nota).

⁸ Jaxa tuki cha tukni yabʼye. Pes yalawe: «Lajansok wan xcholjel bʼa dyosik bʼa pilan lugar» (Hech. 17:18). Pe ta ja Pablo wan yajel kujlajuk ja stoyjel tuk dyosik ja bʼa Atenas, ojni xchʼik sbʼaj wokol. Jabʼilik tsaʼan, ja maʼ jel bibo  Sócrates sleʼaweyi smul bʼa jachʼtik jastal jaw, sok ja yuj alji ke oj miljuk. Ja yuj mini cham xkabʼtik ke ja Pablo iji och bʼa Areópago c sok kʼanjiyi ke a-xchol mas sbʼaja jas wan yaljeli, pes yujni bʼa yeʼnle mini ay sbʼej ja jas wa xyala. ¿Jastal oj skoltay ja lekil rasonik jun nole kristyano bʼa mi jas snaʼawe bʼa Yabʼal Dyos?

9-11. a) ¿Jasa yala ja Pablo bʼa oj bʼobʼ ochuksok loʼil ja kristyanoʼiki? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja Pablo ja bʼa xcholjeli?

⁹ La ka jul jkʼujoltik jastal el sgana ja Pablo ja yajni yila jitsan kʼulubʼal dyosik. Pe jaʼuktoma oj och yal ke kʼotel kistal yibʼanal ja kʼulubʼal dyosik jaw, skomo sbʼaj. Sleʼa lek modo jastal oj skʼul ganar ja matik wan maklajelyuji wajel skʼujol jun jasunuk bʼa junxta wa spensarane. Kʼe yale: «Winike bʼa  Atenas, wa xkila bʼa yibʼanal ja jastik junuki ja weʼnlexi lajansok masni wala xiwyex yuj ja dyosik yuja tuk kristyano» (Hech. 17:22). Ja yuj spensaraʼan lek sok stoyowe yuja wajel skʼujole bʼa dyos. Lajansok yala yabʼye: wani xkila ke jel relijyosoʼex. Wani snaʼa ke ja matik jomubʼale yuja skʼuʼajelik mi meranuki wani xbʼobʼ ajyuk yujile jun lekil skʼujole sok puesto ajyel bʼa oj snebʼe ja smeranili. Pe ama jachuk, ja Pablo kʼotni snaʼ yeʼn mismo ‹mini xnaʼa jas sbʼej ja jas wanon skʼulajel ajyi sok mini kiʼoj skʼuʼajel ajyi› (1 Tim. 1:13).

¹⁰ Sok tixa xchiktes jun jasunuk bʼa wani sjeʼa ke jelni relijyosoʼe, ayni yiʼoje jun altar bʼa wa xyala: «Sbʼa jun Dyos mi xnaxi sbʼaj». Jun juʼun bʼa spaklajel wa xcholo ke «ja griegoʼik sok ja tuk chonabʼiki wani xyaweyi kʼeʼuk altarik ‹sbʼa dyosik mi xnaxi sbʼaj› yuja wa xiwye ta ay mi skisawe jun Dyos sok oj bʼobʼ yawe tajkuk». Ja yujil, soka altar jaw, ja swinkil Atenasi xchikteseni ke wani skʼuʼane bʼa jun Dyos bʼa mini snaʼawe sbʼaj. Sok ja Pablo jachʼ kʼe loʼilanuk bʼa oj kʼe xchol yabʼye ja lekil rasoniki. Yala yabʼye: «Pes ja keʼn jani wanon yaljela wabʼyex sbʼaja maʼ waxa toyowexi pe mixa naʼawex sbʼaj» (Hech. 17:23). Ja yeʼn sleʼani lek modo, sok ja jas yala jelni koltani. Ja yeʼn mini wanuk yajel kujlajuk stoyjel kʼulubʼal dyosik bʼa tuk país, bʼa jani jaw ja jas wan lejelyi smuli. Pes wani skʼana oj stayile tiʼal ja Dyos bʼa mi snaʼawe sbʼaji: ja Dyos smeranil.

¹¹ ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja Pablo ja bʼa xcholjeli? Ta wanxta xkʼelatik, ojni bʼobʼ kiltik ta ay srelijyon ja kristyano. Bʼobʼta ayni slapunej jun yuj ma jun jasunuk yaʼunej ja bʼa snaji ma ja bʼa sjardini bʼa oj xchikteskitik ke ay srelijyon. Ojni bʼobʼ kaltik yabʼi: «Wa xkila ke ja weʼn wani xa kʼuʼan bʼa Dyos. Wa xyaki gusto loʼilanel sok kristyanoʼik bʼa wa xcham skʼujole snebʼjel sbʼaja Dyosi». Stoyjel ja maʼ wa skʼana snebʼjel sbʼaja Dyosi wani xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj jchʼik jbʼajtik ja bʼa jas wa skʼana oj snaʼ ja kristyanoʼi. Mokni maʼ jkʼuluktik jusgar yuja skʼuʼajel yiʼoji. La ka jul jkʼujoltik ke jitsan ja bʼa kermanotiki ja ajyi wani skʼuʼane lek ja sjejelik mi meranuki.

12. ¿Jastal spensaran ja Pablo sbʼaja matik wa xmaklajiyuji?

¹² Ja Pablo staʼatani jastal oj snikyi loʼil ja kristyanoʼiki, pe ¿ojni maʼ lajxukyuj bʼa oj ajyuk yujile ja kʼankʼunel bʼa smaklajel mas? Ja yeʼn wani snaʼa lek ke jelni snaʼawe ja griegoʼiki pe mini snaʼawe sbʼaja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Ja yuj tuktukilni modo ja jastal xchʼika sbʼaj ja bʼa xcholjeli. Bʼajtan, yala sbʼaja Yabʼal ja Dyos pe mini skʼulan sitar direkto bʼa Biblia. Xchabʼil, mini yaʼa sbʼaj ke mas wa snaʼa yuja matik wa xmaklajiyuji, sok ja yuj xchʼikani sbʼaj ja bʼa loʼili yajel makunuk yaljel jastal ja keʼntik. Yoxil, ya makunuk yaljelik bʼa tsʼijbʼanumik griegoʼik bʼa sjejel ke jujuntik ja bʼa jasunuk wa xyala cha yalaweni ja yeʼnleʼi. Pe ¿jasa jel tʼilan yayi ekʼuk ja swinkil Atenas ja Pablo sbʼaja Dyos mi snaʼawe sbʼaji? La kiltik ja tsamal loʼil yala.

13. ¿Jasa yala ja Pablo sbʼaja ma skʼulunej ja sutsatkʼinali, sok jasa xchikteskan leki?

 ¹³ Ja Dyosi yeʼnani skʼulan ja sutsatkʼinali. Ja Pablo yala: «Ja Dyos maʼ skʼulan ja luʼumkʼinal sok yibʼanal ja jastik ayi yeʼnani ja ajwalal ja bʼa satkʼinal sok ja bʼa luʼumi, ja yuj mi ti wa x-ajyi bʼa temploʼik skʼulunej ja winikeʼi» (Hech. 17:24). d Ja sutsatkʼinali mini jachʼta lom juli; ja Dyos smeranili skʼulan yibʼanal ja jastik junuki (Sal. 146:6). Yeʼnani ja Ajwalal bʼa satkʼinal sok ja bʼa luʼumi. Mini jachʼ kʼoteluk jastal Atenea sok ja tuk dyosiki. Ja stoyjelal ja yeʼnleʼi jani stsʼakatal yuja altarik, ja lugarik sak soka temploʼik, pe mini ay jun templo skʼulunej winike bʼa ti wa xbʼobʼ ajyuk ja Jyoba (1 Rey. 8:27). Ja yuj ja Pablo xchikteskan jaman lek ke ja Dyos smeranili mastoni ekʼxel yuja jas wa xtoyji ja bʼa temploʼiki: kʼulubʼal dyosik skʼulunej ja winiki (Is. 40:18-26).

14. ¿Jastal sjeʼa ja Pablo ke ja Dyos mini xmakuniyuj ja jkoltaneltiki?

¹⁴ Ja Dyosi mini xmakuniyuj ja jkoltaneltiki. Ja kristyano wa skʼutes ja skʼulubʼal sdyose sok kʼuʼalik chaʼan stsʼakol, wa xyaweyi majtanalik chaʼan stsʼakol sok wa xyiʼaje ochyi waʼelalik sok jastik bʼa yujel, bʼa lajansok wani skʼulanyuj palta. Pe bʼobʼta jujuntik ja matik jel snaʼa bʼa wane smaklajel ja Pablo bʼobʼta spensarane ke ja dyosiki mini jas xmakuniyuj sbʼaja jastik yiʼoje ja kristyanoʼiki. Ochyeni akuerdo ke ja Dyosi «mini xmakuniyuj ja skoltanel ja kristyano pes yeʼnani wa xyayi yibʼanal» Sok meraniʼa, ja Kʼulumani mini jas skʼulanyuj palta bʼa jachuk oj katikyi jastik junuk. Pes yeʼnani wa xyakitik ja «sakʼanil, ikʼ sok yibʼanal ja jastik junuki» jastal ja kʼaʼuji, ja jaʼi sok ja luʼum jel xbʼaʼalani (Hech. 17:25; Gén. 2:7). Ja yuj ja Dyosi mini xmakuniyuj ja jkoltaneltik. Yeʼnani wa xyakitik yibʼanal.

15. ¿Jastal stojo ja Pablo ja jastal wa spensarane ja swinkil atenas, sok jasa wa sjeʼakitik ja sjejel yaʼa?

¹⁵ Ja Dyosi skʼulan ja winiki. Ja swinkil Atenas wani skʼuʼane ke mastoni ekʼxele ja yeʼnle yuja matik mi griegoʼuki. Pe ja skʼuʼajel sbʼaje mas yuja srasaʼe ma yuja xchonabʼeʼi kʼotelni modoʼalik bʼa mi jachukuk wa sjeʼa ja Biblia (Deut. 10:17). Ja Pablo snaʼani lek sok biboni waj ja yajni staʼa tiʼal sbʼaja jasunuk  it jel xiwela sbʼaji. Seguro ke yani spensaraʼuk ja matik wan maklajelyuji yajni staʼa tiʼal sbʼaja Dyosi: «Bʼa jun ita winik skʼulan yibʼanal ja chonabʼiki» (Hech. 17:26). Ja Pablo tini wan yajel eluk ja jas wan yaljel ja bʼa Génesis, bʼa jani wa staʼa tiʼal ja winik Adán, ja stat yibʼanal ja kristyanoʼiki (Gén. 1:26-28). Yuja tini jakelotik bʼa jun-ita winik, mini ay jun rasa ma jun chonabʼ bʼa masto ekʼxel yuja tuk. Seguro lek ke yabʼyeni stojol ja matik wan maklajel yuji. Ja sjejel bʼa Pablo wa sjeʼakitik jun jasunuk jel chaʼanyabʼal: anima wa xkʼana oj jetik oj kistik ja tuk sok bibo oj ajyukotik, mokni japtikyi ja yipalil yiʼoj ja smeranili bʼa jachuk oj skʼuluke aseptar ja kristyano.

16. ¿Jas yuj skʼulan ja kristyanoʼik ja Dyosi?

¹⁶ Ja Dyosi wani skʼana ke oj mojxukotiksok. Bʼobʼta ja matik jel snaʼawe jaw jitsanxani jabʼil wane kʼeʼel kʼumal sbʼa jas stojolil yiʼoj ja sakʼanili. Ta jachkʼa, mini nunka oj staʼe stuchʼile. Pe ja Pablo xcholoni yabʼye jaman lek: ke ja kʼulumani skʼulani ja kristyanoʼik bʼa jachuk «amaxmunuke ekʼ slejel sok a-staʼe, yujni ja yeʼni mini jel najatuk ay bʼa kada jujune ja keʼntiki» (Hech. 17:27). Ja yuj wani xbʼobʼ naxuk sbʼaj ja Dyos it mi snaʼawe sbʼaj ja swinkil Atenasi. Ja yeʼn mojani ay bʼa yibʼanal ja matik wa skʼujolane bʼa oj staʼe sok snebʼjel bʼa yeʼna (Sal. 145:18). Pes yajni yala «ja keʼntiki», ja Pablo wani xchʼikjel sbʼaj, ja yeʼn cha tʼilani oj maxmunuk bʼa oj sleʼ ja Dyosi.

17, 18. a) ¿Jas yuj wani xmajlaxi ke ja kristyanoʼik oj skʼane oj snaʼe sbʼaj ja Dyosi? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja jastal modo xcholo ja Pablo bʼa jachuk mi oj yaʼekan smaklajel ja matik wan maklajel yuji?

¹⁷ Ja kristyanoʼiki tʼilanike oj skʼan-e snajel sbʼaj ja Dyosi. Ja Pablo snocho yaljel: «Pes stsʼakatal ja yeʼn sakʼanotik, wala nijkitik sok ti aytika». Jujuntik matik jel chapan wa xyalawe ke ja Pablo jani wan skʼulajel sitar ja jas yala  ja Epiménides, jun tsʼijbʼanum berso bʼa Creta ja bʼa jabʼil 600 bʼajtanto bʼa styempo Jesús sok «jelni kʼot najuk sbʼaj ja bʼa kostumbreʼik bʼa relijyon yiʼoje ja Atenas». Tsaʼan, ja Pablo xchiktes jas yuj ja kristyanoʼiki tʼilani oj skʼane snajel sbʼaj ja Dyosi: «Jastalni yaluneje jujuntik wa tsʼijbʼanumex berso: ‹Yujni ja keʼntiki cha yuntikilotik ja yeʼni›» (Hech. 17:28). Ja meroʼi jpetsaniltiknike oj kabʼtik ke kʼotelotik parte bʼa spamilya ja Jyoba, yujni yeʼn skʼulan ja winik bʼa naka ti jakel yibʼanal ja kristyano. Jastalni wa xkilatik, ja Pablo yani makunuk yaljelik bʼa yalawe tsʼijbʼanumik griegoʼik bʼa bʼobʼta jelni skisawe ja matik wan maklajel yuji. e Jastalni ja Pablo, ja keʼntiki ojni cha bʼobʼ katik makunuk libroʼik bʼa loʼil, diccionarioʼik, sok tuk juʼunik bʼa jel kisubʼal. Jun sjejel, ojni bʼobʼ jtsatik jun libro bʼa wa xjipji lek kʼujolal bʼa jachuk ja matik wa smaklayotiki yeʼnle mismo oj yil-e sok oj snaʼe jujuntik jas wa skʼuʼane sok kostumbre yiʼoje bʼa relijyon.

¹⁸ Masan ja bʼa jutsʼin it, ja Pablo xcholota jastik jel tʼilan sbʼaja Dyosi, sok snaʼani lek, yila ja jas wa xmakuniyuj ja matik wan maklajelyuji. Pe ¿jasa wa skʼana ja yeʼn oj skʼuluke ja matik maklajiyuji? Jani jaw ja jas xcholo mas tsaʼan.

19, 20. a) ¿Jasa yala ja Pablo bʼa jun modo tsamal bʼa sjejel ke mini lekuk stoyjel kʼulubʼal dyosik? b) ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja swinkil Atenas?

¹⁹ Kʼot ja sjutsʼinil bʼa oj stsatsankʼujoluk ja matik wan maklajelyuj ja Pablo bʼa ay jas oj skʼuluke soka jas yabʼyeta. Yajel tʼabʼan skʼujole ja jas yalawe jujuntik tsʼijbʼanumik griego, ja yeʼn yala: «Ja yujil, yuja yuntikilotik Dyosi, mokni jpensaraʼuktik ta ja Dyosi oj slaj ja oro, ja plata ma ja toni, ma jastal jun jasunuk kʼulubʼal ma bʼa spensar kristyano» (Hech. 17:29). Chikani lek, ta yeʼn ja Dyos skʼulan ja kristyano ¿jastal oj slaj sbʼaj jun jasunuk kʼulubʼal yuja kristyanoʼik? Sleʼa lek modo yaljel, ja Pablo xchiktesni ke mini ay sbʼej stoyjel jun kʼulubʼal dyos (Sal. 115:4-8; Is. 44:9-20). Yajni xchʼika sbʼaj sok yala «mokni jpensaraʼuktik», ja rason yaʼa mastoni pasil bʼa skʼulajel aseptar.

²⁰ Tixa yala yabʼyeʼa: «Ja Dyosi yaʼatakan jun lado ja tyempoʼik bʼa mi jas xnaxi sbʼeji, pe ja wego bʼa tuktukil lado ja yeʼn wan yaljel yabʼye yibʼanale asutxuk skʼujole» (Hech. 17:30). Ja yuj ekʼtani ja tyempo yajni ja kristyanoʼik wa spensarane ke ja Dyosi wani skʼana ke oj toyxuk sok kʼulubʼal dyosik. Ja yuj ja Pablo xchiktesniyi jaman lek jasa tʼilan oj skʼulukeʼi: ojni sutxuk skʼujole. Bʼobʼta chamtoni yabʼye jujuntik ja it. Pe soka loʼil jaw bʼa chikani lek stojol yala, ja Pablo sjeʼayile jaman lek ke yeʼnani ja Dyos ja ma ajiyile yuj ja sakʼanileʼi sok ja yuj, tʼilani oj yaweyi kuenta. Tʼilani oj sleʼe, oj snebʼe ja smeranil bʼa yeʼn sok yijel ja sakʼanile jastal wa skʼana ja Dyosi. Sbʼaja swinkil Atenasi, ja jaw wani stojolan snajel ke ja stoyjel kʼulubʼal dyosik juni mulal sok tʼilani oj yaʼekan skʼulajel.

21, 22. ¿Jastal jel chaʼanyabʼal xchʼakakan ja sloʼil ja Pablo, sok jas wa stojolan ja yaljelik jaw?

 ²¹ Ja Pablo xchʼakakan sok jujuntik yaljelik bʼa jel stsatsankʼujolani: «[Ja Dyosi] stsaʼunejxa jun kʼakʼu bʼa wa skʼana skʼulajel jusgar toj spetsanil ja swinkil ja luʼumi yuj jun winik bʼa yeʼn stsaʼunej. Sok yaʼunejyi jun meran preba yibʼanal ja winike yajni ya sakʼwuk ja bʼa chamwiniki» (Hech. 17:31). Snajel ke ojni kʼotuk ja Kʼakʼu bʼa yajelyi kuenta ja Dyosi juni rason jel tʼilan bʼa slejel sok stajel ja Dyos smeranili. Ja Pablo mini yala ja sbʼiʼil ja Juesi. Pe yalani jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil bʼa yeʼna: bʼa kʼotni jun winik, chami sok aji sakʼwuk yuja Dyosi.

²² Ja keʼntiki wani xkabʼtik lek stojolil ja jastal jel chaʼanyabʼal chʼakan ja loʼili. Wani xnaʼatik ke ja Jues stsaʼunej ja Dyos jani ja Jesukristo (Juan 5:22). Cha wani xnaʼatik ke ja Kʼakʼu yajelyi kuenta ja Dyosi ojni albʼuk 1,000 jabʼil sok ojxtani kʼe stulyi (Apoc. 20:4, 6). Chomajkil, wani xnaʼatik ke ja matik oj yil kʼotel toj ja Jues jaw ojni yayi koʼuk jitsan slekilal bʼa mini tʼun x-ekʼ bʼa spensare, sok ja yuj mini xya xiwkotik ja kʼakʼu jaw. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ke ja tyempo jaw jel chaʼanyabʼali mini jun wayichaluk? Ja niwan milagro ajyeli: jani ja sakʼwelal ja Jesukristo.

23. ¿Jastal kʼot yabʼye ja loʼil bʼa Pablo?

²³ Tuktukilni ja jastal kʼot yabʼye ja sloʼil ja Pablo. Yajni och staʼ tiʼal sbʼaja sakʼwelal, «jujuntik och skʼul-e burlar». Jaxa tuki, bʼa jelni lek sjeʼa ja smodoʼeʼi pe mini kʼan ochuke bʼa jun compromiso, ti yalaweʼa: «Tito oj cha jmaklayatikon pilan ekʼele» (Hech. 17:32). Sok tsaʼanxta, jujuntik jelni lek kʼot yabʼye. Ja loʼili wa xyala: «Jujuntik winike wajye soka yeʼn sok ochye kʼuʼumanil. Ja bʼa yeʼnleʼi tey ja Dionisio, ja yeʼn juni jues ja bʼa tsome juesik ja bʼa Areópago, sok jun ixuk sbʼiʼil Dámaris, sok aytoni tuk» (Hech. 17:34). Ja bʼa jtyempotiki junxtani wa x-ekʼ jbʼajtik ja yajni wa xcholotiki: jujuntik wa stselayotike, jaxa tuki jel lek sjeʼa ja smodoʼeʼi pe mini jas skʼanawe, jaxa tuki wa xyawe gustoʼaxukotik ja yajni wa skʼuʼane ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok wa x-ochye Testigoʼil.

24. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja loʼil bʼa Pablo ja it chʼak jpaklaytiki?

²⁴ Spaklajel ja loʼil bʼa Pablo wani sjeʼakitik bʼa oj kaltik jastik ay sbʼej sok bʼa oj kʼot bʼa kʼujolal, jastalni yiljel ja jas wa xmakuniyuj ja matik wa smaklayotiki. Cha wa sjeʼakitik ke jelni tʼilan oj ajyuk jpasensyatik sok ja matik loʼlubʼale yuja relijyon mi meranuk sok bʼa oj letik modo jastal oj kaltik. Pilan jas wa xnebʼatik jani ke mok jkʼumbʼestik ja smeranili kechan bʼa mi oj tajkuk ja kristyanoʼiki. Ta wa xkatik makunuk ja jastik it jnebʼatiki, mastoni chapan oj ajyukotik bʼa skoltajel ja tuk sok bʼa kʼotel lekil jeʼuman: jastal ja cholumanik, ja bʼa xcholjel, ja biajanteʼik, sok ja bʼa kongregasyon. Jachuk ojni kʼotkotik jastal Pablo, bʼa skoltay ja tuk bʼa ‹a-sleʼe ja Dyosi [...] sok ojni staʼe› (Hech. 17:27).