1-3. a) ¿Jastal tojiye yuja yip ja Dyos ja Pablo soka smojiki? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa kapitulo it?

 JITSAN ixuke elume ja bʼa chonabʼ Filipos, ja bʼa Macedonia, sok tini wajume bʼa yok jaʼ Ganjites. Jastalni kʼajyele, tini wa xkulaniye bʼa stiʼ ja niwan yok jaʼi bʼa yajelyi orasyon ja Jyoba, ja Dyos bʼa Israel, ja maʼ altantoxtani ay bʼa yeʼnle (2 Crón. 16:9; Sal. 65:2).

² Malan wan ekʼel ja jaw, jun stsome misioneroʼik elume ja bʼa chonabʼ Listra, bʼa sur bʼa Galacia, mas ja 800 kilometroʼik ja bʼa este bʼa Filipos. Yeʼnani ja Pablo, ja Silas sok ja Timoteo. Jujuntik kʼakʼu tsaʼan, wa xkʼotye bʼa jun carretera pavimentado ay b’a Roma bʼa ti wa x-ijiye och bʼa lado oeste, ja bʼa parte bʼa mas ay swinkil ja bʼa slujmal Asia. Yoxwanile jelni gustoʼaye yuj ekʼel ja bʼa lugarik jaw, sok yulatajel ja Éfeso sok tuk chonabʼik bʼa ayni milik kristyanoʼik bʼa wa skʼanawe oj smaklaye ja rason bʼa Kristo. Pe bʼajtanto oj stul ja sbiajeʼei, ja yip ja Dyos wani xtimjiyeyuj bʼa mi oj waj xchol-e ja bʼa país bʼa Asia. Sok yujni ja Jesús wan yajel makunuk ja yip ja Dyos bʼa yaljel yabʼye ke awajuke bʼa Asia Menor, bʼa a-skʼutse ja mar Egeo sok awajuke ja bʼa lado stiʼ yok jaʼ Gangites.

³ Ja jastal modo toji ja Pablo soka smojik yuja Jesús ja bʼa sbiaje jel chaʼanyabʼal bʼa Macedonia, wani sjeʼakitik jastik bʼa jel chaʼanyabʼalil. Ja yuj la kiltik jujuntik jasunuk ekʼ ja bʼa xchabʼil sbiaje jastal misionero ja Pablo bʼa stuluyi bʼa jabʼil 49.

4, 5. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Pablo soka smojik yajni mojxiye bʼa Bitinia? b) ¿Jasa stsaʼawe skʼulajel sok jasa ekʼ tsaʼani?

⁴ Yuja mi xbʼobʼ xchol-e ja bʼa slujmal Asia, ja Pablo soka smojiki ti wajye bʼa lado norte bʼa oj xchol-e ja bʼa chonabʼik bʼa Bitinia. Bʼa oj kʼotuke ja tiw, seguro bʼejyiyeni jitsan kʼakʼu bʼa bʼejik jach mi pavimentadoʼuk ja bʼa lugarik bʼa Frigia sok Galacia, bʼa mini ay mas kristyano ja tiw. Yajni wanexa mojxel och ja bʼa Bitinia, ja Jesús cha ya makunuk ja yip ja Dyos bʼa mi oj ya ekʼuke ja tiw (Hech. 16:6, 7). ¡Mini maʼ snaʼawe jas oj skʼuluke! Wani  snaʼawe jasa oj xcholeʼi sok jastal, pe mini snaʼawe bʼaʼa. Ama wa xbʼobʼ kaltik ke kʼotye man spuerta ja Asia sok skʼojtsine, pe mini jamjiyile. Sok tsaʼan sleʼawe modo ochel ja bʼa Bitinia, pe cha mini. Pe mini el sganaʼe, snochowe slejel jun lugar bʼa oj xchol-e. Sok stsaʼaweni skʼulajel jun jasunuk bʼa bʼobʼta mini ay sbʼej oj ilxuk: ti wajye bʼa lado oeste sok bʼejyiye junuk 550 kilometro. Ekʼyeni bʼa jitsan chonabʼ man kʼotye ja bʼa wa xkʼot barkoʼik ja bʼa Troas, bʼa tini tiw oj waj kʼeʼuke barko bʼa wajel man Macedonia (Hech. 16:8). Jaxani bʼa yoxil ekʼele ja bʼobʼ ochukeʼi: ¡ja bʼa ekʼele jaw tikʼanxtani jamjiyile ja puerta!

⁵ Ja tsʼijbʼanum Lucas, bʼa tixa kʼe smojtay ja Pablo soka smojik ja bʼa Troas, xcholo ja jas ekʼi: «Jaxa bʼa akwali, ja Pablo yila jun nakʼsat: tey bʼa stiʼ sat jun winik bʼa Macedonia sok wan patjelyi skʼujol: ‹Laʼ bʼa Macedonia sok koltayotikon›. Yajni chʼak yil ja nakʼsati, jleʼatikon modo oj wajkotikon bʼa Macedonia, yujni kʼot jnatikon yeʼn spayawotikon ja Dyos bʼa xcholjel yabʼye ja lekil rasoniki» (Hech. 16:9, 10). a Ja Pablo wanxani snaʼa bʼa oj xchola. ¡Jelni ma gustoʼaxi yuja mi el sgana ja bʼa nalan bʼeji! Tixa wajye xchanwanile bʼa barko man Macedonia.

6, 7. a) ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Pablo ja bʼa sbiaje? b) ¿Jasa seguro lek oj ajyukotik?

⁶ ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja loʼil it? Pensaraʼan sbʼaja it: ja yip ja Dyos jak sbʼaja Pablo tsaʼan yajni el ja bʼa Asia; ja Jesús tojwani tsaʼan yajni ja Pablo mojxi och bʼa Bitinia, sok yayi tojelalik bʼa oj waj bʼa Macedonia tsaʼan yajni  ja Pablo kʼot ja bʼa Troas. Ja bʼa jtyempotiki, ja Jesús ja olomal bʼa kongregasyon, wani xcha bʼobʼ skʼul junxta soka keʼntiki (Col. 1:18). Jun sjejel, bʼobʼta ayxani jitsan tyempo wanotik spensarajel oj ochkotik precursor ma oj wajtik bʼa wa skʼana mas koltanel bʼa xcholjel. Pe bʼobʼta ja Jesús ojni ya makunuk ja yip ja Dyos bʼa oj stojotik tsaʼan yajni ja keʼntik xkʼujolantik bʼa stajel ja jkʼelsatiki. ¿Jas yuj? La katik jun sjejel: bʼa oj bʼobʼ kitik och jun karro ja bʼa wa xkʼanatiki, bʼajtan tʼilani oj snik sbʼaj. Cha jachni junxta, bʼa jachuk ja Jesús oj stojotik sok oj skoltayotik bʼa skʼulajel mas ja bʼa xcholjeli, bʼajtan tʼilani keʼn oj nik jbʼajtik, wa xkʼan kaltik, tʼilani oj kʼujoluktik sok ay jas oj kʼuluktik.

⁷ ¿Sok jaxa ta jel xkʼujolantik pe mi xtaʼatik ja jkʼelsatiki? ¿Oj maʼ el jganatik spensarajel ke ja yip ja Dyos mi stojowotik? Miyuk. La ka jul jkʼujoltik ke ja Pablo ayni jas wa skʼana oj skʼuluk, pe yajni wa skʼana oj staʼi, lutani wa staʼa ja puerta; pe mini yaʼakan slejel ja lugarik bʼa oj bʼobʼ xcholi man staʼa kʼot ja puerta bʼa sjama sbʼaji. Ojni bʼobʼ ajyukotik seguro ta ja keʼntik mi xkaʼatikan slejel ‹jun niwan puerta bʼa oj aʼtijukotik mas›, ja Jyoba ojni ya koʼ slekilal ja janekʼto wa xkʼujolantiki (1 Cor. 16:9).

8. a) ¿Jastal kʼotel ja Filipos? b) ¿Jastal wajyuj ja Pablo yajni xcholoyabʼ jujuntik ixuke bʼa teye bʼa «jun lugar bʼa yajelyi orasyon»?

⁸ Yajni kʼotye ja Pablo soka smojik ja bʼa Macedonia, tixa wajye june ja bʼa chonabʼiki: ja Filipos, ja swinkili jelni niwan xyaʼa sbʼaje yuja ayiʼoje sjuʼune jastal romanoʼik. Ja chonabʼi jaxani-el ja Roma, asta ja matik elelekan soldadoʼili bʼa tini aye tiw wani xyilawe jastal jun chʼin Italia ja bʼa yoj Macedonia. Bʼa stiʼ ja chonabʼi tini wa x-ekʼ ja yok jaʼ Ganjites. Ja bʼa stiʼ ja chʼin yok jaʼ jaw, ja misioneroʼik staʼawe kʼot jun parte bʼa spensarane «ay jun lugar bʼa yajelyi orasyon». b Ja bʼa sábado, wajyeko tiw sok ti staʼawe jitsan ixuke bʼa ti tsomane bʼa wane yajelyi stoyjel ja Dyos, ja yuj tixa ochye kulana bʼa loʼilanel sok ja yeʼnleʼi. Ja bʼa loʼili wa xcholo ke june ja bʼa ixuke it «ti wan smaklajel» sok «jaxa Jyoba sjamayi ja skʼujoli». Sbʼiʼil Lidia sok jelni cham yila ja jasa snebʼa bʼa yiʼajni jaʼ soka smojik ja bʼa snaji. Tsaʼan tarega yala yab’ ja Pablo soka smojiki ke akanuke bʼa snaj (Hech. 16:13-15). c

9. ¿Jastal snochuneje jitsan ja sjejel bʼa Pablo sok jastik slekilal ajyelyujile?

⁹ ¡Jelni maʼ gustoʼaxiye yajni yilawe yiʼaj jaʼ ja Lidia! Seguro ja Pablo jelni gustoʼaxi yuja skʼulan aseptar ja lokjelal bʼa wajel bʼa Macedonia, sok akʼubʼale makunuk yuja Jyoba soka smojiki bʼa yajelyi sjakʼjel ja yorasyone ja tojil ixuke iti. Ja bʼa jtyempotiki ay jitsan hermanoʼik bʼa ayxa skʼujole, keremtik akʼixuk sok matik nupanelexa, wa xwajye bʼa pilan lugarik bʼa wa xkʼanxi mas koltanel ja bʼa xcholjeli. Ja smeranili mini spetsaniluk lek oj chʼak elkʼote, pe ja wokolik wa stʼaspuneʼi mini tʼun wa slaja ja gustoʼil wa  x-ajyiyujile bʼa stajel kristyanoʼik bʼa wa skisawe ja smeranili, jastal ja Lidia. Jaxa weʼn, ¿oj maʼ bʼobʼa tukbʼes jawa sakʼanil ‹wajel bʼa Macedonia› sok koltanel bʼa pilan territorio? Ta akʼulan, ja Jyoba jelni oj ya koʼuka lekilal. Jun sjejel, jun hermano sbʼiʼil Aaron, waj bʼa jun país bʼa Centroamérica yajni keremto. Ja yeʼn wa xyala: «Koltanel bʼa pilan país skoltunejon bʼa oj takʼanbʼukon sok mojxel mas soka Jyoba. Sok jelni xkiʼaj gusto xcholjel ja il: ¡wanonxani skʼulajel ocho estudioʼik bʼa Biblia!». Jitsan hermanoʼik jachni skʼuluneje jastal yeʼna sok wani xyabʼye ja gustoʼil jastalni wa xyabʼ ja yeʼn.

10. ¿Jasa skʼulane ja pukujik bʼa oj stim-e ja Pablo soka smojiki?

¹⁰ Seguro ja Satanás jelni tajki yajni yila ja lekil rason och pukxuk ja bʼa lugari ke asta man tyempo jaw ja Satanás soka spukujiki tini ay bʼa skʼabʼe. Mini cham yabʼjel ke ja pukujik skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa oj stime ja Pablo soka smojiki. Jun sjejel, jun kʼakʼu yajni ti wajume ja bʼa lugar bʼa yajelyi orasyon ti staʼawe jun aʼtijum akʼix bʼa ochel sbʼaj pukuj sok wani skʼulan ganar takʼin sbʼaja yajwaliki yuja wa xyala ja jas oj ekʼuki. Ja yeʼn kʼe nochwanuk sok kʼe awanuk: «Ja winike it kʼotele smoso ja Dyos Maʼ kechan mas Niwani sok wan xcholjela wabʼyex ja sbʼejlalil ja koltaneli». ¿Jas yuj skʼulan ja pukuj ke ja akʼix it ayal jachuk? Bʼobʼta wani skʼana ke ja kristyanoʼik a-spensaraʼuk ke ja jastik wa xyala ja akʼix jaw soka jas wa sjeʼa ja Pablo tini jakel bʼa Dyos sok jachuk mixa oj smaklaye mas ja meran snochumanik ja Kristo. Ja Pablo yalani yabʼ ke achʼajbʼajuk sok ya eluk ja pukuj jaw (Hech. 16:16-18).

11. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Pablo sok ja Silas tsaʼan yajni ya eluk ja pukuji?

¹¹ Yajni ja yajwalik ja akʼixi yabʼye ke chʼaytayujile ja jas mero wa x-ajiyileyuj takʼini, jelni tajkiye. Kichan yiʼaje och ja Pablo sok ja Silas masan bʼa merkado bʼa tini wa xkʼulwaniye jusgar ja matik chaʼan xchol yaʼunej ja Roma. Yuja wa snaʼawe ke ja juesiki mi lekuk wa xyilawe ja matik sbʼaje bʼa tuk lugar sok wa xyalawe ke mero romanoʼe, ti yalaweʼa: «Ja yeʼnleʼi judíoʼe sok wane sjejel kostumbreʼik bʼa mi sbʼejuk oj kitik sok oj kʼuluktik, pes yujni romanoʼotik». Ja kristyanoʼik teye bʼa merkado wegoxta «och snolkʼabʼuke» sok tsaʼan ja juesiki «yaʼawe mandar amakʼjuke sok bara». Yajni ekʼ ja it, jokubʼal yiʼaje och man preso, sok ja talna preso «waj ya ochkan ja bʼa preso mas mukan ochi sok slatsʼakan bʼa teʼ ja yokeʼi» (Hech. 16:19-24). Ja preso jaw bʼa mas mukan ochi kʼikʼxtani, sok ja Pablo sok ja Silasi tʼusani wa xbʼobʼ yil sbʼaje. Pe ja Jyoba wani naka yiljel (Sal. 139:12).

12. a) ¿Jastal yilawe ja Pablo soka smojik ja iji spatike sok jas yuj? b) ¿Jastik wa xya makunuk ja Satanás bʼa keʼntik sok ja kristyanoʼik wa xya makunuki?

¹² Jujuntik jabʼil bʼajtan, ja Jesús yalunejxani yabʼ ja snebʼumaniki: «Ojni cha yiʼ apatikex ja weʼnlexi» (Juan 15:20). Ja yujil, yajni ja Pablo soka smojik kʼotye ja bʼa Macedonia, chapani aye bʼa oj ijuk spatike. Ja yuj, yajni kʼe ijuk spatikeʼi wani snaʼawe ke ja Jyoba mi yuj tajkeluk soke, jani wa  snaʼawe ke ja Satanás jelni tajkel ay. Ja bʼa jtyempotiki, ja matik wa skʼulane ja jas wa skʼana ja Satanás cha wani skʼulane jastaltik jaw. Jun sjejel, ja bʼa eskuelaʼik sok bʼa lugarik bʼa aʼtel ayni wa xyalawe abʼalik bʼa keʼntik bʼa jachuk oj ijuk jpatiktik. Bʼa jujuntik paisik, ja jkontratiki jach wa sleʼawe jmultik ja bʼa stiʼ sat ja juesiki: «Ja Testigoʼik jaw wane sjomjel ja lamanili sok wane sjejel kostumbreʼik bʼa mi xbʼobʼ jkʼuluktik aseptar, yujni kontra wa x-ajyi soka jkostumbretiki». Sok ayni lugarik bʼa wa smakʼawe sok wa slutuwe ja kermanotiki. Pe ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba wani naka yiljel (1 Ped. 3:12).

13. ¿Jas yuj sjobʼo ja talna preso jasa tʼilan oj skʼuluk bʼa oj staʼ skoltajel?

¹³ Ja Pablo sok ja Silasi yiʼajni yujile tyempo bʼa spensarajel ja bʼa jastik ekʼ ja bʼa kʼakʼu jaw. Ja bʼa kulanxa akual ochi, yaʼawetani tʼun kulan yuja syajal ja jastal jel makʼjiyeʼi pes «wane yajelyi orasyon sok wane stoyjel sok tsʼebʼojik ja Dyosi». Junta chʼay kʼujol, jun terremoto stsijun ja preso. Ja talna preso tsʼijtito ja yajni yaʼa sbʼaji, yila ke jaman ay ja puerta sok spensaraʼan ke spakaweta ajnel ja presoʼanumiki. Yuja wani snaʼa ke oj kʼulajuk kastigar, «stasa ja yespada sok ojxa smil sbʼaj ajyi». Yajni ojxta smil sbʼaji, ja Pablo awani: «¡Moka milabʼaj! ¡Naka teytikon ili!». Chamkʼujolxta ay, ja talna preso sjobʼo: «Bʼankilalik, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluk bʼa oj jtaʼ jkoltajel?». Ja Pablo soka Silasi wani snaʼawe ke mini yuj yeʼnluke oj bʼobʼ staʼ skoltajel, jani yuja Jesús; ja yuj sjakʼaweyi: «Kʼuʼan ja bʼa Kajwaltik Jesús, jaxa weʼn soka matik tey bʼa wa naji oja taʼ akoltajelex» (Hech. 16:25-31).

14. a) ¿Jastal skoltaye ja talna preso ja Pablo soka Silasi? b) ¿Jas majtanal ajiyile ja Pablo sok ja Silas yuja kuchyujile ja ijel patikal sok mi chʼayujile ja gustoʼil?

¹⁴ ¿Meran maʼ lek wa skʼana oj snaʼ ja sjakʼjel ja sjobʼjel jaw ja talna preso? Chikani lek ke ja Pablo wani skʼuʼan lek ke ja winik jaw wani yaljel ja smeranili. Pe yuja mini judíoʼuki, ja yuj mini snaʼa sbʼaj ja yabʼal ja Dyosi. Ja yuj bʼa oj kʼot jun snochuman Kristo bʼajtan tʼilani oj snebʼe sok oj skʼuʼuk ja jastik mas tʼilan wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Ja yuj, ja Pablo sok ja Silasi «tixa xcholowe yabʼ ja yabʼal ja Jyoba». Jani waj skʼujole bʼa sjejelyi asta bʼobʼta chʼayni skʼujole ja syajal yiʼoje yuja yajbʼelik ay ja bʼa spatikeʼi. Pe ja talna preso wajni skʼujol sbʼaja yajbʼeliki sok och skus yile. «Jaxa yeʼn soka matik tey bʼa snaji wegoxta yiʼaje jaʼ». ¡Juni majtanal ajiyile ja Pablo soka Silasi yuja kuchyujile ja ijel patikali sok mi chʼay yujile ja gustoʼili! (Hech. 16:32-34).

15. a) ¿Jastal modo snochuneje ja sjejel bʼa Pablo sok ja Silas jitsan Testigoʼik? b) ¿Jas yuj tʼilan mok katikan yulatajel ja kristyanoʼik ja bʼa jterritoriotik?

¹⁵ Jastalni ja Pablo soka Silasi, jitsan kermanotik ja bʼa jtyempotik xcholuneje ja lekil rasonik ja yajni lutubʼale preso yuja skʼuʼajeli, sok ajyelniyujile slekilalik. Jun sjejel, bʼa jun país bʼa timubʼal ajyi ja kaʼteltiki, ajyi jun tyempo ke tʼusan mi snalanuk ja Testigoʼik ti sbʼaje tiw tini snebʼawe ja  smeranil bʼa preso (Is. 54:17). Chomajkil, jastalni ja talna preso skʼuʼan ja lekil rason tsaʼan yajni ekʼ ja terremoto. Jujuntik kristyanoʼik wani smaklaye ja lekil rason tsaʼan yajni wa stʼaspune jun tsatsal wokol ja bʼa sakʼanile. Ja yujil tʼilani mok el jganatik sok la kulataytik ja kristyanoʼik ja bʼa jterritoriotik bʼa jachuk tini puesto oj ajyukotik ta kʼot jun skʼakʼujil wa skʼanawe oj koltaytike.

16. ¿Jasa ekʼ ja bʼa pilan kʼakʼu yajni makʼjiyeta ja Pablo sok ja Silas?

¹⁶ Jaxa bʼa pilan kʼakʼuji, ja matik ay yaʼteleʼi yaʼawe orden bʼa ayawe eluk ja Pablo sok ja Silasi. Pe ja Pablo yala: «Ja yeʼnleʼi smakʼawotikon bʼa stiʼ sat ja kristyano sok mi skʼulanotikone jusgar ama romanoʼotikon, sok slutuwotikon preso. ¿Jaxa wego nakʼulxta wa xyawe elkotikon? ¡Pes miniʼa! Ajakuke yeʼnle mismo bʼa oj yawe elkotikon». Yajni yabʼye ke skʼuluneje kastigar chabʼ swinkil Roma, ja matik ay yaʼteli jel «och xiwele», pes skʼokunejeyi ja sderecho ja Pablo soka Silasi. d Ja wego wanexani xiwel yuja jas skʼulaneʼi. Smakʼawe bʼa stiʼ sat jitsan kristyano, soka wegoʼi tʼilani oj skʼan-e perdon bʼa stiʼ sat ja jitsan kristyano. Spataweyi skʼujol bʼa axa eluk ja bʼa Filipos. Ja yeʼnleʼi skʼuʼane, pe bʼajtan spilaweni tyempo bʼa oj wajuke sok oj waj stsatsankʼujolane ja ajkʼach nebʼumaniki.

17. ¿Jasa jel tʼilan snebʼawe ja ajkʼach nebʼumanik sbʼaja Pablo sok ja Silas?

¹⁷ ¿Jas yuj ja Pablo sok ja Silasi mi yalawe ke kʼotele romanoʼik? Mini oj makʼjuke ajyi. Bʼobʼta jachniʼa (Hech. 22:25, 26). Pe ja ajkʼach nebʼumaniki ojni spensaraʼuke ajyi ke yawe el slekilal ja sderecho yiʼojeʼi bʼa mi oj yiʼe wokol yuja Kristo. Chomajkil, ¿jastal maʼ oj yil-e ja hermanoʼik bʼa mey yiʼoje ja sjuʼune jastal romanoʼik? Pes ja yeʼnleʼi mini oj talnajuke yuja leyi bʼa mi oj makʼjuke. Ja yuj, yajni kuchyujile ja kastigo jaw, ja Pablo sok ja Silasi sjeʼaweyi ja ajkʼach nebʼumaniki ke yibʼanal ja snochumanik Kristo tʼilani oj ajyuke tsats ja bʼa wokoliki. Sok chomajkil, yajni ja Pablo sok ja Silas yalawe ke kʼotele romanoʼik, kʼotni sjeʼeyi ja matik ay yaʼtel bʼa stiʼ sat ja kristyanoʼik, bʼa skʼulunejeni jun jasunuk bʼa mi akuerdo ayuk soka leyi. Soka it, ya kujlajukan ke ja bʼa tyempo jakumi tʼilani oj spensaraʼuke lek bʼajtanto oj yixtalaʼuke jun snochuman Kristo. Sok jachuk ja hermanoʼiki ojxani bʼobʼ talnajuke yuja leyi ta ay cha stʼaspune jastal jaw.

18. a) ¿Jastal wa snochowe ja biajanteʼik ja sjejel bʼa Pablo? b) ¿Jastal wa xkoltaytik sok wa xkatik kujlajuk ja lekil rason bʼa stiʼ sat ja matik ay xcholi?

¹⁸ Ja bʼa jtyempotiki, ja biajanteʼiki cha wani sjeʼawe soka sjejeli. Ta ja talnanumik it wa smajlaye ke ay jas oj skʼuluke ja hermanoʼiki, ja yeʼnleʼi puestoni aye bʼa skʼulajel. Chomajkil, jastalni ja Pablo, wani xpensaraʼantik lek jastal sok jas ora oj katik makunuk ja jderechotik bʼa oj koltajukotik. Ta  ay stʼilanili, wani la wajtik soka juesik bʼa jlugartiki, bʼa jpaistiki ma ja juesik wa xkoltaniye bʼa sutanal ja luʼumi bʼa jachuk mi oj katikan stoyjel ja Dyosi. Yajni wa xkʼulantik ja it mini wanukotik slejel modo bʼa sjomjel ja leyi. Pes wani xkʼana oj kʼuluktik jastalni ja Pablo yala yabʼ ja filipenseʼik junuk 10 jabʼil tsaʼan ja yajni ajyi lutan ja bʼa Filipos: bʼa mi oj yaʼekan «yajel kujlajuk ja lekil rason bʼa stiʼ sat ja matik ay xcholi» (Filip. 1:7). Sok chikani jas xyalawe ja tsome juesiki, puestoni aytik jastalni ja Pablo soka smojiki «bʼa xcholjel yabʼye ja lekil rasoniki» chikan bʼa wa stojowotik ja yip ja Dyosi (Hech. 16:10).