1-3. ¿Jas yuj waj bʼa Corinto ja Pablo, sok jasa bʼobʼta cham skʼujol?

 TIXA aytik ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 50. Ja Pablo tey bʼa Corinto, jun chonabʼ bʼa negosyoʼanel sok jelxa chapan bʼa tini sbʼaje jitsan griegoʼik, romanoʼik sok judíoʼik. a Pe ja yeʼn mini teyuk tiw bʼa skʼulajel negosyoʼik sok mini bʼa slejel yaʼtel, jani bʼa skʼulajel jun jasunuk masto tʼilan: bʼa oj xchol tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Wani skʼana bʼa oj kan jijluk, pe mini skʼana oj kʼotuk jun karga. Cha mini skʼana oj sjeʼ ke yuja kʼotel choluman sbʼaja yabʼal ja Dyosi, tʼilani oj ajukyi ja jas wa xmakuniyuji. ¿Jasa oj skʼuluki?

² Ja yeʼn snebʼunej skʼulajel jun aʼtel: jani skʼulajel naʼitsik bʼa karpa. Juni tsatsal aʼtel sok wani xkʼulaxi sok kʼabʼal, pe puestoni ajyi bʼa skʼulajel bʼa oj bʼobʼ smakʼlay sbʼaj. Pe bʼa jun chonabʼ bʼa jel kristyanoʼik sok jel ja jas wa skʼulane, ¿wan maʼ xbʼobʼ staʼ yaʼtel sok jun lugar bʼa oj jijluk? Anima ja it bʼobʼta wani x-aji cham skʼujol, pe wani snaʼa lek ke ja yaʼtel mas tʼilani jani ja xcholjel.

³ Lajansok ja Pablo kani jun tyempo lek ja bʼa Corinto, sok jelni lek wajyuj ja bʼa xcholjeli. La kiltik yibʼanal ja jas skʼulan ja yajni ti ajyi tiwi sok la jpaklaytik jastal wa skoltayotik ja sjejel yaʼa bʼa oj choltik tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja bʼa jterritoriotiki.

4, 5. a) ¿Bʼa kan jijluk ja Pablo yajni ti ajyi bʼa Corinto, sok jastal staʼa ja jastik wa xmakuniyuj? b) ¿Jastal lek ja Pablo wa snaʼa skʼulajel naʼitsik bʼa karpa?

⁴ Tʼusan tsaʼan yajni kʼot ja bʼa Corinto, ja Pablo snaʼa sbʼaj jun nupanum jel xyajtaniye sok jel jaman skʼujole: ja Áquila (bʼa juni judío) sok ja Priscila (cha wa sbʼiʼilan Prisca). Tini sbʼaje ajyi bʼa Roma pe tixa wajye bʼa Corinto yujni ja emperador Claudio «yaʼa mandar aʼeluke yibʼanal ja judíoʼik ja bʼa Roma» (Hech. 18: 1, 2). Stsʼakatal ja yeʼnleʼi, ja Pablo staʼa bʼa oj  kanuk sok yaʼtel. Ja Biblia wa xyala: «Yuja junxta ja yaʼteleʼi, ti kan bʼa snaje sok aʼtijisoke. Ja yaʼteleʼi jani skʼulajel yal naʼitsik bʼa karpa» (Hech. 18:3). Snajtil ja tyempo xcholo ja bʼa Corinto, ja Pablo tini ajyi bʼa snaj ja nupanum it, sok bʼobʼta tini tiw stsʼijbʼan jujuntik ja skartaʼik bʼa kʼot parte bʼa Biblia. b

⁵ ¿Jastal lek och skʼuluk naʼitsik bʼa karpa jun winik bʼa ajyiyuj ja cholal bʼa chapji «yuja Gamaliel»? (Hech. 22:3). Lajansok ja judíoʼik bʼa bʼajtan siglo mini tukuk xyilawe sjejelyi ja yuntikile bʼa skʼulajel aʼtelik sok skʼabʼe anima ayiʼoje jun chaʼan chapjelal. La jul jkʼujoltik ke ja Pablo tini sbʼaj ajyi bʼa Tarso, bʼa ti wa xkan bʼa Cilicia. Ja lugar it jelni naʼubʼal sbʼaj yuja wa sjalawe jun jasunuk sbʼiʼil cilicium sok wani x-axi makunuk bʼa skʼulajel naʼitsik bʼa karpa. Ja yuj bʼobʼta ja Pablo snebʼani ja aʼtel it man skeremil. Skʼulajel naʼitsik bʼa karpa mini pasiluk. Bʼobʼta tʼilani oj kʼutsxuk sok stsʼisjel ja jasunuk it jel tsats sok jel chʼuʼuyi ma asta stojbʼesel.

6, 7. a) ¿Jastal yila ja Pablo ja yaʼteli, sok jastal wa xnaʼatik ke ja Áquila sok ja Priscila jachni wa xcha spensarane? b) ¿Jastal kʼotelotik ja yaʼtijumik Dyos jastal Pablo, Áquila sok Priscila?

⁶ Pe sbʼaja Pablo, ja aʼteli mini ja kʼoteluk mas tʼilan. Kechani kʼotel jun jasunuk bʼa oj staʼ ja jas wa xmakuniyuji sok bʼa mi oj yakan xcholjel ja yuj ‹mi skʼanayile stsʼakol ja lekil rasoniki› (2 Cor. 11:7). Sok yuja kʼotele lekil snochumanik Kristo ja Áquila sok ja Priscila, seguro ke cha jachni yilawe ja aʼtel jastalni ja Pablo. Pes yajni elye ja bʼa Corinto ja bʼa jabʼil 52, yaʼawekan yibʼanal sok wajye sok ja Pablo bʼa Éfeso. Ja tiwi yawe makunuk ja snaje bʼa ti oj stsom sbʼaj ja kongregasyon (1 Cor. 16:19). Mas tsaʼan kumxiye bʼa Roma sok cha wajye pilan  ekʼele bʼa Éfeso. Sbʼa yeʼnle, ja sGobyerno ja Dyosi jani mas tʼilan waji, sok jani bʼajtan yaʼawe ja jas wa xmakuniyujile ja tuk ke yuja jas wa xmakuniyujileʼi. Ja yuj jelni yajtajiye (Rom. 16:3-5; 2 Tim. 4:19).

⁷ Ja yaʼtijumotik Jyoba ja bʼa jtyempotiki cha jachni wa xkʼulantik jastal Pablo, Áquila sok Priscila. Anima jel makan ayotik ja bʼa xcholjeli, pe wani la aʼtijitik tsats lek bʼa jachuk mi oj ‹katik skʼul gastar ja tuki› (1 Tes. 2:9). Jun sjejel, jitsan precursorik kechani wa x-aʼtijiye jujuntik ora ma bʼa jujuntik tyempo bʼa oj bʼobʼ ajyukyujile ja jas wa xmakuniyujile sok jaʼ oj waj skʼujole ja mas tʼilani: ja xcholjeli. Chomajkil, jastalni Áquila sok Priscila, jitsan hermanoʼik kʼajyele bʼa skʼulajel recibir ja bʼa snaje ja biajanteʼik. Stsʼakatal yuja ‹jaman skʼujoleʼi›, ayni yiʼoje ja ekʼeleʼik jaw bʼa gusto oj ajyuke sok bʼa oj tsatsankʼujolajuke yuja ulatanelik jaw (Rom. 12:13).

8, 9. ¿Jasa skʼulan ja Pablo yajni kʼe iljuk kontra yuja judíoʼik, sok bʼaxa waj bʼa oj snochyi xcholjel?

⁸ La kiltik pilan jasunuk bʼa wa xchiktes ke ja Pablo yilani ja yaʼtel jastal jun jasunuk bʼa oj bʼobʼ ajyukyuj ja jas wa xmakuniyuji sok snochjel xcholjel. Ja Pablo soka Silasi koʼyekon ja bʼa Macedonia sok jun donasyon yaʼawe ja hermanoʼik bʼa oj bʼobʼ ajyukyuj ja jastik wa xmakuniyuj ja Pablo sok ja yeʼn jaxani kʼe «waj skʼujol xcholjel ja yabʼal ja Dyosi» (Hech. 18:5; 2 Cor. 11:9). Pe ja wego, yuja Pablo jaxani wajel skʼujol ja xcholjeli, ja judíoʼiki mini xyaʼawekan yiljel kontra. Sok mini ajyi modo bʼa jastal oj bʼobʼ skʼuʼuke ja lekil rason bʼa Kristo bʼa jani wa xbʼobʼ koltajukeyuj. Ja yuj ja Pablo stsijunkan ja skʼuʼi bʼa sjejelyile ke mixani yeʼn smuluk ja jas oj ekʼ sbʼajeʼi sok yala yabʼye jaman lek: «Weʼnani oja mulukex jawa chamelalexi. Ja keʼn mey jmul. Ja wego jaxa oj wajkon soka matik mi judíoʼuki» (Hech. 18:6; Ezeq. 3:18, 19).

⁹ Ja Biblia wa xyala ke ja Pablo tixa el ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼajeʼi. Pe ¿bʼaxa oj waj xchole? Ja Ticio Justo, bʼa bʼobʼta juni winik paxel judío, skʼulan recibir ja bʼa snaji, bʼa mojanxtani yiʼoj ja naʼits bʼa wa stsomo sbʼajeʼi (Hech. 18:7). Anima tito kan jijluk bʼa snaj Áquila sok Pricila ja yajni ti ajyi bʼa Corinto, tini stojo ja yaʼtel bʼa snaj Ticio Justo.

10. ¿Jasa wa xchiktes ke ja Pablo mini yaʼakan xcholjelyabʼ ja judíoʼiki?

¹⁰ Ta ja wego ja Pablo jaxa oj xcholyabʼ ja kristyanoʼik bʼa mi judíoʼuki, ¿yuj maʼ mixa oj xcholyabʼ ja matik judíoʼe soka matik paxel judíoʼil bʼa wa skʼana oj smaklaye? Ojtoniʼa. Jun sjejel, «ja Crispo, ja olomal bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje, sok yibʼanal ja matik tey bʼa snaji skʼuʼane ja bʼa Kajwaltiki». Sok lajansok jitsan ja matik wa xwajye ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼajeʼi jachni cha skʼulane jastal Crispo, pes ja Biblia wa xyala: «Jitsan ja matik yabʼye ja bʼa swinkil Corintoʼi kʼe skʼuʼuke sok yiʼaje jaʼ» (Hech. 18:8). Ja snaj ja Ticio Justo jani kʼot makunuk bʼa oj stsom sbʼaje ja ajkʼach kongregasyon bʼa Corinto. Ta ja loʼil bʼa Hechos tsʼijbʼunubʼal xchojlal koʼe (bʼa jachni tsʼijbʼani ja Lucasi), anto ja judíoʼik ma ja matik paxel judíoʼil ochyeni snochumanik Kristo tsaʼan yajni ja Pablo stsijun ja skʼuʼi. Ja it wani sjeʼa, ke ta ay maʼ wa skʼana oj smaklay ja smeranili, ja jekabʼanumi sjeʼa syajal skʼujol sok xcholo yabʼye.

11. Jastalni ja Pablo skʼulan soka judíoʼik bʼa Corinto, ¿jas wa xkʼulantik ja Testigoʼik bʼa Jyoba bʼa skoltajel ja kristyanoʼik bʼa wa xyalawe ke snochumane Kristo?

¹¹ Ja bʼa jtyempotik, ayni jitsan lugarik bʼa wani sjipa lek skʼujole ja bʼa iglesyaʼik ja kristyanoʼiki, bʼobʼta jani yuja jitsanxa jabʼil teye tiw ma yujni ja smisioneroʼe ja iglesyaʼiki skʼuluneje ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa oj ajyuk jitsan snochumane. Jastalni ekʼ sbʼaje ja judíoʼik bʼa Corinto, ay kristyanoʼik bʼa jel relijyosoʼe sok wa xyabʼye ke mini xbʼobʼ yawekan ja  skostumbreʼe. Jastalni ja Pablo, ja keʼntiki wani xkʼujolantik bʼa oj letik ja tikʼe kristyanoʼik jaw sok skoltajele bʼa oj yabʼye stojol ja jas jeʼubʼalyile bʼa Biblia. Anima mi skʼanawe oj choltik ma wa xyiʼaje jpatiktik ja stojwanume, mini x-el jganatik. La ka tʼabʼan jkʼujoltik ke ja bʼa yeʼnleʼi ayni kristyanoʼik bʼa wa skʼana oj smaklaye, pes anima «kongana wa xyaʼteltaye ja Dyosi, pe mini jaʼuk yuja meran snajeli» (Rom. 10:2). ¡Tʼilani oj waj letike!

12. ¿Jasa yayi skʼuʼuk lek ja Pablo ja Jesús bʼa jun nakʼsat?

¹² Bʼobʼta ja Pablo mini snaʼa janekʼto tyempo mas oj kanuk ja bʼa Corinto. Pe ja Jesús xchiktesniyi jaman lek yajni bʼa jun akwal sjeʼa sbʼaj sok yala yabʼ: «Mok xiwan. Moka wakan yaljel sok mok kanan chʼabʼan, yujni ja keʼn teyona moka sok mini maʼ oj yixtalaʼuka bʼa ay jas oj skʼulukawi. Ay kiʼoj jitsan kristyano ja bʼa chonabʼ it» (Hech. 18:9, 10). ¡Jelni ma tsatsankʼujolaji yuja nakʼsat jaw! Yeʼnani mismo ja Jesús yala ke oj stalnay sok bʼa aytoni jitsan kristyanoʼik ja bʼa chonabʼ bʼa wa sbʼajine oj smaklaye ja lekil rasoniki. Ja yuj ja Pablo «ti kan jun jabʼil sok snalan ja tiwi bʼa sjejelyile ja yabʼal ja Dyosi» (Hech. 18:11).

13. ¿Jasa bʼobʼta jul skʼujol ja Pablo ja yajni wan mojxel och ja bʼay ja juesi? ¿Jas yuj wa skʼuʼan lek ke mini jas oj ekʼ sbʼaj?

¹³ Yajni junxa jabʼil tey ja bʼa Corinto, ja Pablo ekʼ sbʼaj jun jasunuk bʼa aji skʼuʼuk lek ke ja Jesús tini aysok. Jaʼa yajni «ja judíoʼiki xchapawe bʼa oj yixtalaʼuke ja Pablo sok yiʼaje och ja bʼa lugar bʼay ja skujlayubʼ ja juesi» (Hech. 18:12). Jastalni wa xyalawe jujuntik matik jel chapan, ja lugar jaw (ja bʼa griego, bḗma) juni chaʼan plataporma bʼa sakal marmol sok azul sok ayiʼoj jitsan dibujoʼik. Sok lajansok tini ajyi mojan bʼa snalan ja merkado tey bʼa juera. Ja bʼa stiʼi ayni yiʼoj jun niwan lugar bʼa wani xbʼobʼ och jujuntik kristyano. Ja jas taʼubʼali wani xchiktes ke mojani ajyiyuj ja naʼits bʼa wa stsomo sbʼaje sok ja snaj ja Ticio Justo. Bʼobʼta ja yajni wane mojxel och ja bʼa  plataporma it, ja Pablo julni skʼujol ja jastal milji ja Esteban, ja bʼajtan snochuman Kristo bʼa ixta ilji ja yajni miljiʼi, sok yeʼnani skʼulan aprobar ja Saulo, bʼa jach wa xnaji sbʼaj ja bʼa tyempo jaw (Hech. 8:1). ¿Jachʼ maʼ oj cha ekʼ sbʼaj ja Pablo? Miyuk, pes ja Jesús skʼapataniyi: «Mini maʼ oj yixtalaʼuka bʼa ay jas oj skʼulukawi» (Hech. 18:10).

14, 15. a) ¿Jasa smul sleʼaweyi ja Pablo ja judíoʼik, sok jas yuj ja Galión yala ke mi oj skʼuluk jusgar? b) ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Sóstenes, sok jasa bʼobʼta skʼulan mas tsaʼan?

¹⁴ ¿Jasa ekʼ yajni ja Pablo kʼot ja bʼay ja juesi? Ja juesi jani ja Galión, mandaranum bʼa Acaya sok sbʼankil ja maʼ jel snaʼa bʼa jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa Roma, sbʼiʼil Séneca. Ja judíoʼiki yalawe ja it: «Ja winik it wan slejel modo yajel kʼokxuk ja kristyano bʼa stoyjel ja Dyos bʼa jun modo mi jach wa xyala ja leyi» (Hech. 18:13). Bʼa tuk yaljel, waneni slejelyi smul bʼa wan yajel ochuk nebʼumanik bʼa mi akuerdo ayuk soka leyi. Pe ja Galión yaʼa sbʼaj kuenta ke ja Pablo mini ay smul «yuj jun jasunuk bʼa mi tojuk ma yuj jun chaʼan mulal» (Hech. 18:14). Chomajkil, mini tʼun skʼana oj xchʼik sbʼaj ja bʼa kʼumal yaʼuneje kʼeʼuk ja judíoʼik. Ja yuj ja Pablo mini tʼilanuk skolta sbʼaj: ja Galión yala ke mini oj kʼulajuk jusgar. Ja judíoʼiki jelni tajkiye sok ja yuj syamawe ja Sóstenes, bʼa bʼobʼta jani slokʼol ja Crispo jastal olomal ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje, «sok ti kʼe smakʼe bʼa lugar bʼay ja skujlayubʼ ja juesi» (Hech. 18:17).

¹⁵ ¿Jas yuj mi jas skʼulan ja Galión ja yajni makʼji ja Sóstenes? Bʼobʼta yujni wa skʼuʼan ke yeʼnani olomal ja bʼa tsome jaw, sok ja yuj wani sbʼajin ja jas kʼulajiyiʼi. Chikani jastal, bʼobʼta yuja jastik ekʼi bʼobʼni ekʼ jun jasunuk lek, pes jabʼilik tsaʼan, ja bʼa bʼajtan skarta stsʼijbʼanyi ja kongregasyon bʼa Corinto, ja Pablo wa staʼa tiʼal bʼa jun winik Sóstenes sok wa xyala yabʼ kermano (1 Cor. 1:1, 2). ¿Yeʼn maʼ ja Sóstenes jaw? Ta jachkʼa, bʼobʼta ja jas ekʼ sbʼaji koltajiyuj bʼa oj och snochuman Kristo.

16. ¿Jas yuj wani snikawotik ja jas skʼapjiyi ja Pablo yuja Jesús?

¹⁶ Jastalni kilatikta, ja Jesús yala yabʼ ja Pablo: «Mok xiwan. Moka wakan yaljel sok mok kanan chʼabʼan, yujni ja keʼn teyona moka» (Hech. 18:9, 10). Pe ¿jas tyempo ajiyi ja skʼapjelal it? Jaʼa yajni ja judíoʼik mi skʼanawe smaklajel ja lekil rasoniki. Ja keʼntiki cha tʼilani oj ka jul jkʼujoltik ja jas yala ja Jesús, sok mastoni yajni ja kristyanoʼik mi skʼanawe oj smaklaye. Mokni chʼay jkʼujoltik ke ja Jyoba wani snaʼa ja jas wa xtax ja bʼa skʼujol ja kristyanoʼik sok wa xyiʼajan ja matik wa skʼanawe snebʼjeli (1 Sam. 16:7; Juan 6:44). ¿Anke ja it wani snikawotik bʼa mi oj katikan xcholjel? Chomajkil, kada jabʼil jitsan mil kristyano wa xyiʼaje jaʼ. Ja jaw wa stojolan ke kada kʼakʼu wani xyiʼaje jaʼ jitsan kristyanoʼik. Ta wa xkʼuʼantik ja mandar bʼa yajel «och nebʼumanil ja kristyanoʼik bʼa spetsanil ja chonabʼiki», wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja Jesús oj ya kʼotuk ja skʼapjelal it: «Ti oj ajyukona mokex spetsanil kʼakʼujik masan bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo» (Mat. 28:19, 20).

17, 18. ¿Jasa bʼobʼta wan julel skʼujol ja Pablo ja bʼa sbiaje bʼa Éfeso?

¹⁷ Mini xnaʼatik ta jaʼ stsʼakatal yuja jas stsaʼa skʼulajel ja Galión ke ja yajkʼachil kongregasyon bʼa Corinto yabʼ stsamalil bʼa jun tyempo bʼa lamanil. Ja jas wa xnaʼatiki jani ke ja Pablo kan ja bʼa Corinto «jujuntik kʼakʼu smoj» sok tsaʼan tixa skʼumankan ja hermanoʼiki. Ja bʼa primavera bʼa jabʼil 52 xchapa oj waj sok barko man Cencreas, bʼa wa xkan junuk 11 kilometro ja bʼa este bʼa Corinto sok wajel man Siria. Yajni tixa ay bʼa Cencreas, «ya eluk ja stsoʼotsil yolomi yujni ay jas skʼapunejyi ja Dyosi» (Hech. 18:18). c Sok tixa waj sok ja Áquila sok ja Priscila, sok lajan skʼutsuwe ja mar Egeo bʼa kʼotel man Éfeso, bʼa Asia Menor.

¹⁸ Bʼa snajtil ja sbiaje, ja Pablo sen wani julel skʼujol yibʼanal ja jas ekʼ sbʼaj ja bʼa 18 ixawik xcholo ja bʼa Corinto. Wani xjul skʼujol jastik jel tsamal sok ayni yiʼoj jitsan rasonik bʼa gusto oj ajyuk. Jelni lek wajyuj ja bʼa xcholjeli. Ajyi jun ajkʼach kongregasyon ja bʼa chonabʼi sok ayxa jun lugar bʼa oj stsom sbʼaje: ja snaj ja Ticio Justo. Jitsan kristyano ochye snochuman Kristo, jastal ja Ticio Justo, ja Crispo sok yibʼanal ja matik tey bʼa snaji. Jelni kʼot syajtaye pes skoltaye bʼa oj skʼuluke aseptar ja smeranili. Mas tsaʼan stsʼijbʼanyile sok ya slaj sbʼaje jastal jun karta bʼa wa xkʼumani lek bʼa yeʼna. Cha jachni jel xyajtaytik ja keʼntik ja kristyanoʼik matik jkoltunejtik bʼa oj snebʼ-e ja smeranili. ¡Jelni gusto wala ajyitik ja yajni wa xkilatik ja hermanoʼik it, bʼa kʼotele ‹kartaʼik bʼa wa xkʼumani lek bʼa keʼntik›! (2 Cor. 3:1-3).

19, 20. ¿Jasa skʼulan ja Pablo kechan pabor kʼot ja bʼa Éfeso, sok jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼa?

¹⁹ Kechan pabor kʼot ja bʼa Éfeso, ja Pablo kʼe xchole. «Och ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje sok och skoltay ja judíoʼik bʼa oj yabʼye stojolil ja Yabʼal ja Dyosi» (Hech. 18:19). Pe ja ekʼele it mini albʼi mas ja bʼa chonabʼi. Anima ja efesioʼik skʼanaweyi «akan mas tyempo, ja yeʼn mini skʼana, tixa kʼumanikana sok yala yabʼye: ‹Ta jachkʼa wa skʼana ja Jyoba, ojni cha kilex›» (Hech. 18:20, 21). Wani xyila ke jelni ja aʼtel oj bʼobʼ kʼulaxuk ja bʼa Éfeso. Sok tʼilani oj xchap bʼa oj cha kumxuk pe yaʼanikan bʼa skʼabʼ Jyoba. Ja keʼntiki tʼilani oj nochtik ja sjejel yaʼa. ¿Jastal? Lekni ja oj ajyuk jkʼelsatik bʼa yaʼteltajel ja Dyosi sok oj aʼtijukotik bʼa oj lajxukujtik, pe cha tʼilani oj letik ja stojelal ja Jyoba sok skʼulajel jastalni wa skʼana (Sant. 4:15).

²⁰ Ja Pablo ti yaʼakan ja Áquila sok ja Priscila bʼa Éfeso sok waj sok barko bʼa lado Cesarea. Lajansok, ‹tixa kʼekʼe› bʼa Jerusalén sok skʼulan saludar ja kongregasyon (kʼela ja nota bʼa spaklajel bʼa Hechos 18:22 ja bʼa Biblia de estudio). Sok tsaʼanxta, kumxi ja bʼa mero kʼe stulyi ja sbiaje, bʼa Antioquia bʼa Siria. ¡Ja bʼa xchabʼil sbiaje jastal misionero jelni lek wajyuj! Ja wego la kiltik jastal wajyuj ja bʼa tsaʼanxta sbiaje jastal misionero.