1-3. a) ¿Machunkiluk ja yajkʼachil smoj ja Pablo, sok jas wa xnaʼatik bʼa yeʼna? b) ¿Jasa oj nebʼtik ja bʼa kapitulo it?

 YAJNI ekʼume bʼa tuktukil chonabʼik, ja Pablo wa xkan skʼel lek ja kerem maʼ wajumsoki, sbʼiʼil Timoteo. Ayni yiʼoj junuk 20 jabʼil sok jeltoni ja yipi. Kada makʼe wajume, wanxtani najatbʼelkan ja snaj ja keremi, ja Listra sok ja Iconio wanxta kanel. Pe ¿jasa oj bʼobʼ ekʼ sbʼaje ja bʼa sbiajeʼe? Jaxani ja xchabʼil sbiaje jastal misionero ja jekabʼanumi, ja yuj bʼobʼta wani spensaraʼan ke ojni bʼobʼ ekʼ sbʼaj jastik xiwela sbʼaj sok wokolik. Pe ¿jastal maʼ oj yil ja yajkʼachil smoji?

² Bʼobʼta ja Timoteo wani xiwi pe ja Pablo wani sjipa lek skʼujol. Yuja jas ajkʼachto ekʼel sbʼaji, wani snaʼa ke wa xmakuniyuj jun lekil smoj bʼa biaje. Xchawanile oj waj yulataye kongregasyonik bʼa stsatsankʼujolajel, ja yuj wani snaʼawe ke tʼilani oj ajyuke tsoman lek sok puesto oj ajyuke bʼa oj skʼuluke ja aʼtel yiʼojeʼi. Bʼobʼta jachni spensaraʼan yuja jas ekʼelto soka Bernabé. ¿Jasa ekʼi? Kʼeye jun tsatsal kʼumal sok spila sbʼaje.

³ Ja bʼa kapitulo it oj jnebʼtik jastik wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa stojbʼesel ja yajni ay maʼ wala kʼetiksok kʼumal. Cha ojni kiltik jas yuj ja Pablo stsaʼa ja Timoteo bʼa oj mojtajukyuj ja bʼa sbiaje sok ojni kabʼtik mas stojol ja aʼtel jel tʼilan wa skʼulane ja biajanteʼik.

4. ¿Jas yuj yala ja Pablo oj skʼul biajar xchabʼil ekʼele jastal misionero?

⁴ Ja bʼa kapitulo ekʼta kilatik ke ja Pablo, ja Bernabé, ja Judas sok ja Silas wajye bʼa kongregasyon bʼa Antioquía bʼa yaljel ja jas tsaxi skʼulajel bʼa yajelyi senya ja swinkile sok jachuk yajelyi kulan skʼujole sok stsatsankʼujolajele. ¿Jasa ekʼ tsaʼan? Ja Pablo yala yabʼ ja Bernabé: «Laʼxa cha kumxukotik yulatajel ja hermanoʼik bʼa yibʼanal ja chonabʼik bʼa jcholotik ja yabʼal ja Jyoba bʼa yiljel jastal aye» (Hech. 15:36). Ja bʼa xchabʼil sbiaje it jastal misionero, mini kechanuk wa skʼana oj  yulatay ja hermanoʼik bʼa ajkʼachto yiʼaje jaʼ bʼa yajel ekʼ tyempo soke. Anto, ¿jas yuj wa skʼana oj skʼul biajar ja bʼa ekʼele it? Ja libro bʼa Hechos wani xchiktes. Bʼajtan, jani bʼa mi oj yakan yaljel yabʼye ja hermanoʼik ja jas stsaʼawe skʼulajel ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén (Hech. 16:4). Sok xchabʼil, jastal biajante, jani bʼa stsatsankʼujolajel ja skʼuʼajel yiʼoje ja hermanoʼik bʼa kongregasyonik (Rom. 1:11, 12). ¿Jastal modo wa snochowe ja testigoʼik bʼa Jyoba ja modo it ya kujlajuk ja tsome tojwanum bʼa bʼajtan siglo?

5. ¿Jastal wa stsatsankʼujolan sok wa xyayi tojelalik ja kongregasyonik ja Tsome Tojwanum?

⁵ Ja bʼa jtyempotiki, ja jas wa xya makunuk ja Kristo bʼa stojel ja skongregasyon jani ja Tsome Tojwanum bʼa testigoʼik bʼa Jyoba. Ja tsome it oj wajuke bʼa satkʼinal, wani xya makunuk kartaʼik, juʼunik bʼa kʼulubʼal imprimir sok wa xbʼobʼ ilxuk bʼa aparatoʼik, reunionik sok tuk jastik junuk bʼa stsatsankʼujolajel sok stojel ja kongregasyonik bʼa sutanal ja luʼumi. Chomajkil, wani skʼujolan bʼa mojan oj ajyuksok kada jujune. Bʼa oj lajxukyuj, yaʼunej och biajanteʼik jitsan mil ansyanoʼik chapane bʼa oj yulataye ja kongregasyonik bʼa sutanal ja luʼumi.

6, 7. ¿Jas jujuntik cholal yiʼoje ja biajanteʼik?

⁶ Ja biajanteʼiki wani xwaj skʼujole bʼa oj yile jastal wa xtax kada hermano sok stsatsankʼujolajel ja hermanoʼik ja bʼa kongregasyonik wa xyulatayeʼi. ¿Jastal wa skʼulane? Jani snochjel ja sjejel yaʼawekan ja bʼa bʼajtan siglo, jastalni ja Pablo. Ja yeʼn yayi ja rason it pilan biajante: «Cholo ja yabʼal ja Dyosi; moka chʼay tyempo skʼulajel ja yajni lekto ay ja tyempo sok ja bʼa tyempoʼik wokoli; tojwanan, tsats tojwanan sok aʼa rason toj lek, pe kʼulan sok jitsan pasensya sok jastal jun lekil maestro». Sok cha yala: «Kʼulan jawa waʼtel bʼa cholumani» (2 Tim. 4:2, 5).

⁷ Jastalni wa xyala ja rasonik it, ja biajanteʼik sok ja xcheʼume, ta nupanelexa, wani x-elye ja bʼa tuktukil tikʼe xcholjel soka kongregasyoniki. Yuja kʼotele lekil jeʼumanik sok jel skʼulane gusto xcholjel, ja jastal kʼoteleʼi jelni stsatsankʼujolane ja hermanoʼiki (Rom. 12:11; 2 Tim. 2:15). Kʼotel najuk sbʼaje ke jelni xyajtaniye sok wani xchʼaka sbʼaje. Puesto aye bʼa skʼulajel chikan jasa jastal skʼulajel biajar ja yajni mi jel lekuk ja tyempo ma asta bʼa lugarik xiwela sbʼaj (Filip. 2:3, 4). Chomajkil, wa stsatsankʼujolaniye, wa sjeʼawe, sok wa xyaweyi rason ja hermanoʼik yajel ekʼ loʼilik elel bʼa Biblia. Jelni lek oj kiltik ja jastal kʼotele ja biajanteʼiki sok snochjel ja skʼuʼajel yiʼojeʼi (Heb. 13:7).

8. ¿Jastal yabʼ ja Bernabé ja jas yala ja Pablo?

⁸ Ja Bernabé lekni yabʼ ja jas yala ja Pablo bʼa kumxel «yulatajel ja  hermanoʼik» (Hech. 15:36). Xchawanile jelni lek aʼtele, sok wa snaʼawe sbʼaj lek ja kongregasyonik ja bʼa lugarik skʼulaneta biajari (Hech. 13:2-14:28). Ja yuj kumxel lajan aʼtel, lajansok jelni lek sok ojni skoltay sbʼaje. Pe mini jach ekʼi. Ja Hechos 15:37 wa xyala ke ja «Bernabé tarega wa skʼana oj wajsoke ja Juani, ja maʼ wa x-aji sbʼiʼiluk Marcos». Jastalni wa xkilatik mini kechan wan sjobʼjel ta oj wajuk, «tarega wa skʼana» oj yiʼ och ja Marcosi, bʼa kʼotelni sprimo.

9. ¿Jas yuj kʼeye kʼumal ja Pablo sok ja Bernabé?

⁹ Ja Pablo mini och akuerdo bʼa oj yiʼe och ja Marcosi. Sok ja Biblia wa xcholo jas yuj: «Ja Pablo mini akuerdo ayuk ja oj wajsokeʼi yujni spilakan sbʼaj ja bʼa Panfilia sok mi mojtajiye ja bʼa aʼtel bʼa xcholjeli» (Hech. 15:38). Jastalni kilatikta, ja Marcosi wajsoke ja bʼa bʼajtan sbiajeʼe jastal misionero, pe mini kan man xchʼakulabʼil (Hech. 12:25; 13:13). Pes yaʼakan ja cholal yiʼoji sok kumxi bʼa Jerusalén ja bʼa skʼeʼulabʼil ja biaje, yajni tito aye bʼa Panfilia. ¿Jas yuj? Ja Biblia mini xyala, pe chikani lek ke ja Pablo yilani ke mi chaʼanyabʼaluk yila ja xcholi. Ja yuj bʼobʼta mixani sjipa skʼujol bʼa yeʼna.

10. ¿Jastal elkʼot yuja mi akuerdo ajyiye ja Pablo sok ja Bernabé?

¹⁰ Ja Bernabé tarega wa skʼana oj wajsoke ja Marcosi, pe ja Pablo miyuk. «Tixa kʼeye jun tsatsal kʼumala sok jel tajkiye, jaxa yeʼnleʼi tuktukil lado wajye» (Hech. 15:39). Ja Bernabé ti waj bʼa isla bʼa Chipre, bʼa jani mero ja slugari, jani wajsok ja Marcos. Jaxa Pablo jani skʼulan ja jastalni xchapunej ajyi ja bʼa xchabʼil sbiaje. Ja Biblia wa xyala: «Jaxa Pablo jaʼ stsaʼa ja Silas, sok yajni ja hermanoʼik yaʼawekan bʼa oj talnajuke yuja lekil kʼujolal mi xbʼajixi bʼa Jyoba, tixa waja» (Hech. 15:40). Lajan ekʼye ja bʼa «Siria sok bʼa Cilicia bʼa stsatsankʼujolajel ja kongregasyoniki» (Hech. 15:41).

11. ¿Jastik modoʼal wa skʼana oj ajyukujtik bʼa lek oj cha kil jbʼajtik yajni jun hermano wa syajbʼesotik?

¹¹ Ja loʼil it wani xya juljkʼujoltik ja jastal jel mulanumotiki. Mok chʼay jkʼujoltik ke ja Pablo sok ja Bernabé jani jekjiye yuja tsome tojwanumi sok bʼobʼta ja Pablo kʼotni parte ja bʼa tsome tojwanumi. Ama jachuk, ja chawane lekil hermanoʼik it yawenikan bʼa oj kʼulajuke ganar yuja mulal ja bʼa ekʼele jaw. Pe ¿oj maʼ yaʼekan ke yuja kʼumal jaw oj xchʼay ja jastal lek wa xyila sbʼajeʼi? Miyuk. Ama mulanume, xchawanile wani skʼana oj snocheyi ja smodo ja Jesús sok yajel sbʼaje chʼin. Soka tyempo, sjeʼawe ja tikʼe modoʼal bʼa snochumanik Kristo, yaʼawe kulan sok cha lek yila sbʼaje (Efes. 4:1-3). Chomajkil, jabʼilik mas tsaʼan, ja Pablo sok ja Marcosi cha kʼeni aʼtijuke lajan bʼa tuk cholalik (Col. 4:10). a

12. ¿Jastik modoʼal bʼa Pablo sok bʼa Bernabé tʼilan oj snoche ja ansyanoʼik?

 ¹² Ja Bernabé sok ja Pablo mini kʼot najuk sbʼaje ta yuj jel wego xtajkiye. Ja Bernabé jelni yaj x-ilwani sok jel lek skʼujol ke asta ja jekabʼanumiki yaweyi ja yapodo jaw bʼa wa stojolan «ja maʼ wa xyayi kulan skʼujol ja tuki» sok mini jaʼuk skʼumane soka sbʼiʼil José (Hech. 4:36). Sok ja Pablo cha wani xnaji sbʼaj ke jel yaj x-ilwani sok jel lek skʼujol (1 Tes. 2:7, 8). Jastalni ja Pablo sok ja Bernabé, yibʼanal ja ansyanoʼik bʼa tini chʼikane ja biajanteʼik tʼilani oj skʼujoluke bʼa oj ya sbʼaje chʼinil sok bʼa yajxta oj yile sok oj sjeʼe lekil skʼujole tanto sok ja smoje ansyanoʼili sok ja tuk yal chejiki (1 Ped. 5:2, 3).

13, 14. a) ¿Machunkiluk ja Timoteo, sok jastal naji sbʼaj yuja Pablo? b) ¿Jas yuj ja Pablo waj sat bʼa Timoteo? c) ¿Jas cholal ajiyi ja Timoteo?

¹³ Ja bʼa xchabʼil sbiaje ja Pablo jastal misionero, ti waj bʼa jun lugar bʼa roma sbʼiʼil Galacia, bʼa ayxani jujuntik kongregasyonik. Ja Biblia wa xyala ke «kʼot bʼa Derbe sok tsaʼan tixa kʼot bʼa Listra» sok cha yala: «Ja tiw ay jun nebʼuman sbʼiʼil Timoteo. Ja snani juni judía sok jun kʼuʼuman, pe jaxa stati juni griego» (Hech. 16:1). b

¹⁴ Lajansok ja Pablo snaʼa sbʼaj ja spamilya ja Timoteo ja bʼa jabʼiljan 47, yajni yulatay sbʼajtanil ekʼele ja lugar jaw. Chabʼe ma oxe jabʼil tsaʼan, ja bʼa xchabʼil sbiaje, masxa waj sat ja Timoteo. ¿Jas yuj? Yujni ja hermanoʼik bʼa xchonabʼi sok ja bʼa tuk «jelni lek staʼawe tiʼal». Ja Hechos wa xyala ke ja hermanoʼik bʼa Listra sok bʼa Iconio wani xyalawe jastik tsamal bʼa Timoteo, sok anima ay junuk 30 kilometro ja snajtil ja chonabʼik jaw (Hech. 16:2). Soka stojelal ja yip ja Dyosi, ja ansyanoʼiki yaweyi ja Timoteo ja niwan cholal bʼa skoltajel ja Pablo sok ja Silas jastal biajante (Hech. 16:3).

15, 16. ¿Jas yuj wanxa xnaji sbʼaj lek ja Timoteo?

¹⁵ ¿Jas yuj ja Timoteo jelxani lek xnaji sbʼaj ama junto kerem? ¿Yuj maʼ yuj jun kerem bʼa jel bibo, jel tsamal sok jel jas snaʼa? Ja jastik it jelni chaʼanyabʼal xyila ja kristyano. Asta ja aluman Samuel jani waj skʼujol ja splanta jujuntik kristyano bʼa jun ekʼele. Pe yeʼnani mismo ja Jyoba ya julyi skʼujol: «Ja Dyos mi jach wa x-ilwani jastal ja winik. Ja winiki jaʼita wa xwaj skʼujol ja jas wa xyila ja sati, pe ja Jyoba jaʼ wa xyila ja kʼujolal» (1 Sam. 16:7). Ja smeranili, ja jastal wa xnaji sbʼaj ja Timoteo yuja hermanoʼiki mini jaʼuk yuja splanta sok mini jaʼuk yuja jastik wa snaʼa, jani yuja smodoʼiki.

 ¹⁶ Jabʼilik mas tsaʼan, ja Pablo staʼa tiʼal jujuntik modoʼalik ajyiyuj. Jun sjejel, staʼa tiʼal sbʼaja jastal jel puesto ajyi, ja yajal kʼujol yiʼoji, ja jastal wa xchʼaka sbʼaji sok ja jastal puesto ay bʼa aʼtel tsats yuja hermanoʼiki (Filip. 2:20-22). Cha yalani ke ayni yiʼoj jun skʼuʼajel «bʼa mi chabʼ kara ayuk» (2 Tim. 1:5).

17. ¿Jastal wa xbʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Timoteo ja keremtik akʼixuk?

¹⁷ Ja bʼa jtyempotiki ay jitsan keremtik akʼixuk bʼa wa skʼujolane bʼa oj ajyukyujile ja modoʼalik bʼa Timoteo. Jachuk jelni lek xkʼot iljuke yuja Jyoba sok ja xchonabʼi, ama mito ay mas sjabʼile (Prov. 22:1; 1 Tim. 4:15). Ja yeʼnleʼi cha ayni yiʼoje jun skʼuʼajel bʼa mi chabʼ kara ayuk sok mini skʼana oj yiʼe chabʼ tikʼe sakʼanil (Sal. 26:4). Ja yujil, jastalni Timoteo, ja keremtik akʼixuki jelni xbʼobʼ koltanuke ja bʼa kongregasyon. Jelni xya gustoʼaxukotik yajni wa x-ochye cholumanil, sok ja tyempo wa xyaweyi ja sakʼanile ja Jyoba sok wa xyiʼaje jaʼ.

18. a) ¿Jasa skʼulan ja Pablo sok ja Timoteo jastal biajanteʼik? b) ¿Jastal yawe el slekilal ja kongregasyonik?

¹⁸ Ja Pablo sok ja Timoteo aʼtijiye lajan jitsan jabʼil. Ja biajanteʼik it skʼulane ja jastik kʼanjiyile yuja tsome tojwanumi. Jun sjejel, «yajni wajume ekʼ ja bʼa chonabʼiki, wa xyawe ekʼyi ja hermanoʼik ja jas xchapawe ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik teye bʼa Jerusalén bʼa jachuk oj skʼuʼuke» (Hech. 16:4). Sok yuja skʼuʼane ja kongregasyonik ja tojelalik jaw, «och yijbʼuke ja bʼa skʼuʼajeli sok wanexta jitsanbʼel kʼakʼu kʼakʼu» (Hech. 16:5).

19, 20. ¿Jas yuj tʼilani oj kʼuʼuktik ja matik wa stojowotike?

¹⁹ Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba wani xya koʼuk slekilal ja yaʼtijumik yajni wa skʼuʼaneyi ja rasonik wa xyaʼa ‹ja matik wa xtojiyeyuji› (Heb. 13:17). Yuja luʼumkʼinal it wanxta tukbʼel, jelni tʼilan ke kibʼanaltik altantoxta oj ajyukotik soka waʼelal wa xjak bʼa Dyos bʼa wa xyakitik «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» (Mat. 24:45; 1 Cor. 7:29-31). Sok jachuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki oj ajyuk yij sok mi oj sjomotik ja luʼumkʼinal it (Sant. 1:27).

²⁰ Ja ansyanoʼik bʼa jtyempotiki, bʼa tini chʼikane ja matik teye ja bʼa Tsome Tojwanumi mulanume jastal ja Pablo, ja Bernabé, ja Marcos sok tuk ansyanoʼik ajyiye ja bʼa bʼajtan siglo (Rom. 5:12; Sant. 3:2). Pe la ka juljkʼujoltik ke ja tsome tojwanumi wani sbʼajine oj jipe jkʼujoltik, yujni jach mero wa snochowe ja jastal wa xyala ja Biblia soka sjejel yaʼawekan ja jekabʼanumik (2 Tim. 1:13, 14). Ta jach jkʼulantik, ja kongregasyoniki ojni yijbʼuk sok masto oj tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje.