KAPITULO 6
Ja Esteban «jel lek x-ilji yuja Dyosi sok bʼutʼel ipal»
Ja jastik wa xnebʼatik ja jastal mini tʼun xiw xcholo ja Esteban ja bʼa stiʼ sat ja Sanedrín
Ti elel bʼa Hechos 6:8-8:3
1-3. a) ¿Jas tsatsal wokol stʼaspun ja Esteban, sok jastal yabʼi? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj paklaytik?
JA Esteban tini tekʼan bʼa tiʼ sat jun niwan sala bʼa bʼobʼta wa xyaʼa xiwel, bʼobʼta tini mojan bʼa templo. Ja bʼa sjoyanali, bʼa jun niwan círculo, tini kulane ja 71 juesik bʼa Sanedrín, chapan aye bʼa oj skʼuluke jusgar. Kʼotele winike bʼa ayiʼoje chaʼan cholalik sok bʼa jel kisubʼale, sok tʼusan mi yibʼanaluke mini snaʼawe syajal ja snochuman it ja Jesús. Sok chomajkil, jani lokubʼale yuja mero olomal sacerdote Caifás, bʼa ayxani jujuntik ixaw cha yeʼnani stojo ja yajni kʼulaji jusgar ja Jesukristo sok alji oj miljuk. ¿Wan maʼ xiwel ja Estebani?
2 Ja sniʼ sati jachni mero wa xchiktes: lajansok «jastal bʼa jun anjel» (Hech. 6:15). Wa xkʼan alxuk, ja sniʼ sati wani xchiktes ja jastal mini tʼun wanuk xiwel, ja lamanil yiʼoji, sok ja mini tʼun xchamskʼujol bʼa jachni wa xchiktese ja yakʼa rasonik bʼa satkʼinal ja Jyoba. Ja yuj ja Estebani mini tʼun wanuk xiwel. Ja jastal jel laman ayi wani xcha kʼot yile ja juesiki ama jel yiʼoje ilkʼujol. Pe ¿jastal lek jel laman ay?
3 Spaklajel ja sjakʼjel ja sjobʼjel it jelni jas oj sjekitik ja snochumanotik Kristo. Pe bʼajtanto, la kiltik jasa ijiyuj ja Esteban ja bʼa tsatsal wokol it. ¿Jastal skoltunejxa ja skʼuʼajel yiʼoji? ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja keʼntiki?
«Kʼeye jun kʼumal ja chonabʼi» (Hechos 6:8-15)
4, 5. a) ¿Jas yuj jelni chaʼanyabʼal waj ja Esteban sbʼaja kongregasyoni? b) ¿Jas yuj wa xyala ja Biblia ke ja yeʼn «jel lek x-ilji yuja Dyosi sok bʼutʼel ipal»?
4 Ja bʼa kapitulo ekʼta kilatik ke ja Esteban kʼotni jastal jun oy ja bʼa yajkʼachil kongregasyon bʼa snochumane Kristo, jastalni wa xnaʼatik, yeʼnani waj june ja bʼa juke hermanoʼik bʼa puesto ajyiye skoltajel ja jekabʼanumi. Sok ja jastal chʼin yaʼa sbʼaj wantoni xchiktes mas ta kaʼa tʼabʼan jkʼujoltik ke yeʼnani ja Dyos ja maʼ akʼubʼalyi ja ipal bʼa skʼulajel «niwan milagroʼik sok jastik jel cham yiljel», jastalni ja tuk jekabʼanumik. Chomajkil, ja loʼili wa xchiktes ke «jel lek x-ilji yuja Dyosi sok bʼutʼel ipal» (Hech. 6:8). ¿Jas wa stojolan ja yaljelik it?
5 Ja yaljel bʼa griego bʼa sutubʼal «lek wa x-ilji yuja Dyosi», cha wani xbʼobʼ stojoluk «jel lek smodo». Seguro ke ja Estebani wani snaʼa jastal lek oj iljuk yuja kristyano. Jel lek smodo, sok wani xbʼobʼ ya skʼuʼuk ja matik wa xmaklajiyuj bʼa merani ja jas wa xyalaʼi sok wa xbʼobʼ yawe el slekilal. Pe yajni ja Biblia wa xyala ke «bʼutʼel ipal», wani xkʼan yal ke wani xyaʼakan bʼa oj tojuk yuja yip ja Dyosi. Jaʼuktoma oj stoy sbʼaj yuja donik akʼubʼalyi sok ja bʼa jastik wa snaʼa skʼulajel, jani wa xyayi stoyjel ja Jyoba sok wa xchamskʼujol sbʼaja kristyanoʼiki. Mini cham xkabʼtik ke ja skontraʼiki yilawe jastal jun kontraʼal jel xiwela sbʼaj.
6-8. a) ¿Bʼa jas chabʼ jasunuk lejiyi smul ja Esteban yuja skontraʼiki, sok jas yuj? b) ¿Jas yuj jelni oj skoltayotik ja sjejel ja bʼa nebʼuman it?
6 Pe jitsan winike «waj snikeyi kʼumal ja Esteban. Pe ja yeʼnleʼi mini xbʼobʼ skʼuluke ganar yuja jel snaʼa kʼumanel sok ayiʼoj ja yip ja Dyosi». a Yuja mi lek wajyujile, «smonowe nakʼul jujuntik winike» bʼa oj yale abʼalik sbʼaja Estebani. Chomajkil «kʼeye jun kʼumal ja chonabʼi, ja ansyanoʼik sok ja jeʼumanik bʼa leyi», sok taregani yiʼaje och man Sanedrín (Hech. 6:9-12). Tini tiw ja skontraʼiki sleʼawe abʼal bʼa kʼumanel malo sbʼaja Dyosi sok sbʼaja Moisés. ¿Jas yuj?
7 Bʼajtan, sleʼaweyi smul bʼa kʼumanel malo sbʼaja Dyosi, yujni bʼa yeʼnle, kʼumani malo sbʼaja «templo», wa xkʼan alxuk, ja templo bʼa Jerusalén (Hech. 6:13). Sok xchabʼil, sleʼaweyi smul bʼa wa xkʼumani malo sbʼaja Moisés, yujni wa xyalawe ke skʼenunej ja Ley yaʼakani sok sleʼunej modo stukbʼesel ja kostumbreʼik yaʼakan ja Moisés. Niwak mulalikni, yujni ja bʼa styempo ja judíoʼik jelni tʼilan xyilawe ja templo, sok ja jastik ti chʼikan ja bʼa Ley sok ja jitsan kostumbreʼik bʼa kechan wa xyalawe. Ja yuj, xchiktese ja Esteban jastal jun kristyano jel xiwela sbʼaj bʼa wani sbʼajin oj chamuk.
8 Tristeni yabʼjel, pe mini cham yabʼjeluk ke kristyanoʼik bʼa relijyon wani xyawe makunuk ja junxta modoʼi bʼa sjomjelyile ja sakʼanile ja yaʼtijumik Dyos. Man jtyempotik, jitsan bʼa yeʼnle wani snikaweyi skʼujol sok wa sleʼaweyi abʼal ja matik ay xcholi bʼa oj yiʼe spatik ja testigoʼik bʼa Jyoba. ¿Jastal oj kabʼtik ja yajni lom wa xleji jmultiki? Ja sjejel bʼa Esteban ojni skoltayotik.
Xcholo sok mini tʼun xiwel sbʼaja «slijpelal ja Dyosi» (Hechos 7:1-53)
9, 10. ¿Jas yuj skʼenuneje jujuntik paklanumik ja sloʼil yaʼa ja Esteban ja bʼa Sanedrín, sok jasa oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik?
9 Jastalni kilatik ja bʼa parrapo 2, yajni ja Esteban wan smaklajel ja mulalik wan lejelyiʼi, lamanxtani wa x-ilxi sok ja sniʼ sati lajansok kʼotel bʼa jun anjel. Anto ja Caifás tixa sjobʼoyi: «¿Meran maʼ ja jastik jaw?» (Hech. 7:1). Jaxani styempoʼil bʼa oj kʼumanuk ja Esteban, sok seguro yani makunuk lek.
10 Jujuntik paklanumik skʼenuneje ja loʼil yaʼa ja Estebani. Bʼa yeʼnle, jel kʼumani sok mini sjeʼa ke mey smul. Pe ¿ay maʼ yiʼoje rason? Miniʼa. Pes yakankitik jun lekil sjejel bʼa jastal oj ‹koltay jbʼajtik yuja lekil rasoniki› (1 Ped. 3:15). La ka tʼabʼan jkʼujoltik ke ja Estebani lejiyi smul bʼa kʼumanel malo sbʼaja Dyosi sok sbʼaja Moisesi yujni wa xyalawe ke kʼumanel malo sbʼaja templo sok skʼenunej ja Leyi. Ja yuj, bʼa xchiktesel ke lom wan lejelyi smul, staʼani tiʼal bʼa oxe tyempo ja bʼa sakʼanile ja israʼelenyoʼiki, tsamalxtani xchiktes jujuntik puntoʼik bʼa mas tʼilan. La kiltik kada jujune ja oxe tyempoʼik jaw.
11, 12. a) ¿Jastal tsamalxta xcholo ja Esteban ja jas ekʼ sbʼaj ja Abrahán? b) ¿Jas yuj jelni lek yuja Esteban xchʼika ja José ja bʼa sloʼili?
11 Ja bʼa styempo ja olomalik bʼa pamilya (Hech. 7:1-16). Ja Esteban kʼe staʼ tiʼal bʼa Abrahán. Tanto ja yeʼn sok ja tuk judíoʼiki jelni skisawe ja olomal it bʼa pamilya. Ja yuj ya makunuk ja punto it bʼa junxta wa xyilawe bʼa xchiktesel ke ja Jyoba, «ja slijpelal ja Dyosi», sjeʼa sbʼaj soka Abrahán ja yajni ti ajyi bʼa Mesopotamia (Hech. 7:2). Chomajkil, yajni ekʼum bʼej ajyi ekʼ ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, mini ajyiyuj jun templo sok mini ja Leyik bʼa Moisés. Ja yujil, ¿jastal oj bʼobʼ yal june ke tʼilan ja jastik junuk it bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?
12 Sok tsaʼan, ja Esteban staʼa tiʼal bʼa pilan winik bʼa jel skisawe ja matik teyeʼi: ja José, jun winik toj bʼa yintil ja Abrahán. Yayi julskʼujole ke jani ja yermanoʼik ja José, ja matik yawe kujlajuk ja kʼoleʼik bʼa Israel, ja maʼ ijiyuj spatiki sok chonji jastal moso. Pe ja Dyosi ya makunuk bʼa skoltajel ja Israel yuja waʼini. Ja Estebani wani snaʼa lek ke ja José sok ja Jesukristo juntikxta ja jas ekʼ sbʼajeʼi, pe mini yala bʼa oj maklajuk mas.
13. ¿Jas yuj ja sjejel bʼa Moisés makuniyuj ja Esteban bʼa sjejel ke mini meranuk ja jas wane yaljeli, sok jas smeranil xchikteskan jaman lek?
13 Ja bʼa styempo ja Moisés (Hech. 7:17-43). Ja Esteban albʼel lek xcholo sbʼaja Moisés. Sok jelni lek skʼulan ja it, yujni jitsan ja matik teye ja bʼa Sanedrín kʼotele saduceoʼik, sok ja yeʼnleʼi kechani wa skʼuʼane sbʼaja libroʼik stsʼijbʼankan ja Moisés. Chomajkil, la ka juljkʼujoltik ke sleʼunejeyi smul ja Esteban bʼa kʼumanel malo sbʼaja yeʼn. Pe soka jas yala xchikteskan lek bʼa jelni skisa ja Moisés sok ja Leyi, sok jachuk sjeʼa ke mini meranuk ja jas wane yaljeli (Hech. 7:38). Chomajkil, xchiktes ke ja Moisés cha mini kisjiyuj ja tuk israʼelenyoʼiki ja it wane slejel modo skoltajeli. Sok yujni ja israʼelenyoʼik yilawe kontra yajni ayiʼoj 40 jabʼil. Sok 40 jabʼil mas tsaʼan, ochye kontra soka cholal yiʼoji sok jachni skʼulane jitsan ekʼele. b Takal takal, ja Esteban xchiktes och jun jasunuk bʼa jel meran: ke ja xchonabʼ ja Dyosi jitsan ekʼele mi skisawe ja winike bʼa stsaʼunej ja Jyoba bʼa tojwanel.
14. ¿Jas puntoʼil jel tʼilan xchiktes ja Esteban yajel makunuk ja sjejel bʼa Moisés?
14 Ja Esteban yayi julskʼujol ja matik wan maklajelyuji ke ja Moisés yalaxakan ke ja Dyos oj ya och jun aluman jastal yeʼna. ¿Machunkiluk sok jastal oj kʼulajuk resibir? Ja Esteban titoni yala ja sjakʼjel man xchʼakulabʼil. Sok tixa xcholo yajni ja Jyoba skʼuman ja Moisés masan ja bʼa putsan kʼiʼix wan ajleli sok ja luʼumi pax jun lugar sak. Sok jachuk xchiktes ja pilan punto jel tʼilani: chikan jas luʼum ojni bʼobʼ pax sak. Sok yuja it, ¿wan maʼ skʼana ja Jyoba bʼa kechanta oj toyjuk bʼa jun lugar jastalni ja templo bʼa Jerusalén? La kiltik ja jas yala ja Esteban.
15, 16. a) ¿Jastal ya makunuk ja Esteban ja sjejel ja bʼa tabernáculo bʼa oj skoltay ja jastik wan yaljeli? b) ¿Jastal ya makunuk ja Esteban ja stemplo ja Salomón ja bʼa xcholjel yaʼa?
15 Ja bʼa styempo ja tabernáculo sok ja templo (Hech. 7:44-50). Ja Esteban yayi julskʼujol ja tsome juesik ke bʼajtanto oj ajyuk ja templo, ja Jyoba yala yabʼ ja Moisés bʼa aya kʼe jun karpa ma jun naʼits bʼa wa xbʼobʼ kuchjuk bʼa oj toyjuk: ja tabernáculo. Ja yuj, ta ja Moisés ti stoyo tiw ja Jyoba, ¿machun oj yal ke ja tabernáculo mastoni skoʼelal ke yuja templo?
16 Sok ja Estebani tixa yala ke ja Salomón yeʼnani skʼulan ja templo bʼa Jerusalén. Anto ya makunuk ja yaljelik ajiyi ekʼuk ja Salomón bʼa yala bʼa jun orasyon, sok jachuk xchiktes ja pilan punto jel tʼilani: «Ja Maʼ kechan mas Niwani mini ti wa x-ajyi bʼa naʼitsik kʼulubʼal yuj kristyano» (Hech. 7:48; 2 Crón. 6:18). Ja Jyoba wani xya makunuk jun templo bʼa oj ya kʼotuk ja jas wa skʼana, pe mini tʼilanuk bʼa oj lajxukyuj. Anto, ¿jas yuj ja yaʼtijumiki oj yal-e ke wani xmakuni jun naʼits bʼa skʼuluneje winike bʼa stoyjel? Sok bʼa tsamalxta oj xchʼakani, ja Esteban staʼa tiʼal ja libro bʼa Isaías: «Ja satkʼinali jaʼa jtrono jaxa luʼumi jani ja sbankoʼil ja bʼa wa xjijli ja koki. ¿Jas tikʼe naʼitsil oja kʼulukexki?, jach wa xyala ja Jyoba. Ma ¿bʼa wa xtax ja lugar bʼa wala jijliyoni? ¿Yuj maʼ mi yeʼn skʼulan ja jkʼabʼ yibʼanal ja jastik junuk it?» (Hech. 7:49, 50; Is. 66:1, 2).
17. a) ¿Jastal xchiktes ja Esteban ja smodoʼe ja matik wa sleʼaweyi smuli? b) ¿Jastal sjeʼa soka sloʼili ke mini ay smul?
17 La jpensaraʼuktik ja jasa lajxelyuj ja Esteban masan wego. ¿Anke sjeʼunej ke jel snaʼa yajni yaʼunej chijkajuk ja jastik mi lek wa skʼulane ja matik sleʼunejeyi smuli? Ja yeʼn sjeʼa ke ja Jyoba wani skʼulan sbʼaj adaptar sok wani xya makunuk tuktukil modoʼal bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana; ja yeʼn mi xtimjiyuj ja jas wa x-ekʼi sok mini ja kostumbreʼik. Ja matik teye ja bʼa Sanedrín jelni syajtaye ja templo sok ja kostumbreʼik xchʼikaweyi ja Ley ja kristyanoʼiki. Pe mini skisawe ja jas mas tʼilani: ja rason yuja Jyoba yayile ja Ley sok ja templo. Sok ja sloʼili, ja Esteban lajansok wan sjobʼjel: «¿Jas modoʼal mas lek bʼa skisjel ja Ley sok ja templo? ¿Mi maʼ jaʼuk skʼuʼajelyi ja Jyoba?». Ja smeranili, jani jaw ja jasa mero wa xkʼanxiʼi. Ja yuj, ja Esteban skoltayni sbʼaj sok sjeʼa ke mini ay smul, yujni skʼulunej yibʼanal ja janekʼ bʼobʼelyuj bʼa skʼuʼajelyi ja Jyoba.
18. ¿Bʼa jastik modo oj bʼobʼ jnochtik ja Esteban?
18 Yajni wa xpaklaytik ja sloʼil ja Esteban, ¿jasa wa xnebʼatik? Ja yeʼn wani snaʼa sbʼaj lek ja Yabʼal ja Dyosi. Ja yuj, ta ja keʼntik wa xkʼanatik yajel «makunuk toj lek ja Yabʼal ja Dyosi», tʼilani oj kʼotkotik lekil paklanumik bʼa Biblia (2 Tim. 2:15). Chomajkil, ja sjejel bʼa Esteban wani sjeʼakitik bʼa tsamalxta oj kʼumuktik ja kristyano sok mi oj yajbʼestik. Ja matik maklajiyuji jelni skʼanawe tiroʼanel. Ama jachuk, bʼobʼ loʼilanuksoke jun yal rato lek bʼa jastik akuerdo aye sok bʼa jel chaʼanyabʼal wa xyilawe. Chomajkil, kʼulwani respetar yajni yala yabʼ «tatalik» ja matik ayxa skʼujoleʼi (Hech. 7:2). Cha junxta ja keʼntiki, wani xmajlaxi ke la kaltik ja smeranilik bʼa Yabʼal ja Dyosi sok ‹jun modo laman sok kʼulwanel respetar› (1 Ped. 3:15).
19. ¿Jas rason bʼa kastigo yala ja Esteban sok mini tʼun xiwel?
19 Pe mini oj kankotik chʼabʼan yaljel ja smeranilik bʼa Biblia yuj xiwel bʼa ay jas oj kaltik bʼa oj yajbʼesnuk sok cha mini oj tukbʼestik ja rasonik sbʼaja kastigo bʼa Jyoba. Sbʼaja it, ja Esteban cha yakitik jun lekil sjejel. Bʼobʼta yaʼa sbʼaj kuenta ke ja prebaʼik yaʼa mini lajxiyuj bʼa oj stukbʼes ja spensare ja juesik jaw jel chʼuʼuye. Anto, bʼa nikubʼal yuja yip ja Dyosi, xchʼakakan ja sloʼil yaljel yabʼye sok mini tʼun xiwel bʼa jachukeni mero jastal ja matik ekʼpaxtayujile, bʼa mini skisawe ja José, ja Moisés sok yibʼanal ja alumaniki (Hech. 7:51-53). Ja smeranili, ja matik teye ja bʼa Sanedrín smilawe ja Mesías bʼa yalawekan ja Moisés sok yibʼanal ja alumaniki. ¡Mini ay pilan modo bʼa masto peor bʼa skʼokjel ja Leyi!
«Kajwal Jesús, iʼajki ja jsakʼanili» (Hechos 7:54-8:3)
«Yajni yabʼye ja jastik it, ja yeʼnleʼi jelni tajkiye juntiro, kan skʼel-e, sok kʼe yawe jetsʼetsʼuk ja yejeʼi» (Hechos 7:54).
20, 21. ¿Jastal yabʼye ja juesik yuja jas yala ja Esteban, sok jastal modo ja Jyoba yayi yip ja Esteban sok mi xiwi?
20 Yuja mi bʼobʼ skoltay sbʼaje yuja smeranilik aljiyabʼye yuja Esteban, ja yuj jelni tajkiye juntiro. Ja yeʼnleʼi chʼayujile ja lamanili, sok asta kʼe ya jetsʼetsʼuk ja yejeʼi. Sen snaʼaxani ja Esteban ja jasa oj ekʼ sbʼaji: ixtani oj iljuk jastal yilawe ja Yajwal Jesús.
21 Ja Esteban ajiyi yip sok mini xiwi stsʼakatal yuja nakʼsatal aji yil yuja Jyoba. Ja bʼa nakʼsatal it yila ja slijpelal ja Dyosi sok jaxa Jesusi ti tekʼan ja bʼa stojol skʼabʼ ja Jyoba. Anto ti kʼe xchol sbʼaja nakʼsatali, pe ja juesiki smakawe ja xchikineʼi. ¿Jas yuj? Yujni tʼusan bʼajtanto ja Jesús yala yabʼ ja junxta tsome jues it bʼa yeʼnani ja Mesías sok ojxtani ajyuk ja bʼa stojol skʼabʼ ja sTati (Mar. 14:62). Ja yujil, ja nakʼsatal it xchiktes ke ja Jesús yalunej ja smeranili. ¡Ja juesik it xchʼaykʼujolanuneje sok smiluneje ja Mesías! Anto, yibʼanale yiʼaje och ja Esteban bʼa oj xchʼoje ton sok smiljel. c
22, 23. ¿Jastal modo oj slaj ja xchamelal ja Esteban sok ja bʼa Yajwali, sok jas yuj mini xbʼobʼ xiwkotik jastal ja Esteban?
22 Jastalni ja Yajwali, ja Esteban jelni laman ay ja skʼujoli ja yajni chami, wani sjipa lek skʼujol bʼa Jyoba sok yaʼa perdon ja matik miljiyuji. Bʼobʼta jatoni wan yiljel ja nakʼsatal bʼa tey ja Yunin ja Winik bʼa stsʼeʼel ja sTati. Sok bʼobʼta ja yuj yalakan ja tsaʼanixta yaljel it: «Kajwal Jesús, iʼajki ja jsakʼanili». Sok chikani lek ke wani snaʼa sbʼaj lek ja yaljelik it jel stsatsankʼujolani bʼa Kristo: «Keʼnon ja sakʼwelal sok ja sakʼanili» (Juan 11:25). Anto tixa skʼumankan ja Dyos sok awani tsats lek: «Jyoba, mok wa skuch-e ja mulal it». Sok yajni chʼak yal ja it, tixa chama (Hech. 7:59, 60).
23 Ja jasa wa xnaxi, ja Esteban yeʼnani waj ja bʼajtan snebʼuman Kristo bʼa milji yuja skʼuʼajel yiʼoji (kʼela ja recuadro « Jun testigo sok milji yuja skʼuʼajeli»). Pe ama triste yabʼjel, mini kechan yeʼnuk. Bʼa snajtil ja tyempo ekʼeli, ajyel yaʼtijumik toj ja Jyoba bʼa milubʼale bʼa skʼabʼe ja matik jel skisawe ja srelijyone, ja matik jel xjelxiye soka politika sok tuk kontraʼalik bʼa jel maloʼe. Ama jachuk, ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa mini oj xiwkotik jastal ja Esteban. Ja Jesús junxa Rey, sok ja Jyoba yaʼunejyi jun ipal bʼa jel chaʼanyabʼal, ja yuj mini jas oj timjukyuj bʼa yajel sakʼwukjan ja snochumanik toji (Juan 5:28, 29).
24. ¿Jastal ti ajyi chʼikan ja Saulo yajni milji ja Esteban, sok jastal koltani ja xchamelal ja winik it jel toji?
24 Yajni xchʼojowe ton ja Esteban, tini ay jun kerem sbʼiʼil Saulo. Ja yeʼn akuerdoni ay soka milwawel it sok asta yeʼn kan stalnay ja spal kʼuʼei ja matik chʼojwaniye toni. Tʼusan tsaʼan, ja yeʼn kongana och yiʼ spatike ja snebʼumanik ja Jesús. Pe ja xchamelal ja Esteban yaʼakan bʼa oj ekʼ jastik lek. Ja lekil sjejeli, ajiyile yip ja tuk snochumanik Kristo bʼa ajyel toj masan chamye. Chomajkil ja Saulo, bʼa tsaʼan naji sbʼaj jastal Pablo, jelni snaʼa malaya yuja ti ajyi chʼikan ja yajni milji ja Esteban (Hech. 22:20). Ja yeʼn yala: «Ja ajyi wala kʼumaniyon kistal, wa xkiʼaj spatik ja tuki sok jel xtoyo jbʼaj» (1 Tim. 1:13). Chikani lek ke ja Pablo mini tʼun xchʼayskʼujol bʼa Esteban sok ja sloʼil jel chamyabʼjeli. Asta bʼa jitsan sloʼilik sok skartaʼik xchʼika jujuntik jastik junuk staʼa tiʼal ja Esteban (Hech. 7:48; 17:24; Heb. 9:24). Sok ja tyempo, lajxiyuj snochjel ja skʼuʼajel yiʼoj sok ja jastal mi xiw ja winik it bʼa «jel lek ilji yuja Dyosi sok bʼutʼel ipal». Ja yuj, lekni oj jobʼ jbʼajtik: «¿Oj maʼ cha lajxukuj ja keʼn?».
a Jujuntik ja bʼa yeʼnleʼi kʼoteleni parte ja bʼa «winike libre aye». (Ja matik libre aye bʼobʼta kʼoteleni judíoʼik bʼa yamjiye yuja Roma sok tsaʼan aji eluke libre, ma bʼobʼta kʼoteleni moso ajyi sok aji eluke libre sok paxye mi mero judíoʼuk). Jaxa tuk tini jakele bʼa lugarik bʼa Cilicia, bʼa ti sbʼaj ajyi ja Saulo bʼa Tarso. Pe ja Biblia mini wa xchiktes ta ja yeʼn ti ajyisok ja matik mi skʼulane ganar ja Estebani.
b Ja bʼa sloʼil ja Esteban ayni yiʼoj jastik bʼa mi xtaʼatik bʼa tuk parte ja bʼa Biblia. Jun sjejel, sbʼaja jas tikʼe chapjelal ajiyi ja Moisés ja bʼa Egipto, janekʼ jabʼil yiʼoj ja yajni spaka ajnel ja tiw sok janekʼ tyempo ajyi ja bʼa Madián.
c Yuja leyik bʼa Roma, bʼobʼta ja Sanedrín mini ayiʼoje ja cholal bʼa yajel mandar ke ay maʼ oj smile (Juan 18:31). Pe chikani jastal, wani xbʼobʼ alxuk ke ja Esteban mi cham yuj smandar jun tsome juesik, ja yeʼn cham bʼa skʼabʼ jun nole kristyano bʼa jel tajkele.
