KAPITULO 7
Xcholo «ja lekil rasonik sbʼaja Jesús»
Ja Felipe jun lekil sjejel bʼa xcholjel
Ti elel bʼa Hechos 8:4-40
1, 2. ¿Jasa ekʼ yajni ja skontraʼik ja xchonabʼ ja Dyos sleʼawe modo stimjel ja xcholjel?
WANTOXA jel tsats kʼe ijuk spatike. Ja Saulo «jel tsats och yixtalaʼuk» ja kongregasyoni, jastal jun kʼakʼal chan bʼa mini tʼun snaʼa yajulal (Hech. 8:3). Bʼobʼta jitsan wani skʼuʼane ke oj xchʼaye-el snajel ja snochumanik ja Kristoʼi, sok jaxa nebʼumaniki wa spakawe ajnel ja bʼa Jerusalén. Pe mini jachʼ ekʼ ja jastal wa smajlayeʼi. La kiltik jasa ekʼi.
2 Bʼa tʼusanta tyempo, ja matik elye ja bʼa Jerusalén wanexani «xcholjel ekʼ ja lekil rason bʼa yabʼal ja Dyos» ja bʼa lugarik wa spakawe ajneli (Hech. 8:4). ¡Pensaraʼan! Jaʼukto maʼ oj yawe kʼot tekʼan ja aʼtel sbʼaja sGobyerno ja Dyos, ja yijelyi spatikeʼi koltani bʼa masto oj pukxuk ele. Ja yuj mini tʼun jachʼ elkʼot ja jastal wa smajlaye ja kontraʼali. Yajni wajye bʼa tuk lugarik ja nebʼumaniki, ja jas lajxi jani ke kʼot cholxuk bʼa lugarik masto najat. Jastalni oj kiltik, ja bʼa jtyempotiki cha jachtikni ekʼel.
«Ja matik xaʼantikan chʼak wajukeʼi» (Hechos 8:4-8)
3. a) ¿Machunkiluk ja Felipe? b) ¿Jas yuj tʼusan mi yibʼanaluk ja swinkil ja Samaria mini yabʼunejuke ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos? c) ¿Jasun yalunejxa ja Jesús sbʼaja Samaria?
3 June ja bʼa «matik xaʼantikan chʼak wajukeʼi», yeʼnani ja Felipe, a tini waj bʼa chonabʼ Samaria (Hech. 8:4; kʼela ja recuadro « Ja choluman Felipe»). Ja tiw, tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano mini yabʼunejuke ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos, yujni ja Jesús yala yabʼ ja sjekabʼanumik: «Mok ochanik bʼa mini jun chonabʼ ja bʼa Samaria. Mas lek, kax leʼawik tikʼanxta ja yal chʼayel chejik ja bʼa chonabʼ Israel» (Mat. 10:5, 6). Pe ja Jesús wani snaʼa ke mas tsaʼan ja Samaria oj choljuk yabʼ tsʼikan lek, yujni bʼajtanto oj kumxuk bʼa satkʼinal ja yeʼn yalaxakan: «Oj kʼotanik jtestigoʼik ja bʼa Jerusalén, bʼa yibʼanal ja Judea sok ja Samaria, sok bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 1:8).
4. ¿Jastal yabʼye ja samaritanoʼik ja yajni cholji yabʼye yuja Felipe, sok jas yuj?
4 Ja Felipe yila ke ja bʼa Samaria ja alaji «lekxa ay bʼa stuljel» (Juan 4:35). Sbʼa yeʼnle jelni tsamal juntiro yabʼye ja lekil rasoni, sok mini wokoluk yabʼye stojol jas yuj. La ka jul jkʼujoltik ke ja judíoʼiki mini xyiʼaj sbʼaje soka samaritanoʼik, sok jitsan asta wani x-ijnajiye. Chomajkil, ja fariseoʼiki tsaʼubʼaltani ja matik lek wa xyilaweʼi. Pe ja Felipe tukni lek: gustoxta xcholo yabʼye ja lekil rasoni, sok mini tsaʼubʼalukta xcholo yabʼye. Jakʼa yuj «yibʼanale ja bʼa nole kristyano wani smaklaye lek ja jas wa xyala ja Felipe» (Hech. 8:6).
5-7. Cholo jun experiencia bʼa wa sjeʼa ke ja ijel jpatiktiki koltanel bʼa oj kʼotuk bʼa mas lugarik ja lekil rasoniki.
5 Jastalni ja bʼa bʼajtan siglo, ja ijel jpatiktik ja bʼa jtyempotik mini bʼobʼel stim ja xcholjeli. Pes yajni ja kontraʼalik wa stʼenawe ja snochumanik ja Kristo bʼa oj wajuke bʼa pilan lugar, ama tiʼuk bʼa jun preso ma bʼa pilan país, ja jas wa xlajxi jani ke ja lekil rasoni oj kʼot bʼa mas lugarik. Jun sjejel, ja bʼa xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi, ja Testigoʼiki mini yaʼawekan xcholjel asta ja bʼa lugar yiʼoje ja nazi bʼa ajyiyujile presoʼanumik. Jun judío bʼa ti snaʼa sbʼaj tiw ja smeranili yala: «Ja jastal mini tʼun xiwye ja matik lutubʼaleʼi bʼa kʼotele testigoʼik bʼa Jyoba ya jkʼuʼuk ke ja jas wa skʼuʼaneʼi tini wa x-el bʼa Biblia, ja yuj ochyon Testigoʼil».
6 Ayni ekʼele, asta ja matik wa xyiʼaje jpatiktik wani smaklaye ja lekil rasoni sok wa skʼuʼane. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj jun policía bʼa SS ja bʼa lugar wa x-ajyiye presoʼanumik ja bʼa Gusen (Austria). Ja yeʼn skʼana oj skʼul estudiar ja Biblia sok jun Testigo sbʼiʼil Franz Desch, bʼa tini lutji tiw. Jabʼilik mas tsaʼan, ja Franz tini staʼa sbʼaj soka policia jaw bʼa jun asamblea, pe ja wego junxani choluman ja bʼa lekil rasoni. ¡Jelni gustoʼaxiye!
7 Cha junxtani wa x-ekʼ yajni jitsan hermanoʼik wa spakawe ajnel bʼa jitsan país yuja wa x-iji spatike. Jun sjejel, ja bʼa jabʼiljan 1970, ja Mozambique kʼotni choljukyabʼ ja lekil rasoni, yuja jitsan hermanoʼik spakawe ajnel ja bʼa Malaui. Ja xcholjeli cha mini kʼot tekʼan ja yajni cha kʼe ijuk spatike ja bʼa Mozambique. Ja hermano Francisco Coana wa xjul skʼujol: «Ama ayni jujuntik ja bʼa keʼntikon jitsan ekʼele yamjitikon yuj xcholjel; pe yajni kilatikon jastal wa smaklaye ja lekil rason ja kristyano, kabʼtikon ke tini ay jmoktikon ja Dyosi, jastalni skoltay ja snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo».
8. ¿Jastal koltanel ja bʼa xcholjel yuja tukbʼel ja politika sok yuja mey lek jas sbʼaje ja kristyano?
8 Pe ta wan kʼotel ja lekil rason, sok wanto kʼotel bʼa jitsan paisik, mini jaʼuk yuja ijel jpatiktik. Ja bʼa tsaʼanxta jabʼili, jitsan kristyanoʼik wajele bʼa tuk paisik yuja tukbʼel ja politika sok yuja mey lek sjastik sbʼaje, yuja guerraʼik ma yuja pobreʼil, sok tini bʼobʼel smaklaye ja lekil rasoniki sok kʼeʼel skʼuluke estudiar ja Biblia. Yuja kʼotele jitsan repugiadoʼik, ajyelni ja stʼilanil bʼa xcholjel bʼa jitsan kʼumalik. Pe ¿jaxa keʼntiki? ¿Wan maʼ xkʼujolantik ke ja bʼa jterritoriotik oj choltik yabʼye ja kristyanoʼik b’a «yibʼanal ja chonabʼik, kʼoleʼik, lugarik sok kʼumalik»? (Apoc. 7:9).
«Cha awiki ja ipal jaw ja keʼni» (Hechos 8:9-25)
«Yajni ja Simón yila wa x-ajiyile ja yip ja Dyos yajni ja jekabʼanumik wa xyaʼawe kajan ja skʼabʼeʼi, skʼapayile takʼin» (Hechos 8:18).
9. ¿Machunkiluk ja Simón, sok jasa skʼulan ja Felipe bʼa jel nikjiyuj?
9 Ja Felipe skʼulani jitsan milagroʼik ja bʼa Samaria, jastal yajel tojbʼuk ja matik mi lekuk ayi sok asta ja matik ochel sbʼaje pukuj (Hech. 8:6-8). Ajyini jun winik bʼa jelni cham yila ja ipal akʼubʼalyi ja Felipe yuja Dyosi. Yeʼnani ja Simón, jun winik bʼa wa skʼulan jastik bʼa magia bʼa jelni cham x-ilji ke asta ja kristyanoʼiki wa xyalawe: «Ja winik it jani ja Yip ja Dyosi». Pe yajni ja Simón yila ja milagroʼik wa skʼulan ja Felipe, yaʼa sbʼaj kuenta ke ja jaw jani ja meran yip ja Dyosi, sok och kʼuʼumanil (Hech. 8:9-13). Pe mas tsaʼan, ilxini jaman lek ja jas mero wa skʼana. La kiltik jastal.
10. a) ¿Jasa skʼulan ja Pedro soka Juan ja bʼa Samaria? b) ¿Jasa skʼulan ja Simón yajni yila ja ipal yiʼoj ja Pedro sok ja Juan?
10 Yajni ja jekabʼanumik yabʼye ja jastal wan kʼiʼel ja aʼtel ja bʼa Samaria, ti sjekawe tiw ja Pedro sok ja Juan (kʼela ja recuadro « Ja Pedro wa xya makunuk ‹ja yabeʼik sbʼaja Gobyerno bʼa satkʼinali›»). Yajni kʼotyeʼi, yaʼa kajan ja skʼabʼe sbʼaja ajkʼach nebʼumaniki sok ja yeʼnleʼi ajiyile ja yip ja Dyosi. b Yajni ja Simón yila ja jas wa skʼulaneʼi, jelni cham yila asta yala yabʼ ja jekabʼanumiki: «Cha awiki ja ipal jaw ja keʼni bʼa jachuk chikan maʼ xkayi kajan ja jkʼabʼi oj ajukyi ja yip ja Dyosi». Asta skʼapayile takʼin yuja wa spensaraʼan ke oj bʼobʼ sman ja cholal jaw jakel bʼa Dyosi (Hech. 8:14-19).
11. ¿Jastal jakʼjiyi ja Simón yuja Pedro, sok jastal yabʼ ja Simón?
11 Ja Pedro jaman lek yala yabʼi: «Achamuka mok jawa takʼini, yujni apensaraʼan oj bʼobʼa taʼ manubʼal ja majtanal bʼa Dyosi. Ja weʼn mini jun parte wa xbʼobʼ ajyukawuj sbʼaja it, yujni jawa kʼujoli mi tojuk ay ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi». Anto yala yabʼ asutxuk skʼujol sok yala yabʼ: «Asutxuka kʼujol sbʼaja wa maloʼil jaw sok patayi skʼujol ja Jyoba bʼa jachuk oj ajuk perdon ja jastik mi lekuk wa xyala jawa kʼujoli». Jastalni wa xkilatik, ja Simón mini kʼoteluk jun winik malo; wani skʼana oj skʼuluk ja jas leki, pe ja bʼa jutsʼin jaw, jani yaʼakan bʼa oj ijukyuj ja jastal ay xyabʼi. Ja yuj skʼanayi ja jekabʼanumiki: «Patawikyi skʼujol ja Jyoba yuj keʼna bʼa jachuk mi oj ekʼ jbʼaj ja jastika walawexi» (Hech. 8:20-24).
12. ¿Jel maʼ kʼajyel smanawe ma wa xchonowe cholalik ja matik mi meran snochumanuke Kristo?
12 Ja jastal toji ja Simón yuja Pedro wani xya jul jkʼujoltik jpetsaniltik ja snochumanotik Kristo. Wa sjeʼakitik ke mini lekuk smanjel ma xchonjel cholalik ja bʼa kongregasyon. Pe ja matik mi meran snochumanuk Kristo, jelni kʼajyel skʼulane ja it. Jun sjejel, jun libro bʼa jabʼil 1878 wa xyala ke kada ekʼele wa stsajiye ja papaʼiki lajansok wani stupuwe bʼa oj ajyukyujile ja cholal jaw. Jitsan mini tʼun xkʼixwiye skʼulajel ja it sok mini sleʼawe modo snakʼjel.
13. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj mantik ma oj chontik cholalik ja bʼa kongregasyon?
13 Ja snochumanotik Kristo jelni tʼilan oj talnay jbʼajtik bʼa mi oj mantik ma oj chontik cholalik ja bʼa kongregasyon. Jun sjejel, mini lekuk ja jel oj katikyile majtanalik ja hermanoʼik bʼa ay chaʼan xchole ma jelxelxa oj toytike bʼa jachuk mas tsaʼan oj skoltayotike ma bʼa oj yawekitik mas cholalik ja bʼa kongregasyon. ¿Jaxa ta keʼntik ja maʼ ay kiʼojtik cholali? Pes mini cha lekuk ke mas lek oj kiltik ja matik ayiʼoje takʼin. Pes ja jastik it, kʼotelni jastal smanjel ma xchonjel cholalik ja bʼa kongregasyon. Kada yaʼtijum Dyos tʼilani oj sjeʼ ja smodo ke «chʼin wa xyaʼa sbʼaj» sok yajelkan ke ja yip ja Dyos yeʼnani oj stsaʼ ja maʼ oj och xcholi (Luc. 9:48). Slejel modo «bʼa keʼnta oj toyjukotik» mini tʼun lekuk ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi (Prov. 25:27).
«¿Wan maʼ xa wabʼ stojol meran ja jas wana skʼumajeli?» (Hechos 8:26-40)
14, 15. a) ¿Machunkiluk ja eunuco etíope, sok jastal kʼot tajukyuj ja Felipe? b) ¿Jastal yabʼ ja etíope ja rasoni, sok jastal wa xnaʼatik ke mini ajnel jomoluk yiʼaj jaʼ? (Kʼela ja nota).
14 Cha la kumxukotik ja bʼa loʼil bʼa Felipe. Ja yanjel ja Jyoba yala yabʼ ke awaj ja bʼa bʼej bʼa Jerusalén sok wa x-ikʼwani man Gaza. ¿Jas yuj? Ja Felipe bʼobʼta mitoni snaʼa, pe kʼotni snaʼ ja yajni staʼa jun eunuco etíope bʼa «ti wajum kulan bʼa skarreta sok wan skʼumajel tsats ja libro bʼa aluman Isaías» (kʼela ja recuadro « ¿Jastal modo kʼotel jun eunuco?»). Yuja nikjiyuj ja yip ja Dyosi, ja Felipe mojxi oche sok tixa sjobʼoyiʼa: «¿Wan maʼ xa wabʼ stojol meran ja jas wana skʼumajeli?». Ja etíope sjakʼayi: «¿Jastal modo oj kabʼ stojol ta mi maʼ wa sjeʼaki?» (Hech. 8:26-31).
15 Tixa lokji oj kʼeʼuk ja bʼa karro. ¡Sok jelni maʼ tsamal waj ja sloʼileʼi! Ekʼelxani jitsan jabʼil sok mitoni xnaxi machunkiluk kʼotel ja «cheji» ma ja «aʼtijum» ja bʼa jas yalunejkan ja Isaías (Is. 53:1-12). Pe bʼa snajtil ja bʼeji, ja Felipe xcholoyabʼ ke yeʼnani kʼotel ja Jesukristo. Anto ja etíope, bʼa kʼotelxani jun judío, jastalni ja matik yiʼaje jaʼ ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, mini tʼun skʼulan dudar sbʼaja jasun oj skʼuluki. Ja yuj ti yalaʼa: «¡Kʼela! Ay jaʼ ja ili. ¿Jas yuj ja mi ojxa kiʼ jaʼi?». Sok wegoxtani ya yiʼ jaʼ ja Felipe (kʼela ja recuadro « Ja yijel jaʼ ‹bʼa ay jaʼ›»). c Yajni ekʼ ja it, ja yip ja Dyosi stojo ja Felipe bʼa jun yajkʼachil cholal bʼa Asdod, bʼa tini snocho xcholjel ja lekil rasoniki (Hech. 8:32-40).
16, 17. ¿Jastal wa xkoltaniye ja anjelik ja bʼa xcholjeli?
16 Ja keʼntiki ayni kiʼojtik ja cholal bʼa koltanel ja bʼa junxta aʼtel skʼulan ja Felipe. Sok wani xcholotik chikan jas ekʼele, jastal yajni wajumotik bʼa biaje. Yajni wa xkʼulantik, jitsan ekʼele wa xtaʼatik jun kristyano bʼa wani skʼana oj smaklay, sok mini lomuk wa x-ekʼ ja it, pes ja Biblia wa xyala ke ja anjeliki waneni stojel ja xcholjeli bʼa jachuk ja lekil rasoni oj kʼot sbʼaje «yibʼanal ja chonabʼik, ja kʼoleʼik, ja kʼumalik sok ja lugariki» (Apoc. 14:6). Pes jani jaw ja jas yalakan oj ekʼuk ja Jesús. Yajni yala ja slajelal sbʼaja trigo soka mal kʼuli, staʼa tiʼal ke ja bʼa styempoʼil ja stuljeli, ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo, ja «tulumaniki» yeʼnleni oj kʼotuke «ja anjeliki». Ja yeʼnleʼi mini kechanuk oj sjotse el ja bʼa sGobyerno ja Dyos «yibʼanal ja jastik wa xyaʼa lok okili sok ja matik wa skʼulane bʼa mi lekuk» (Mat. 13:37-41). Cha ojni stsome ja matik oj kʼotuke parte ja bʼa Gobyerno bʼa satkʼinali sok tsaʼan ja «niwan nole kristyano» bʼa «pilan chejik» bʼa wani skʼana oj yijan ja Jyoba ja bʼa xchonabʼili (Apoc. 7:9; Juan 6:44, 65; 10:16).
17 Jun jasunuk wa sjeʼa ke ja anjelik wani xkoltaniye ja bʼa xcholjeli jani yuja jitsan ekʼele wa xtaʼatik kristyanoʼik bʼa yaweyi orasyon ja Dyos bʼa skʼanjelyi ja stojelal. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaje chabʼ Testigoʼik bʼa wane xcholjel sok jun yal kerem. Mojanxa bʼa nalan kʼakʼu ja yajni ojxta chʼakuke. Pe junta chʼaykʼujol ja yal keremi kongana och yal bʼa oj waj yulataye ja pilan naʼitsi. Sok yeʼnani waj ya okʼuk ja timbre. Eljan jun akʼix, sok tixa mojxiye bʼa loʼilanelsok. Chamtoni yabʼye ja yajni alji yabʼye ke wantoni chʼak yayi jun orasyon bʼa skʼanjel ke ay maʼ oj waj choljuk yabʼ bʼa Biblia. Sok skʼana jun estudio.
«Mi xnaʼa bʼaj Dyos, pe wa xpata akʼujol bʼa oja koltayon».
18. ¿Jas yuj jel tʼilan mok katikan yiljel chaʼanyabʼal ja xcholjel?
18 Yibʼanal ja snochumanik Kristo, bʼa tini chʼikana ja weʼn, ayni kiʼojtik jun niwan cholal: koltanel soka anjelik bʼa jun programa bʼa sutanal ja luʼum bʼa sjejel bʼa Biblia. Ja yuj moka wakan sjejel ke chaʼanyabʼal waxa wila ja cholal it sok skʼujolajel bʼa yaljel «ja lekil rasonik sbʼaja Jesús» (Hech. 8:35). Kechan jachuk gusto lek oj ajyan.
a Ja Felipe it mini jaʼuk ja jekabʼanumi. Jani june ja bʼa «juke winike bʼa jel lek xnaji sbʼaje» ja it tax tiʼal ja bʼa kapitulo 5 ja bʼa libro it, bʼa xchapawe jastal oj spileyi swaʼel ja biudaʼik snochumane Kristo bʼa wa xkʼumaniye hebreo sok ja matik wa xkʼumaniye griego (Hech. 6:1-6).
b Lajansok ja jas mas kʼajyel wa x-ekʼ ja bʼa tyempo jaw jani ke ja ajkʼach nebʼumaniki wa stsajiye soka yip ja Dyos ja yajni wa xyiʼaje jaʼ. Yajni wa xkoʼ sbʼaje ja yip ja Dyosi, wa x-ajiyile ja cholal bʼa wajel bʼa satkʼinal sok aʼtel soka Jesús jastal reyik sok sacerdote (2 Cor. 1:21, 22; Apoc. 5:9, 10; 20:6). Pe ja ajkʼach nebʼumanik it mini jaʼuk tsajiye ja yajni yiʼaje jaʼi. Jatoni yajni ja Pedro soka Juan yaʼa kajan ja skʼabʼ bʼa yeʼnle, koʼ sbʼaje ja yip ja Dyos, cha ajiyile ja donik bʼa yip ja Dyos.
c Ja etíope mini ajnel jomolukxta yiʼaj jaʼ bʼa mito yabʼunejuk stojol ja jas wan skʼulajeli. Yuja kʼotelxani jun judío, ayxani yiʼoj snajelil ja bʼa yabʼal ja Dyosi, bʼa tini chʼikan ja jas alubʼalkan sbʼaja Mesías. Sok ja wego yuja snebʼunejxa ja jas oj skʼuluk ja Jesús ja bʼa jas wa skʼana ja Dyosi, ojxani bʼobʼ yi jaʼ ja bʼa jutsʼin jaw.
