1, 2. ¿Jasa wa skʼana oj skʼuluk ajyi ja Saulo yajni xkʼot ja bʼa Damasco?

 OJXTANI kʼotuke jujuntik winik ja bʼa chonabʼ Damasco, sok mini lekuk ja jas wa skʼanaweʼi: wani skʼanawe oj sleʼe ja snebʼumanik ja Jesús bʼa kichan oj yawe eluk ja bʼa snajeʼi, bʼa oj yawe kʼixwuke sok mochan oj yiʼe och ja bʼa Jerusalén bʼa oj kʼulajuke kastigar yuja Sanedrín.

² Ja olomal ja bʼa tsome winike it jani ja Saulo. a Ja yeʼn xchʼikatani sbʼaj bʼa jun milwanel, yujni ajkʼachto gustoxta yila jastal tuk judíoʼik xchʼojowe ton sok smilawe ja Esteban, jun tojil snebʼuman ja Kristo (Hech. 7:57-8:1). Sok mas tsaʼan, jel tsats kʼe yiʼ spatik ja snochumanik ja Jesús bʼa teye bʼa Jerusalén. Pe mini xmalxi soka jaw, ja wego puestoni ay bʼa yijel spatik chikan bʼaʼa sok xchʼayjel snajel ja kʼole relijyon jaw jel xiwela sbʼaj bʼa naʼubʼal sbʼaj jastal ja sBʼej ja Kajwaltiki (Hech. 9:1, 2; kʼela ja recuadro « Ja cholal ajyiyuj ja Saulo ja bʼa Damasco»).

3, 4. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Saulo? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

³ Pe junta chʼaykʼujol, lijpi sbʼaj jun ijlabʼ ja Saulo. Ja matik wajumsoki yilawe ja ijlabʼ jaw, pe jelni xiwye juntiro asta mini x-el ja skʼumaleʼi. Ja Saulo mixani bʼobʼ yil kʼinal sok mokʼ man luʼum. Anto tixa yabʼ jun kʼumal ja bʼa satkʼinali sok aljiyabʼi: «Saulo, Saulo, ¿jas yuj waxa wiʼaj jpatiki?». Ja yeʼn mini snaʼa jas oj skʼuluk sok sjobʼo: «¿Machunkilukaʼa, Kajwal?». Sok jelnima aji ochkan spensar ja sjakʼjel ajiyiʼi: «Keʼnon ja Jesús, ja maʼ wana yijel spatiki» (Hech. 9:3-5; 22:9).

⁴ ¿Jasa wa xnebʼatik ja jasa bʼajtan aljiyabʼ ja Saulo yuja Jesús? ¿Jastal wa skoltayotik spaklajel yibʼanal ja jas ekʼi yajni ja Saulo pax jun nebʼuman bʼa Jesús? ¿Jastal ya el slekilal ja kongregasyon ja styempoʼil bʼa lamanil ajyi tsaʼan ja bʼa jaw, sok jasa wa sjeʼakitik?

5, 6. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjobʼjel ajiyi ja Saulo yuja Jesús?

⁵ Yajni ja Jesús ya kʼot tekʼan ja Saulo ja bʼa sbʼejlal ja Damasco, mini sjobʼoyi «¿Jas yuj waxa wiʼaj spatik ja jnebʼumaniki?», ja yeʼn sjobʼoniyi «¿Jas yuj waxa wiʼaj jpatiki?» (Hech. 9:4). Ja yuj, ta ja snebʼumanik ja Jesús wa xyiʼaje wokol, cha jachni ja yeʼn (Mat. 25:34-40, 45).

⁶ Ja yuj, ta wan ijela patik yuja skʼuʼajela wiʼoji, wani xbʼobʼ ajyan seguro ke ja Jesús sok ja Jyoba altantoxta aye ja bʼa jas wan ekʼelabʼaji (Mat. 10:22, 28-31). Pe bʼobʼta ja prueba mi wegoxta oj chʼayuk. Jun sjejel, yajni ja Saulo koltani ja yajni milji ja Esteban sok yajni kichan wa xya eluk ja bʼa snaje ja hermanoʼik ja bʼa Jerusalén, ja Jesús yila sok mini jas skʼulan (Hech. 8:3). Pe ajuluka kʼujol ke ja Jyoba ya makunuk ja Kristo bʼa yayi ja ipal wa xmakuniyuj tanto ja Esteban sok ja tuk nebʼumanik bʼa oj ajyuke toj.

7. ¿Jasa oj kʼuluktik bʼa oj kuchkujtik ja yajni x-iji jpatiktik?

⁷ Ja weʼn ojni kuchukawuj yajni x-iji apatik ta akʼulan ja it: 1) puesto ajyel bʼa oj ajyan toj soka Jyoba chikan jas x-ekʼi; 2) yajelyi orasyon bʼa skʼanjela koltajel (Filip. 4:6, 7); 3) yajelkan bʼa skʼabʼ Jyoba bʼa yeʼn oj ya stupe (Rom. 12:17-21); 4) sjipjela kʼujol ke ja yeʼn oj yawi jawa wip bʼa oj kuchukawuj man xchʼay ja prueba (Filip. 4:12, 13).

8, 9. ¿Jastal maʼ yabʼ ja Ananías yuja cholal ajiyiʼi?

⁸ Tsaʼan yajni yalyabʼ ja Saulo machunkiluk, ja Jesús yala yabʼ: «Kʼeʼan sok ochan ja bʼa chonabʼi, sok ti oj aljukawabʼ tiw jasa tʼilan oja kʼuluki» (Hech. 9:6). Yuja Saulo mini xbʼobʼ yil kʼinal, tʼilani xchechawe och man bʼa oj jijluk ja bʼa  Damasco bʼa mini waʼi sok yayi orasyon oxe kʼakʼu. Malan ja Jesús yala yabʼ ja Ananías sbʼaja Saulo, ja yeʼn jun nebʼuman bʼa «jel lek xtaji tiʼal yuj yibʼanal ja judíoʼik» ja bʼa chonabʼ jaw (Hech. 22:12).

⁹ ¡Jelnima cham yabʼ ja Ananías! Ja Olomal ja bʼa kongregasyon, ja Jesukristo bʼa sakʼwita, wani kʼumajelyuj bʼa oj jekjuk skʼulajel jun cholal jel chaʼanyabʼal: wajel staʼ loʼil ja Saulo. ¡Juni niwan cholal, pe cha wani xyaʼa xiwel! Ja yuj sjakʼayi: «Kajwal, jel kabʼunej yabʼalil sbʼaja winik it sok sbʼaja jastal jel yixtalan jawa nebʼumanik ja bʼa Jerusalén. Jaxa il ayiʼoj ja cholal bʼa sparte ja olomalik sacerdote bʼa syamjel yibʼanal ja matik wa spatawe kʼujolal ja bʼa wa bʼiʼili» (Hech. 9:13, 14).

10. ¿Jasa wa sjeʼakitik bʼa Jesús ja modoʼal jastal skʼuman ja Ananías?

 ¹⁰ Ja Jesús mini yutaj yuja yala ja jas wa xcham skʼujoli, pe yaniyi tojelalik jaman lek. Chomajkil, tsamalxta xcholo yabʼ jas yuj wan skʼanjelyi oj skʼuluk ja cholal it bʼa mi bʼa kʼulaxela: «Ja winik it [ja Saulo] jun yamkʼabʼal jtsaʼunej bʼa oj yiʼoch ja jbʼiʼil sbʼaja matik mi judíoʼuki, cha jachuk sbʼaja matik reyi sok sbʼaja yuntikil ja Israel. Yujni ja keʼn oj jeyi jaman lek yibʼanal ja wokolik tʼilan oj yiʼ yuja jbʼiʼili» (Hech. 9:15, 16). Ja Ananías wegoxta skʼuʼanyi ja Jesús, sok waj yulatay ja maʼ jel yiʼunejyi spatik ja hermanoʼiki. Anto yala yabʼi: «Saulo, kala hermano, ja Kajwaltik Jesús, ja maʼ sjeʼa sbʼaj amok ja bʼa bʼej jakuma, sjekunejon bʼa oja wil kʼinal sok bʼa oj koʼuka bʼaj ja yip ja Dyosi» (Hech. 9:17).

11, 12. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa loʼil it bʼa tey ja Jesús, ja Ananías sok ja Saulo?

¹¹ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja loʼil it bʼa tey ja Jesús, ja Ananías sok ja Saulo? Jun sjejel, ja Jesús wani yajel kʼotuk ja jas skʼapunej bʼa stojel ja xcholjeli (Mat. 28:20). Ama ja bʼa jtyempotik mixa maʼ skʼuman, pe wani stojel ja aʼtel it yajel makunuk ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki, ja maʼ yaʼunejkanyi bʼa skʼabʼ ja aʼtijumik bʼa naʼitsi (Mat. 24:45-47). Soka stojelal ja Tsome Tojwanumi, ja cholumanik sok ja precursorik wani sleʼawe ja matik wa skʼanawe oj snaʼe sbʼaj mas ja Kristo. Jastalni kilatik ja bʼa kapitulo ekʼi, jitsan bʼa yeʼnle wa xyaweyi orasyon ja Jyoba sok tsaʼan wa x-ulatajiye yuja Testigoʼiki (Hech. 9:11).

¹² Ja Ananías ajyini kʼuʼabʼal sok skʼulan aseptar ja xcholi, sok ja yuj aji koʼyi slekilal yuja Jyoba. ¿Jaxa keʼntiki? ¿Wantik maʼ skisjel ja mandar bʼa xcholjel tsʼikan lek, ama ayni ekʼele wa xyakitik chamkʼujol? Jujuntik jelni xcham skʼujole ja kechan spensarajel wajel bʼa naʼitsaltik sok ochel loʼil soka matik mi xnaʼatik sbʼaji. Jaxa tuk jelni wokol xyabʼye xcholjel ja bʼa negosyoʼik, ja bʼa calleʼik, jach bʼa telepono ma sok karta. Ta jach wa x-ekʼ jbʼajtik, la jnochtik ja sjejel bʼa Ananías. Ja yeʼn skʼulan ganar ja xiwelali sok ajyiyuj ja tsamal cholal bʼa skoltajel ja Saulo bʼa oj koʼ sbʼaj ja yip ja Dyosi. b Ja yeʼn bʼobʼ skʼuluk ja xcholi yujni sjipa skʼujol bʼa Jesús sok yilaxa ja Saulo jastal jun yermano. Junxtani soka it, ja keʼntiki ojni cha jkʼultik ganar ja jxiweltiki ta wa xjipa jkʼujoltik ke ja Jesús wan stojel ja xcholjeli, wa xnaʼatik syajal ja kristyano sok wa xjul jkʼujoltik ke asta ja matik wa xyawe xiwkotiki wani xbʼobʼ kʼotuke kermanotik (Mat. 9:36).

13, 14. Ta ja weʼn wanaxa skʼulajel estudiar ja Biblia pe mito xa wiʼaj jaʼ, ¿jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Saulo?

¹³ Ja Saulo wegoxta och skʼuluk ja jas snebʼa. Yajni cha yila kʼinali, yiʼaj  jaʼ sok kʼe stsom sbʼaj soka nebʼumanik bʼa Damasco. Sok mini kechanuk ja jaw, ja yeʼn «wegoxta och xchol sbʼaja Jesús ja bʼa naʼitsik wa stsomo sbʼajeʼi sok wa xyala ja Jesús yeʼnani ja Yunin ja Dyosi» (Hech. 9:20).

¹⁴ Ta ja weʼn wanaxa skʼulajel estudiar ja Biblia pe mito xa wiʼaj jaʼ, ¿jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Saulo? Ke jelni tʼilan oja kʼuluk ja jas waxa nebʼa. Meran, ja Saulo yeʼnani mismo yila ja milagro skʼulan ja Kristo, sok ja jaw koltajiyuj bʼa wegoxta yiʼaj jaʼ. Pe mokni chʼay jkʼujoltik ke ajyi kristyanoʼik bʼa cha yilawe ja milagroʼik skʼulan ja Jesús, pe mini skʼanawe snochjel sok asta yilawe kontra. Jani it ja jas ekʼ sbʼaje ja fariseoʼik bʼa yilawe ya tojbʼuk jun winik bʼa tsatsbʼel ay ja skʼabʼi. Cha jachni ekʼ sbʼaje jitsan judíoʼik bʼa snaʼawe ke ya sakʼwuk ja Lázaro (Mar. 3:1-6; Juan 12:9, 10). Pe mini jach kʼot ja Saulo jastal yeʼnle, ja yeʼn stukbʼes sbʼaj. ¿Jas yuj? Yujni mas wa xiwyuj ja Dyos ke yuja winiki sok jelni yaʼa tsʼakatal yuja naji syajulal yuja Kristo (Filip. 3:8). Ta ja weʼn waxa nocho ja sjejel bʼa Saulo, mini jas oj stima bʼa xcholjel sok oj ajyan chapan bʼa yijel jaʼ.

15, 16. ¿Jasa skʼulan ja Saulo ja bʼa naʼitsik wa stsomo sbʼaje, sok jastal yabʼye ja judíoʼik bʼa Damasco?

¹⁵ Pensaraʼan jastal maʼ yabʼye ja judíoʼik yajni yilawe ja Saulo wan xcholjel sbʼaja Jesús ja bʼa naʼitsik wa stsomo sbʼajeʼi. ¡Jelnima cham yabʼye, jomji yolome sok tajkiye! Asta wa sjobʼo sbʼaje: «¿Mi maʼ yeʼnuk ja winik it bʼa jel tsats och yixtalaʼuk ja bʼa Jerusalén ja matik wa spatawe kʼujolal ja bʼa bʼiʼilal it?» (Hech. 9:21). Bʼa xcholjel yabʼye jas yuj stukbʼes ja skʼuʼajel yiʼoji, ja Saulo tʼilani «sjeʼa jaman lek ja Jesús yeʼnani ja Kristo» (Hech. 9:22). Pe ja jas sjeʼa mini ya kʼokxuk yibʼanal ja kristyano. Mini bʼobʼ stukbʼes ja jastal wa spensaraneʼi yuja mi xkʼan yaʼekan ja skostumbreʼe ma yuja niwan wa xyaʼa sbʼaje. Pe ja Saulo mini el sgana.

¹⁶ Oxe jabʼil mas tsaʼan, ja judíoʼik bʼa Damasco wantoni xyilawe kontra, asta xchapawe yabʼalil bʼa oj smile (Hech. 9:23; 2 Cor. 11:32, 33; Gál. 1:13-18). Yajni ja Saulo yabʼ yabʼalil ja jas wane xchapjeli, nakʼulni el ja bʼa chonabʼi. Ja Lucas wa xcholo ke bʼa jun akwal ti yawe koʼuk bʼa jun moʼoch bʼa jun sjotol ja niwan barda. ¿Matik skoltaye? «Ja snebʼumaniki» (Hech. 9:25). Ja yaljel it wa xkʼan yal ke jujuntik ja matik maklajiyuj ja bʼa Damasco skʼuʼane ja jas xcholo sok ochye snochumanik Kristo.

17. a) ¿Jastal wa xyabʼye ja kristyanoʼik sbʼaja smeranilik bʼa Biblia? b) ¿Jasa mok katikan skʼulajel, sok jas yuj?

¹⁷ Yajni ja weʼn kʼe akʼul estudiar ja Biblia, ¿jastal yabʼye jawa pamilyaʼik, jawa wamigoʼik sok ja matik waxa naʼa sbʼaji? Yajni kʼe achol yabʼyeʼi, bʼobʼta wani xa kʼana ajyi ke oj skʼuʼuke ja smeranilik bʼa Biblia yuja jel chikan stojoli. Bʼobʼta jujuntik skʼuʼuneje, pe jitsan miyuk. Sok asta bʼobʼta wani la ilji kontra ja bʼa wa naji (Mat. 10:32-38). Ta jach wan ekʼelabʼaj, mok eluka gana. Pes bʼobʼta oj stukbʼes ja smodoʼe ta lek waxa jeʼa jawa modo sok wa xwa tojbʼuk mas ja modoʼalik bʼa skoltajele yabʼjel  stojolil yajel makunuk ja Yabʼal ja Dyosi (Hech. 17:2; 1 Ped. 2:12; 3:1, 2, 7).

18, 19. a) ¿Jasa ekʼ yuja Bernabé skoltay ja Saulo? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Bernabé sok ja bʼa Saulo?

¹⁸ Yajni ja Saulo kumxi ja bʼa Jerusalén, ja hermanoʼiki mini skʼuʼane ta kʼotelxa nebʼuman bʼa Jesús. Pe yuja Bernabé skoltay ja yeʼn, ja jekabʼanumiki gustoxta skʼulane resibir ja Saulo, sok ti kansoke jun tyempo (Hech. 9:26-28). Ama stalnani sbʼaj, mini kʼixwi xcholjel ja lekil rasoni (Rom. 1:16). Jaʼuktoma, mini tʼun xiw xcholo ja bʼa Jerusalén, ja bʼa lugar kʼe yiʼ spatik ja snebʼumanik ja Jesukristo. Pe jelni tajkiye ja judíoʼik bʼa Jerusalén yajni yilawe ke ja maʼ mero wa skʼana oj xchʼaysnajel ja snochumanik Kristo ochta nebʼuman, sok ja wego wa skʼanawe oj smile. Pe «yajni yabʼye ja hermanoʼiki, tixa yiʼaje bʼa Cesarea sok sjekawe bʼa Tarso» (Hech. 9:30). Ja Jesús ya makunuk ja kongregasyon bʼa yaljel yabʼ jas oj skʼuluk ja Saulo, jaxa yeʼn skʼuʼan. Sok jachuk, tanto ja Saulo sok ja kongregasyon yawe el slekilal.

¹⁹ Ja loʼili wa xchiktes ke ja Bernabé yeʼnani waj skoltay ja Saulo. Sok ja jaw jelnima koltani bʼa jel lek oj kʼot yamigoʼuk sbʼaje. Jaxa keʼntiki, ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Bernabé? Jani skoltajel ja ajkʼach cholumaniki, bʼobʼta elel xcholjel soka yeʼnle sok skoltajele bʼa oj snebʼe mas sbʼaja Dyosi. Ta jach wa xkʼulantik, ja Jyoba jelni oj ya koʼ jlekilaltik. Sok ta keʼntik ja ajkʼachotiki, ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Saulo? Jani skisjel ja koltanel wa xyaʼawe ja hermanoʼik bʼa ayxa yiʼoje experiencia. Jachuk masni oj natik xcholjel, mas gusto oj ajyukotik sok oj ajyuk kamigotik bʼa tolabida.

20, 21. ¿Jastal yaʼuneje makunuk ja styempoʼil bʼa lamanil ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa najate sok ja bʼa jtyempotiki?

²⁰ ¿Jasa ekʼ yajni ja Saulo och nebʼuman sok spaka ajnel ja bʼa Jerusalén? «Bʼa yibʼanal ja Judea, ja Galilea sok ja Samaria, ja kongregasyoni och bʼa jun tyempo bʼa lamanil» (Hech. 9:31). ¿Jastal yawe makunuk ja tyempo? (2 Tim. 4:2). Ja loʼili wa xcholo ke ja kongregasyon «yijbʼi lek» sok «wani xiwye yuja Jyoba sok wa x-aji kulan skʼujole yuja yipi». Yibʼanal ja it lajxi stsʼakatal yuja jekabʼanumik sok tuk winike bʼa ay xchole bʼa yawe yijbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja nebʼumaniki sok stojel lek ja aʼteli. Jun sjejel, ja Pedro waj stsatsankʼujoluk ja hermanoʼik ja bʼa chonabʼ Lida, ja bʼa lajan kʼinal bʼa Sarón. Stsʼakatal yuja aʼtel skʼulani, jitsan ja matik mojan aye ja tiw «ochye kʼuʼumanil bʼa Kajwaltik» (Hech. 9:32-35). Chomajkil, mini jaʼ waj skʼujole bʼa jastik junuk bʼa yeʼnle, ja nebʼumaniki skoltayni sbʼaje sok xcholowe ja lekil rasoni. ¿Jasa slekilal yilawe? Ja kongregasyoni «och jitsanbʼuk».

²¹ Ja bʼa xchʼakulabʼil ja siglo veinte, ja testigoʼik bʼa Jyoba bʼa jitsan  paisik cha ochye «bʼa jun tyempo bʼa lamanil». Junta chʼaykʼujol mixa ti ajyiye ja gobyernoʼik bʼa ayxa jitsan tyempo wane stʼenjel ja xchonabʼ ja Dyos sok jujuntik timwanel sbʼaja kaʼteltiki mixa jel tsatsuk aji ma aji eluk. Jitsan mil hermanoʼik yawe makunuk ja tyempo bʼa xcholjel jaman lek, sok jelni lek wajyujile.

22. ¿Jas modoʼal mas lek bʼa yajel makunuk ja tyempoʼik bʼa lamanil?

²² Ta libre ay ja relijyon ja bʼa wa país, ¿wana maʼ yajel makunuk ja tyempo? Ajuluka kʼujol ke ja Satanás jelni skʼana ke ja weʼn jaʼ oj wajuka kʼujol slejel jastik junuk sok oj wa yopijuk ja jastal wala tax soka Dyosi (Mat. 13:22). ¡Moka waʼabʼaj loʼlajel! Mas lek, amakunuk ja tyempoʼik bʼa lamanil bʼa xcholjel tsʼikan lek sok yajel yijbʼuk ja kongregasyoni. Mok chʼayuka kʼujol ke ojni bʼobʼ tukbʼuk junta chʼaykʼujol jawa sakʼanili.

23, 24. a) ¿Jas chabʼ jasunuk wa sjeʼakitik ja sje jel bʼa Tabita? b) ¿Jasa tʼilan oj tsatik skʼulajel?

²³ La jpensaraʼuktik sbʼaja Tabita (cha sbʼiʼil Dorcas), c jun tojil hermana bʼa tey bʼa chonabʼ Jope, mojan bʼa Lida. Ja yeʼn wani xya makunuk lek ja styempo sok ja jastik yiʼoji, pes «wa skʼulan jitsan jastik lek sok jel wa skoltay ja matik ay snesesida». Pe junta chʼaykʼujol, maloʼaxi sok chami. Pensaraʼan ja jastal jel triste kanye ja snochumanik Kristo bʼa Jope, pe mastoni ja biudaʼik bʼa jel skoltuneji. Anto ja Pedro kʼot ja bʼa naʼits wane xchapjel bʼa oj mukjuki, sok yajni chʼak yayi orasyon, skʼulan jun milagro bʼa mini jun jekabʼanum skʼulunej ajyi: ya sakʼwuk. Tixa yala yabʼ ja biudaʼik sok ja tuk hermanoʼik bʼa oj ochuke ja bʼa kuarto sok sjeʼayile ja Tabita. ¡Jelnima gusto yabʼye yajni yilawe ke sakʼwita! Seguro jelni aji yipe yuja milagro it sbʼaja jas ojxta ekʼ sbʼaje. Jastalni wa xmajlaxi oj ekʼuk, «yibʼanal ja Jope yabʼ yabʼalil sbʼaja it, sok jitsan skʼuʼane sbʼaja Kajwaltiki» (Hech. 9:36-42).

²⁴ Ja loʼil it jel xnikwani wa sjeʼakitik chabʼ jasunuk jel tʼilan. Bʼajtan, ke ja jsakʼaniltiki wani xbʼobʼ chʼayuk junta chʼaykʼujol; ja yuj jelni tʼilan la katik makunuk lek sok la ajyukujtik jun lekil jbʼiʼiltik bʼa stiʼ sat ja Dyosi (Ecl. 7:1). Sok xchabʼil, wani xbʼobʼ jip lek jkʼujoltik sbʼaja smajlajel ja bʼa sakʼwelal. Ja Jyoba mini chʼay skʼujol ja lekil skʼujol sjeʼa ja Tabita sok ya sakʼwuk. Sok cha ojni yaʼ tʼabʼan skʼujol yibʼanal ja janekʼ wa xkʼujolantiki, sok ta chamtik bʼajtanto ja bʼa Armagedón, ja yeʼn  ojni ya sakʼwukotik (Heb. 6:10). Ja yuj, la jtsatik skʼulajel ja it: sea ta wan ekʼel jbʼajtik wokolik ma teyotik bʼa «jun tyempo bʼa lamanil», mokni katikan xcholjel tsʼikan lek sbʼaja Kristo (2 Tim. 4:2).