1-3. a) ¿Jas kʼumalil kʼe ja bʼa bʼajtan siglo bʼa xiwela sbʼaj ya ajyuk ja jastal tsoman ay ja kongregasyon? b) ¿Jas yuj jelni lek oj paklaytik ja loʼil it?

 JA Pablo sok ja Bernabé wa xkumxiye bʼa Antioquía bʼa Siria ja bʼa bʼajtan sbiajeʼe jastal misionero. Jelni gusto aye yujni ja Jyoba «sjamayile ja bʼej ja matik mi judíoʼuki bʼa jachuk oj bʼobʼ skʼuʼuke» (Hech. 14:26, 27). Wegoni pukxi yabʼalil ja bʼa chonabʼi, sok jitsan kristyano bʼa mi judíoʼuke waneni ochel snochuman Kristo (Hech. 11:20-26).

² Yajni ja snochumanik Kristo bʼa Judea wa xyabʼye yabʼalil ke jitsan kristyanoʼik wane yijel jaʼ, mini yibʼanaluke gusto aye. Pes yajni wa xkʼot yabʼye ja matik wa xyalawe ke tʼilan oj yiʼ senya ja swinkile bʼa ochel snochuman Kristo ayni masto wa xkʼeye kʼumal soka matik wa xyalawe ke mixa tʼilanuk. ¿Jastal oj yil sbʼaje ja snochumanik Kristo bʼa judíoʼe, sok ja matik mi judíoʼuke? ¿Tʼilanto maʼ oj snoche ja ley bʼa Moisés ja matik mi judíoʼukeʼi? Jelni tsats kʼe ja kʼumali sok xiwelani sbʼaj ya ajyuk bʼa oj bʼobʼ spil sbʼaj bʼa chabʼ kʼole ja kongregasyoni. ¿Oj maʼ bʼobʼ tojbʼexuk?

³ La jpaklaytik ja loʼil it. Seguro lek ojni jnebʼtik jastik jel chaʼanyabʼal bʼa oj skoltayotik snajel jas oj jkʼuluktik ta ekʼ jun jasunuk bʼa xiwela sbʼaj wa xya ajyuk ja jastal tsoman ay ja kongregasyon.

4. ¿Jasa och sjeʼe jujuntik snochumanik Kristo bʼa judíoʼe, sok jas sjobʼjel sbʼejni oj ka jbʼajtik?

⁴ Ja Lucas stsʼijbʼan: «Anto tixa elyekon jujuntik judíoʼik bʼa Judea sok och sjeʼeyi ja hermanoʼiki: ‹Ta mixa wawexyi senya jawa winkilex jastalni wa xyala ja ley bʼa Moisés mini oj bʼobʼa taʼa koltajelex›» (Hech. 15:1). Mini xnaxi ta ja winike it bʼa ti elyekon bʼa Judea kʼotele fariseoʼik ajyi bʼajtanto oj ochuke snochuman Kristo, pe jastalni wa xkilatik, jelni jomubʼale yuja tikʼe pensar jaw sok ja yuj jelni tsats xyaʼa sbʼaje soka Leyi. Chomajkil, bʼobʼta yalaweni ke jani wane yaljel ja jastik jaw yuj sparte ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén (Hech. 15:23, 24). Pe ta 13 jabʼil bʼajtanto ja Dyos xchiktesyi jaman lek ja Pedro ke wani skʼulan aseptar ja matik mi judíoʼuk ja bʼa kongregasyon, ¿jas yuj aytoni snochumanik Kristo bʼa kʼotele judíoʼik bʼa wanto xyalawe ke tʼilan oj yi senya ja swinkileʼi? (Hech. 10:24-29, 44-48). a

5, 6. a) ¿Jas yuj ayto snochumanik Kristo bʼa judíoʼe bʼa wanto skoltaye ja yajelyi senya ja swinkile? b) ¿Jasa stukil yiʼoj ja trato bʼa yajelyi senya ja swinkile sok ja trato soka Abrahán? (Kʼela ja nota).

 ⁵ Ja nochumanik bʼa Kristo jaw, ajyiniyujile jitsan rasonik. Jun sjejel, yeʼnani mismo ja Jyoba yaʼa mandar ke ja winikeʼi ayi senya ja swinkileʼi. Chomajkil, ja yajelyi senya ja swinkileʼi juni senya ke ja kristyano jaw wani xyila sbʼajsok jun modo chaʼan yabʼal ja Dyosi. Ja bʼajtan matik aljiyabʼye oj yiʼ senya ja swinkileʼi jani ja Abrahán sok ja winike ja bʼa snaji, sok tyempo tsaʼan, xchʼika ja mandar it ja bʼa trato bʼa Leyi sbʼa yibʼanal ja israʼelenyoʼiki (Lev. 12:2, 3). b Chomajkil, ja Leyi wani xyala ke ja matik sbʼaje bʼa pilan país tʼilani oj yiʼ senya ja swinkile ta wa skʼanawe oj skʼuluke participar bʼa kʼinik jastal ja Pascua (Éx. 12:43, 44, 48, 49). Chomajkil, ta jun winik mi yiʼojuk senya ja swinkili, ja judíoʼiki wani xyilawe ke kʼotel kux sok mi xbʼobʼ yaʼteltay ja Dyosi (Is. 52:1).

⁶ Wani xkʼuʼantik lek, ja snochumanik Kristo bʼa judíoʼe wani skʼanayujile skʼuʼajel sok bʼa chʼin oj ya sbʼaje bʼa oj kʼajyuke sok yiljel ja jastik junuk jastalni wa xyila ja Jyoba. Ja yajkʼachil trato jaxa slokʼolanta ja trato bʼa Leyi, ja yuj anima pojkiye judíoʼil pe mixani jaʼuk yuja jaw ja wa xkʼotye parte ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Chomajkil, ja snochumanik Kristo bʼa teye bʼa lugarik bʼa judíoʼe, jastalni ja bʼa Judea, tʼilani mini tʼun oj xiwuke bʼa yaljel ke wa skʼuʼane bʼa Jesús sok bʼa stoyjel ja Dyos soka matik mi judíoʼuki (Jer. 31:31-33; Luc. 22:20).

7. ¿Jasa mito yabʼunejuke stojol ja winike elyekon bʼa Judea?

⁷ Pe mini yuj tukbʼeluk ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba. Ja smeranili, ja yajkʼachil trato wantoni snochjel ja jastik mas tʼilanik ja bʼa Ley bʼa Moisés (Mat. 22:36-40). Yajni ekʼta jujuntik jabʼil, ja Pablo staʼa tiʼal sbʼaja yajelyi senya ja swinkileʼi, ja yeʼn yala: «Ja maʼ kʼotel mero judío tey bʼa yojol sok jaxa senya yiʼoji tey bʼa skʼujol, bʼa jani wa skʼulan ja yip ja Dyosi, sok mi jaʼuk yuja jas tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Leyi» (Rom. 2:29; Deut. 10:16). Ja winike elyekon bʼa Judea mitoni yabʼunejuke stojol ja jaw sok tarega wa xyalawe ke ja Jyoba tʼilani wa skʼana ke ja yaʼtijumiki oj yayi senya ja swinkileʼi. ¿Puesto ma oj ajyuke bʼa oj kʼajyuke sbʼaja jas tukbʼita?

8. ¿Jas yuj tʼilani jobʼxiyi ja tsome tojwanum sbʼaja yajelyi senya ja swinkile?

⁸ Ja Lucas wa xcholo ke «ja Pablo soka Bernabé mini akuerdo ayukesok», wa xkʼan alxuk, soka winike ti elyekon bʼa Judea. Ja yujil, «yajni jelxa albʼiyeta kʼumali tixa xchapawe bʼa jachuk ja Pablo, ja Bernabé sok tuk hermanoʼik  awajuke kʼe ja bʼaye ja jekabʼanumiki sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén bʼa yaljel ja jasunuk it» (Hech. 15:2). c Ja hermanoʼik bʼa Antioquía «jelxani albʼiyeta kʼumal» yujni ja chabʼ kʼoleʼi jani wa skʼana oj skoltaye ja jas wa snaʼaweʼi sok mini tʼun xkʼokxiye. Yuja mi xkʼotye bʼa jun akuerdo sok wa skʼana oj yawe ajyuk ja lamanil sok ajyel tsoman ja bʼa kongregasyon, masni lek stsaʼawe sjobʼjelyi «ja jekabʼanumiki sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén», bʼa yeʼnleni ja tsome tojwanumi. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja ansyanoʼik bʼa Antioquía?

9, 10. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja hermanoʼik bʼa Antioquía sok bʼa Pablo sok Bernabé?

⁹ Bʼajtan, ke tʼilani oj jip jkʼujoltik ja xchonabʼil ja Dyosi. La kiltik jas yuj jachʼ wa xkalatik. Ja hermanoʼik bʼa Antioquía wani snaʼawe ke yibʼanal ja matik tey ja bʼa tsome tojwanum kʼoteleni judíoʼik. Ama jachuk, wani skʼuʼane lek ke ja yeʼnleʼi ojni stojbʼese ja kʼumal kʼeʼel sbʼaja yajelyi senya ja swinkile yajel makunuk ja yabʼal ja Dyosi ¿Jas yuj? Yujni wa skʼuʼane lek ke yeʼnani wan tojwanel ja Jyoba, wa xya makunuk ja yipi sok ja Jesukristo, ja olomal bʼa kongregasyon (Mat. 28:18, 20; Efes. 1:22, 23). Ja bʼa jtyempotiki, yajni wa x-ekʼ jastik bʼa xiwela sbʼaj, la jkʼuluktik jastal ja snochumanik Kristo bʼa Antioquía: sjipjel jkʼujoltik ja bʼa xchonabʼil ja Dyos sok ja bʼa Tsome Tojwanum.

¹⁰ Cha wani xnebʼatik ke jelni tʼilan oj ka jbʼajtik chʼin sok ajyel jpasensyatik. La jpensaraʼuktik bʼa Pablo sok Bernabé. Ja yeʼnleʼi tsajiye yuja yip ja Dyos bʼa oj waj xchol-e yabʼ ja matik mi judíoʼuki. Ama yuja jaw, mini spensarane ke ayiʼoje ja derecho bʼa yeʼnta oj stojbʼese ja kʼumal sbʼaja yajelyi senya ja swinkile (Hech. 13:2, 3). Chomajkil, ja Pablo yala ke wajkʼe ja bʼa Jerusalén ‹yuja jas aji ekʼyiʼi›, bʼa wani xchiktes ke jani wan tojel yuja Dyosi (Gál. 2:2). Ja bʼa jtyempotiki, ja ansyanoʼiki cha wani skʼujolane bʼa oj ajyuk spasensyaʼe sok bʼa chʼin oj ya sbʼaje ja yajni wa stʼaspune jastik bʼa oj bʼobʼ spil ja kongregasyon. Jaʼuktoma oj kʼeʼuke kʼumal sok oj skʼuluke ja jas wa skʼanaweʼi, wani sleʼawe ja  stojelal ja Jyoba spaklajel ja Biblia sok ja jas yaʼunej eluk ja moso jel toji (Filip. 2:2, 3).

11, 12. ¿Jas yuj jel tʼilan smajlajel ke ja Jyoba a-xchiktes ja jastik junuki?

¹¹ Ayni ekʼele, bʼobʼta tʼilani oj majlaytik bʼa oj skoltayotik ja Jyoba bʼa oj kabʼtik lek stojol jun jasunuk. La ka jul jkʼujoltik ke ja Cornelio tsaji yuja Dyos ja bʼa jabʼil 36 bʼa jtyempotik, pe ja hermanoʼiki tʼilani smajlaye man bʼa jabʼil 49, wa xkʼan alxuk junuk 13 jabʼil tsaʼan, bʼa jachuk ja Jyoba oj xchiktes ta ja matik mi judíoʼuk tʼilanto oj yi senya ja swinkile ma miyuk ¿Jas yuj jel albʼi? Bʼobʼta yujni wa skʼana oj yayile tyempo, bʼa jachuk ja judíoʼik bʼa meran wa skʼanawe oj aʼteltajukyuj, oj kʼajyuke ja bʼa jasunuk it jel chaʼan yabʼali. Pes ja yaʼtijumik ja Dyosi 1,900 jabʼilxani teye soka trato it bʼa yajelyi senya ja swinkileʼi, ja it skʼulan ja Jyoba soka Abrahán, ja yaʼtijum bʼa jel skʼana (Juan 16:12).

¹² ¡Jelni tsamal yuja kala Tatik bʼa satkʼinal yajxta wa stojowotik sok ay spasensya bʼa oj kʼajyukotik ja bʼa jas wa skʼana! Tolabida wa sjeʼakitik bʼa jlekilaltik (Is. 48:17, 18; 64:8). Ja yuj mokni katikan ke ja yajel jbʼajtik niwan oj stʼen-otik bʼa yaljel ke jani mas lek ja jas wa xpensaraʼantiki ma skʼenajel ja jas wa xtukbʼi soka jas wa xchiktes ja xchonabʼil ja Dyosi (Ecl. 7:8). Ta wa xkilatik ke lajansok jachʼ wa xkʼulantik ja keʼntik, la jpensaraʼuktik ja rasonik wa sjeʼakitik ja kapitulo 15 bʼa Hechos sok la jkʼantikyi ja Jyoba bʼa a-skoltayotik yajel makunuk. d

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja spasensya ja Jyoba ja bʼa xcholjeli?

¹³ Chomajkil, tʼilani oj ajyuk jpasensyatik soka kestudiantetik bʼa Biblia bʼa wokol xyabʼye yajelkan jujuntik skʼuʼajelik ma kostumbreʼik mi ti eleluk bʼa Biblia bʼa jel syajtaye. Ta jachkʼa, bʼobʼta tʼilani oj katik ekʼ tʼun tyempo bʼa jachuk ja yip ja Dyosi oj kʼot bʼa skʼujol (1 Cor. 3:6, 7). Cha jelni lek oj kʼantikyi ja skoltanel ja Dyosi, bʼa chikani jastal ojni xchikteskitik ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa mero styempoʼili (1 Juan 5:14).

14, 15. a) ¿Jastal sjeʼawe wa xyabʼye stojolil ja kongregasyon bʼa Antioquía ja Pablo, ja Bernabé sok ja smojiki? b) ¿Jastal stsatsankʼujolane ja Pablo sok ja smojiki ja hermanoʼik bʼa Fenicia sok Samaria?

¹⁴ Ja Lucas wa snocho jachuk ja sloʼili: «Ja kongregasyoni waj yawe elkan jun makʼe ja bʼa bʼeji. Jaxa yeʼnleʼi tixa wajyeʼa sok ekʼye bʼa Fenicia sok bʼa Samaria. Sok yajni wajume xcholjel tsʼikan lek jastal kʼeta stoy-e ja Dyos ja matik mi judíoʼuki, jelni gusto xyabʼye yibʼanal ja hermanoʼiki» (Hech. 15:3). Ja kongregasyoni smojtaye jun makʼe ja bʼa bʼej ja Pablo, ja Bernabé sok ja matik wajumesoki. Ja it xchiktese janekʼto wa syajtaye, sok wa xyabʼye stojolil sok bʼa wani skʼanawe oj ajuk koʼ slekilale yuja Dyosi. Yajkʼachil ekʼele, ¡juni lekil sjejel yawekankitik ja hermanoʼik bʼa Antioquía! Lekni oj jobʼ  jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkabʼye stojol jachuk ja kermanoʼiki, pe masto ja ansyanoʼik bʼa ‹jel tsats wa x-aʼtijiye bʼa yaljel ja yabʼal ja Dyosi sok sjejel›»? (1 Tim. 5:17).

¹⁵ Yajni wajume bʼa bʼej Jerusalén, ja Pablo sok ja smojiki xcholowe yabʼ tsʼikan lek ja hermanoʼik bʼa Fenicia sok Samaria bʼa jastal wajelyujile xcholjelyabʼ ja matik mi judíoʼuki, sok jelni tsatsankʼujolajiyeyuj. Ja bʼa snochumanik it ja Kristo bʼobʼta ayeni judíoʼik bʼa spakawe ajnel ja yajni milji ja Estebani. Cha jachni wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotiki: jelni stsatsankʼujolanotik smaklajel loʼilik sbʼa jastal ja Jyoba yaʼunej koʼuk slekilal ja xcholjel, pe mastoni ta wantik stʼaspujel tsatsal wokolik. ¿Jastal wa xbʼobʼ kabʼtik ja loʼilik it bʼa jel stsatsankʼujolani? Jani ja bʼa jreuniontik sok ja bʼa asambleaʼik, cha jachni ja bʼa experienciaʼik sok ja bʼa wa xcholo ja sakʼanile bʼa wa x-el ja bʼa jrebistatik sok ja bʼa jw.org. ¿Wantik maʼ yajelyi el slekilal?

16. ¿Jas wa xchiktes ke ja kʼumal bʼa yajelyi senya ja swinkileʼi kʼotelxani jun tsatsal kʼumal?

¹⁶ Yajni bʼejyiyeta 550 kilometro ja bʼa lado sur, ja hermanoʼik bʼa Antioquía kʼotye bʼa Jerusalén. Ja Lucas stsʼijbʼan: «Ja kongregasyoni, ja jekabʼanumiki sok ja ansyanoʼiki gustoxta skʼulane resibir, jaxa yeʼnleʼi xcholowe yabʼ yibʼanal ja jastik skʼulunej ja Dyos yuj yeʼnle» (Hech. 15:4). Pe «jujuntik nochumanik ja bʼa jas wa sjeʼawe ja fariseoʼik bʼa ochyeta kʼuʼumanil kʼeye tekʼan ja bʼa kulaneʼi sok yalawe: ‹Tʼilani oj axukyi senya ja swinkileʼi sok yajelyile mandar bʼa a-skʼuʼuke ja Ley bʼa Moisés›» (Hech. 15:5). Chikani lek ke ja kʼumal bʼa yajelyi senya ja swinkileʼi junxani tsatsal kʼumal sok tʼilani oj tojbʼexuk.

17. ¿Machʼtik ti chʼikan ja bʼa tsome tojwanumi, sok jas yuj tini chʼikane «ja ansyanoʼik» bʼa Jerusalén?

¹⁷ Ja Proverbios 13:10 wa xyala: «Ja biboʼil yeʼn sbʼaje ja matik wa sleʼawe rason». Ja yuj, snochjel ja tojelal it, «ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik stsomo sbʼaje bʼa xchapjel ja it» (Hech. 15:6). Jastalni ja Tsome Tojwanum ja bʼa jtyempotik, «ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik» wani stsaʼawe jas oj kʼulaxuk bʼa slekilal yibʼanal ja kongregasyon. Pe ¿jas yuj lajani wane koltanel «ja ansyanoʼik» bʼa Jerusalén sok yibʼanal ja jekabʼanumik bʼa tsome tojwanum? Pes la ka jul jkʼujoltik ke ja Santiago miljita sok bʼa jun tyempo lek ja jekabʼanum Pedro ajyi lutan preso. Lekbʼi cha jachʼ x-ekʼ sbʼaje ja tuk jekabʼanumiki,  ajyelyujile tuk winike bʼa tsaʼubʼale yuja yip ja Dyosi wani xya jkʼuʼuktik lek ke tolabidani oj ajyuk hermanoʼik bʼa chapane bʼa oj stoj-e ja aʼteli.

18, 19. ¿Jasa yala ja Pedro, sok jastal wa xmajlaxi oj kʼot yabʼye ajyi ja matik maklajiyuji?

¹⁸ Ja Lucas wa snocho yaljel: «Yajni jelxa albʼiyeta kʼumali, ja Pedro tixa kʼe tekʼana sok yala: ‹Kermano jumasaʼ, wanxa xa naʼawex ke man skʼeʼulabʼil keʼnani stsaʼawon ja Dyos bʼa awibʼanalex ja weʼnlexi bʼa jachuk ja matik mi judíoʼuki ayabʼye yuj keʼna ja lekil rasoniki sok a-skʼuʼuke. Jaxa Dyosi, ja maʼ wa snaʼa sbʼaj ja kʼujolali, xchiktes lekni wa xyila ja yeʼnle yajni yayile ja yipi, jastalni yakitik ja keʼntiki. Ja yeʼn mini yila ay stukil ja yeʼnle soka keʼntiki, pes ja yeʼn ya sakbʼuk ja skʼujole yuja skʼuʼajeli›» (Hech. 15:7-9). Jastalni wa xyala jun juʼun bʼa spaklajel, ja yaljel bʼa griego bʼa wa xtax ja bʼa bersikulo 7 bʼa wa sutxi jastal «jelxa albʼiyeta kʼumali» cha wani xkʼan yal ke paklaxi sok yaʼawe sjobʼjelik. Lajansok, ja hermanoʼiki tuktukilni ja jastal wa spensaraneʼi, pe puestoni ajyiye bʼa oj spaklaye ja jas wan ekʼeli sok yala sbʼaje jaman lek.

¹⁹ Ja Pedro jaman lek ya julyi skʼujole ke ja yeʼn tini ajyi yajni ja bʼajtan matik mi yiʼoj senya ja swinkili, ja Cornelio soka spamilya, jani tsajiye yuja yip ja Dyos bʼa jabʼil 36. Ja yujil, ta ja Jyoba mixa xyila stukil ja matik judío sok ja matik mi judíoʼuki, ¿jas yuj ojtoni yil stukil jun kristyano? Chomajkil, xchiktes ke ja Jyoba wani skisa ja toyjelal wa x-ajiyi yuj june maʼ ayiʼoj skʼuʼajel bʼa Kristo sok mixani jaʼuk yuja kʼuʼabʼal aye soka Ley bʼa Moisés (Gál. 2:16).

20. ¿Jas yuj yala ja Pedro ke ja matik wa xyalawe ke tʼilan oj yi senya ja swinkileʼi waneni yajel och prueba ja Dyosi?

²⁰ Yuja jas yalunejxa ja Dyosi sok yuja jastalxa yaʼunej makunuk ja yipi, ja Pedro xchʼakakan jachuk: «Anto, ¿jas yuj waxa wawex och probar ja Dyos yajel och jun yuko ja bʼa snukʼe ja nebʼumaniki bʼa mini bʼobʼ yiʼe ja matik ekʼpaxtakujtiki sok mini xbʼobʼ kitik ja keʼntiki? Pes ja keʼntiki wani xkʼuʼantik wala koltajitik yuja lekil kʼujolal mi xbʼajintik bʼa Kajwaltik Jesús, jastalni yeʼnle» (Hech. 15:10, 11). Bʼa tuk yaljel, ja matik wa skoltaye ja yajelyi senya ja swinkileʼi wani skʼana oj stʼen-e ja matik mi judíoʼuki bʼa oj yiʼe ja leyi, yajni ja yeʼnleʼi, ja judíoʼiki mini bʼobʼel skʼuluke tsʼikan lek sok ja yuj wani xbʼobʼ alxuk ke ojni chamuke (Gál. 3:10). Ja smeranili, ojnike yaʼeyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jejiyile ja yajal kʼujolal mey stikʼanil yuja Jesús. Ja yuj ja Pedro yala yabʼye ke waneni yajel och prueba ja Dyos soka smodoʼeʼi, wa xkʼan alxuk, wane yajel och prueba ja spasensya.

21. ¿Jastal koltaniye ja Bernabé sok ja Pablo bʼa oj tsaxuk jas oj kʼulaxuk?

²¹ Jastalni wa xkilatik, ja jas yala ja Pedro koltani, yujni «yibʼanale ja yeʼnleʼi chʼajbʼajiye». Tsaʼan, ja Bernabé soka Pablo «xcholowe yibʼanal ja milagroʼik sok ja jastik jel cham yiljel skʼulan ja Dyos yuj yeʼnle sbʼaja matik mi judíoʼuki» (Hech. 15:12). Yuja kʼota yabʼye stojoli, ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik chapanxani aye bʼa oj yil-e ja jas oj kʼulaxuki sok yijel ja jastalni wa spensaran ja Dyos sbʼaja yajelyi senya ja swinkileʼi.

22-24. a) ¿Jastal wa snochowe ja Tsome Tojwanum ja sjejel bʼa jekabʼanumik soka ansyanoʼik bʼa bʼajtan siglo? b) ¿Jastal wa sjeʼawe ja ansyanoʼik ke wa skisawe ja jastal yaʼunej kujlajukan ja Dyosi?

 ²² Ja bʼa jtyempotik, yajni ja tsome tojwanum wa stsomo sbʼaje, cha wani sleʼawe ja stojelal ja yabʼal ja Dyosi sok wa spataweyi skʼujol ja Jyoba bʼa atojuke yuja yipi bʼa oj stsaʼe jas oj skʼuluke bʼa akuerdoni ay soka jas wa skʼana (Sal. 119:105; Mat. 7:7-11). Spetsanile bʼajtanto lek wa x-ajiyile jun lista sbʼaja puntoʼik jas oj yileʼi bʼa jachuk oj bʼobʼ yaweyi orasyon sok spensarajel sbʼaja jaw (Prov. 15:28). Tsaʼan, yajni tixa aye bʼa sreunione, ja hermanoʼik it bʼa tsaʼubʼale yuja yip ja Dyosi tikʼanxtani wa spaklaye ja Biblia, sok jaman lek wa xyalawe ja jas wa spensaraneʼi sok bʼa jun modo kiswanel.

²³ Ja ansyanoʼik bʼa kongregasyoni jelni lek oj snoch-e ja sjejel yaʼaweʼi. Pe ¿jaxa ta june ja bʼa sreunione mi x-ochye akuerdo sbʼa jun jasunuk jel tʼilan? Ta jachkʼa, ojni bʼobʼ sjobʼeyi ja Betel, ma june ja bʼa koltanumik yiʼoji, jastal ja biajanteʼik. Sok ta tʼilan yila ja Betel, ojni bʼobʼ stsʼijbʼukyi ja Tsome Tojwanum.

²⁴ Wani xkʼuʼantik lek, ja Jyoba wa xya koʼuk slekilal ja matik wa skisawe ja jastal yaʼunej kujlajuki, bʼa wa xyaʼa sbʼaje chʼin, wa x-ajyiye kʼuʼabʼal sok wa x-ajyi spasensyaʼe. Wa xya koʼuk slekilale sok meran lamanil, lek wa xtaxyesok sok tsoman wa x-ajyiye, jastalni oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi.