1, 2. ¿Jas yuj ayni stukil ja cholal ajiyile ja Bernabé sok ja Saulo ke yuja tuk misioneroʼik? ¿Jastal oj koltanuk ja yaʼtele bʼa oj kʼot smeranil ja Hechos 1:8?

 JUN kʼakʼu jel chaʼanyabʼalil ja bʼa Antioquía bʼa Siria. Bʼa yibʼanal ja alumanik sok ja maestroʼik ay ja bʼa kongregasyon, wani stsajiye yuja yip ja Dyos ja Bernabé a sok ja Saulo bʼa oj yiʼe och ja lekil rason ja bʼa lugarik mas najati (Hech. 13:1, 2). Mini jaʼuk ja sbʼajtanil ekʼele wa xjekjiye misioneroʼik bʼa xcholjel, pe kechani jekubʼale ja bʼa lugarik bʼa ayxa snochumanik Kristo (Hech. 8:14; 11:22). Ja bʼa ekʼele it, ja Bernabé sok ja Saulo lajani oj wajuke soka Juan Marcos, ja skoltanume, ja bʼa lugarik bʼa mitoni bʼa cholubʼal ja lekil rasoni.

² Ayxa junuk 14 jabʼil, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Oj kʼotanik jtestigoʼik ja bʼa Jerusalén, bʼa yibʼanal ja Judea sok ja Samaria, sok bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 1:8). Sok ojni kʼot smeranil sbʼaja jas aljikan sbʼaja xcholjeli stsʼakatal yuja aʼtel skʼulane ja Bernabé sok ja Saulo jastal misionero. b

3. ¿Jas yuj jelni wokol skʼulajel biajar ja bʼa bʼajtan siglo?

³ Ja bʼa jtyempotiki, yuja ayxa karro sok abyon, ja kristyanoʼiki kechani wa xyiʼajyujile jujuntik ora ja bʼa wa skʼana oj wajukeʼi. Pe mitoni ayuk ja bʼa bʼajtan siglo. Ja kristyanoʼiki bʼejyelni wa skʼulane biajar, sok mini jelukxta lekuk ja bʼejiki. Sok yajni bʼejyiyeta snajtil kʼakʼu, jelni yajtik xkanye sok kechantoni bʼejyele junuk 30 kilometro. c Ja yuj, ama ja Bernabé sok ja Saulo jelni gusto aye yuja yajkʼachil xcholeʼi, sen wani snaʼawe ke jelni oj skʼujoluke sok oj xchʼak sbʼaje (Mat. 16:24).

4. a) ¿Jasa tojwani bʼa oj tʼojuke ja Bernabé sok ja Saulo, sok jastal yabʼye ja tuk hermanoʼiki? b) ¿Jastal wa xkoltaytik ja hermanoʼik bʼa tʼojubʼale bʼa skʼulajel jujuntik cholalik?

 ⁴ ¿Jas yuj xchiktes ja yip ja Dyos bʼa jaʼ atsajuk ja Bernabé sok ja Saulo? (Hech. 13:2). Ja Biblia mini xyala. Pe ja mas tʼilani jani tʼojwani ja yip ja Dyosi. Sok mini tʼun jas wa xchiktes ta mi akuerdo ajyiye soka jas tsaxi ja alumanik sok ja maestroʼik bʼa Antioquía bʼa Siria. Jaʼuktoma, skoltaye sok spetsanil skʼujole sok mini ajyiyujile inbidia. Pes «yajni chʼak stekʼe waʼin sok yaweyi orasyon, ja yeʼnleʼi yaweyi kajan ja skʼabʼeʼi sok tixa skʼumanekana» (Hech. 13:3). ¡Jelni ma gusto yabʼye ja Bernabé sok ja Saulo! Ja keʼntiki cha jelni tʼilan oj koltaytik ja matik tʼojubʼale bʼa skʼulajel jujuntik cholalik, bʼa ti chʼikane ja talnanumik bʼa kongregasyon. Jaʼuktoma oj kʼuluktike inbidiar, wa xnochotik ja rasonik it: «Jeʼawik jel chaʼanyabʼalil waxa wilawex sok yajxta ilawik yuja aʼtel wa skʼulaneʼi» (1 Tes. 5:13).

5. ¿Jastal xcholowe ja Bernabé sok ja Saulo ja bʼa Chipre?

⁵ Ja Bernabé sok ja Saulo ti elye bʼa Antioquía sok wajye bʼejyel man Seleucia. Sok tixa wajye ja tiw sok barko masan bʼa isla bʼa Chipre, bʼa junuk 200 kilometro. d Yuja Bernabé ti sbʼaj bʼa Chipre, sen jelxani skʼana oj xchol ja lekil rason ja bʼa slujmali. Kechan pabor kʼotye ja bʼa chonabʼ Salamina,  ja bʼa lado este ja bʼa isla, «och xchole ja yabʼal ja Dyos ja bʼa naʼitsik wa stsomo sbʼaje ja judíoʼiki» (Hech. 13:5). e Tixa sbʼejtaye ekʼ snajtil ja isla, sen waneni xcholjel ekʼ ja lekil rason ja bʼa niwak chonabʼik bʼa wane ekʼel ekʼi. Ama mi xnaʼatik jas bʼej yiʼaje, bʼobʼta bʼejyiyeni junuk 160 kilometro.

6, 7. a) ¿Machunkiluk ja Sergio Paulo? ¿Jas yuj ja yakʼa rasoni yila kontra ja lekil rasoni? b) ¿Jasa skʼulan ja Saulo bʼa jachuk ja Bar-Jesús mi oj skom ja Sergio Paulo?

⁶ Ja bʼa tyempo jaw, ja bʼa Chipre jelni stoyowe kʼulubʼal dyosik. Jachni yilawe ja Bernabé sok ja Saulo yajni kʼotye ja bʼa Pafos, ja bʼa lado oeste ja bʼa isla. Ja tiw «ti staʼawe jun judío sbʼiʼil Bar-Jesús, ja yeʼn juni brujo sok jun aluman mi meranuk. Ja Bar-Jesús tini ay soka gobernador Sergio Paulo, jun winik jel bibo». f Ja bʼa tyempo jaw, jitsan romanoʼik bʼa sniwakile wani sleʼawe skoltajele sok brujoʼik ma matik wa skʼintaye kʼanal bʼajtanto ay jas oj stsaʼe skʼulajel bʼa tʼilan. Asta wani skʼulan ja Sergio Paulo, bʼa kʼotelni «jun winik jel bibo». Ama jachuk, jelni payjiyuj ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok «jel skʼana oj smaklay ja yabʼal ja Dyosi». Ja it mini tʼun lek yabʼ ja Bar-Jesús, bʼa cha wa xnaji sbʼaj jastal Elimas yuja yaʼteli, bʼa wani xkʼan yal «brujo» (Hech. 13:6-8).

⁷ Ja Bar-Jesús och skontraʼuk ja lekil rasoni. Bʼa mi oj xchʼay ja yaʼtel jastal yakʼa rason ja Sergio Paulo och «spil ja gobernador ja bʼa skʼuʼajeli» (Hech. 13:8). Pe ja Saulo ayni jas skʼulan yajni yila wan slejel modo skomjel ja Sergio Paulo. ¿Jasa skʼulan? Ja loʼili wa snochoyi: «Ja maʼ wa xcha aji sbʼiʼiluk Pablo, ti koʼ sbʼaj ja yip ja Dyosi, kan skʼel lek sok yala: ‹Ja weʼn bʼa bʼutʼela tuktukil tikʼe loʼlanel sok tuktukil tikʼe bʼa jastik malo, ja weʼn bʼa kʼotela yunin ja Dyablo sok kontraʼanum bʼa  yibʼanal ja jas toji, ¿jas ora oja wakan sjomjel ja tojil sbʼej ja Jyoba? ¡Kʼela! Ja Jyoba oj skʼula kastigar: oj tupuk jawa sati sok mi oja wil jun tyempo ja yijlabʼ ja kʼaʼuji›. Jaxa yeʼn wegoxta yabʼ jak makaljuk ja sati sok yila kʼikʼbʼi ele, sok och sleʼ ja bʼa sjoyanal maʼ oj chechjuk ochyuj». g ¿Jasa slekilal ilxi yuja milagro it? «Yajni yila ja jas ekʼi, ja gobernadori och kʼuʼumanil, yujni jel ochkan spensar sbʼaja jastik snebʼa bʼa Jyoba» (Hech. 13:9-12).

8. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja smodo bʼa mini tʼun xiw ja Pablo?

⁸ Ja Pablo mini yaʼakan bʼa oj ajuk xiwuk yuja Bar-Jesús. Ja keʼntiki mokni cha katikan bʼa oj ya xiwkotik ja matik wa sleʼawe modo skomjel june bʼa wa xyiʼaj gusto ja lekil rasoni. Meran, ja jas oj kaltiki tʼilani «tsamal aʼabʼxuk, bʼa lajansok akʼubʼal och yatsʼmil» (Col. 4:6). Pe wani xkoltaytik jun kristyano bʼa wa skʼana oj snebʼ mas bʼa Jyoba anima xtajkiye tuk kristyanoʼik. Cha mokni katikan ke ja xiwel a-stimotik bʼa yaljel ja jastik mi meran wa sjeʼa ja relijyoni bʼa mini ‹xyaʼakan sjomjel ja tojil sbʼej ja Jyoba›, jastalni skʼulan ja Bar-Jesús (Hech. 13:10). Jastalni ja Pablo, la jcholtik sok mini tʼun xiwel ja smeranil sok la jkoltaytik ja kristyano bʼa wa skʼanawe oj snaʼe sbʼaji. Ama ja Jyoba mini oj yakitik ja keʼntik ja ipal bʼa skʼulajel milagroʼik, jastalni yayi ja Pablo. Pe wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ojni ya makunuk ja yip bʼa yijeljan ja bʼa smeranil ja matik wa sbʼajin oj najuk sbʼaj yuji (Juan 6:44).

9. ¿Jas sjejel ajiyile yuja Pablo sok ja Bernabé ja matik wa stojowe ja kongregasyonik ja bʼa jtyempotik?

⁹ Mas tsaʼan ja Pablo, ja Bernabé sok ja Marcos elye ja bʼa Pafos sok wajye sok barko man Perga, ja bʼa stiʼ mar bʼa Asia Menor, bʼa junuk 250 kilometro.  Ja bʼa Hechos 13:13 wa xkʼe axuk makunuk ja yaljel it «ja Pablo soka smojiki». Ja it wa xya kabʼtik stojol ke man jutsʼin jaw, ja Pablo yeʼnxani wan stojel ja yal grupo it. Pe mini tʼun jas wa xchiktes ke ja Bernabé ajyiyuj inbidia. Jaʼuktoma, lajan aʼtijiye bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. ¡Juni lekil sjejel sbʼaja matik wa stojowe ja kongregasyoniki! Jaʼuktoma oj sleʼ stoyjele, ja snochumanik Kristo wani xjul jkʼujoltik ja yaljelik it bʼa Jesús: «Ja weʼnlexi puro awermano abʼajex». Ja yeʼn cha yala: «Ja maʼ niwan wa xyaʼa sbʼaji ojni ajuk kʼixwuk, pe ja maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji ojni ajuk niwanbʼuk» (Mat. 23:8, 12).

10. ¿Jastal skʼulajel biajar ajyi ja bʼa Perga man Antioquía bʼa Pisidia?

¹⁰ Yajni kʼotye ja bʼa Perga, ja Juan Marcos junta chʼaykʼujol yaʼakan ja Pablo sok ja Bernabé sok kumxi bʼa Jerusalén, mini xnaʼatik jas yuj. Pe ja Pablo sok ja Bernabé snochoweyi ja sbʼejeʼi sok wajye bʼejyel man Antioquía bʼa Pisidia, jun chonabʼ bʼa slujmal ja Galacia. Mini pasiluk kʼotel, yujni ayiʼoj 1,100 metro ja xchaʼanil ja mari. Chomajkil, tʼilani skʼutsuwe witsik bʼa jel ja elkʼanumik. Pe mini kechanuk, bʼobʼta ja bʼa tyempo jaw, ja Pablo cha maloxani ay. h

11, 12. ¿Jasa skʼulan ja Pablo bʼa oj maklajukyuj ja kristyanoʼik tsomane ja bʼa naʼits bʼa tsomjelal ja bʼa Antioquía bʼa Pisidia?

¹¹ Ja bʼa Antioquía bʼa Pisidia, ja Pablo sok ja Bernabé wajye bʼa skʼakʼujil sábado ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje. Ja Biblia wa xyala: «Yajni chʼak kʼumaxuk bʼa stiʼ sat ja kristyano ja Leyi sok ja jas yalawe ja Alumaniki, ja olomalik bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje sjekawe yaljel yabʼye: ‹Kermano jumasaʼ, ta ay jas waxa kʼana oja wal-ex bʼa stsatsankʼujolajel ja chonabʼi, alawik›» (Hech. 13:15). Anto ja Pablo kʼe tekʼan sok kʼe kʼumanuk.

¹² Ja matik tey ja tiwi naka judíoʼe sok  matik ochele judíoʼik, sok ja yuj jach kʼe ja sloʼili: «Winike bʼa Israel sok yibʼanal ja matik wa xiwye yuja Dyosi, maklayik» (Hech. 13:16). Yuja mi snaʼawe jasa cholal yiʼoj ja Jesús ja bʼa jas wa skʼana ja Dyos ja matik teyeʼi, ¿jasa skʼulan bʼa oj maklajuk? Bʼajtan, jani staʼa tiʼal sbʼaja Israel. Xcholo ke ja Jyoba «ya jitsanbʼuk ja chonabʼ yajni majan luʼum aye ja bʼa Egipto» sok yajni ya eluk libre, «snajtil junuk 40 jabʼil, ja yeʼn stekʼa ja chonabʼ ja bʼa desierto». Tsaʼan ja bʼa it, ja Pablo ya julyi skʼujole jastal ja israʼelenyoʼik sbʼajinekan ja Luʼum Kʼapubʼali sok ja Jyoba «yayile ja sluʼume jastal sdoteʼe» (Hech. 13:17-19). Ay jujuntik wa skʼuʼane ke ja Pablo staʼa tiʼal bʼa tekstoʼik bʼa kʼumaxita ja bʼa kʼakʼu jaw bʼa sábado. Ta jachkʼa, juni sjejel mas bʼa jastal ja Pablo kʼajyi sok «tuktukil tikʼe kristyano» (1 Cor. 9:22).

13. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj smaklaye ja lekil rason ja kristyano?

¹³ Ja jas wa xkʼanatik ja yajni wa xcholotiki jani ke apayjuke ja kristyanoʼiki. Jun sjejel, wani stsaʼatik temaʼik bʼa oj payjuke, yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja skʼuʼajelik yiʼoje sbʼaja srelijyone. Sok ta wa snaʼawe sbʼaj ja Biblia, wani xbʼobʼ kaltik yabʼye tekstoʼik bʼa wa snaʼawe sbʼaj. Ay ekʼele masni lek ja oj jkʼantikyile bʼa a-skʼumuke bʼa sBibliaʼe. Pe chikani jastal, tolabida la jletik modo bʼa oj payjukyujile ja kristyanoʼik ja lekil rasoni.

14. a) ¿Jastal xchʼika ja Jesús ja Pablo ja bʼa jas wan stajel tiʼali, sok jasa ya julyi skʼujole? b) ¿Jastal yabʼye ja matik ti tsomani?

¹⁴ Tsaʼan, ja Pablo xcholo ke ja reyik bʼa Israel kʼotni yintiluke ‹ja koltanum, ja Jesús›, jaxa Juan ja maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi xchapunejxani ja chonabʼi bʼa oj skʼuluke aseptar. Tixa cha yala yabʼye ke ja Jesús milji, pe tsaʼan cha aji sakʼwuk (Hech. 13:20-37). Sok tsaʼan cha yala: «Naʼawik kermano jumasaʼ, wantikon xcholjela wabʼyex ke kechan yuj yeʼna wa x-aji perdon ja mulali, sok yuj yeʼna, ja Dyosi wa xbʼobʼ yal mey smule ja maʼ wa skʼuʼani». Pe cha ya julyi skʼujole: «Talnabʼajik bʼa mok ekʼuka bʼajex ja jas yalawekan ja Alumaniki: ‹Kʼelawik ja weʼnlex matik wanex burla, chamto oja wabʼyex sok oj chamanik, yujni ja bʼa wa kʼakʼujilexi ay jas wanon skʼulajel bʼa mi oja kʼuʼukex ama ay maʼ xcholowabʼyex tsʼikan lek›». Jelni chamyiljel ja jastal yabʼye ja matik ti tsomani. Pes «ja kristyano och spateyi skʼujol bʼa aʼaljuk yabʼye ja jastik it ja bʼa sábado jakumi». Chomajkil, «yajni chʼak ja tsomjel ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼajeʼi, jitsan judíoʼik sok matik mi mero judíoʼuk bʼa wa stoyowe ja Dyosi snochowe ja Pablo soka Bernabé» (Hech. 13:38-43).

15. ¿Jasa ekʼ ja bʼa pilan sábado?

¹⁵ «Jaxa bʼa pilan sábado tʼusan mi yibʼanaluk ja chonabʼi stsomo sbʼaj bʼa smaklajel» ja jekabʼanumi. Sok ja it mini tʼun lek yabʼye jujuntik judíoʼik, sok «mini x-ochye akuerdo soka jas wa xyala ja Pablo sok och kʼumanuke kistal». Pe ja yeʼn sok ja Bernabé sok mini tʼun xiwel yalawe:  «Tʼilani weʼn bʼajtan oj choljuka wabʼyex ajyi ja yabʼal ja Dyosi. Pe yuja mi akisawexi sok waxa pensaranex mixa bʼajinex ja sakʼanil bʼa tolabida..., jaʼ oj wajkotikonsok ja matik mi judíoʼuki. Ja Jyoba yakitikon ja mandar ja yajni yala: ‹Jtsaʼuneja jastal ijlabʼ ja bʼa chonabʼiki, bʼa oja wiʼoch ja koltanel bʼa yibʼanal ja luʼumi›» (Hech. 13:44-47; Is. 49:6).

16. ¿Jastal yabʼye ja judíoʼik ja jas yalawe ja Pablo sok ja Bernabé, sok jas skʼulane?

¹⁶ Yajni yabʼye ja it ja matik mi judíoʼuki jelni gustoʼaxiye, «sok spetsanil ja matik puesto aye bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida ochye kʼuʼumanil» (Hech. 13:48). Ja yuj, ja Yabʼal ja Jyoba wegoxtani spuku sbʼaj bʼa yibʼanal ja lugar jaw. Pe tukni lek ja jastal kʼot yabʼye ja judíoʼiki. Ja Pablo sok ja Bernabé yalaweni ke yeʼnleni ja judíoʼiki ja maʼ bʼajtan yabʼuneje ja lekil rason sbʼaja Mesías, pe mini skisawe, ja yuj ojni kʼulajuke kastigar yuja Dyosi. Ja judíoʼiki jel tajkiye, «smonowe ja ixuke bʼa sniwakile [...] sok ja winike jel naʼubʼal sbʼaje ja bʼa chonabʼi. Jaxa yeʼnleʼi kʼe yiʼe spatik ja Pablo soka Bernabé sok snutsuwe-el ja bʼa slugareʼi». ¿Jasa skʼulan ja Pablo sok ja Bernabé? «Stsijunkanyile ja spolboʼil yokeʼi sok tixa wajye bʼa Iconio». ¿Ti maʼ chʼay snajele tiw ja snochumanik Kristo ja bʼa Antioquía bʼa Pisidia? ¡Miyuk, mini tʼusila! Ja tiw yawekan nebʼumanik bʼa «masto wan ajelyile ja yip ja Dyosi sok masto jel gusto aye» (Hech. 13:50-52).

17-19. ¿Bʼa jastik modo oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Pablo sok Bernabé, sok jastal oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik gusto?

¹⁷ ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jastal yabʼye ja Pablo sok ja Bernabé? Ke mini xbʼobʼ katikan xcholjel ama ay kristyanoʼik bʼa chaʼan xchole bʼa wa sleʼawe modo oj stim-e. Sok chomajkil, yajni ja swinkil ja Antioquía mi skisawe ja lekil rasoni, ja chabʼ misioneroʼiki «stsijunkanyile ja spolboʼil yokeʼi». Ja jas skʼulaneʼi mini wa xchiktese ke tajkiye, jani yuja mixa yeʼn smuluke yuja jas oj ekʼ sbʼajeʼi. Wani xyabʼye stojol ke mini oj skʼuluke obligar ja kristyanoʼik jaw bʼa oj skise ja lekil rasoni. Ja jas wa xbʼobʼ skʼulukeʼi jani wajel bʼa pilan lugar bʼa oj snoch-eyi xcholjel, sok ja yuj tini wajye bʼa Iconio.

¹⁸ ¿Sok jasa ekʼ soka nebʼumanik yawekan ja bʼa Antioquía bʼa Pisidia? Joybʼubʼale yuj kristyanoʼik bʼa kontra wa x-iljiyeyuj, pe mini kechanta wa x-ajyiye gusto ta ja kristyanoʼik wa skʼuʼane ja smeranili. Ja Jesús yalunejxanikan: «¡Lekxtayuj ja matik wa xyabʼye ja yabʼal ja Dyosi sok wa skʼulane!» (Luc. 11:28). Sok jani skʼujolane bʼa oj ajyukyujile ja tikʼe modo jaw ja snochumanik Kristo.

¹⁹ Jastalni ja Pablo sok ja Bernabé, tolabida la ka juljkʼujoltik ke ja kaʼteltik mas tʼilani jani xcholjel ja lekil rasoni pe yeʼnani ja kristyanoʼik oj stsaʼe ta oj skis-e ma miyuk. ¿Jaxa ta mi skʼana oj smaklayotike? La jnochtik ja sjejel bʼa nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo. Ta wa xyajtaytik ja smeranili sok wa xkaʼatikan bʼa oj stojotik ja yip ja Dyosi, ojni ajyukotik gusto anima ja kristyanoʼik wa xyilawotike kontra (Gál. 5:18, 22).