1, 2. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Pablo sok ja Bernabé ja bʼa Listra?

 ¡JEL ja buya! Ja bʼa Listra, ja Pablo soka Bernabé yawe tojbʼuk jun winik bʼa mini xbʼejyi man pojki, sok ja wego wanxta tsʼijtel yuja sgustoʼili. Ja bʼa juera tini aye ja nole kristyano ¡sok wa xyalawe ke kʼotele dyosik ja Pablo sok ja Bernabé! Ja sacerdote bʼa Zeus wa xyiʼajan koronaʼik bʼa yeʼnle sok wa xchapa jujuntik toroʼik bʼa oj yayile jastal majtanal bʼa stoyjele. Yuja jel ja sbuyaʼil ja kristyanoʼik sok ja toroʼik, ja Pablo soka Bernabé tʼilani awaniye bʼa skʼanjelyile ja kristyanoʼik bʼa akʼotuke tekʼan. Wa xchʼiʼa ja spal kʼuʼe, ajnelxta wa x-ochye ja bʼa yoj nole kristyano, sok wa xyalawe sok wa spatawe kʼujolal, wokolni wa xlajxiyujile bʼa mi oj toyjuke yuja kristyano.

² Anto jujuntik judíoʼik bʼa Iconio sok bʼa Antioquía bʼa Pisidia bʼa kontra wa xyilawe ja lekil rasoniki. Kʼotye ja bʼa Listra sok wa xkʼe yale abʼalik jel tuk sbʼaja Pablo sok bʼa Bernabé. Ja swinkil Listra wa skʼuʼan sok wa x-och yilkʼujoluke. ¡Wegoxtani tukbʼi! ¡Ja kristyanoʼik bʼa wa skʼana oj stoy-e ajyi ja Pablo, ja wego wa skʼana oj xchʼoje ton! Ja yuj wa sjoybʼane sok wa xkʼe xchʼoje ton asta kal sakʼan wa xyaʼawekani. Yajni skʼulane ja jas wa skʼanaweʼi, wa spensarane ke chamta sok jokubʼal wa xyiʼaje och ja skuerpo bʼa chikʼxta sok wa xyawe el man stiʼ chonabʼ.

3. ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa kapitulo it?

³ ¿Jastal lek jach kʼot ekʼuk? ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Pablo, ja Bernabé sok ja kristyanoʼik bʼa Listra bʼa mini tʼun ochye rason? ¿Jastal wa xbʼobʼ snoch-e ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon ja jastal kuchyujile ja chabʼ winike it tojeʼi bʼa «mini tʼun xiwye xcholjel stsʼakatal yuja cholal akʼubʼalyile yuja Jyoba»? (Hech. 14:3). La kiltik.

4, 5. ¿Jas yuj wajye ja Pablo soka Bernabé ja bʼa Iconio, sok jasa ekʼ ja tiw?

⁴ Jastalni kilatikta, jujuntik kʼakʼu bʼajtan ja Pablo sok ja Bernabé nutsjiye ja bʼa chonabʼ romana bʼa Antioquía bʼa Pisidia yuj smule jujuntik  judíoʼik bʼa wa skontraʼane ja lekil rasoni. Jaʼuktoma oj el sganaʼe, «stsijunkanyile ja spolboʼil yokeʼi» ja kristyanoʼik jaw bʼa mini tʼun skʼanawe oj snaʼe ja smeranili (Hech. 13:50-52; Mat. 10:14). Sok tsaʼan, tixa gustoxta elye yajelkan ke yeʼnani ja Dyos oj ajukyi stupe yuja jas wa stsaʼawe skʼulajeli (Hech. 18:5, 6; 20:26). Sok mini tʼun triste aye, bʼejyiye junuk 150 kilometro ja bʼa lado sureste, sok kʼotye bʼa jun slajanil kʼinal bʼa jel xbʼaʼalani bʼa skol ja witsaltik Tauro sok Sultán.

⁵ Ja bʼa bʼajtan lugar kʼotye tekʼani jani ja Iconio, bʼa jani june ja chonabʼik mas tʼilan ja bʼa lugar romana bʼa Galacia sok jatoni yiʼoje ja skulturaʼe ja griegoʼiki. a Ja tiw ayni jitsan judíoʼik sok matik ochele judíoʼil. Ja Pablo sok ja Bernabé, jastalni kʼajyele, ti waj xchole ja bʼa lugar wa stsomo sbʼaje (Hech. 13:5, 14). «Sok yuja jel lek kʼumaniyeʼi jitsan judíoʼik sok griegoʼik ochye kʼuʼumanil» (Hech. 14:1).

6. ¿Jas yuj lekil maestroʼe ja Pablo sok ja Bernabé, sok jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik jastal yeʼnle?

⁶ ¿Jas yuj lekil maestroʼe ja Pablo soka Bernabé? Ja Pablo jelni snaʼa juntiro bʼa Biblia. Wani snaʼa lek jastal oj syak loʼilik bʼa Biblia, parteʼik bʼa Ley sok jastik alubʼalkan bʼa xchiktesel ke ja Jesús yeʼnani ja Mesías kʼapubʼali (Hech. 13:15-31; 26:22, 23). Ja Bernabé wani xchiktes ke wa xcham skʼujol ja tuk (Hech. 4:36, 37; 9:27; 11:23, 24). Xchawanile wa xkʼumaniye «stsʼakatal yuja cholal akʼubʼalyile yuja Jyoba» sok mini jaʼuk wa xyalawe soka jastik wa xyilawe. ¿Jastal oja kʼuluk jastal yeʼnle ja yajni xa cholo? Snochjel ja modoʼalik it: paklay lek ja Yabʼal ja Dyos, tsaʼa tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj payjukyuj ja kristyanoʼiki, leʼa modo yajelyi kulan skʼujol ja matik wa smaklaya sok moka wal ja jas waxa pensaraʼani mas lek aʼel bʼa Biblia.

7. a) ¿Jastal wa skoltay ja kristyanoʼik ja lekil rasoniki? b) Ta ay jun wa pamilya wa skontraʼana yuja waxa kʼuʼanyi ja Jyoba, ¿jasa tʼilan oj juluka kʼujol?

⁷ Ja Lucas wa xchiktes ke ja bʼa Iconio mini yibʼanaluk kristyano skʼulane aseptar gustoxta ja lekil rasoni: «Ja judíoʼik matik mi skʼuʼaneʼi kʼe smone ja matik mi judíoʼuki sok lajxiyujile bʼa oj skontraʼuke ja hermanoʼik». Pe ja Pablo soka Bernabé spensarane ke ja jas mas leki jani ke oj kan skoltaye ja lekil rasoni. Ja Biblia wa xyala ke «bʼa jitsan semanaʼik, ja yeʼnleʼi mini tʼun xiwye xcholjel», sok ja slekilal yilaweʼi jani ke «ja swinkil ja chonabʼi spila sbʼaje: jujuntik teye bʼa sparte ja judíoʼiki, jaxa tuki teye bʼa sparte ja jekabʼanumiki» (Hech. 14:2-4). Ja bʼa jtyempotiki, ja lekil rasoniki cha jachni wa skoltay ja kristyanoʼiki: bʼa jujuntik stsomunej, jaxa bʼa tuki spilunej (Mat. 10:34-36). ¿Wan maʼ xyilawa kontra jujuntik ja bʼa wa pamilya yuja waxa kʼuʼanyi ja Jyoba? Ta jachkʼa, ajuluka kʼujol ke jitsan ekʼele wa skʼulane yujni wa skʼuʼane ja jas wa xyabʼyeʼi ma ja abʼalik wa xyabʼye bʼa keʼntik. Stsʼakatal yuja wa lekil modo, ojni bʼobʼ yile ke ja jastik yabʼunejeʼi mini meranuk sok ja tyempo oj stukbʼes ja smodoʼeʼi (1 Ped. 2:12; 3:1, 2).

8. ¿Jas yuj elye ja bʼa Iconio ja Pablo sok ja Bernabé, sok jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas skʼulane?

 ⁸ Yajni ekʼta jun tyempo, ja kristyanoʼik bʼa Iconio bʼa kontra aye sok ja Pablo sok ja Bernabé xchapawe bʼa oj xchʼoje ton. Pe yajni yabʼye, xchapawe oj wajuke xcholjel bʼa pilan lugar (Hech. 14:5-7). Ja keʼntiki cha tʼilani oj pensaraʼuktik lek. Yajni wa xyalawe kabʼtik jastik bʼa mi lekuk, mini tʼun la xiwtik kʼumanel (Filip. 1:7; 1 Ped. 3:13-15). Pe ta wa xkilatik ke oj ajyuk tiroʼanel wani xtalnay jbʼajtik bʼa mi oj kʼuluktik jun jasunuk bʼa xiwela sbʼaj oj ya ajyuk ja jsakʼaniltiki ma ja bʼa kermanotiki (Prov. 22:3).

9, 10. ¿Bʼa wa xkan ajyi ja chonabʼ Listra, sok jas wa xnaʼatik sbʼaja kristyanoʼik ti sbʼaje tiw?

⁹ Ja bʼa pilan lugar kʼotye tekʼani jani ja Listra. Ja yal lugar it bʼa kʼotel romano, ti wa xkan junuk 30 kilometro ja bʼa suroeste bʼa Iconio, jelni lek xyila sbʼaj sok ja Antioquía bʼa Pisidia, pe ja bʼa Listra mini ay jitsan judíoʼik. Ja swinkil ja chonabʼ it bʼobʼta wani xkʼumaniye griego, pe ja mero skʼumaleʼi jani ja licaonio. Ja bʼa ekʼele it, ja Pablo sok ja Bernabé kʼe xchole bʼa jun lugar bʼa wa x-ekʼ jitsan kristyano, bʼobʼta jani yuja mey jun lugar bʼa wa stsomo sbʼaje. Chomajkil, ja Pablo tini tiw cha skʼulan ja milagro jastalni it skʼulan ja Pedro ja bʼa Jerusalén: yajel tojbʼuk jun winik bʼa mini xbʼobʼ snik ja yok man xchʼinil (Hech. 14:8-10). Pe soka milagro skʼulan ja Pedro jitsan ochye kʼuʼumanil, pe ja milagro skʼulan ja Pablo ja kristyanoʼiki cha tukni sjeʼawe ja smodoʼeʼi (Hech. 3:1-10).

¹⁰ Ja swinkil ja Listra cha wani stoyowe tuk dyosik. Ja yuj, yajni yilawe ke ja winik jaw junta jalon kʼe tekʼan spensarane ke ja Pablo soka Bernabé kʼoteleni dyosik. Skʼuʼane ke ja Bernabé jani ja Zeus, ja niwan sdyose ja griegoʼiki, sok ja Pablo jani ja yunin Hermes, ja yakʼa ekʼ rason ja dyosiki (kʼela ja recuadro « Ja Listra sok ja stoyjel ja  Zeus sok ja Hermes»). Pe ja Pablo soka Bernabé wani skʼana oj xchiktese jaman lek ke ja yeʼnleʼi mini kʼoteluke dyosik, pes ja maʼ akʼubʼalyile yuja cholal bʼa oj kʼumanuke sok ja ipal bʼa skʼulajel milagroʼik jani ja kechanta Dyos smeranili, ja Jyoba (Hech. 14:11-14).

11-13. a) ¿Jasa yalawe yabʼ ja swinkil Listra ja Pablo sok ja Bernabé? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas yalawe ja Pablo sok ja Bernabé?

¹¹ Ama soka jastal sjeʼa ja smodoʼe ja kristyanoʼiki, ja Pablo soka Bernabé sleʼawe jastal modo oj kʼotuke bʼa skʼujole. Yalawe: «Winike jumasaʼ, ¿jas yuj jach waxa kʼulanexi? Ja keʼntikoni cha kristyanoʼotikon sok cha wa x-ekʼ jbʼajtikon ja junxta wokol jastal weʼnlex. Wantikon xcholjela wabʼyex ja lekil rasonik bʼa oja jipexkan ja jastik it bʼa mi xmakuni sok oj kumxanik soka sakʼan Dyosi, ja maʼ skʼulan ja satkʼinali, ja luʼumi, ja mari sok yibʼanal ja jastik ayi. Ja najateʼi, ja yeʼni yaʼakan ke kada chonabʼ a-skʼuluke ja jas skʼanaweʼi, pe mini yaʼakan xchiktesel machunkiluk ja yeʼn yajni skʼulan jastik lek. Ya koʼyile jaʼ bʼa satkʼinal sok jel ya bʼaʼalanuk ja yalajeʼi, yayile swaʼele sok jel ya gustoʼaxuk ja skʼujoleʼi» (Hech. 14:15-17). Ja yaljelik it stsʼijbʼankan ja Lucasi wa sjeʼakitik jitsan jastik junuk sbʼa jastal oj choltikyabʼ ja matik mi snochumanuke Kristo.

¹² ¿Jasa bʼajtan wa xnebʼatik? Pes jastalni wa xkilatik, ja Pablo soka Bernabé mini yaʼa jun smodoʼe bʼa lajansok mas ekʼxele ja yeʼnleʼi. mini kʼot sjeʼ jun smodoʼe bʼa mi jach kʼoteluke meran ja yeʼnleʼi chʼin yaʼa sbʼaje sok yalawe ke kʼoteleni kristyanoʼik sok ayni swokole jastal yeʼnle. Ama ja smeranili elelexani libre soka sjejelik mi meranuk, koʼel sbʼaje ja yip ja Dyosi sok ayiʼoje ja smajlajel bʼa yajel mandar soka Kristo bʼa satkʼinal. Pe wani snaʼawe ke ja swinkil Listra ojni cha ajyukyujile ja slekilalik jaw ta skʼuʼane ja Kristo.

 ¹³ Jaxa keʼntiki, ¿jastal wa xkilatik ja kristyanoʼik wa xcholotik yabʼi? ¿Wan ma xpensaraʼantik ke kʼoteleni jastal keʼntik? Ta wa xkʼe stoyotik ja kristyanoʼik bʼa wa xcholotikyabʼ ja Yabʼal ja Dyosi, ¿wan ma xleʼatik modo bʼa oj komtike, jastalni skʼulane ja Pablo sok ja Bernabé? Ja Charles Russell, bʼa stojo ja kaʼteltik ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 1800 sok skʼeʼulabʼil ja 1900, cha yaʼakitik jun lekil sjejel sbʼaja it. Ama ja hermano it juni lekil jeʼuman, bʼa jun ekʼele stsʼijbʼan: «Mini xkʼanatik oj toyjukotik ma jel oj kisjukotik, sok mini oj toyjuk ja jas wa stsʼijbʼantiki; cha mini xkʼanatik oj ajuk jbʼiʼiluktik rabí». Chikani lek, jelni chʼin yaʼa sbʼaj jastal Pablo sok Bernabé. Yajni wa xcholotik, ja jas wa xkʼanatiki mini jaʼuk oj toyjukotik, jani skoltajel ja kristyanoʼik bʼa oj kumxuke «soka sakʼan Dyosi».

14-16. ¿Jas chabʼ jasunuk wa sjeʼakitik ja jas yalawe ja Pablo sok ja Bernabé ja bʼa Listra?

¹⁴ La kiltik ja xchabʼil jasunuk wa xnebʼatik ja bʼa loʼil it. Ja Pablo sok ja Bernabé jani yilawe ja jas wa xmakuniyujile ja matik oj maklajukyujile. Ja judíoʼik soka matik paxel judíoʼik ja bʼa Iconio ayni yiʼoje snajelil ja bʼa jastik tsʼijbʼunubʼal ja bʼa yabʼal ja Dyosi sok ja jastal wa xyila sbʼaj ja Dyos sok ja Israel, pe ja swinkil ja Listra mini snaʼawe sbʼaja jastik jaw. Ja jas wa snaʼaweʼi jani sbʼaja alaji. Ja xchonabʼeʼi ayni yiʼoj jun lekil clima sok joybʼubʼalyuj alajik bʼa jel xbʼaʼalani. Ja yuj mini wokoluk oj yil-e ja smodo ja Dyos jastal ja bʼa styempoʼil wa stuluwe ja jitsan satinel ja alaji. Sok ja yuj ja Pablo soka Bernabé yawe makunuk ja jaw bʼa xcholjel yabʼye (Rom. 1:19, 20).

¹⁵ Jaxa keʼntiki, ¿oj ma bʼobʼ jkʼuluktik jastal yeʼnle, bʼa spensarajel jasa wa xmakuniyujile ja matik oj choltik yabʼi? Ama ja tsʼunumani junxta inat oj stsʼun bʼa jitsan alajik, mini junukxta ja jastal wa xyaʼteltay ja luʼumi. Ayni luʼumik bʼa kʼunxta sok chapanxa bʼa oj tsʼunxuk pe ja tuki wani skʼana bʼa oj aʼteltaxuk. Junxtani wa x-ekʼ ja bʼa xcholjeli. Ja inati junxtani: ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ja it tey bʼa yabʼal ja Dyosi. Pe jastalni ja Pablo soka Bernabé, ojni ka tʼabʼan jkʼujoltik ja jastal wa xtaxye soka skʼuʼajel yiʼoje ja kristyanoʼiki sok oj pensaraʼuktik ja jaw bʼa oj choltik yabʼye (Luc. 8:11, 15).

¹⁶ Ja yoxil jas wa xnebʼatiki jani mok el jganatik ta ja kristyanoʼik mi skisawe ja smeranili. ¿Jas yuj? Pes, ama jel xkʼujolantik, ja jas oj tsʼuntiki ayni ti oj koʼuk bʼa yoj tonaltik ma ayni ay maʼ oj sjots-ele (Mat. 13:18-21). Jastalni stsʼijbʼanyi mas tsaʼan ja snochumanik Kristo bʼa Roma ja Pablo, «kada jujune oj katikyi kuenta ja Dyos ja bʼa jas jkʼulantiki», sok ja it tini chʼikan ja maʼ wa xtaʼatikyi tiʼal bʼa Biblia (Rom. 14:12).

17. ¿Bʼa waj ja Pablo sok ja Bernabé ja yajni elye ja bʼa Derbe, sok jas yuj?

¹⁷ Jastalni kilatik bʼajtan, ja kristyanoʼik bʼa Listra xchʼojowe ton ja Pablo. Spensarane ke chamta, ja yuj jokan yiʼaje och sok yawe el bʼa stiʼ chonabʼ  sok ti yawe kan bʼaʼan tiw. ¿Jasa ekʼ tsaʼan? Ja nebʼumaniki stsomo sbʼaje bʼa sjoyanal stulu sbʼaj sok och ja bʼa chonabʼi bʼa oj ya ekʼuk ja akuali. Jaxa bʼa pilan kʼakʼu skʼulan biajar soka Bernabé man Derbe, bʼa wa xkan bʼa junuk 100 kilometro. Sen xyajalani ja skuerpo ja yajni skʼulan biajari, pe takal takal kʼotye. Ja tiw, ja bʼa Derbe, «yawe och jun nole lek ja nebʼumaniki». Tsaʼan, jaʼuktoma oj yiʼe ja tojil bʼej bʼa oj kumxuke ja bʼa Antioquía bʼa Siria, «kumxiye bʼa Listra, bʼa Iconio sok bʼa Antioquía» bʼa Pisidia. ¿Jas yuj kumxiye ja bʼa lugarik jaw? Jani bʼa stsatsankʼujolajel «ja nebʼumaniki sok spataweyi skʼujole bʼa oj ajyuke ja bʼa skʼuʼajeli» (Hech. 14:20-22). Ja yuj, yaʼaweni bʼajtan bʼej ja jas wa xmakuniyujile ja kongregasyoniki sok mi jaʼuk ja jastal ay xyabʼyeʼi. ¡Juni lekil sjejel bʼa xchʼakjel sbʼaje! Ja bʼa jtyempotiki, jitsan misioneroʼik sok biajanteʼik jachni cha wa skʼulane.

18. ¿Jastal wa stsajiye ja ansyanoʼik?

¹⁸ Mini kechanuk stsatsankʼujolane ja nebʼumanik soka jas yalawe soka lekil sjejele, ja Pablo soka Bernabé «yawe ochkan ansyanoʼik bʼa kada kongregasyon». Jastalni wa xkilatik, anima «jekubʼale yuja yip ja Dyosi», pe ama jachuk yaweyi orasyon sok stekʼawe waʼin yajni «yaʼawekan bʼa skʼabʼ ja Jyoba» ja ansyanoʼik jaw (Hech. 13:1-4; 14:23). Ja bʼa jtyempotiki cha jachtikni wa xkʼulaxi. Bʼajtanto oj yawe och ansyanoʼil jun hermano ja ansyanoʼiki, bʼajtan wa xyaweyi orasyon sok tsaʼan wa spaklaye ta wan sbʼutʼjel ja rekisitoʼik bʼa Biblia (1 Tim. 3:1-10, 12, 13; Tito 1:5-9; Sant. 3:17, 18; 1 Ped. 5:2, 3). Ja mas tʼilani mini jaʼuk janekʼxa tyempo tey ja bʼa smeranili. Jani mas lek yiljel jastal wa xkʼumani sok jastal wa sjeʼa ja smodo, sok cha jachukni ja jastal wa xnaji sbʼaji, bʼa yiljel janekʼto wa xyaʼakan ke oj tojuk yuja yip ja Dyos ja bʼa sakʼanili. Ja hermano chapani oj ajyuk bʼa oj kʼot stalnanum ja yal chejiki ta tolabida wa skʼulan ja jas wa xyala ja Biblia (Gál. 5:22, 23). Ja circuito yeʼnani yiʼoj ja cholal bʼa oj yaʼ ja nombramientoʼiki (cha kʼela ja 1 Timoteo 5:22).

19. ¿Jasa wa snaʼawe lek ja ansyanoʼik, sok jastal wa snochowe ja sjejel yaʼa ja Pablo soka Bernabé?

¹⁹ Ja ansyanoʼiki wani snaʼawe lek ke ojni kʼanjukyile kuenta yuja Dyos ja jastal wa stalnaye ja kongregasyoni (Heb. 13:17). Jastalni ja Pablo soka Bernabé, yeʼnleni bʼajtan bʼej wa x-ajyiye ja bʼa xcholjeli, wa stsatsankʼujolane ja hermanoʼik soka jas wa xyalawe sok puesto wa x-ajyiye bʼa oj xchʼak sbʼaje bʼa slekilal ja kongregasyon (Filip. 2:3, 4).

20. ¿Jasa wa snikawotik skʼulajel ja loʼil bʼa Pablo sok Bernabé?

²⁰ Yajni ja Pablo soka Bernabé kʼotye ja bʼa Antioquía bʼa Siria, «xcholowe yabʼ yibʼanal ja jastik skʼulan ja Dyos yuj yeʼnle» sok jastal «ja Dyosi sjamayile ja bʼej ja matik mi judíoʼuki bʼa jachuk oj bʼobʼ skʼuʼuke» (Hech. 14:27). Yiljel yibʼanal ja aʼtel wa skʼulane ja tojik hermanoʼik it ja wego sok ja slekilalik ajiyile yuja Jyoba, ¿anke wani snikawotik bʼa kongana oj choltik sok mini tʼun xiwel stsʼakatal yuja cholal yaʼunejkitik ja Jyoba?