1. Ala jastal wa xtaxye ja bʼa Kʼin bʼa Pentecostés.

 JA BʼA Jerusalén jelni gusto aye ja kristyano. a Ja bʼa templo, xtomomi ja stabʼil ja bʼa altari malan ja levitaʼik wane stsʼebʼantajel ja Hallel (Salmos 113 man 118). Bʼobʼta jujuntik wa stsʼebʼantaye jun parte bʼajtan sok tixa wa sjakʼawejan ja tuki. Jaxa calleʼiki bʼutʼel kristyanoʼik bʼa tuk país bʼa jakele bʼa najtik lugarik jastal bʼa Elam, Mesopotamia, Capadocia, bʼa Ponto, Egipto sok Roma. b ¿Jas kʼin wan kʼulaxel? Jani ja Pentecostés, ma «ja kʼakʼu bʼa bʼajtanik sat ja sbʼaʼal ja alaji» (Núm. 28:26). Juni kʼin bʼa kada jabʼil jel xyaʼa gustoʼil bʼa wa xchiktes ja xchʼakulabʼil ja stuljel ja cebada sok ja skʼeʼulabʼil bʼa stuljel ja trigo.

2. ¿Jasunuk bʼa jel cham yabʼjel ekʼ ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33?

² Ja bʼa kʼakʼu it bʼa kuaresma ja bʼa jabʼil 33, junxama las 9 bʼa saʼan sakbʼel, ekʼ jun jasunuk jel cham yabʼjel bʼa wani x-alxi man jtyempotik. Junta chʼaykʼujol, ajyi «jun ruido man bʼa satkʼinal, jastal bʼa jun tsatsal ikʼ» (Hech. 2:2). Ja snilileli abʼxi bʼa yibʼanal ja yoj naʼitsi bʼa ti tsomane ekʼ junuk 120 snebʼumanik ja Jesús. Anto, ama mini ay skʼuʼajel, sjeʼa sbʼaj jastaltik yal yajlubʼik kʼakʼ, sok ti kan june bʼa kada jujune ja yeʼnleʼi. c Jaxa nebʼumaniki tixa och sbʼaje ja yip ja Dyosi. ¿Sok jasa ekʼi? Kʼe kʼumanuke tuktukil kʼumal. Yajni elye ja bʼa naʼitsi, ja matik jakele bʼa pilan país chamtoni wa xyilawe yuja wa xyabʼye «wane kʼumal ja bʼa mero skʼumaleʼi» (Hech. 2:1-6).

3. a) ¿Jas yuj ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33 wajni jun tyempo jel chaʼanyabʼal ja bʼa stoyjel ja Jyoba? b) ¿Jastal modo ya makunuk ja Pedro june ja «yabeʼik sbʼaja Gobyerno» ja bʼa Pentecostés?

³ Ja loʼil it bʼa jel xnikwani wani xcholo jun jasunuk ekʼ ja bʼa stoyjel ja Jyoba: ja skujlayubʼil ja Israel bʼa Dyos, ja kongregasyon bʼa matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal (Gál. 6:16). Pe mini kechanuk ja jaw. Tʼusan  mas tsaʼan ja bʼa junxta kʼakʼu jaw, ja Pedro kʼumani bʼa stiʼ sat ja jitsan kristyano. Jachuk ya makunuk ja bʼajtan oxe «yabeʼik sbʼaja Gobyerno», bʼa jachuk tuktukil tikʼe kristyano oj ajuk koʼuk slekilale bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal (Mat. 16:18, 19). Ja bʼajtan yabeʼi ojni yakan ke ja judíoʼik sok ja matik mi mero judíoʼuki oj skʼuʼuke ja lekil rasonik sok oj tsajuke yuja yip ja Dyosi. d Jachuk oj kʼotuke parte ja bʼa Israel bʼa Dyos, sok yuja jaw, ojni ajyukyujile ja smajlajel bʼa oj kʼotuke gobyernoʼik sok sacerdoteʼik ja bʼa sGobyerno ja Dyosi (Apoc. 5:9, 10). Ja junxta cholal it ojni cha ajukyile ja samaritanoʼiki, sok tsaʼan, ja matik mi judíoʼuki. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastik jel chaʼanyabʼal ekʼ ja bʼa Pentecostés?

4. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja skongregasyon ja Dyos ja bʼa jtyempotik jatoni snochunejyi ja it kujlaji bʼa jabʼil 33?

⁴ Jastalni kilatik, ja skongregasyon ja Dyos kʼe ajyuk yajni junuk 120 nebʼumanik bʼa «teye bʼa junxta lugar» bʼa jun naʼits ja bʼa kuarto bʼa kʼeʼeli, tsajiye soka yip ja Dyosi (Hech. 2:1). Pe yajni chʼak ja kʼakʼu jaw, yiʼaje jaʼ jitsan kristyano. Sok ja jaw kechan waj ja skʼeʼulabʼil bʼa jun organisasyon bʼa wanto kʼiʼel man jtyempotik. Jachukniʼa, ja skongregasyon ja Dyos ja bʼa jtyempotiki aye ixuk winik bʼa yibʼanal ja luʼum bʼa wa syajtaye ja Dyosi. Yeʼnleni ja maʼ wane xcholjel ja «lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi […] bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa jachuk oj snaʼe yibʼanal ja chonabʼiki» bʼajtanto oj jakuk ja chʼakelali (Mat. 24:14).

5. Jastalni ja bʼa bʼajtan siglo sok ja bʼa jtyempotiki, ¿jasa oj yabʼye stsamalil ja matik teye ja bʼa skongregasyon ja Dyosi?

⁵ Ja skongregasyon ja Dyosi cha ojni makunuk bʼa skoltajel sok stsatsankʼujolajel  ja matik oj ajyuke ja tiwi: ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal, sok yajni x-ekʼ ja tyempo, ja «pilan chejik» (Juan 10:16). Ja Pablo jelni chaʼanyabʼal yila ja yajni wa skoltay sbʼaje ja hermanoʼiki. Ja yuj stsʼijbʼanyi ja snochumanik Kristo bʼa Roma: «Jelxa xkʼana oj kilex bʼa oj kawilex jun majtanal jakel bʼa Dyos bʼa jachuk oj stsatsankʼujolukex, ma bʼa oj jtsatsankʼujoluk jbʼajtik yuja skʼuʼajel kiʼojtiki, tanto jawa bʼajexi sok ja jbʼaji» (Rom. 1:11, 12).

6, 7. ¿Jastal wan yajel kʼot smeranil ja kongregasyon ja aʼtel bʼa xcholjel bʼa yibʼanal ja chonabʼiki?

⁶ Ja bʼa jtyempotiki, ja kongregasyoni jani ja junxta aʼtel wan skʼulajel jastalni ja bʼa bʼajtan siglo. Ja Jesús yayi ja aʼtel it ja snebʼumaniki bʼa oj skʼuluke ama wokol pe cha wani xyaʼa gustoʼil. Ja yeʼn yala yabʼye: «Awik och nebʼumanil ja kristyanoʼik bʼa spetsanil ja chonabʼiki. Awik yiʼ jaʼ bʼa sbʼiʼil ja Tatali, bʼa sbʼiʼil ja Uninali sok bʼa sbʼiʼil ja yip ja Dyosi. Jeʼawikyi bʼa oj skʼuʼuke spetsanil ja mandar kaʼunejawilexi» (Mat. 28:19, 20).

⁷ Ja testigoʼik bʼa Jyoba yeʼnani kʼotel ja skongregasyon ja Dyos bʼa wan yajel makunuk bʼa skʼulajel ja aʼtel it. Ja smeranili, xcholjel bʼa jitsan kʼumal ayni swokolil; pe wani lajxelyujile: ja Testigoʼik wane yajel el juʼunik bʼa Biblia bʼa mas ja 1,000 kʼumali. ¿Wana maʼ wajel ja bʼa reunionik sok koltanel ja bʼa aʼtel bʼa xcholjel sok yajel och nebʼumanik? Wani xbʼobʼ ajyan gusto, pes weʼnani kʼotel june ja bʼa tʼusan kristyanoʼik ay ja bʼa Luʼumi bʼa ayiʼoje ja cholal bʼa xcholjel tsʼikan lek sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba.

8. ¿Jastal wa skoltayotik ja kongregasyoni?

⁸ Chomajkil, ja Jyoba wa xyawi juna pamilya bʼa hermanoʼik bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa oj skoltaya ajyel gusto sok bʼa mi oj eluka gana ja bʼa tyempoʼik it jel wokoli. Ilawil jasa stsʼijbʼanyi ja Pablo ja hebreoʼik bʼa kʼotele snochumanik Kristo: «Altantoxta la ajyukotik soka tuki bʼa oj snikotik sjejel jbʼajtik syajal jkʼujoltik sok skʼulajel jastik lek, pe mokni katikan stsomjel jbʼajtik, jastalni jujuntik kʼajyelexa. Mas lek, la jtsatsankʼujoluk jbʼajtik, sok mastoni yuja wa xkilatik wan mojxel ja skʼakʼujil ja Dyosi»  (Heb. 10:24, 25). Jastalni waxa wila, ja kongregasyoni juni majtanal bʼa Jyoba bʼa oj bʼobʼa tsatsankʼujoluk ja tuk sok bʼa oj tsatsankʼujolajan. Ja yuj, ajyan lajan soka hermanoʼiki sok moka wakan wajel ja bʼa reunioniki.

9, 10. ¿Jasa wa skʼulane jujuntik bʼa oj bʼobʼ xchole yabʼ ja kristyanoʼik bʼa tuk kʼumalik?

⁹ ¡Pensaraʼan ja gustoʼil yabʼye ja judíoʼik sok ja matik mi mero judíoʼuk ja kʼakʼu jawi! Tʼusan mi yibʼanaluke sen wani xyawe makunuk jun kʼumal bʼa kʼajyel wa skʼuman sbʼaje, bʼobʼta jaʼa griego ma ja hebreo. Pe ja wego kada «jujune bʼa yeʼnle wane yabʼjel ja nebʼumaniki wane kʼumal ja bʼa mero skʼumaleʼi» (Hech. 2:6). Seguro ke kʼot man skʼujole yajni yabʼye ja lekil rasonik ja bʼa mero skʼumale. Pe ja snochumanotik Kristo mixani xkʼulajikitik ja milagro jaw bʼa kʼumal bʼa tuk kʼumalik. Ama jachuk, jitsan wane xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos bʼa yibʼanal ja chonabʼiki. ¿Jastal? Jujuntik wa snebʼawe jun kʼumal bʼa oj koltanuke bʼa kongregasyonik bʼa pilan kʼumal ma asta wa xwajye bʼa pilan país. Sok tikʼanxta wani xyilawe ke jelni cham xyilawe ja matik wa xcholowe yabʼ yuja wa skʼujolane.

¹⁰ Jachni ekʼ sbʼaj ja Christine, bʼa yiʼaj jun kurso sok juke testigoʼik bʼa kʼumal gujaratí. Yajni staʼa sbʼajsok jun smoj aʼtel bʼa wa xkʼumani gujaratí, ja yeʼn skʼulan saludar ja bʼa skʼumal. Ja akʼix jaw jelni cham yabʼi sok sjobʼoyi jas yuj wan snebʼjel jun kʼumal jel wokol jastal ja gujaratí. Ja Christine jelni lek xcholo yabʼi, sok tixa aljiyabʼ yuja ixuki: «Sen jelni tʼilan ja jas waxa cholowexi».

11. ¿Jastal oj bʼobʼ jchap jbʼajtik bʼa xcholjel yabʼ ja kristyanoʼik bʼa tuk kʼumalik?

¹¹ Ja smeranili mini kibʼanaltik wa xbʼobʼ jnebʼtik jun kʼumal. Pe wani xbʼobʼ jchap jbʼajtik bʼa xcholjel yabʼ ja kristyanoʼik bʼa tuk kʼumal sbʼaja  sGobyerno ja Dyosi. ¿Jastal? Jun sjejel, jani yajel makunuk ja aplikasyon JW Language^®. Ja tiw wa xbʼobʼa nebʼ jastal kʼulwanel saludar bʼa jun kʼumal bʼa wa xkʼumaniye ja bʼa wa territorio. Cha wani xbʼobʼa nebʼ jujuntik yaljelik bʼa jachuk ja kristyanoʼik ojni skʼane snebʼjel sbʼaja Biblia. Ojni bʼobʼa walyabʼ ke a-sleʼe ja sitio jw.org ma asta oj bʼobʼa jeyi ja bideoʼik sok ja juʼunik ay ja bʼa skʼumale. La katik makunuk ja tikʼe yamkʼabʼalik it. Jachuk ojni kabʼtik ja gustoʼil yabʼye ja bʼajtan snochumanik Kristo yajni yilawe ke chamto yabʼye ja kristyanoʼik ja lekil rasonik ja bʼa mero skʼumaleʼi.

12. a) ¿Jasa yalunejkan ja aluman Joel sbʼaja milagro ekʼ ja bʼa Pentecostés? b) ¿Jas yuj wani xmajlaxi ke ja jas yalakan ja Joel oj kʼot smeranil ja bʼa bʼajtan siglo?

¹² Ja loʼili wa snochoyi yaljel ke «ja Pedro kʼe tekʼan» bʼa oj skʼumuk ja kristyanoʼik jakele bʼa tuktukil lugari (Hech. 2:14). Ja yeʼn xcholo yabʼye ke ja nebʼumaniki wane kʼumal tuktukil kʼumal yujni ja Dyos wan yajel kʼotuk ja jas yalunejkan ja Joel: «Oj pekʼ ja kip sbʼa tuktukil tikʼe kristyano» (Joel 2:28). Ja smeranili, wani xmajlaxi ke ojni kʼot smeranil ja it ja bʼa bʼajtan siglo, pes bʼajtanto oj wajuk ja bʼa satkʼinal ja Jesús skʼapakanyi ja snebʼumaniki: «Ja keʼn oj jpatyi skʼujol ja Tatali, jaxa yeʼn oj yawilex pilan koltanum», wa xkʼan alxuk, «ja ipal» (Juan 14:16, 17).

13, 14. ¿Jasa skʼulan ja Pedro bʼa oj ya kʼot man skʼujole ja kristyanoʼiki, sok jastal oj bʼobʼ jnochtik?

¹³ Ja Pedro xchʼakakan ja sloʼil sok jujuntik yaljel jaman lek: «Yibʼanal ja snaj ja Israel a-snaʼ jaman lek ja Dyosi ya och Ajwalal sok Kristo ja Jesús it, ja maʼ wawex kʼe lokan bʼa jun poste» (Hech. 2:36). Ja smeranili tʼusan mi yibʼanaluk ja yeʼnleʼi mini ti ajyiye ja yajni smilawe ja Jesús; pe yuja ti sbʼaje ja bʼa chonabʼ miljiʼi, ja yuj ja yeʼnleʼi cha tini chʼikane. Pe wani xkilatik ke ja jekabʼanumi skʼuman ja yermanoʼik judío sok respeto pes wani skʼana oj kʼot man skʼujole. Mini skʼana oj ya smuluke;  wani skʼana oj sutxuk skʼujole. Sok ja yeʼnleʼi mini yajbʼesjiye. Jaʼuktoma, «yabʼye lajansok ay jas tsʼapjiyi ja bʼa skʼujoleʼi», sok ja yuj sjobʼoweyi: «¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktikoni?». Ja jastal modo skʼuman ja Pedro seguro koltani bʼa oj lajxuk ja jas wa skʼana sok bʼa oj sutxuk skʼujole jitsan (Hech. 2:37).

¹⁴ Ja keʼntiki cha lekni oj nochtik ja smodo ja Pedro bʼa oj katik kʼot man skʼujole ja kristyano. Yajni wa xwaj jcholtiki, mini jaʼuk wa xwaj tojtikan yibʼanal ja jas mi stojoluk wa spensarane ja kristyanoʼiki. Jaʼuktoma, jani wa xwaj jkʼujoltik ja jastik junuk bʼa akuerdo aytiki, sok jachuk oj bʼobʼ jkoltaytike bʼa oj yabʼye stojol ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Sok yajni wa xkʼumantike sok respeto jastal skʼulan ja Pedro, bʼobʼta masni oj smaklaye ja rason bʼa Biblia ja kristyanoʼik bʼa lek ja skʼujole.

15. a) ¿Jasa aljiyabʼye ja matik mi mero judíoʼuk sok ja judíoʼik yuja Pedro, sok jasa skʼulaneʼi? b) ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja matik yiʼaje jaʼ ja kʼakʼu jaw chapanxani aye?

¹⁵ Ja bʼa kʼakʼu jaw jel xyaʼa gustoʼili, ja Pedro yala yabʼ ja matik mi mero judíoʼuki sok ja judíoʼiki bʼa skʼuʼane ja lekil rasoni: «Asutxuka kʼujolex, sok kada jujune bʼa weʼnlex ayiʼ jaʼ» (Hech. 2:38). Ja yujil, yiʼaje jaʼ junuk 3,000 kristyano, bʼobʼta ti bʼa tankeʼik ay ja bʼa Jerusalén sok ja bʼa sjoyanali. e ¿Kechan maʼ yiʼaje jaʼ yuja sgustoʼileʼi? ¿Wan maʼ xya kabʼtik stojol ja loʼil it ke ja matik wane yijel estudio bʼa Biblia sok ja yuntikil ja Testigoʼik axa yiʼe jaʼ mas pronto ama mito chapan ayuke? Mini tʼusan. Tʼilani oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ke ja matik mi mero judíoʼuki sok ja judíoʼik bʼa yiʼaje jaʼ ja bʼa Pentecostés kʼotelexani lekil paklanumik ja bʼa Yabʼal ja Dyosi sok tini aye bʼa  jun chonabʼ bʼa yeʼn sbʼaj ja Jyoba. Chomajkil, sjeʼunejexa ke lek wa xtaxye soka Dyosi, pes jitsan bʼa yeʼnle najat lek ja bʼa jakeleʼi bʼa ajyel ja bʼa kʼin it. Ja jas kechanxta wa skʼanayujileʼi jani skʼuʼajel ja smeranilik sbʼaja cholal yiʼoj ja Jesukristo ja bʼa jas wa skʼana ja Dyosi. Yajni skʼulaneʼi, chapanxani ajyiye bʼa oj yaʼteltaye ja Dyos, pe ja wego yiʼajeta jaʼ jastal nochumanik bʼa Kristo.

16. ¿Jastal sjeʼawe ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo ke jaman skʼujole?

¹⁶ Chikani lek ke ja Jyoba wan yajel koʼuk slekilal ja grupo jaw, pes wa snochoyi yaljel ja jas ekʼi: «Spetsanil ja matik wa x-ochye kʼuʼumanili lajani aye sok wa skʼepa sbʼaje yibʼanal ja jas yiʼojeʼi, sok wa xchonowe ja jastik yiʼojeʼi sok ja jastik sbʼajeʼi sok wa spilawe ja jas stsomunejexa chikan jastal ja snesesida kada jujune» (Hech. 2:44, 45). f Ja snochumanotik Kristo ja bʼa jtyempotiki lekni oj nochtik ja jastal sjeʼa sbʼaje syajal skʼujole sok jaman skʼujole.

17. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk june maʼ wa skʼana oj yiʼ jaʼ?

¹⁷ Ja maʼ wa skʼana oj yayi ja sakʼanil ja Jyoba sok oj yiʼ jaʼ tʼilani oj skʼuluk jujuntik jasunuk wa xyala ja Biblia. Bʼajtan, tʼilani oj snebʼ ja jas wa sjeʼa ja Yabʼal ja Dyosi (Juan 17:3). Tsaʼan, tʼilani oj sjeʼ ke ayiʼoj skʼuʼajel sok sutxel skʼujol ja bʼa jastik mi lek skʼuluneji. Ja it tini chʼikan sjejel ke meran wa snaʼa malaya (Hech. 3:19). Anto, tʼilani oj stukbʼes ja sakʼanili sok kʼeʼel skʼulajel ja jas wa smajlay ja Jyoba sbʼaja yaʼtijumiki (Rom. 12:2; Efes. 4:23, 24). Yajni skʼulanta ja jastik it, oj bʼobʼ yayi jun orasyon bʼa yajelyi ja sakʼanil ja Dyos sok tsaʼan yijel jaʼ (Mat. 16:24; 1 Ped. 3:21).

18. ¿Jas cholal jel chaʼanyabʼal yiʼoj ja maʼ yiʼunejxa jaʼi?

¹⁸ Jaxa weʼn, ¿awatamayi jawa sakʼanil ja Dyos sok awiʼajta jaʼ? Ta jachkʼa, jastalni skʼulanyi ja Jyoba ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo, cha ojni yawi ja yipi bʼa oj bʼobʼa chol tsʼikan lek sbʼaja smeranili sok skʼulajel ja jas wa skʼana. ¡Juni cholal jel chaʼanyabʼal!