1-3. a) ¿Jasa smule lejiyile ja jekabʼanumik yuja Sanedrín, sok jasa tʼilan oj stsaʼe? b) ¿Jas yuj tʼilan oj kiltik stʼilanil ja jas ekʼ sbʼaje ja jekabʼanumiki?

 ¡JELNI tajkel aye ja juesik bʼa Sanedrín! Ja bʼa stiʼ sateʼi teye ja matik leʼubʼal smuleʼi: ja jekabʼanumiki. Ja mero olomal sacerdote sok presidente ja bʼa niwan tsome jues it, ja José Caifás, mini skʼana oj staʼ tiʼal ja sbʼiʼil ja Jesús sok tajkelxta wa xyala yabʼye: «Kalatikona wabʼyex toj lek bʼa mokxa ajeʼex bʼa sbʼiʼil ja winik jaw. Pe abʼutʼuwexta ja Jerusalén soka jas waxa jeʼawexi. Ja weʼnlexi wani xa kʼanawex oja wawex jmuluktikon ja xchamelal ja winik jaw» (Hech. 5:28). Bʼa pilan yaljel: «¡Oj maʼ awaʼexkan xcholjel, ma ti oja wilexa!».

² ¿Jastal maʼ oj sjakʼe ja jekabʼanumiki? Ja maʼ akʼubʼalyile mandar bʼa oj xchole jani ja Jesús, soka yeʼn skʼulunej soka cholal akʼubʼalyi bʼa skʼabʼ yuja Jyoba (Mat. 28:18-20). Anto, ¿oj maʼ yaʼekan xcholjel yuja xiwel soka skontraʼe? Ma ¿mi oj xiwuke sok yij oj ajyuke? Bʼa tʼusanta yaljel, ¿machun oj skʼuʼukeyi, ja maʼ ja Dyos ma jaʼa winikeʼi? Sok mini tʼun xiwel, ja Pedro wegoxta yaʼa jun sjakʼjel jaman lek sok direkto bʼa sparteʼe ja tuk nebʼumaniki.

³ ¿Jas yuj tʼilan oj kiltik stʼilanil yibʼanal ja it? Pes yujni ja keʼntiki cha tʼilani oj choltik ja wego sok bʼobʼta ja jkontratiki cha oj yiʼe jpatiktik (Mat. 10:22). Ja jkontratik bʼobʼta oj sleʼe modo oj skomotik ma asta oj stimotik bʼa skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba. Jun jasunuk bʼa oj skoltayotik bʼa ajyel yij jani spaklajel lek jasa ijiye och ja jekabʼanumik bʼa oj wajuke bʼa stiʼ sat ja Sanedrín a sok jastal sjakʼawe yajni aji xiwukeʼi.

4, 5. ¿Jas yuj jel tajkiye ja Caifás sok ja tuk saduceoʼiki?

⁴ Jastalni kilatikta, yajni ja Sanedrín yayile mandar sbʼajtanil ekʼele bʼa ayawekan xcholjel ja Pedro sok ja Juan, sjakʼawe: «Mi xbʼobʼ katikonkan yaljel ja bʼa jastik kilunejtikon sok kabʼunejtikoni» (Hech. 4:20). Pe ¿jasa ekʼ tsaʼani? Spetsanil ja jekabʼanumiki cha kʼe stuleyi soka xcholjel ja bʼa  templo, sok tini skʼulane «bʼa skorredor ja Salomón». Ja lugar it bʼa ay yolom bʼa ti wa xkan bʼa lado este ja bʼa templo, wani stsomo sbʼaje jitsan judíoʼik. Ja tiw, ja jekabʼanumiki skʼulane niwak milagroʼik, jastal stojbʼesel ja matik maloʼayi sok yajel eluk ja pukujiki. Sok lajansok jujuntik kristyano wani xtojbʼiye yajni wa x-ekʼ sbʼaje ja yijlabʼ ja Pedro. Sok jitsan ja matik tojbʼiyeʼi cha skisawe ja lekil rason bʼa lek oj taxuke soka Dyosi. Stsʼakatal yuja it, ‹ochtani jitsanbʼuk ja matik wa skʼuʼane ja kajwaltiki, jitsan winike sok ixuke› (Hech. 5:12-15).

⁵ Ja Caifás sok tuk ja bʼa kʼole saduceoʼik jelni tajkele sok yaʼawe mandar bʼa oj lutjuke ja jekabʼanumiki (Hech. 5:17, 18). ¿Jas yuj jel tajkel ayeʼi? Pes yujni ja jekabʼanumiki wane sjejel ke ja Jesús sakʼwita, sok ja yeʼnleʼi mini skʼuʼane ja bʼa sakʼwelali. Chomajkil, yuja wa xyalawe ke kechan oj staʼ skoltajel ja maʼ wa skʼuʼan bʼa Jesús, ja saduceoʼik wani xiwye ke ja kristyano oj yile ja Jesús jastal yolome, sok anto ay jas oj kʼulajukyile yuja romanoʼiki (Juan 11:48). ¡Jakʼayuj wa skʼana oj skom-e ja jekabʼanumiki!

6. ¿Matik mero ti chʼikan ja yajni wa x-iji spatik ja yaʼtijumik ja Jyoba, sok jas yuj mini cham wa xkabʼtik?

⁶ Cha jachni wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotiki, ja olomalik bʼa relijyon yeʼnani mero chʼikane yajni wa x-iji spatike ja yaʼtijumik ja Jyoba. Ja jasa mas kʼajyel wa x-ekʼi, wani xyawe makunuk ja cholal yiʼoje bʼa smonjel ja matik ay xcholi sok ja matik wa xya el notisyaʼik bʼa yajel kʼot tekʼan ja xcholjeli. ¿Jas yuj mini cham wa xkabʼtik yuja wa xyilkʼujolanotik sok ayiʼoje imbidia jmoktik? Bʼajtan, yujni stsʼakatal ja jas wa xcholotik, ja kristyano wa xyaʼa sbʼaje kuenta ja abʼalik wa sjeʼawe ja relijyonik mi meranuki. Sok xchabʼil, yajni ja kristyanoʼik wa x-ochye ja bʼa smeranili, wani x-elye libre ja bʼa skʼuʼajelik sok kostumbreʼik mi meranuk bʼa wa xjejiyile ajyi yuja olomalik bʼa srelijyone (Juan 8:32).

7, 8. ¿Jastal yabʼye ja jekabʼanumik ja mandar ajiyile yuja anjeli, sok jas sjobʼjel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik?

⁷ Yajni teye bʼa preso bʼa wane smajlajel oj kʼulajuke jusgar, ja jekabʼanumiki bʼobʼta wani sjobʼo sbʼaje ta oj miljuke yuja skontraʼeʼi (Mat. 24:9). Pe ja bʼa akwal jaw ayni jas ekʼ bʼa mini tʼun wane smajlajel: «ja yanjel ja Jyoba sjama ja spuertaʼil ja preso» (Hech. 5:19). b Anto ajiyile ja mandar it jaman lek yuja anjeli: «Kaʼaxik ja bʼa templo sok jaxa tiw nochowikyi xcholjelyabʼ ja chonabʼ» (Hech. 5:20). ¿Jastal maʼ yabʼye? Seguro ke skʼuʼane lek ke stojolni ja jas wane skʼulajeli sok aji yipe bʼa oj ajyuke yij ama chikan jas x-ekʼi. Sok skʼuʼuneje lek sok mini tʼun xiwel «ochye ja bʼa templo ja yajni sakbʼi sok och sjeʼe» (Hech. 5:21).

⁸ Kada jujune tʼilani la jobʼ jbʼajtik: «Ta jtʼaspun wokolik jastaltik it, ¿oj maʼ ajyukuj skʼuʼajel sok mi oj xiwkon bʼa oj jnochyi xcholjel?». Jun jasunuk oj  stsatsankʼujolukotik jani yajel juljkʼujoltik ke ja anjeliki wa skoltayotik sok wa stojowotik ja bʼa niwan aʼtel bʼa xcholjel «tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» (Hech. 28:23; Apoc. 14:6, 7).

9-11. ¿Jasa skʼulane ja jekabʼanumik yajni ajiyile mandar bʼa oj yaʼekan ja xcholjeli, sok jas sjejel yaʼawekankitik?

⁹ Ja Caifás sok ja tuk juesik bʼa Sanedrín chapanxani aye bʼa oj skʼuluke kastigar ja jekabʼanumiki. Yuja mi snaʼawe ke mixa teyuke bʼa preso, sjekawe talnanumik bʼa oj waj yiʼejan. Pensaraʼan jastal maʼ yabʼye yajni yilawe mixa teyuke ja presoʼanumiki, ama lutan lek sok yabe ja spuertaʼil ja preso sok «jaxa talnanumiki ti tekʼane bʼa stiʼ puerta». ¡Chamtonima yilawe! (Hech. 5:23). Ja maʼ kajan sbʼaj skʼeljel ja templo tixtani yabʼ ke cha tixa aye bʼa templo, bʼa wane skʼulajel ja jas junxta ijiye och bʼa preso: xcholjel sbʼaja Jesús. Ja yuj, yiʼaj ja stalnanumiki sok cha syamawe ja jekabʼanumiki sok yiʼaje och man bʼa tsome juesik.

¹⁰ Jastalni kilatik ja bʼa skʼeʼulabʼil ja kapitulo, ja olomaliki tajkelxta yaweyi mandar ja jekabʼanumiki bʼa axayawe kʼot tekʼan ja xcholjeli. ¿Sok jasa skʼulane? Ja Pedro wegoxta sjakʼa sok mini tʼun xiwel bʼa sparte ja tuki: «Tʼilani jaʼ oj jkʼuʼuktikonyi ja Dyos jastal mandaranum ke yuja winikeʼi» (Hech. 5:29). Soka it, ja jekabʼanumiki yawekankitik jun lekil sjejel jastal snochumanotik Kristo man jtyempotik. Sok ama wa xkʼuʼantikyi ja «matik ay chaʼan xcholeʼi», ja yeʼnleʼi mini ayiʼoje ja cholal bʼa oj stimotik skʼulajel ja jas wa skʼanakitik ja Dyosi sok cha mini bʼa oj yakitik mandar skʼulajel ja jas mi lek xyila ja Dyosi (Rom. 13:1). Ja yujil, ta wa stimawotike xcholjel, mini oj katikan skʼulajel, pes juni aʼtel bʼa yeʼn yaʼunejkitik ja Jyoba. Jaʼuktoma, ojni jletik modoʼik jach nakʼul bʼa xcholjel tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno.

¹¹ Mini cham xkabʼtik ja tsome juesik jel tajkiye yajni yilawe mi xiwye ja jekabʼanumiki. Sok asta «skʼanawe oj smil-e» (Hech. 5:33). Ja jekabʼanumik skʼuʼane ke chamelxani oj eluke ja tiwi, pe ja Jyoba skoltaye bʼa jun modo jel cham yabʼjel.

12, 13. a) ¿Jas rason ajiyile ja tuk juesik yuja Gamaliel, sok jasa stsaʼawe skʼulajel? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ skʼuluk ja Jyoba bʼa skoltajel ja xchonabʼi? c) Ta ja Jyoba wa xyaʼakan oj ekʼ jbʼajtik wokol «yuja bʼa jas toji», ¿jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek?

¹² Anto kʼumani ja Gamaliel, c «jun maestro ja bʼa ley sok jel kisubʼal yuj yibʼanal ja chonabʼi» sok cha jachuk ja tuk juesiki. Yuja jach kʼoteli, yaʼa mandar bʼa ayawe eluk jutsʼin ja jekabʼanumiki, jaxa tuki skʼuʼaneyi (Hech. 5:34). Anto tixa kʼe staʼ tiʼal bʼa jujuntik kristyano snikawe kʼumal ja bʼa tyempo ekʼta. Yala ke yajni cham ja yolomeʼi, saktantan chʼak wajuke ja snochumaniki. Yajni chʼak ya julyi skʼujole ja iti, yala yabʼye ke aʼajyuk spasensyaʼe sok mokxa sleʼe modo stimjel ja jekabʼanumiki, yujni ajkʼachto chamel ja yolomeʼi. Ja yeʼn ya ochuke rason jachuk: «Wani xkalawabʼyex moka chʼika bʼajex soka winike it sok aktayikani. Yujni ta ja aʼtel it ma ja sjejel it ti jakel bʼa winike, ojni jomuk. Pe ta ti jakel bʼa Dyos, ja weʼnlexi mini oj bʼobʼa jomexyile. Sok asta bʼobʼta ojni ochanik tiro soka Dyosi» (Hech. 5:38, 39). Ja juesiki skʼuʼaneyi ja jas yala. Pe ama jachuk, yaʼawe mandar bʼa oj smakʼe ja jekabʼanumiki sok «yaweyi mandar bʼa axa yawekan stajel tiʼal bʼa sbʼiʼil ja Jesús» (Hech. 5:40).

¹³ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba cha wa xbʼobʼ ya makunuk winike jel kisubʼale, jastalni ja Gamaliel, bʼa skoltajel ja xchonabʼi (Prov. 21:1). Soka yipi, ja yeʼn wani xbʼobʼ snik ja mandaranumik, ja juesik sok ja matik wa xya kujlajuk ja leyi bʼa ay chaʼan xchole bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana (Neh. 2:4-8). Pe bʼobʼta ay ekʼeleʼik wa xyaʼakan oj ekʼ jbʼajtik wokol «yuja bʼa jas toji» (1 Ped. 3:14). Ta jach ekʼ jbʼajtik, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek bʼa chabʼ jasunuk: bʼajtan, ojni ya kiptik bʼa oj kuchkujtik; sok xchabʼil, ja jkontratiki mini oj bʼobʼyujile bʼa oj yawe kʼot tekʼan ja kaʼteltiki (Is. 54:17; 1 Cor. 10:13).

14, 15. a) ¿Jasa skʼulane ja jekabʼanumik yajni makʼjiye, sok jas yuj? b) Cholo jun experiencia bʼa wani sjeʼa ke ojni bʼobʼ ajyukotik gusto ja yajni x-ekʼ jbʼajtik pruebaʼik.

¹⁴ ¿El maʼ sganaʼe ja jekabʼanumik sok yaʼawemakan xcholjel yuja makʼjiyeʼi? ¡Mini tʼusan! Jaʼuktoma, «tixa elye ja bʼa stiʼ sat ja Sanedrín, jelni gusto aye» (Hech. 5:41). Pe ¿jas yuj jelni gusto aye? Mi jaʼuk yuja makʼjiyeʼi, jani yuja wa snaʼawe ke jach kʼulajiyile yuja ajyele toj soka Jyoba sok snochjel ja Jesús (Mat. 5:11, 12).

¹⁵ Jastalni ja bʼa bʼajtan siglo, ja snochumanotik Kristo gustoni wala ajyitik yajni wa x-iji jpatiktik yuj xcholjel ja lekil rasoni (1 Ped. 4:12-14). Meran, mini xkiʼajtik gusto ja oj kʼulajukotik amenasar, ja oj ijuk jpatiktik ma oj chʼikjukotik bʼa preso, pe wani xyakitik jitsan gustoʼil yajni wala ajyitik toj. Tey kiʼojtik ja sjejel ja bʼa hermano Henryk Dornik, bʼa aji yiʼ wokol bʼa jitsan jabʼil yuj gobyernoʼik bʼa jel xtʼenwaniye. Ja bʼa agosto bʼa 1944, ja matik ay xcholeʼi xchapawe oj sjeke ja yeʼn soka yermano bʼa jun lugar yiʼoje ja Nazi bʼa ay presoʼanumik. Ja skontraʼiki yalawe: «Mini tʼun xbʼobʼ wa kʼokxuke bʼa oj skʼuluke ja jas wa x-alji yabʼyeʼi. Lajansok wa x-ajiyile gustoʼil yuja wa snaʼawe ke oj chamuke yuja skʼuʼajel yiʼojeʼi». Pe ja hermano  Dornik wa xcholo: «Mini xkʼana oj chamkon pe gustoni ajyiyon, yujni ta kuchkuj ja ixtalanel jach sok mini tʼun xiwel sok jtsatsankʼujolan jbʼaj, wanoni sjejel ke toj ayon soka Jyoba» (Sant. 1:2-4).

16. ¿Jastal sjeʼawe ja jekabʼanumik ke puesto aye bʼa xcholjel tsʼikan lek? ¿Sok jastal wantik snochjel ja jastal skʼulane ja jekabʼanumiki?

¹⁶ Mini yawe ekʼ tyempo, ja jekabʼanumiki wegoxta snochoweyi xcholjel. «Kʼakʼu kʼakʼu» mini tʼun xiwye snochjelyi «xcholjel ja lekil rasonik sbʼaja Jesús, ja Kristo, bʼa templo sok bʼa naʼitsaltik» (Hech. 5:42). d Ja cholumanik it bʼa mini tʼun xiwye puestoni ajyiye bʼa xcholjel tsʼikan lek. Ja yeʼnleʼi wajyeni ekʼ ja bʼa snaje ja kristyanoʼik jastalni jeʼubʼalkanyile yuja Jesús (Mat. 10:7, 11-14). Bʼobʼta jachni spukuwe ekʼ ja bʼa Jerusalén ja sjejeliki. Ja bʼa jtyempotiki, ja testigoʼotik bʼa Jyoba jelni xnaji jbʼajtik yuja jach wa xkʼulantik jastal ja jekabʼanumiki. Yajni wa xkulataytik kada naʼits ja bʼa jterritoriotik, wani xchiktestik jaman lek ke wani xkʼanatik oj choltik tsʼikan lek sok yajelkan ke ja kristyanoʼik a-smaklaye ja lekil rasoni. ¿Yaʼunej maʼ koʼ slekilal ja Jyoba ja xcholjel bʼa naʼits naʼits? Yaʼunejniʼa. Ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo it, miyonik kristyano skisuneje ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, sok jitsan bʼa yeʼnle yabʼyeni sbʼajtanil ekʼele yajni jun Testigo kʼot ja bʼa snajeʼi.

17-19. ¿Jasa wokol ajyi, sok jastal stojbʼese ja jekabʼanumiki?

¹⁷ Chomajkil, ja ajkʼach kongregasyoni stʼaspun jun wokol jel xiwela sbʼaj, waneni spiljel sbʼaje ja hermanoʼiki. Jastalni kilatikta, jitsan ja matik yiʼaje jaʼi titoni kanye bʼa Jerusalén bʼa oj snebʼe mas. Sok jaxa nebʼumanik teye bʼa chonabʼi yaʼawe takʼin bʼa smanjel swaʼele sok tuk jasunuk (Hech. 2:44-46; 4:34-37). Pe anto ajyi jun wokol jel delikado: ja biudaʼik bʼa kʼumal hebreo kechan yeʼn wan ajelyile «ja rasyon swaʼele bʼa kada kʼakʼu», pe ja biudaʼik bʼa kʼumal griego «mi x-ajiyile» (Hech. 6:1). Lajansok tsaʼubʼalta ja maʼ lek wa xyilaweʼi, ja it kʼotel skʼulajel bʼa mi tojuk bʼa wa xbʼobʼ pilwanuk.

¹⁸ Ja jekabʼanumik jelni latsan aye bʼa stojel ja kongregasyon, bʼa  wanxtani jitsanbʼel. Ja yuj yilawe ke mini sbʼejuk oj yaʼekan «ja yabʼal ja Dyos bʼa skʼepjel waʼelal» (Hech. 6:2). Ja yuj, skʼanaweyi ja nebʼumanik bʼa a-stsaʼe juke winike «bʼa ayiʼoje ja yip ja Dyosi sok biboʼil» bʼa jachuk ja jekabʼanumiki oj yaʼe bʼa skʼabʼe «ja cholal it jel tʼilani» (Hech. 6:3). Tʼilani oj kʼotuke winike bʼa chapane pes mini kechan oj spile waʼelal, ojni yawe makunuk takʼin, smanjel jastik junuk sok yajel och juʼun. Ja juke matik tsajiyeʼi nake sbʼiʼile griegoʼik, sok ja it yaʼakan ke ja biudaʼik bʼa kʼumal griego masni sjipa skʼujole. Ja jekabʼanumiki yaweyi orasyon, yilawe ja matik tsaʼubʼale sok stʼojowe ja juke hermanoʼik it bʼa oj yil-e «ja cholal it jel tʼilani». e

¹⁹ Ta ja juke hermanoʼik jel latsan oj ajyuke spiljel waʼelal, ¿wan maʼ stojolan ja it ke mixa oj xchole ja lekil rasoni? Miyuk. Sok june ja bʼa matik tsajiyeʼi tey ja Esteban, bʼa oxtani sjeʼ ke kongana sok mini tʼun xiwel wa xcholo (Hech. 6:8-10). Jaxa juni tey ja Felipe, ja maʼ wa x-aji sbʼiʼiluk «ja choluman» ja bʼa Hechos 21:8. Chikani lek ke ja juke winike it kongani xcholowe sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.

20. ¿Jastal wa snocho ja xchonabʼil ja Jyoba bʼa stʼojel ja matik oj och xchole jastalni skʼulane ja jekabʼanumiki?

²⁰ Ja bʼa jkʼakʼujtiki, ja xchonabʼ ja Jyoba junxtani wa skʼulan jastal skʼulane ja jekabʼanumik bʼa stʼojel hermanoʼik bʼa oj ajyukyujile cholalik ja bʼa kongregasyoni. Ja hermanoʼik bʼa wa xkʼeljiye bʼa oj ochuke ansyano ma siervo ministerialik tʼilani oj sjeʼe ja bʼa sakʼanile ke ayiʼoje ja biboʼil wa xjak bʼa Dyosi sok sjejel ja modoʼalik wa xyaʼa ja satinel ja yip ja Dyosi. Soka stojelal ja Tsome Tojwanum, ja winike bʼa wa sbʼutʼuwe  ja rekisitoʼik bʼa Biblia wani x-ajiyile june ja bʼa cholalik it (1 Tim. 3:1-9, 12, 13). f Yuja rekisitoʼik it tsʼijbʼaxi ja bʼa Biblia yuja stojelal ja yip ja Dyosi, wani xbʼobʼ alxuk ke ja matik wa sbʼutʼuweʼi wani xtʼojiye yuja yip ja Dyosi. Ja hermanoʼik it jelni x-aʼtijiye sok wa skʼulane jitsan jastik bʼa ay stʼilanil. Jun sjejel, ja ansyanoʼik bʼobʼta wa xyilawe ke ja hermanoʼik tojik bʼa ayxa skʼujole oj axukyile ja koltanel wa xmakuniyujileʼi (Sant. 1:27). Sok jujuntik jelni latsan aye bʼa wane koltanel yajel kʼeʼuk naʼitsik bʼa tsomjelal, xchapjel asambleaʼik sok tuk teye bʼa Tsomeʼik wa skoltay ja kermanotik aye bʼa hospital. Jaxa siervo ministerialik wani skoltaye ja kongregasyon bʼa tuktukil modo malan ja ansyanoʼik wa xwaj skʼujole bʼa yulatajel ja hermanoʼik sok bʼa sjejel. Yibʼanal ja winike it bʼa tʼojubʼaleʼi tʼilani oj skʼuluke ja xchole yiʼoj ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi, pe cha tʼilani oj skʼuluke ja cholal yaʼunej ja Dyos bʼa xcholjel ja lekil rasoni (1 Cor. 9:16).

21, 22. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Jyoba wan yajel koʼyi slekilal ja ajkʼach kongregasyon?

²¹ Soka skoltanel ja Jyoba, ja ajkʼach kongregasyon kuchtayuj ja iji spatik yuja skontra sok ja wokol bʼa spila sbʼaje ja hermanoʼiki. Chikani lek ke ja Jyoba wani yajel koʼyi slekilal, pes ja Hechos 6:7 wa xyala: «Och pukxuk-el ja yabʼal ja Dyosi, sok jel pojxi juntiro ja nebʼumanik ja bʼa Jerusalén. Sok ochye kʼuʼumanil jun niwan tsome sacerdote». Ja it kechantani june ja bʼa jitsan impormeʼik ja bʼa jastal pojxiye wa xtaʼatik ja bʼa libro it (Hech. 9:31; 12:24; 16:5; 19:20; 28:31). ¿Anke cha jelni snikawotik ja bʼa jtyempotik yabʼjel impormeʼik sbʼaja jastal wajum ja xcholjel ja bʼa tuk lugarik ja bʼa luʼumi?

²² Pe cha la kumxukotik ja bʼa bʼajtan siglo. Jastalni wa xmajlaxi oj ekʼuk, ja olomalik bʼa relijyon mini oj eluk sganaʼe. Ojxtani och ipaxuk ja jastal wa x-iji spatikeʼi. Sok jastalni oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi, ja Esteban yeʼnani ja maʼ jel tsats oj ixtalajuki.