1-6. Cholo jun experiencia bʼa wa sjeʼa ke ja Testigoʼik wa xcholowe bʼa tuktukil modo.

 JA Rebecca kʼotel jun Testigo bʼa Ghana bʼa wa xyila jastal jun territorio bʼa xcholjel ja bʼa eskuela. Ja yuj tolabida wa xyiʼaj och juʼunik bʼa Biblia ja bʼa smochila sok yajni wa xjijliye jutsʼin ja bʼa clase wani xcholo sbʼaja Biblia. Asta kʼe yayi estudio aʼay smojik ja bʼa eskuela.

² Ja bʼa isla bʼa Madagascar, mojan ja bʼa stiʼ mar bʼa África, jun nupanum bʼa kʼotele precursorik wani skʼulane aʼay estudioʼik bʼa jun yal najat lugar. Bʼa oj kʼotuke, tʼilani oj bʼejyuke 25 kilometro sok jelni yaj ja kʼaʼuji.

³ Bʼa snajtil ja yok jaʼik Paraguay sok Paraná, ayni lugarik bʼa jelni wokol yijel och ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja yuj jitsan Testigoʼik bʼa Paraguay sok bʼa tuk 15 paisik stojbʼese jun barko bʼa junuk 45 tonelada bʼa oj bʼobʼ jijluke asta junuk 12 kristyano. Ja it wa xbʼobʼ yakan ke jun grupo bʼa jel xyiʼaje gusto ja xcholjeli wani xbʼobʼ xchol-e yabʼ ja matik tey ja bʼa lugarik jaw.

⁴ Ja bʼa Alaska ja Testigoʼik wani xyawe makunuk lek ja tyempo yajni wa xkʼotye paxyalanumik ja bʼa styempoʼil ja verano. Yuja jel yaj ja kʼaʼuji, bʼutʼel wa xkʼot kristyanoʼik ja niwak barkoʼik bʼa jitsan país. Ja yuj ja hermanoʼik wa xwajye ja bʼa wa xkʼot ja barkoʼiki sok wa xyaʼawe karritoʼik bʼa ayiʼoj juʼunik bʼa jitsan kʼumal. Chomajkil, bʼa oj bʼobʼ xchol-e ja bʼa lugarik mas najati, ja bʼa kulane ja rasaʼik bʼa aleutiana, atabascana, chimesiana sok coluchana, ja cholumanik wani xwajye sok abyoneta.

⁵ Ja Larry, jun hermano bʼa Texas (Estados Unidos), ayni yiʼoj jun sterritorio jel chaʼanyabʼal: tini ay bʼa jun lugar bʼa nolubʼale ja matik awelexa. Ama tixa ay bʼa jun siya bʼa rueda yuja ekʼ sbʼaj jun desgrasya, pe mini xyaʼakan xcholjel. Wani xcholo yabʼ ja tuk sbʼaja lekil rasoni sok skʼuʼunejni lek ke ja bʼa yajkʼachil luʼumi ojni cha bʼejyuk (Is. 35:5, 6).

⁶ Jun grupo Testigoʼik bʼa Myanmar (ja ajyi Birmania) skʼulane biajar oxe kʼakʼu bʼa barko masan bʼa chonabʼ Mandalay bʼa oj wajuke bʼa jun asamblea wa xkan ja bʼa norte bʼa paisi. Yuja jel sganaʼe oj xcholeʼi, yiʼaje juʼunik bʼa oj skʼapeyi ja tuk pasajeroʼiki. Sok kada ekʼele ja barko wa  xkʼot tekʼan bʼa jun yal lugar, wani x-elye ja hermanoʼiki sok wegoxta wa sbʼejtaye ekʼe bʼa yajelkan juʼunik. Yuja wa xcha kʼeye tuk pasajeroʼik, ja yuj yajni wa xkumxiye ja hermanoʼiki cha ayxani yiʼoje jun «yajkʼachil territorio».

7. ¿Jastik modo wa xcholowe sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja yaʼtijumiki, sok jasa wa skʼanawe?

⁷ Ja it kechanta jujuntik sjejel bʼa wa sjeʼa ke ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa yibʼanal ja luʼumi wane skʼujolajel xcholjel «tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» (Hech. 28:23). Wa xcholowe bʼa naʼits naʼits, bʼa kayeʼik, wa stsʼijbʼane karta sok wa xkʼumaniye bʼa telepono. Sok wani xcholowe yabʼ ja kristyanoʼik yajni wajume bʼa autobús, yajni wane bʼejyel bʼa parke ma yajni wa xjijliye jutsʼin ja bʼa yaʼtele. Wani skʼulane bʼa tuktukil modo, pe junxtani ja jas wa skʼanawe: xcholjel ja lekil rason chikan bʼaʼa bʼa ay kristyano (Mat. 10:11)

8, 9. a) ¿Jas yuj kʼotelni jun milagro ja jas wan lajxelkujtik skʼulajel ja testigoʼotik bʼa Jyoba? b) ¿Jasa stojolni oj jobʼ jbʼajtik, sok jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjel it?

⁸ ¿Sok jaxa weʼn? ¿Kʼotela maʼ june ja bʼa miyonik cholumanik bʼa wa xcholowe bʼa mas ja 235 país sok territorioʼik? Ta jachkʼa, tini chʼikan jawa koltanel wana yajeli bʼa jachuk ja lekil rasoni oj cholxuk bʼa yibʼanal ja luʼumi. ¡Wani xbʼobʼ ajyan gusto! Juni milagro ja jas wan lajxelkujtik jastal testigoʼotik bʼa Jyoba. Ama yuja wokoliki sok asta jujuntik gobyerno wa xyiʼaj jpatiktik sok wa stimawe ja kaʼteltiki, wani lajxelkujtik ke ja kristyanoʼik bʼa yibʼanal ja chonabʼiki acholxuk yabʼye «tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi».

⁹ Yajni wa xpensaraʼantik sbʼaja jastik it, stojolni wa xjobʼo jbʼajtik: ¿jas yuj mini jun jasunuk sok mini maʼ yaʼunej bʼobʼel kʼot tekʼan ja kaʼteltiki, asta mini ja Dyablo? Bʼa oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjel it, tʼilani oj kumxukotik bʼa yiljel jasa ekʼ ja bʼa bʼajtan siglo. Pes ja testigoʼotik bʼa Jyoba ja bʼa jtyempotiki, kechani jnochunejtikyi skʼulajel ja aʼtel kʼe ja bʼa tyempo jaw.

10. ¿Jas aʼtel skʼulan ja Jesús sok jasa wa snaʼa leki?

¹⁰ Ja Jesukristo, ja maʼ ya kujlajuk ja skongregasyon ja Dyosi, kechani jaʼ waj skʼujol ja lekil rasoni. Ja smeranili, jani ja aʼtel it mas tʼilan kʼot ja bʼa sakʼanili. Yeʼnani mismo yala: «Tʼilani oj jchol yabʼye ja tuk chonabʼik ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, pes jani jekubʼalonyuj» (Luc. 4:43). Pe ja Jesús wani snaʼa lek ke mini yeʼn oj chʼak skʼuluk ja aʼtel stuluyiʼi. Sok yajni ojxta chamuki, yalakan ke ja lekil rasoniki ojni cholxuk «bʼa yibʼanal ja chonabʼiki» (Mar. 13:10). Anto ta mi yeʼn oj chʼak skʼuluk, ¿machun oj skʼuluk sok jastal?

11. ¿Jas niwan aʼtel yakanyi ja snebʼumanik ja Jesús, sok jasa skʼapayile?

 ¹¹ Yajni sakʼwi, ja Jesús sjeʼa sbʼaj soka snebʼumaniki sok yakanyi jun niwan cholal: «Kaʼaxik sok awik och nebʼumanil ja kristyanoʼik bʼa spetsanil ja chonabʼiki. Awik yiʼ jaʼ bʼa sbʼiʼil ja Tatali, bʼa sbʼiʼil ja Uninali sok bʼa sbʼiʼil ja yip ja Dyosi. Jeʼawikyi bʼa oj skʼuʼuke spetsanil ja mandar kaʼunejawilexi. Sok ajuluka kʼujolex, ti oj ajyukona mokex spetsanil kʼakʼujik masan bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo» (Mat. 28:19, 20). Yajni yala «ti oj ajyukona mokex» kʼapjiniyile ke ojni koltajuke ja bʼa xcholjel ja lekil rasoni sok ja bʼa yajel och nebʼumanik. Sok jelni oj makunukyujile, pes alubʼalxani yabʼye yuja yeʼn: «Yibʼanal ja chonabʼiki oj yilkʼujolukex» (Mat. 24:9). Chomajkil, yajni ojxta wajuk ja bʼa satkʼinal, cha skʼapaniyile ke ayni maʼ oj koltajukeyuj: ojni ajuk yipe yuja yip ja Dyosi bʼa oj kʼotuke stestigoʼe «bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 1:8).

12. ¿Jastik sjobʼjel jel tʼilan wa x-axi, sok jas yuj jel tʼilan oj jnatik ja sjakʼjeli?

¹² Anto, ¿jasa skʼulane ja jekabʼanumik sok ja tuk snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo? ¿Yilawe maʼ stʼilanil ja aʼtel bʼa xcholjel tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi? ¿Bʼobʼ maʼ skʼuluke ama jel tʼusane sok yuja jel tsats iji spatike? Ja sjobʼjelik it sok tuk sjobʼjelik bʼa jel tʼilan, tini oj tatik bʼa libro bʼa Hechos. Sok jelni tʼilan oj jnatik ja sjakʼjeliki. ¿Jas yuj? Pes jastalni yala ja Jesús, ja snochumaniki tʼilani oj xchole sok yajel och nebʼumanik «masan bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo». Ja yuj spetsanil ja snochumanik Kristo, tʼilani oj skʼuluke ja aʼtel it, bʼa tini chʼikanotik ja keʼntiki sok teyotik ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo it. Ja yuj jelni xkʼanatik spaklajel ja libro bʼa Hechos.

13, 14. a) ¿Maʼ stsʼijbʼan ja libro bʼa Hechos, sok bʼaxa ya eluk ja jastik stsʼijbʼani? b) ¿Jasa wa staʼa tiʼal ja Hechos?

¹³ ¿Maʼ stsʼijbʼan ja libro it? Anima ja bʼa yojoli mi xtax ja sbʼiʼil ja maʼ stsʼijbʼani, pe ja yaljelik bʼa skʼeʼulabʼili wani xchiktes jaman lek ke ja maʼ stsʼijbʼani, yeʼnani waj ja maʼ junxta stsʼijbʼan ja Evangelio bʼa Lucas (Luc. 1:1-4; Hech. 1:1, 2). Ja yujil, ayxani tyempo wa xnaxi ke ja Lucas yeʼn stsʼijbʼan. Sok wani xnaji sbʼaj jastal «ja loktor maʼ jel xyajtaji», sok jun lekil tsʼijbʼanum (Col. 4:14). Ja libro syamunej junuk 28 jabʼil: masan bʼa 33 bʼa styempo Jesús, yajni ja yeʼn waj ja bʼa satkʼinal, masan bʼa jabʼiljan 61, yajni ja Pablo ti lutubʼal ja bʼa naʼits wan jijleli. Ja Lucas tini ajyi bʼa jitsan ekʼele ja bʼa jas wa xcholo. Wani xnaʼatik, yujni ja yeʼn tikʼanxta wa xchʼika sbʼaj ja bʼa loʼili sok ayni mi xchʼika sbʼaj (Hech. 16:8-10; 20:5, 6; 27:1). Sok yuja jun lekil tsʼijbʼanum, sen sjobʼoyi testigoʼik, jastal ja Pablo, Bernabé, Felipe sok tuk bʼajtanto oj stsʼijbʼuk ja libro.

¹⁴ ¿Jasa wa staʼa tiʼal ja Hechos? Yajni ja Lucas stsʼijbʼan ja Yevangelio,  jani ya ochuk ja jas yala sok skʼulan ja Jesús. Pe tsaʼan, yajni stsʼijbʼan ja Hechos, jani staʼa tiʼal sbʼaja snebʼumaniki. Wani xbʼobʼ kaltik ja libro it wani staʼa tiʼal bʼa matik skʼulane jun aʼtel jel chaʼanyabʼal ama ja luʼumkʼinal wa xyila ke «kʼotele winik mi jel chapanuke sok jachuke jastal tuk» (Hech. 4:13). Ja libro it stsʼijbʼan ja Lucas yuja skoltanel ja yip ja Dyosi, wani xcholokabʼtik jastal kujlaji sok kʼi ja skongregasyon ja Dyosi. Wani sjeʼa ja modoʼalik yawe makunuk ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo ja yajni xcholowe sok ja jastal kongana skʼulane (Hech. 4:31; 5:42). Cha wani xchiktes jastal koltajiyeyuj ja yip ja Dyos bʼa xcholjel ekʼ ja lekil rasoni (Hech. 8:29, 39, 40; 13:1-3; 16:6; 18:24, 25). Chomajkil, wani slaja sbʼaj soka yolomajel yiʼoj ja Biblia: ja yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos yuja sGobyerno bʼa tey bʼa skʼabʼ ja Kristo. Sok tsaʼanxta, wa staʼa tiʼal ja jastal jel lek wajyujile ja xcholjel ja nebʼumaniki ama jel tsats iji spatike (Hech. 8:12; 19:8; 28:30, 31).

15. ¿Jastal oj skoltaya spaklajel ja libro bʼa Hechos?

¹⁵ ¿Mi maʼ jelni xa kʼana spaklajel ja libro bʼa Hechos? Spensarajel ja jas ekʼ sbʼaje ja kermanotik bʼa bʼajtan siglo wani xya yijbʼuk ja jastal waxa jipa akʼujol bʼa Dyos. Chomajkil, ja skʼuʼajel ajyiyujile, ja jastal mi xiwye sok xchʼaka sbʼaje, jelni chaʼanyabʼal oja wile sok oj snika bʼa oja noch-e. Sok jachuk mastoni chapan oj ajyan bʼa skʼulajel ja aʼtel wa xyakitik ja Jesús: «Kaʼaxik sok awik och nebʼumanil». Ja juʼun it ojni yakan bʼa oja paklay lek ja libro bʼa Hechos. La kiltik jastal.

16. ¿Jas oxe jasunuk wa xkʼanxi soka juʼun it?

¹⁶ Ja juʼun it ayiʼojan oxe jasunuk wa xkʼanxi: 1) wani xya jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba wan koltanel soka yipi bʼa skʼulajel ja aʼtel bʼa xcholjel ja lekil rason sok yajel och nebʼumanik, 2) bʼa oj snikotik snochjel ja jastal kongana xcholowe ja bʼajtan snochumanik Kristo sok 3) bʼa skisjel mas ja xchonabʼil ja Jyoba sok ja hermanoʼik matik wa stojowe ja aʼteli sok wa skʼelawe ja kongregasyoniki.

17, 18. ¿Jastal chapubʼal ja juʼun it, sok jastik yiʼoj bʼa oj skoltayotik ja bʼa spaklajel jtuchʼiltik?

¹⁷ La kiltik ja wego jastal chapubʼal ja juʼun it. Pilubʼal bʼa ocho xetʼanik, sok kada jujune wa staʼa tiʼal jun parte ja bʼa Hechos. Mini spaklay kada bersikulo ja bʼa libro, kechan wa sjeʼakitik jasa wa xnebʼatik ja bʼa loʼiliki sok wa skoltayotik bʼa slejel jastal yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja bʼa skʼeʼulabʼil kada kapitulo, ayiʼojan ja jasa mero wa staʼa tiʼal ja kapitulo sok ayiʼojan ja teksto bʼa wa xchiktes jas parte bʼa Hechos oj paklaxuk.

¹⁸ Chomajkil, ja juʼun it ayiʼojan tuk jastik junuk bʼa jel oj makunukujtik ja bʼa spaklajel jtuchʼiltik sbʼaja Hechos. Ayiʼojan tsamalik  dibujoʼik bʼa oj skoltayotik spensarajel ja jastik ekʼi. Sok jitsan kapituloʼik ayiʼojan recuadroʼik bʼa wa xcholokabʼtik mas. Jujuntik recuadroʼik ayiʼojan datoʼik sbʼa yaʼtijumik Dyos, bʼa kʼotele jun lekil sjejel bʼa skʼuʼajel, sok tuk wa xcholo sbʼaja lugarik, ja jastik ekʼi, kostumbreʼik sok tuk kristyanoʼik wa xtax ja bʼa Hechos.

19. ¿Jasa tʼilan oj paklay jbʼajtik najtik ekʼele?

¹⁹ Chomajkil, ja juʼun it oj skoltaya bʼa oja paklabʼaj ja jastal mero wala taxi. Sok ama kechanto tʼusan ma jitsanxa tyempo wantik xcholjel ja lekil rasoni, lekni oj kʼotkotik tekʼan najtik ekʼele bʼa spaklajel ja jasa mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki. Sok cha jachuk ja jastal wa xkilatik ja aʼtel bʼa xcholjel sok yajel och nebʼumanik (2 Cor. 13:5). Wani xbʼobʼa jobʼabʼaj: «¿Jachto maʼ wa xkila stʼilanil ja xcholjeli jastal kʼeyon?» (1 Cor. 7:29-31). «¿Wanto maʼ xcholo kongana sok jkʼuʼunej lek?» (1 Tes. 1:5, 6). «¿Wan maʼ la elyon ja bʼa xcholjel ja janekʼ wa xbʼobʼkuji?» (Col. 3:23).

20, 21. ¿Jas yuj jelxa stʼilanil ja kaʼteltiki, sok jasa puesto oj ajyukotik?

²⁰ Mokni chʼay jkʼujoltik ke jelni tʼilan ja aʼtel akʼubʼalkitiki. Ja aʼtel it masxani jel tʼilan ke yuja ajyi, pes jelxa mojan ja chʼakelali sok ti chʼikan jitsan sakʼanil. ¿Janekʼ maʼ kristyano puesto oj ajyuke bʼa smaklajel ja lekil rasoni? (Hech. 13:48). Mini xnaʼatik. Ja jas kechan wa xnaʼatiki, es ke keʼnani jcholtik skoltajele bʼajtanto oj chʼakuk ja tyempo (1 Tim. 4:16).

²¹ Jastalni wa xkilatik, jelni tʼilan ke oj nochtik ja sjejel yaʼawekan ja cholumanik bʼa bʼajtan siglo. Spaklajel jaʼankʼujol lek ja juʼun it, ojni snikotik bʼa mas kongana oj choltik sok bʼa mi oj xiwkotik, sok ojni skoltayotik bʼa masto puesto oj ajyukotik xcholjel «tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» (Hech. 28:23).